Jyväskylän kaupungin kaavoituskatsaus 2015-2017 Eteläportti-Kauramäki osayleiskaava, Leppälahden osayleiskaava, Länsi-Palokan osayleiskaava, Rantaväylän osayleiskaava, Kyläselvitykset (Kuikka-Nyrölä, Kuohu, Saarenmaa, Vespuolen kylät), Kehä Vihreän kehittämissuunnitelma Keskusseurakuntatalo, KOAS Kauppakatu 11 ja Vanha Pappila, Vapaudenkatu 48 52, Lyseon kortteli, Vanha Ortopedia, Heikinkatu, Seminaarinmäki, Mattilanniemi, Nisulan suojelukaava, Kangas, Keljon koulun alue, Keskussairaala, Pohjanlammen päiväkoti, Pellonreuna, Sulkulantie, Huhtalahti, Savelan teollisuusalue, Kortepohjan keskusta, Haukkarannan koulun alue, Liinaharjankatu, Kangasvuoren päiväkoti, Tikkakosken keskusta, Matinmäen päiväkoti, Palokan keskuskortteli, Palokan Lidl, Savulahti II, Itäinen Palokärki, Vaajakosken keskusta, Vaajavirranranta, Varassaari-Haapalahti, Valtatie 4 parantaminen Vaajakoskella, Kauramäki I, Lehtisaaren pesula, Huovilan yritysalue
SISÄLTÖ Kaavoituksen yhteystiedot 2 Johdanto 3 Tonttivaranto 4 Kaavoitusohjelma 2015-2017 6 Yleiskaavoitus 10 Asumisvisio 2025 11 Asemakaavoitus 12 KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT Kaavoituksen asiakaspalvelu Palvelupiste Hannikainen Hannikaisenkatu 17, 1 krs (Rakentajantalo) puh. (014) 266 0108 Kaavoitus Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17, 3. kerros (Rakentajantalo) Postiosoite: Jyväskylän kaupunki, PL 233, 40101 Jyväskylä ASEMAKAAVOITUS Leila Strömberg, asemakaavapäällikkö p. 266 5055 Tuija Solin, projektipäällikkö p. 266 5054 Pirjo Heinänen, suunnitteluarkkitehti p. 266 5033 Tapani Tommila, kaavoitusarkkitehti p. 266 7626 Nana Pentti, kaavoitusarkkitehti p. 266 5043 Mari Raekallio, kaavoitusarkkitehti p. 266 5047 Janne Kähkönen, kaavoitusarkkitehti p. 266 0992 Viljo Viinikainen, suunnitteluinsinööri p. 266 5061 Ilona Sassi, kaavasuunnittelija p. 266 5052 Mauri Hähkiöniemi, kaavasuunnittelija p. 266 5034 Jussi Sievänen, kaavasuunnittelija p. 266 5053 Taavi Tenhu, kaavasuunnittelija p. 266 8970 Mika Koliseva, yleissuunnitteluinsinööri p. 266 5117 Anne Pitkänen, yleissuunnitteluhortonomi p. 266 5147 Paula Tuomi, kaavasuunnittelija p. 266 5059 Anne Laita, kaavoitusbiologi p. 2665032 Tuula Janatuinen, suunnitteluavustaja p. 266 5036 Jaana Nyman, suunnitteluavustaja p. 266 5042 Marja Särkkä, suunnitteluavustaja p. 266 5056 YLEISKAAVOITUS Leena Rossi, yleiskaavapäällikkö p. 266 5050 Reijo Teivaistenaho, kaavoitusarkkitehti p. 266 5057 Mervi Vallinkoski, maisema-arkkitehti p. 266 5060 Vesa Rajaniemi, kaavoitusinsinööri p. 266 5048 Arto Sipinen, suunnitteluinsinööri p.266 5062 Timo Vuoriainen, liikenneinsinööri p. 266 5144 Eetu Lappalainen, paikkatietoasiantuntija p. 266 0700 Sähköposti: etunimi.sukunimi@jkl.fi Internet: www.jyvaskyla.fi/kaavoitus 2 Jyväskylän kaupunki kaavoitus 2014 Kuvat: Jyväskylän kaupunki, ellei toisin mainita
JOHDANTO Jyväskylän kaupungin kaavoituskatsaus 2015-2017 sisältää vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat merkittävät yleis- ja asemakaavakohteet. Katsaus sisältää myös arvion tonttivarannon riittävyydestä Jyväskylässä. Kaavoitusohjelma perustuu kaupunkirakennepalveluiden strategioihin ja linjauksiin sekä maankäytön toteutusohjelmaan KymppiR2014 ja Asumisvisioon 2025. Maankäytön toteutusohjelman mukainen tonttitarjonta Jyväskylässä on alueellisesti ja laadullisesti monipuolista. Tarjonta sisältää tontteja erilaisiin asumismieltymyksiin urbaanista kaupunkikeskustasta maaseudun kyliin ja taajamiin. Sen lisäksi kaupunki tarjoaa riittävästi ja monipuolisesti toimisto-, tuotanto- ja kauppapaikkoja elinkeinoelämän tarpeisiin. Jyväskylän kaupungin väestönkasvu oli vuonna 2013 noin 1176 asukasta. Yleis- ja asemakaavojen ohjelmointi tukee kasvua myös tulevina vuosina. Kaavoitettavat kohteet ovat täydennysrakentamiskohteita. Näiden lisäksi kaupunki kaavoittaa kaupunkirakenteen laajentamiseksi pääasiassa omaa raakamaataan. Tarkoituksenmukaisten kaavoitettavien kokonaisuuksien mahdollistamiseksi on joissakin tapauksissa otettu mukaan yksityisessä omistuksessa olevia maa-alueita. Kaavoitusprosessiin kuuluu monta työvaihetta, joissa on erilaisia mahdollisuuksia osallistua. Aloitusvaihe Kaavahankkeen alkuvaiheessa määritellään kaavatyön tavoitteet ja lähtökohdat. Ne kerrotaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS). Luonnosvaihe Kaavoittaja laatii lähtökohtien ja tavoitteiden perusteella kaavaluonnoksen. Luonnos asetetaan nähtäville, jotta kiinnostuneilla on mahdollisuus esittää luonnoksesta mielipiteensä ja tehdä parannusehdotuksia. Usein voidaan järjestää myös yleisötilaisuus. Ehdotusvaihe Kaavaluonnoksen pohjalta laaditaan kaavaehdotus, jossa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon luonnosvaiheessa esille tulleet asiat. Kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville ja nähtävillä olon aikana ehdotuksesta voi jättää muistutuksen. Hyväksyminen Kun kaava on hyväksytty ja se on tullut voimaan, voidaan kaava-alueen toteuttaminen käynnistää. 3
TONTTIVARANTO Jyväskylän väestömäärä oli vuoden 2013 lopussa 134 658 henkilöä. Lisäystä edelliseen vuoteen oli 1176 henkilöä. Väestöarvio vuodelle 2020 on lähes 143 000 asukasta. Väestötavoitteiden saavuttaminen edellyttää kaupungin kilpailukyvyn varmistamista kaavoittamalla uusia vetovoimaisia asunto- ja työpaikka-alueita. Jyväskylän tonttituotannosta huolehditaan vuosittain laadittavalla maankäytön toteutusohjelmalla KymppiR:llä. Ohjelma sisältää asuinalueiden käyttöönoton ajoituksen seuraavalle kymmenelle vuodelle, joista lähimpiä kolmea ja viittä vuotta tarkastellaan tarkemmin. Maankäytön toteuttamisohjelman tavoitteena on varmistaa, että Jyväskylässä: on vuosittain riittävästi tontteja asuntorakentamiselle tontit sijaitsevat alueellisesti tasapainoisesti eri puolella kaupunkia ja mahdollistavat asuntotuotannon monipuolistamisen turvataan sosiaalista eheyttä ja huomioidaan kaupungin eri osien erityispiirteet yhdyskuntatekniikan investoinnit ovat ennakoituja uusien alueiden ohjelmoinnissa huomioidaan asumisen lähipalvelujen riittävyys ja saatavuus. Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi KymppiR2014-ohjelman 17.6.2014. Ohjelma luo mitoitusta ja aikatauluja koskevat tavoitteet alueiden kaavoitukselle ja toteuttamiselle. Vuoden 2014 ohjelmassa kaupunkirakennelautakunta totesi erityisesti, että 1. Ohjelman mukainen asumisen tonttitarjonta on sekä kerros- ja rivitalojen että omakotitalojen osalta määrällisesti riittävää, laadullisesti monipuolista ja alueellisesti kattavaa. Tarjolle tulee tontteja erilaisiin asumismieltymyksiin urbaanista kaupunkikeskustasta taajamiin ja maaseudun kyliin. Tulevissa kyläselvityskohteissa tulee kiinnittää erityistä huomiota asumisen ja tilantarpeiltaan erityyppisen yrittäjyyden yhdistämisen mahdollistavaan tonttitarjontaan. 2. Asumisen kaavavaranto on suuri ja laadullisesti monipuolinen. Uusia asumisen kaavoituskohteita käynnistetään harkiten rakenteilla olevien ja kaavoitettujen alueiden toteutumisen edistämiseksi. Perusteena tulee olla myönteinen vaikutus kaupungin talouteen. 3. Keskustan läheisillä täydennysrakentamis- ja maankäytön muutosalueilla edistetään soveltuvissa kohteissa pienimittakaavaista pientalotonttien tuotantoa. 4. KymppiR2014-ohjelman pääasiallinen tarkoitus on asumismahdollisuuksista huolehtiminen. Tämän ohella kaupunki tarjoaa riittävästi ja monipuolisesti toimisto-, tuotanto- ja kauppapaikkoja elinkeinoelämän tarpeisiin. 5. Senioriasumisen tarpeisiin vastataan varaamalla vuosittain toteutettavaksi kohteita alue- ja lähikeskusten palvelujen läheisyyteen. ARVIO ASUMISEN TONTTIVARANNOSTA KymppiR2014-ohjelmassa linjattujen tavoitteiden mukaisesti kaupunki varautuu turvaamaan riittävän tonttivarannon tulevien vuosien asuntotuotannolle. Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee ylläpitää 500 omakotitontin kaavavarantoa kaupungin maalla. Tavoitteena on kaavoittaa vuosittain noin 100 uutta omakotitonttia kaupungin maalle. Tämä vastaa viime vuosien omakotitonttien kysyntää. Kerros- ja rivitalotuotannolle on tavoitteena ylläpitää viiden vuoden (350 000 k-m2) kaavavarantoa kaupungin ja yksityisen maalla. Vuosittain tulee kaavoittaa vuoden varannon verran lisää eli yhteensä 70 000 k-m2. Kaupungin omakotitonttivarannon tilanne on tällä hetkellä hyvä ja varannon määrä ylittää selvästi 500 tontin tavoitteen. Elokuussa 2014 markkinoinnissa oli lähes 100 tonttia ja myöhemmin luovutettavien tonttien varannossa on yli 600 tonttia eri puolilla kaupunkia. Myös kerros- ja rivitaloille kaavoitetun tonttivarannon määrä ylittää tavoitteen. Varanto on noin 500 000 k-m2, josta kaupungin omistuksessa on noin puolet. 4
Jyväskylä aloittaa ensimmäisen seudullisen maankäytön toteuttamisohjelman ns. Seutu-Kympin laatimisen yhdessä Muuramen ja Laukaan kanssa vuonna 2015. Tonttien menekkiä seurataan tiiviisti ja kaupungilla tulee olla valmius tarvittaessa lisätä tonttitarjontaa. Tavoitteena on varmistaa laadukas ja riittävän kattava alueellinen tonttitarjonta myös jatkossa. Vuosien 2015 2017 kaavoitusohjelman mukaisesti uusia omakotialueita kaavoitetaan Kauramäkeen ja Savulahteen. Uusia omakotitontteja ei synny vuosina 2015-2017 tavoitteiden mukaisesti. Lainvoimaisten omakotitonttien varannon tilanne on kuitenkin hyvä ja lähivuosien omakotitonttien tarjonta turvattu. Kerros- ja rivitaloille kaavoitettavan varannon tavoitemäärä kolmelle vuodelle täyttyy. Keskusta-alueen kerros- ja rivitalotuotannon keskeisin kohde on Kangas. Aluekeskusten lisäksi uusia kerros- ja rivitalokaavoituskohteita kaavoitetaan eri puolille kaupunkia mm. Kauramäkeen ja Savulahteen. Kaavoituksella mahdollistetaan uusia rakennuspaikkoja kyliin. Jo hyväksytyissä ja vireillä olevissa osayleiskaavoissa oli vuoden 2014 alussa jäljellä noin 900 maaseudun rakennuspaikkaa. Periaatteena on, että vireillä on yksi-kaksi kyläosayleiskaavaa samanaikaisesti ja uuden kyläosayleiskaavan kaavoitus voidaan aloittaa, kun edellinen on valmis. Kaavoitus suunnataan yhdyskuntarakenteellisesti edullisille kyläalueille (vesihuolto/vesiosuuskunnat, hyvät liikenneyhteydet, maisemalliset vetovoimatekijät ja palvelujen saavutettavuus). ARVIO TYÖPAIKKARAKENTAMISEN TONTTIVARANNOSTA Asemakaavoissa oli syyskuussa 2014 kaavavarantoa liike- ja toimistorakentamiselle noin 190 000 k-m2, josta kaupungin maalla oli noin 128 000 k-m2. Lisäksi asemakaavoitettua teollisuuden tonttimaata oli noin 140 hehtaaria, josta kaupungin maalla noin 110 hehtaaria. Valmiilla kunnallistekniikalla varustettuja tontteja oli tarjolla 26 hehtaaria eli 30 tonttia. Asemakaavoitettua työpaikka-aluevarannon alueellista ja laadullista monipuolisuutta on parannettu viime vuosina ja kaavallinen tonttivaranto on hyvä. Tulevalla ohjelmakaudella haasteena on alueiden saattaminen rakentamiskelpoiseksi. Uusien työpaikka-alueiden kaavoittaminen jatkuu Itäisen Palokärjen alueella, joka on osa laajempaa Seppälänkankaan Palokärjen teollisuuspainotteista yritysaluetta. Alueen maankäytön suunnittelu ja rakentaminen kytkeytyy koilliseen kehäväylään ja Laukaantien parantamissuunnitelmaan. Luovutettavaa tonttimaata alueella tulisi olemaan noin 60 ha. Aluekeskuksissa panostetaan työpaikkoja sisältäviin asemakaavahankkeisiin; mm. Vaajakoskella Varassaaren kehittäminen sekoitettujen toimintojen alueena ja Tikkakoskella entisen asetehtaan korttelin kehittäminen yritysalueena. Savelan teollisuusaluetta uudistetaan nojautuen alueen perinteiseen teolliseen toimintaan. Kankaan alueen kehittäminen on merkittävä myös keskusta-alueen työpaikkarakentamisen kannalta; tavoitteena on noin 83 000 km2 työpaikkaintensiivisiä toimintoja, toimistoja palveluja ja toimitilaa. 5
KAAVOITUSOHJELMA VUOSILLE 2015-2017 YLEISKAAVOITUS A B C D E F Kauramäki-Eteläportti osayleiskaava Leppälahden osayleiskaava Länsi-Palokan osayleiskaava Rantaväylän osayleiskaava Kyläselvitykset (Kuikka-Nyrölä, Kuohu, Saarenmaa, Vespuolen kylät) Kehä Vihreän kehittämissuunnitelma KESKUSTA JA LÄHI- KESKUKSET ASEMAKAAVOITUS 1. Keskusseurakuntatalo ja Kauppakatu 11 2. Vapaudenkatu 48-52 3. Lyseon kortteli 4. Vanha Ortopedia 5. Heikinkatu 6. Seminaarinmäki 7. Mattilanniemi 8. Nisulan suojelukaava 9. Kangas 10. Keljon koulun alue 11. Keskussairaala 12. Pohjanlammen päiväkoti 13. Pellonreuna 14. Sulkulantie 15. Huhtalahti 16. Savelan teollisuusalue 17. Kortepohjan keskusta 18. Haukkarannan koulun alue 19. Liinaharjankatu 1 20. Kangasvuoren päiväkoti 2015 2016 2017 POHJOISET ALUEET 21. Tikkakosken keskusta 22. Matinmäen päiväkoti 23. Palokan keskuskortteli 24. Palokan Lidl 25. Savulahti II 26. Itäinen Palokärki ITÄISET ALUEET 27. Vaajakosken keskusta 28. Vaajavirranranta 29. Varassaari-Haapalahti 30. Vt 4 parantaminen Vaajakoskella ETELÄISET ALUEET 31. Kauramäki I 32. Lehtisaaren pesula 33. Huovilan yritysalue 6
7 Korpilahti Vaajakoski Palokka Tikkakoski Säynätsalo Tikkala Saukkola Moksi Vesanka Oittila Putkilahti Korpiaho Saakoski Puolakka Synsiä Leppälahti Oravasaari Nyrölä Puuppola Päijänne Leppävesi Päijänne Päijänne A B C E E E E 31 27 9 15 32 13 10 17 18 25 19 23 28 11 16 1-8 12 14 33 20 29 30 22 24 26 21 D F Työpaikkarakentaminen tai muu maankäyttö Asuminen
YLEISKAAVOITUS Yli neljä vuotta yleiskaavoituksen päätehtävänä ollut Jyväskylän kaupungin yleiskaava valmistui syyskuussa 2014. Kaupungin kehitys on siten saanut kestävät maankäytölliset kehyksensä pitkälle tulevaisuuteen. Saman tien käynnistyy ja jatkuu yleiskaavaa tarkempi maankäytön suunnittelu etelän suunnassa Eteläportti-Kauramäessä ja pohjoisella suunnalla Länsi-Palokassa. Keskustan Kehä Vihreän suunnittelu etenee. Yleiskaavan kylähelmien suunnittelu käynnistyy kolmessa kohteessa yhdessä kyläläisten kanssa. A Eteläportti-Kauramäki osayleiskaava (Teivaistenaho) Kaupungin keskustan lounaispuolelle suunnitellaan monimuotoista asuinaluetta, jonka lähipalvelut sijoittuisivat Eteläporttiin tulevaan uuteen aluekeskukseen, joka on myös Keljonkankaan ja Sääksvuoren alueiden aluekeskus. Eteläporttiin kaavaillaan päivittäistavarakauppaa, tilaa vaativaa kauppaa sekä teollisuus- ja toimistotyöpaikkoja. Kauramäen alueelle esitetään monimuotoisia asuin-, luonnonsuojelu- ja virkistysalueita. Osayleiskaavassa otetaan kantaa myös uusiutuvien energiamuotojen käyttöönottoon niin asumisessa kuin palveluissa. Kaavaluonnos oli nähtävillä elo-syyskuussa 2012 ja kaavaehdotus valmistuu vuoden 2015 aikana. B Leppälahden osayleiskaava (Sipinen) Leppälahden kyläselvitys valmistui kesällä 2013. Selvitysalueena oli koko Leppäveden itäpuolelle sijoittuva kaupungin osa-alue. Tavoitteena oli tarkentaa tulevan osayleiskaavan sisältökysymyksiä, selvittää maankäytön kehittämisen edullisuusvyöhykkeitä ja määritellä osayleiskaavalle perusteltu aluerajaus. Työ jatkuu oikeusvaikutteisena osayleiskaavana koko Leppälahden alueella. Kaavan luonnosvaihe on alkuvuodesta 2015 C Länsi-Palokan osayleiskaava (Rajaniemi) Läntisen Palokan maankäytön ja liikenteen yleissuunnitelma valmistui 2013. Työ jatkuu osayleiskaavana. Lintukangas-Ruokkeen välille suunnitellaan kehätievarausta. Osayleiskaavassa osoitetaan kehätien ja muun liikenneverkon ratkaisut sekä niihin tukeutuvia työpaikkojen ja asumisen aluevarauksia. Erityisenä haasteena on vesiensuojelun näkökulmasta Tuomiojärven valuma-alueeseen kuuluvan alueen hulevesien hallinnan järjestelyt osana tulevaisuuden elinkeinoaluetta. Kaavaluonnosvaihe on alkuvuodesta 2015. D Rantaväylän osayleiskaava (Rossi ja Vuoriainen) Keski-Suomen Ely-keskuksen ja Liikenneviraston on tarkoitus käynnistää valtakunnallisesti merkittävän Jyväskylän Rantaväylän parantamisen suunnittelu. Suunnittelun ohessa selvitetään tarpeet ja aluerajaus osayleiskaavana tehtävälle maankäytön ja liikenteen yhteissuunnittelulle. Osayleiskaavaa pohjustava esiselvitys laaditaan vuoden 2015 aikana. E Kyläselvitykset (Kuikka-Nyrölä, Kuohu, Saarenmaa, Vespuolen kylät) Jyväskylän kaupungin yleiskaavan tultua kyliä tukevine maankäyttöratkaisuineen hyväksytyksi vapautuu resursseja uusien kyläselvitysten käynnistämiseen. Talvella 2014-2015 käynnistyy kyläselvityksiä Kuikka-Nyrölässä, Korpilahden Vespuolella ja Kuohulla. Saarenmaan kyläselvitys käynnistyy 2016. F Kehä Vihreän kehittämissuunnitelma (Vallinkoski) Jyväskylän kaupungin viherpolitiikan periaatelinjaus ydinkeskustaa kiertävästä Kehä Vihreästä on etenemässä kehittämissuunnitelmana. Joillekin osa-alueille on valmistunut jo aiemmin maisemasuunnitelmat, mm Harjulle ja Viitaniemeen. Ajankohtaisia suunnitteluhankkeita on käynnissä myös esim. Seminaarinmäellä ja Tourujoella. Kehittämissuunnitelman ensimmäisessä vaiheessa valmistuu selvitys koskien alueen opastusta, valaistusta ja reittien kehittämistä. Samassa yhteydessä laaditaan toimenpideohjelma Kehä Vihreän konkreettisten toimenpiteiden toteuttamisaikataulusta. 8 Aluekartta Jyväskylän keskustaa kiertävästä Kehä Vihreästä.
Asuminen on muutakin kuin asunto. ASUMISVISIO 2025 kertoo suuntaviivat Jyväskylän asumiselle tulevaisuudessa. Jyväskylän kilpailukykyinen ja vetovoimainen asuminen perustuu monipuolisuuteen ja alueelliseen tasapainoon. Rakentamisen paikkoja syntyy keskustaan, aluekeskuksiin ja maaseudulle. Kankaan alueesta tulee uusi asumisen, työpaikkojen ja palveluiden keskittymä. Rakentaminen on resurssiviisasta ja hallittua täydennysrakentamista hyvien liikenneyhteyksien varrella. Asuminen on joustavaa ja suvaitsevaa tarjoten erilaisia vaihtoehtoja erilaisiin elämäntilanteisiin. Tulevaisuuden teknologiaratkaisut tuovat arjen palveluiden kehittämiselle ja asumiselle uusia mahdollisuuksia. Samalla kohtuuhintaisen asumisen tarpeet kasvavat. Koska asumismieltymykset ja perustarpeet kuitenkin muuttuvat hitaasti, asumisvision linjaukset vaikuttavat tarkastelujaksoa pitemmän ajan kaupunkisuunnitteluun, arkkitehtuuriin ja sitä kautta ihmisten elämään. Jyväskylässä asutaan kaupungissa lähellä työpaikkoja ja harrastusmahdollisuuksia. Järvi- ja metsämaisemien keskelle syntyy koteja kymmenille tuhansille jyväskyläläisille. ASUMISVISIO 2025 www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/asumisvisio www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/asumisvisio 9
ASEMAKAAVOITUS Asemakaavoituksen vuosien 2015-2017 työohjelmassa on useita keskustan kehittämistä tukevia kaavoitushankkeita, joiden tavoitteena on lisätä keskustan vetovoimaa ja elinvoimaisuutta. Kankaan alueen kehittäminen jatkuu kuten myös aluekeskuksien monimuotoinen täydennysrakentaminen. Muita merkittäviä kaavoituskohteita ovat uusi keskussairaala, yliopistokampukset Seminaarinmäki ja Mattilanniemi, Savelan teollisuusalue ja valtatie 4 parantamiseen tähtäävä asemakaavoitus Varassaari-Haapalahti alueella. Asemakaavoitusta työllistävät myös useat kaupungin omat kiireelliset kaavahankkeet ja yksityisten maanomistajien hakemat kaavamuutokset. KESKUSTA JA LÄHIKESKUKSET 1 Keskusseurakuntatalo, KOAS Kauppakatu 11 ja Vanha Pappila (Sassi) Yliopistonkadun varrella sijaitsevan Keskusseurakuntatalon ja Kauppakatu 11:ssa sijaitsevan Keski-Suomen Opiskelija-asuntosäätiön tonteille on käynnistetty asemakaavan muutos, jolla mahdollistetaan uusien opiskelija-asuntojen rakentaminen. Tonttien täydennysrakentaminen tukee keskustan kehittämistavoitteita lisäten keskusta-asumista. Keskusseurakuntatalon saliosa suojellaan kuten myös samassa yhteydessä kaavoitettava Vapaudenkadun varrella oleva Vanha Pappila. 2016 2 Vapaudenkatu 48 52 (Sassi) Vapaudenkadun varrelle kaavoitetaan kuusikerroksinen asuinkerrostalo pienille city-asunnoille. Rakennukseen mahdollistetaan myös liiketilojen ja palveluasuntojen rakentaminen. Vapaudenkadun täydennysrakentaminen eheyttää ruutukaavan kaupunkikuvaa. 3 Lyseon kortteli (Hähkiöniemi) Lyseon korttelin maankäytöllinen suunnittelu on yksi Jyväskylän keskustan kehittämisen kärkihankkeista. Tavoitteena on mahdollistaa toiminnallinen hybridikortteli, johon voi sijoittua niin asumista, liikerakentamista kuin julkisia palveluja. Alueen suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön ja sen arvojen säilymiseen, uudisrakentamisen korkealaatuiseen arkkitehtuuriin sekä laaja-alaisen toiminnan mahdollistamiseen. Korttelin kehittämisen käynnistämiseksi on suunniteltu mahdollisuutta yleisen arkkitehtuurikilpailun järjestämiseksi. Kilpailulla haetaan ideoita kehittämisen suunnista ja keinoista. 2017 Havainnekuva Vapaudenkatu 48-52 asuinkerrostalosta Arkkitehtipalvelu Oy 10
19 18 20 9 17 3 8 5 2 1 16 6 4 7 11 14 10 12 13 15 Aluekartta keskustaajaman ja lähikeskusten kaavoituskohteista. 4 Vanha Ortopedia (Hähkiöniemi) Vanhan Ortopedian ja Cygnaeustalon väliin jäävälle alueelle tutkitaan korkealaatuista keskustan rakenteeseen sopivaa täydennysrakentamista. Suunnittelun lähtökohtana on sovittaa uusi rakentaminen arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön sekä mahdollistaa toiminnaltaan monipuolisen kokonaisuuden toteuttaminen. Alueen suunnittelua viedään eteenpäin yhdessä Senaatti-kiinteistöjen kanssa. 2017 5 Heikinkatu (Sassi) Heikinkadun ja Ramoninkadun kulmassa rakentamattoman tontin käyttötarkoitus muutetaan siten, että sille on mahdollista rakentaa opiskelija-asumista. 2016 6 Seminaarinmäki (Strömberg) Seminaarinmäen yliopistokampus on valtakunnallisesti merkittävä kokonaisuus, jolle laaditaan suojelukaava. Kaavassa kootaan yhteen ratkaisut rakennetun ympäristön ja viheralueiden suojelusta, pysäköinnistä ja liikenteestä sekä tutkitaan mahdollinen täydennysrakentaminen. 2017 7 Mattilanniemi (Solin, Sievänen) Mattilanniemen asemakaavaa muutetaan vastaamaan Jyväskylän yliopiston ja siihen liittyvän yritystoiminnan toimintaedellytyksiä. Kaavamuutoksessa turvataan alueen kulttuuriperintö- ja virkistysarvot. Kaavamuutos perustuu Mattilanniemen kampuksen arkkitehtuurikilpailun voittaneeseen ehdotukseen. 11
Kuva!!! Keskussairaala Arkkitehtitoimisto JKMM Oy 8 Nisulan suojelukaava (Raekallio) Keskustan tuntumassa Harjun länsipuolella sijaitseva Nisulan pientaloalue on maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö. Asemakaavan muutoksessa suojelumääräyksiä tarkistetaan. Alue on rakennuskiellossa kaavan laatimista varten. -2016 9 Kangas (Heinänen) Kankaan uusi asuin- ja työpaikka-alue tullaan asemakaavoittamaan useassa eri vaiheessa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Vanhan paperitehtaan ja Piippurannan alueiden jälkeen asemakaavoitus jatkuu laadittuun osayleiskaavaan ja yleissuunnitelmaan perustuen. 2017 10 Keljon koulun alue (Hähkiöniemi, Tenhu) Koulutoiminnan loputtua Keljon koulu on jäänyt tyhjilleen. Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on tutkia tontin uudelleenkäyttöä ja täydennysrakentamista asumiselle. Vanha koulurakennus suojellaan ja täydentävä uudisrakentaminen suunnitellaan siten, että alueesta muodostuu viihtyisä ja luonteva osa kerrostunutta ympäristöään. Alue sijoittuu näkyvälle paikalle Rantaväylän suuntaan. 2016 11 Keskussairaala (Pentti) Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa uuden keskussairaalan rakentaminen. Asemakaavan yhteydessä ratkaistaan nykyisen sairaala-alueen ja sen ympäristön maankäyttö, liikenneyhteydet, pysäköinti sekä rakennussuojelu. 12 Pohjanlammen koulu- ja päiväkotikeskus (Hähkiöniemi) Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan Pohjanlammen koulun ja Kuokkalan yläkoulun yhdistäminen Kuokkalan yhtenäiskouluksi sekä Pohjanlammen päiväkodin laajentaminen. Koulurakennusten väliin suunnitellaan rakennukset yhdistävä uudisrakennus, jonka yhteyteen tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa kirjasto- ja nuorisopalveluita sekä monipalvelupiste. Päiväkodin tilojen osalta tutkitaan mahdollisuutta nykyisen rakennuksen peruskorjaukseen ja laajentamiseen tai kokonaan uudisrakennuksen toteuttamiseen. Asemakaavan muutoksen yhteydessä tarkastellaan myös Pohjanlammen virkistysaluekokonaisuutta toimintojen sekä reittien sijoittumisen osalta. 13 Pellonreuna (Hähkiöniemi) Kuokkalaan kehäväylän, Kekkolantien, Pellonreunan ja Pohjanlahdentien rajaamalle alueelle kaavoitetaan kaupunkikuvallisesti laadukasta kerrostalopainotteista täydennysrakentamista. Kohde jatkaa Kuokkalan kehäväylän varteen jo toteutuneiden ja suunniteltujen moniilmeisten kerrostalokohteiden sarjaa. 14 Sulkulantie (Tenhu) Asemakaavan muutoksella tutkitaan Sulkulantien varressa sijaitsevan rakentamattoman liiketontin kehittämistä palveluasumiselle. 15 Huhtalahti (Sievänen) Nenäinniemessä sijaitsevan Huhtalahden louhimon alueen suunnittelua jatketaan yhteistyössä yksityisten 12
maanomistajien kanssa. Tavoitteena on täydentää ja monipuolistaa Nenäinniemen pientalovaltaista asuntorakennetta vaativassa maastossa Päijänteen rannalla luonto- ja virkistysarvot huomioon ottaen. Tavoiteaikataulu: 2016 16 Savelan teollisuusalue (Solin) Tavoitteena on perinteisen työpaikka-alueen toimintaedellytysten parantaminen mm. selkiyttämällä alueen sisäinen liikenne ja liittyminen ulkoiseen liikenneverkkoon sekä muuhun kaupunkirakenteeseen niin toiminnallisesti kuin kaupunkikuvallisestikin. 2017 17 Kortepohjan keskusta (Tommila) Asemakaavan muutoksen tavoitteena on täydentää Kortepohjan keskusta-aluetta kaupunkikuvallisesti laadukkaalla liike- ja asuinrakentamisella. Ratkaisevaa tulevalle rakentamisen määrälle ovat liikenteellisten ratkaisujen kehittäminen ja pysäköinnin järjestäminen. Kortepohjan rakennetun ympäristön keskeisimmät elementit tulee säilyttää ja uudisrakentaminen tulee suhteuttaa olemassa olevaan arkkitehtuuriin. Kaavoitusprosessin yhteydessä ratkaistaan Ylioppilaskylän MNOP-talon mahdollinen suojelu. 2016 18 Haukkarannan koulun alue (Pentti) Haukkarannan koulun toiminta siirtyy Kukkumäkeen ja koulutoiminta alueella päättyy. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on täydentää Haukkalan asuinaluetta osoittamalla koulukäytöstä vapautuvalle tontille monipuolista asuinrakentamista. 19 Liinaharjankatu (Sievänen) Asemakaavan muutoksen tavoitteena on parantaa rakentumattoman liiketontin toteutettavuutta käyttötarkoitusta laajentamalla. Tontille mahdollistetaan asuinkerrostalon rakentaminen liikerakentamisen lisäksi. 20 Kangasvuoren päiväkoti (Raekallio) Kangasvuoren päiväkodin tontille tutkitaan uuden päiväkodin sijoittumista. Tavoiteaikataulu: 2016 Tikkakosken keskustan kehittämissuunnitelma (diplomityö) Annamari Löfgren Ideakuva Vt 4 ohitustien uudesta linjauksesta Varassaaren kohdalla A-Insinöörit Kuva!!! 13
Havainnekuva Vaajakosken keskustakortteleista Arkkitehtipalvelu Oy POHJOISET ALUEET 21 Tikkakosken keskusta (Solin) Tikkakosken keskustan asemakaavojen muutokset ja laajennukset käynnistetään vaiheittain. Tavoitteet perustuvat keskustan kehittämissuunnitelmiin sekä ajankohtaisiin tarpeisiin. Suunnittelun taustalla on myös syksyllä 2014 valmistunut arkkitehtuurin diplomityön tulevaisuusvisiot. Merkittävä ohjelmakauden kehittämiskohde on entisen asetehtaan kortteli. Tarkoituksena on kehittää korttelia yritysalueena tutkimalla mm. lämpövoimalan sijoittumista alueelle. 2017 22 Matinmäen päiväkoti (Raekallio) Matinmäentien varteen tutkitaan paikkaa uuden päiväkodin sijoittamiseksi. Tavoiteaikataulu: 2016 23 Palokan keskuskortteli (Kähkönen) Palokan keskustaan, entisen Palokan Liikekeskuksen tontille on valmisteilla monipuolista asumista ja asumiseen liittyviä palveluita sisältävä asemakaavan muutos. Tavoitteena on viihtyisän ja elävän asuinympäristön muodostuminen sekä Palokan keskustan kaupunkikuvallinen kehittäminen. Tavoiteaikataulu: 2014 2015 24 Palokan Lidl (Tommila) Asemakaavoituksen tavoitteena on mahdollistaa päivittäistavaramyymälälle tarkoitetun vähittäiskaupan suuryksikön sijoittuminen Palokanorren ympäristöön. 25 Savulahti II (Sievänen) Ruokkeentien pohjoispuolelle vaativaan rinnemaastoon suunnitellaan kerros- ja pientalovaltaista asuinaluetta. Alue muodostaa uuden asuinaluekokonaisuuden Ruokkeentien ympäristöön yhdessä Savulahti I kaava-alueen kanssa. Tavoiteaikataulu: 2016 2017 26 Itäinen Palokärki (Solin, Viinikainen) Itäisen Palokärjen alue on osa laajempaa teolliseen toimintaan painottuvaa yritysaluetta. Asemakaavoitettava alue on kooltaan noin 320 ha ja sijaitsee Laukaantien itäpuolella rajoittuen pohjoisessa Laukaan kunnan rajaan. Asemakaavoituksen yhteydessä tullaan ratkaisemaan tulevan Koillisen kehäväylän sijainti asemakaavan osalta. Asemakaavoituksen valmistelu on käynnistynyt vuonna 2013 valmistuneen kaavarunkosuunnitelman pohjalta. Alueen maankäytön suunnittelu kytkeytyy Koilliseen kehäväylään ja Laukaantien parantamissuunnitelmaan. Alue tullaan toteuttamaan useassa vaiheessa. -2017 ITÄISET ALUEET 27 Vaajakosken keskusta (Solin, Tommila) Vaajakosken keskustassa on suunnitteilla useita merkittäviä kehittämis- ja kaavamuutoshankkeita usean vuoden ajalle. Tavoitteena on kehittää sekoitettujen toimin- 14
tojen kortteleita lisäämällä senioripainotteista asumista, turvaamalla liike- ja yritystoiminta sekä kohentamalla lähiympäristön toiminnallisuutta ja viihtyisyyttä. Ydinkortteleiden pysäköinti on suunniteltu toteutettavaksi pääosin rakenteellisena. Tavoiteaikataulu:2015 2017 28 Vaajavirranranta (Hähkiöniemi) Vaajakoskelle Vaajavirran rannalle, entisen Naulatehtaan ympärille kaavoitetaan asuin-, toimisto- ja toimitilarakentamista rantapuiston kehittämistarpeet ja arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön suojelutarpeet huomioon ottaen. Asemakaavan muutos perustuu Vaajakosken keskustan arkkitehtuurikilpailun tavoitteisiin ja ideoihin. -2016 29 Varassaari-Haapalahti (Solin, Tommila) Asemakaavoituksen tarkoituksena on varata alueita moottoritielle tehdyn yleissuunnitelman pohjalta sekä turvata kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kiinteistöjen tulevaisuus, osoittaa aluevaraukset ja reitistöt virkistykselle sekä osoittaa korttelialueita yritystoiminnalle ja jossain määrin kaupalle. Tavoitteena on myös monipuolistaa alueen toiminnallista sisältöä mahdollistamalla Varassaareen asumista huomioimalla liikennemeluasiat ja alueen teollinen historia. 2016 31 Kauramäki I (Teivaistenaho) Kauramäen uuden asuinalueen asemakaavoitus käynnistyy vaiheittain alueelle laadittavan osayleiskaavan pohjalta. Ensimmäinen kaava-alue sijoittuu Keljonkankaan nykyisen kaupunkirakenteen tuntumaan Eteläväylän ja Kankaan tilan välille. Alueelle on tavoitteena sijoittaa houkuttelevaa ja monipuolista asumista pientaloista tiiviimpiin asumismuotoihin sekä tontti uudelle päiväkodille tai päiväkoti-koululle. 32 Lehtisaaren pesula (Tenhu) Lehtisaaren pesulanrantaa kehitetään viihtyisänä ja pienimuotoisena asumisen täydennysrakentamiskohteena. Teollisuuskäyttöön tarkoitetulle ranta-alueelle tutkitaan toiminnoiltaan ja rakentamisen määrältään ympäristöön sopivaa asuinkorttelia. 2017 33 Huovilan yritysalue (Sievänen) Korpilahdella valtatie 9 varrelle asemakaavoitetaan työpaikkatontteja nykyisten ja tulevaisuuden liikenneratkaisujen pohjalta monipuolistamaan alueellista työpaikkatonttitarjontaa. Tavoiteaikataulu: 2016-30 Valtatie 4 parantaminen Vaajakoskella (Solin) Vaajakoskella Hupelin ja Kanavuoren alueella laaditaan kaavamuutoksia valtatie 4 yleissuunnitelmaan perustuen. Asemakaavoja tarkistetaan valtatie 4 ja 9 linjauksilla niiltä osin kuin ne poikkeavat tiesuunnitelmasta. - ETELÄISET ALUEET 15
www.jyvaskyla.fi/kaavoitus