KAAVOITUSKATSAUS. 6Kaupunki kasvaa ja. kehittyy vauhdilla Kaavoitusohjelma 16. Kankaalla käy kova tohina

Transkriptio

1 KAAVOITUSKATSAUS Kaupunki kasvaa ja kehittyy vauhdilla Kaavoitusohjelma 16 Kankaalla käy kova tohina 1

2 Kaupunginarkkitehdin kynästä: LAATUA ARKEEN Miten syntyy laadukas asuinympäristö, kuka siitä vastaa ja mitä se maksaa? Mitä laatu merkitsee kaupunkisuunnittelussa? Laatu ymmärretään turhan usein liian kalliiksi. Asumisen laadusta keskustellaan paljon julkisuudessa. Kaikki tahtovat sitä, ainakin sunnuntaipuheissa. Nopeasta rakentamisvauhdista johtuvat rakenteelliset ongelmat ja liian pienet miniasunnot puhuttavat. Toisaalta yllättävän vähän kuuluu kritiikkiä pitkistä ikkunattomista porrashuoneista tai olemattomista yhteistiloista. Laatu ei synny pelkästään julkisivumateriaaleista, joita kaavoittaja on kaavamääräyksissä vaatinut ja rakentaja pitkin hampain toteuttanut. Se ei myöskään synny viimeistä huutoa olevista kodin sisustusratkaisuista tai pohjapiirroksen toimivuudesta. Tärkeitä asioita kaikki mutta viime kädessä kyse on kokonaisuudesta, jonka perustus on viisaassa yhdyskuntarakenteessa. Yhdyskuntarakenteessa, jossa asuminen, työpaikat ja virkistys lomittuvat, tukevat toisiaan. Palvelut ovat lähellä tai Osaammeko vaatia laadukasta rakentamista ja ympäristöä? ainakin kohtuudella saavutettavissa ja kaikenikäiset asukkaat voivat elää turvallista ja onnellista elämää, käydä koulua, opiskella, tehdä työtä ja pitää huolta toisistaan. Laatua on myös valinnanvapaus valita oma tapansa asua ja elää. Kokemus asuinympäristöstä on yksilöllinen. Kun perusasiat ovat kunnossa, pienilläkin asioilla saadaan luksuksen tuntua, elämyksiä ja kokemuksia. Tällöin asuinympäristö ilahduttaa, yllättää tai tuntuu muuten vaan hyvältä. Laatu on kestävää ja ajatonta. Sanotaan, ettei köyhän kannata ostaa halpaa. Mutta laatua on myös hyvä idea. Se voi kannatella toteutuksen, joka on hinnaltaan edullinen mutta paikkaan sopiva. Laatua on myös yhdessä tekeminen. Oman lähiympäristön suunnitteluun osallistuminen tuo kokemuksen paikkaan kuulumisesta ja osallisuudesta. Laatu kuuluu meille kaikille. Leila Strömberg, kaupunginarkkitehti ASEMAKAAVOITUS Kaupunginarkkitehti Leila Strömberg, p Asemakaava-arkkitehti Nana Pentti, p Projektipäällikkö Tuija Solin, p Kaavoitusarkkitehdit Tapani Tommila, p Mari Raekallio, p Paula Julin, p Suunnitteluarkkitehti Pirjo Heinänen, p Kaavasuunnittelijat Mauri Hähkiöniemi, p Jussi Sievänen, p Henriikka Lonka, p Suunitteluavustajat Tuula Janatuinen, p Marja Särkkä, p Jaana Nyman, p Yleissuunnitteluinsinöörit Paula Tuomi, p Mika Koliseva, p Kaavoitusbiologi Anne Laita, p ASIAKASPALVELU Palvelupiste Hannikainen Rakentajantalo, 1. krs Hannikaisenkatu 17 P SÄHKÖINEN ASIOINTI sahkoinenpalvelu KAAVOITUS Käyntiosoite: Rakentajantalo, 3. krs Hannikaisenkatu 17 Postiosoite: PL 233, Jyväskylä Maisemasuunnittelija Mari Kiili, p Erikoissuunnittelija Ilona Hokkanen, p YLEISKAAVOITUS Yleiskaavapäällikkö Leena Rossi, p Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho, p Maisema-arkkitehti Mervi Vallinkoski, p Kaavoitusinsinööri Vesa Rajaniemi, p Suunnitteluinsinööri Arto Sipinen, p Kaavoitustutkija Anna Isopoussu, p Liikenneinsinööri Timo Vuoriainen, p Paikkatietopäällikkö Janne Hartman, p Paikkatietoasiantuntijat Ismo Tulisalo, p Eetu Lappalainen, p Erikoissuunnittelija Sarita Humppi, p KAAVOITUSKATSAUS Julkaisija: Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakenteen toimiala, kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö, asemakaavoitus ja yhdyskuntasuunnittelu ja paikkatieto Käsittely: Kaupunkirakennelautakunta Kuvat: Jyväskylän kaupunki, ellei toisin mainita SIVU 4 Avoin Kaupunkiympäristö -ohjelmassa kokeillaan uusia kaupunkisuunnittelun toimintatapoja asukasraadista tapahtumiin ja työpajoihin. SIVU 16 Entisen paperitehtaan alueella Kankaalla käy kova tohina. Ensimmäiset asukkaat muuttivat alueelle tänä vuonna ja uusia rakennuksia nousee tasaista tahtia. SISÄLTÖ 2 Kaupunginarkkitehdin kynästä 3 Osallistu kaavoitukseen 4 Kaupunkisuunnittelua kootusti 6 Kaupunki kasvaa ja kehittyy vauhdilla 8 Jyväskylä NYT 10 Kaavoitusohjelma Täydentyvä keskusta 13 Hämeenpohjantien yritysalueen kaavaa uudistetaan 15 Suuruspäähän suunnitteilla korkealaatuista asumista 15 Nuuskakujan kortteli uudistuu 16 Vehreyttä Puutarhakadulle 17 Savulahti laajenee 18 Kanavuoren varikkoaluetta ja sen ympäristöä kehitetään 19 Keljonkankaalle uusi koulu ja lisää asumista 20 Anna palautetta OSALLISTU! Kaavaprosessi koostuu monista eri vaiheista. Myös osallistumisen tavat vaihtelevat kaavasta ja sen vaiheesta riippuen. 1 VALMISTELU 2 LUONNOS 3 EHDOTUS Luonnoksen pohjalta laaditaan kaavaehdotus, jossa huomioidaan luonnosvaiheessa esitetyt mielipiteet ja lausunnot. Ehdotus asetetaan julkisesti nähtäville ja siitä voi nähtävilläoloaikana jättää muistutuksen. Kaavat hyväksyy kaupunkirakennelautakunta tai kaupunginvaltuusto. 4 HYVÄKSYNTÄ 2 3 Palaute OAS:sta NEUVOTTELU TYÖPAJA TAPAHTUMA Kaavoitus alkaa eli tulee vireille. Alkuvaiheessa määritellään kaavatyön tavoitteet ja lähtökohdat, joiden pohjalta laaditaan osallistumisja arviointisuunnitelma (OAS). Asukkaiden ja alueella toimivien näkemykset ja kokemukset ovat tärkeätä taustatietoa suunnittelijalle jo ennen varsinaisen kaavasuunnittelun käynnistymistä. RAATI HAASTATTELU TEEMARYHMÄ Luonnoksien pohjaksi laaditaan erilaisia selvityksiä sekä tehdään vaikutusten arviointeja. Kaavoittajan laatima luonnos asetetaan nähtäville kommentoitavaksi: jokaisella kiinnostuneella on mahdollisuus esittää luonnoksesta mielipiteensä ja tehdä kehittämisehdotuksia. ASUKASILTA KARTTAKYSELY YLEISÖTILAISUUS Mielipide kaavaluonnoksesta KAAVAPÄIVYSTYS Muistutus kaavaehdotuksesta Valitusmahdollisuus päätöksestä Varhaisella osallistumisella vaikutat parhaiten!

3 Juuri julkistetut raatilaiset kaupunkisuunnittelun lasikontilla Jyväskylän Päivillä Kuva: Vesa Rajamäki KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUN TOIMINTATAPOJA UUDISTAMASSA Arkkitehtuuria, vihreää infrastruktuuria ja osallisuutta yhdistävä AVOin Kaupunkiympäristö -polku on näkynyt jyväskyläläisille kokeiluiden ja tempausten kautta. Samalla kaupunkisuunnittelussa testissä ovat olleet muun muassa yhteissuunnittelu, rakennusalan yhteistyön mahdollisuudet sekä uudet viestintäkeinot. Kaikkien kokeilujen pohjalta linjataan kaupunkisuunnittelun työtä yhteisen kaupunkiympäristömme parissa. Vuonna 2017 AVOin-teemoihin pääsi tutustumaan esimerkiksi opastetuilla bussikierroksilla sekä maaliskuussa Kompassille viritetyllä lasikontilla, jossa oli esillä hankkeita Rantaväylästä Kehä Vihreään. Syksyllä juhlittiin viherrakentamisen tiimoilta niin puistojen avajaisia kuin Suomen ASUNTO- REFORMIKILPAILU KUOKKALAAN Kuokkalan keskustaan kirkon viereiselle tontille on suunnitteilla asuntoreformikilpailu. Kilpailulla pyritään lisäämään avointa vuorovaikutusta ja keskustelua asuntopolitiikasta sekä asumisen ja asuntorakentamisen uudistamisesta. Tavoitteena on tuottaa uusia ideoita ja näkökulmia sekä asumisen sisältöihin että konkreettisiin suunnitelmiin. Pelissä yhteinen kaupunki -työpajassa tutustuttiin kaupunkisuunnitteluun ja sen eri ulottuvuuksiin. luonnon päivää Vaarunvuoren retkellä. Lisäksi perustettiin kaupunkisuunnittelun raati, joka otti kantaa keskustan pysäköinnistä kaavoituksen vuorovaikutukseen. Seuraavaksi määritetään, miten arkkitehtuuri, vihreä infrastruktuuri ja osallisuus näkyvät Jyväskylän kaupunkisuunnittelussa ja millaisin toimin niitä edistetään kaupunkiympäristön kehittämiseen tähtäävässä työssä tulevina vuosina. Tavoitteena on tehdä yhdessä jyväskyläläistä kaupunkia, jossa yhdistyvät vetovoimainen ja kestävä rakentaminen sekä viihtyisä ympäristö. Linjauksen tulokset julkistetaan vuoden 2018 aikana. HULEVESIMAKSUT OTETAAN KÄYTTÖÖN Ensi vuodesta alkaen Jyväskylän kaupunki vastaa asemakaava-alueella hulevesien kokonaishallinnasta. Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä vesihuoltolaki ovat muuttuneet niin, että hulevesimaksuja ei voida enää periä osana jätevesimaksuja, kertoo yleissuunnitteluinsinööri Mika Koliseva. Hulevesien hallinta rahoitetaan verovaroin ja jatkossa kaikilta asemakaava-alueella olevilta kiinteistöiltä perittävillä hulevesimaksuilla. Hulevesimaksun perimisellä varmistetaan, että kiinteistöt ja katualueet pystytään kuivattamaan tehokkaasti sateen aikana ja sen jälkeen. Kiinteistö hyötyy hulevesien hallinnan rakenteista, vaikka sillä ei olisi liittymää hulevesiviemäriin. Maksulla ylläpidetään ja rakennetaan hulevesien hallintajärjestelmiä, kuten hulevesiviemäri- ja ojaverkostoja sekä viivytysaltaita, kuvaa Koliseva ja lisää, että tulevaa maksua on pyritty kompensoimaan pienentämällä jäteveden käyttömaksua. Vihreitä vesireittejä Hulevesien hallintaan etsitään Jyväskylässä tulevaisuuden toimintamalleja, jotka parantavat veden laatua, mutta lisäävät myös viihtyisyyttä kaupunkivihreän muodossa. Hallituksen kärkihankkeeksikin valittu Tourujoen ja sen valuma-alueen vesien tilan parantaminen -hanke kokoaa yhteen erilaisia projekteja, joissa pyritään löytämään uusia ratkaisuja hulevesien hallintaan vihreän infrasktruktuurin keinoin. Näihin kuuluvat muun muassa erilaiset hulevesien viivytyskokeilut luonnonmukaisen vesirakentamisen keinoja käyttäen Tourujoen valuma-alueella (lue lisää Puutarhakadun Green Street -pilotista sivulta 16) mutta myös itse joen kunnostamisen rakennesuunnittelu. MAAKUNTAKAAVA UUDISTUU Keski-Suomen maakuntahallitus on käynnistänyt Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen. Tarkistus koskee kaikkia maakuntakaavan teemoja: asutusrakennetta, liikennettä, teknistä huoltoa, luonnonvaroja, erityistoimintoja, kulttuuriympäristöä, luonnonsuojelua ja virkistystä. Maakuntavaltuuston tavoitteena on hyväksyä tarkistettu maakuntakaava vielä vuonna maakuntakaavantarkistus KULTTUURIYMPÄRISTÖILLE OMA VETOVOIMAMERKINTÄ Maakuntakaavan uudistuksen yhteydessä otetaan käyttöön vetovoimamerkintä, jolla osoitetaan maakunnan kulttuuriympäristön monimuotoiset aluekeskittymät. Alueiden kehittämisessä tulee hyödyntää kulttuuriympäristön monimuotoisuutta ja näin puolestaan edistetään kulttuuriympäristöjen kestävää käyttöä ja hoitoa. Kulttuuriympäristöt voidaan nähdä luonnonvarojen kaltaisena pääomana, jolla on arvonsa ennen kaikkea omalla paikallaan, kertoo Saija Silén Keski-Suomen museosta. Tanhukaari VALLOITTAA Kuokkalaan on rakentumassa viehättävä asuinalue, jossa tyypillisten kerros- ja rivitalojen sijaan suositaan luhtitaloja ja toisiina kytkettyjä pientaloja. Talon ulkomuoto teki minuun heti vaikutuksen, kertoo Tanhukaaren tuleva asukas Anne Heikkinen ja odottaa kovasti alueen, ja oman pientalonsa, valmistumista. Persoonallisen ilmeen lisäksi palveluiden ja keskustan läheisyys ovat Heikkisen mielestä Tanhukaaren ehdottomat valtit. Alueen asemakaavan suunnitellut kaavasuunnittelija Mauri Hähkiöniemi on tyytyväinen siihen, millainen alueesta on muotoutumassa. Halusimme mäen päälle, metsän keskelle tiiviin lintukodon, jolla on oma vahva identiteetti, kuvaa Hähkiöniemi. Jo toteutetut kytketyt pientalot vastaavat tähän ajatukseen erinomaisesti. SATAMAN KÄRKEEN SAUNA-RAVINTOLA Kaupunkilaisten ja matkailijoiden suosimaan Jyväskylän satamaan on suunnitteilla Lumo Nordic konseptin saunarakennus ravintoloineen. Tavoitteena on luoda entistä viihtyisämpi ja houkuttelevampi kohtaamis- ja ajanviettopaikka

4 Kaupunki kasvaa ja kehittyy VAUHDILLA Kaavoitus on Jyväskylässä sujuvaa, nopeaa ja laadukasta. Vuoden 2017 kaavat ovat edenneet suunnitellusti ja tavoitteisiin on päästy. Rakentaminen on ollut kuluneena vuonna ennätyksellisen vilkasta. Uusia, erityisesti täydennysrakentamisen hankkeita on kaavoittajien työlistoilla enemmän kuin niitä ehditään tehdä. Samalla ovat kasvaneet kaavoitustyön haasteet täydennysrakentamisen nostettua suunnittelun vaikeuskerrointa. Prosessit vaativat entistä enemmän osaamista, osalliset huomiota, ristiriitatilanteet selvittelyä ja sopimusneuvottelut aikaa. Avovankila ja hulevesimaksu ovat keskusteluttaneet kaupunkilaisia tämän vuoden aikana. Avovankilan sijoittuminen Tourulaan herätti paljon vastustusta ja kaavasta on tehty valitus hallinto-oikeuteen. Hulevesimaksut koskevat suurta kiinteistönomistajajoukkoa, joten laaja poliittinen keskustelu asialle on ollut tarpeen. Osallistumiseen ja vuorovaikutukseen on vuoden aikana panostettu. Yhteistyötä on tehty niin asukkaiden kuin yrittäjienkin kanssa. Erilaisia osallistumisen tapoja on kokeiltu sekä viestintää ja tiedottamista lisätty. Vuoden kuluessa on järjestetty kymmeniä erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia, joissa asukkaat ja yrittäjät ovat päässeet mukaan hankkeiden kehittämiseen. Asukkaiden näkemyksiä kaupunkisuunnitteluun on tuonut myös vuoden aikana useita kertoja kokoontunut oma raati. Aktiivista ja ulospäin suuntautuvaa toimintaa jatketaan myös tästä eteenpäin. LISÄÄ ASUKKAITA KESKUSTAAN Keväällä valmistui Jyväskylän ydinkeskustan kaupunkirakenteen strateginen suunnitelma. Kokonaistarkastelussa on määritelty keskustan täydennysrakentamisen ja kaupunkirakenteen kehittämisen suuntaviivat. Suunnitelmalla on tärkeä rooli tulevaisuuden kaupunkikeskustan rakentamisessa: se ohjaa asemakaavoitusta ja yleisten alueiden suunnittelua. Samalla sillä viestitään keskustan kehittämisen yhteisistä tavoitteista ja tahtotilasta. Tarvitsemme lisää asuntoja ja asukkaita vahvistamaan Jyväskylän keskustaa koko seutukunnan ytimenä. Vapaudenkadulle on valmistunut uudet asuinkerrostalot As Oy Jyväskylän Syke ja Syke City kattopihoineen. Myös Väinönkadun ja Yliopistonkadun kulmaukseen on käynnistymässä uuden asuinkerrostalon rakentaminen. Selvittelyssä on kymmeniä muitakin keskustan täydennysrakentamisen hankkeita. Kaavoitustyö keskustassa on pitkäjänteistä ja vaatii siten kärsivällisyyttä kaikilta osapuolilta. Hankkeet eivät myöskään etene ilman taloyhtiöiden mukana oloa. Keskustan täydennysrakentamista on tuettu huojennetuilla maankäyttösopimusmaksuilla, millä on ollut suuri merkitys hankkeiden käynnistymisessä. Keskusta rakentuu vahvasti myös Kankaan alueella ja vanhan paperitehtaan ympärille rakentuvan kokonaisuuden voi jo hahmottaa. Alueelle on valmistunut tänä keväänä ensimmäiset kaksi asuinkerrostaloa ja rakenteilla on kahdeksan asuintaloa sekä pysäköintitalo. Kankaan kaavoitus on edennyt ripeästi; tähän mennessä kaikki Kankaan asemakaavat ovat saaneet lainvoiman alle vuodessa. Alkuvuodesta sydänkortteleiden asuin- ja toimistokortteleiden arkkitehtuurikilpailun voitti suomalais-tanskalainen arkkitehtitoimisto Schauman & Nordgren. Kilpailutyössä on mietitty uudenlaisia asuinkortteleita, asumisen malleja ja pihatyyppejä, joita muokataan parhaillaan kaavaratkaisuihin. Myös Kankaanpuiston ja sillan suunnittelu etenee maisemakilpailun voittajaehdotuksen mukaisesti. Tourujokisuistoa on kehitetty osana Kehä Vihreää ja Tourujoen valuma-alueen vesien tilan parantaminen on yksi maamme hallituksen kärkihankkeita. JYVÄSKYLÄN JÄTTILÄISET Uuden sairaala Novan rakentaminen on käynnistynyt. Lähes kem 2 suuruinen rakennus valmistuu pala palata vanhan sairaalan länsipuolelle. Hippoksen kaava on saanut lainvoiman ja mahdollistaa alueen kehittymisen monipuoliseksi liikunnan ja hyvinvoinnin kansainväliseksi keskittymäksi. Kauramäen alueelle on vahvistunut asemakaava, joka tarjoaa tulevaisuudessa lähes 100 pientalotonttia ja uusia työpaikka- ja liikerakentamisen tontteja näkyvälle paikalle 9-tien varrelle. Itäisen Palokärjen työpaikkarakentamisen kaava on edennyt ehdotusvaiheeseen. Kun se vahvistuu, syntyy tontteja työpaikkarakentamiselle seuraavien 5-10 vuoden tarpeisiin. Lisää keskustan kehittämisestä sivulla 12 Keski-Suomen keskussairaalan alueelle valmistuu uusi sairaala Nova vuonna Kuva: JKMM Arkkitehdit Oy Uuden yhtenäiskoulun kaavoitus ja hankesuunnittelu Keljonkankaalle on käynnistynyt. Noin 640 oppilaan uusi yhtenäiskoulu nostaa Keljonkankaan uudeksi eteläisen Jyväskylän vahvaksi aluekeskukseksi. VETOVOIMAISTA RAKENTAMISTA Täydennysrakentamisen linja jatkuu. Tekeillä ovat Leppälahden ja Länsi-Palokan osayleiskaavat ja useita asuinrakentamisen kaavahankkeita edistetään tulevana vuonna. Kehittäminen jatkuu Vaajakosken keskustassa Harjutiellä, Kuokkalassa Pellonreunan ja Tikanrannan alueilla sekä Tikkakoskella. Syyskuussa Kuokkalan sillan kainaloon käynnistyneen Suuruspään kutsukilpailun tavoitteena on löytää korkealaatuinen asumisen ratkaisu näkyvälle paikalle. Vuosi 2018 on nimetty asuntopolitiikan teemavuodeksi. Tavoitteena on päivittää kaupungin asuntopoliittiset linjaukset, luoda asukkaiden tarpeita vastaavat asuntomarkkinat, varmistaa monipuolinen tonttitarjonta Lisää asuntoreformikilpailusta sivulla 4 sekä kehittää yhteistyössä toimijoiden kanssa uudenlaisia suunnittelun ja rakentamisen toteutustapoja. Tähän etsitään ratkaisuja mm. asuntoreformikilpailulla. AVOin Kaupunkiympäristö -ohjelma puolestaan kokoaa arkkitehtuurin, vihreän infran ja osallisuuden yhdeksi kokonaisuudeksi, tavoitteiksi ja toimintatavoiksi tuleville vuosille. Tutustu osallistumisen tapoihin sivulla 3 Alustava luonnos tulevaisuuden Hippoksesta. Kuva: PES Arkkitehdit Oy Sydänkortteleiden arkkitehtikilpailun voittaneessa työssä esitettiin alueelle monitoiminnallisia kortteliratkaisuja. Kuva: Schauman & Nordgren Architects 6 7

5 JYVÄSKYLÄ NYT JYVÄSKYLÄLÄISTÄ Jyväskylän väestömäärä Asukasluku on kasvanut luvulla keskimäärin 1350 asukkaan vuosivauhtia. Viime vuosina kasvu on ollut keskimääräistä nopeampaa. Ennustetaan, että vuonna 2025 jyväskyläläisiä olisi Nykytilanteeseen verrattuna väestönkasvu noin 9000 henkilöä, heistä yli 64-vuotiaiden määrä on lähes JYVÄSKYLÄN KASVU POHJAUTUU VAHVASTI TÄYDENNYSRAKENTAMISEEN. Huomattava osa uudisrakentamisesta sijoittuu olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen hyvien joukkoliikenneyhteyksien varsille. Kerrostalotuotannon suhteen suurimmat asuntotuotantovolyymit painottuvat erityisesti keskustaan ja sen tuntumaan. Erityisesti Kankaan osuus Jyväskylän asuntotuotannosta tulee tulevina vuosina kasvattamaan merkitystään. Arviolta % Jyväskylän vuosittaisesta kerrostalotuotannosta tulee toteutumaan Kankaalle. Vaajakosken keskustan käynnissä oleva muodonmuutos jatkuu uusilla kaavoituskohteilla ja muun muassa Palokan sekä Kuokkalan suunnille on tulossa uusia asuinrakentamisen mahdollisuuksia. Kerros- ja rivitalotuotantoa varten kaavoitetaan vuosittain vuoden asuntotuotantotavoitteen verran eli kem2. Tavoitteena on ylläpitää viiden vuoden asuntotuotantoa vastaava asemakaavoitettu kaavavaranto. KERROS- JA RIVITALOTONTTIEN VARANTO NYT KEM = YLI 6 VUODEN VARANTO 83 % VALMISTUNEISTA KERROSTALOASUNNOISTA OVAT YKSIÖITÄ TAI KAKSIOITA Kerrostaloasuntotuotanto on palvelut etenkin opiskelijoita ja nuoria aikuisia, joita uusissa kerrostaloasuntotaloissa asuu suhteellisen paljon. VUONNA 80 UUTTA OMAKOTITONTTIA kaavoitetaan vuosittain kaupungin maalle VALMISTUI ENNÄTYSMÄÄRÄ ASUNTOJA, KAUPUNGIN OMISTUKSESSA OLEVIA ASEMAKAAVOITETTUJA OMAKOTITONTTEJA YLI 700 = YLI 7 VUODEN TONTTIVARANTO (TAVOITE 5 VUODEN VARANTO) KAUPUNGIN YRITYSTONTTIVARANTOA ON LÄHES 10 VUODEKSI Yritystonttitarjonta turvataan kaavoittamalla vuositasolla 10 hehtaaria uutta teollisuustonttimaata. Pientalorakentamisen määrä on ollut viime vuosina laskussa. Tähän vaikuttaa muun muassa väestö- ja asuntokuntarakenteen muutos. Väestö ikääntyy ja asuntokuntien keskikoko on pienentynyt. Vanhojen pientalojen tarjonta on kasvanut, mutta hyvällä sijainnilla oleville omakotitonteilla riittää kuitenkin edelleen kysyntää. Lisäksi uutena ilmiönä on nähtävissä paritalorakentamisen kasvava suosio. Tulevina vuosina tontteja tulee tarjolle etenkin Sääksvuoren ja Kauramäen alueilta, mutta myös muiden aluekeskusten kuten Tikkakosken, Vaajakosken ja Palokan ympäristöstä. LIIKERAKENTAMISEN HUIPPUVUODET YLI KEM2 LIIKERAKENTAMISTA Seuraavan 10 vuoden maankäytön toteutusta ohjaavat asuinrakentamisen KymppiR-ohjelma ja työpaikkarakentamisen TYKKI-ohjelma. LÄHES 1400 JOISTA 82 % KERROSTALOIHIN Väestömäärän kasvu edellyttää muun muassa riittäviä asuntotuotantomahdollisuuksia ja sijaintipaikkoja uusille työpaikoille. 8 2 ASUNTOTUOTANTO ON PAINOTTUNUT ERITYISESTI PIENIIN ASUNTOIHIN 10 % PIEN- TALOIHIN 5RIVI% TALOIHIN TOTEUTTAMISOHJELMISSA ASETETAAN MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET KAAVOITUKSELLE JA TONTTIMARKKINOINNILLE. Ohjelmien tehtävänä on seurata tonttien kysynnän, tarjonnan sekä kaavoituksen tilannetta säännöllisesti, jotta mahdollisiin muutostarpeisiin voidaan reagoida tarvittaessa nopeasti. Uuden KymppiR2018-ohjelman valmistelu on käynnissä ja sen erityisteemana on asuntopolitiikka ja asuinalueiden sosiaalinen rakenne miten kaupunkisuunnittelulla edistetään asuinalueiden sosiaalista eheyttä, jolloin asuinalueilla on monipuolinen asuntorakenne sekä eri ikäisiä asukkaita eri tuloluokista. Yli 64-vuotiaan väestön määrä tulee kasvamaan kiihtyvällä tahdilla tulevina vuosina. Ikääntyvien asumisratkaisuille on kysyntää jo nyt ja tarve kasvaa entisestään. Yhteisöllinen asuminen on löytänyt kohderyhmänsä ja tavoitteena on, että Jyväskylään toteutuisi vuodessa 1-2 uutta senioriasumiskohdetta. Ikäihmisten tarpeisiin vastaavia rakennushankkeita on suunnitteilla ja toteutumassa mm. Kankaalle ja Vaajakoskelle. ITÄISEN PALOKÄRJEN asemakaavoitus loppuvaiheessa, alueelle kaavoitetaan YLI 60 HEHTAARIA YRITYSTONTTIMAATA UUSI YRITYSALUE avataan Eteläporttiin vuonna Rivitalorakentamisen määrät ovat olleet viime vuonna pieniä, mutta tonttien kysyntä käy kuumana. Tästä syystä kaavoitusohjelmassa on priorisoitu uusia rivitalokohteita, joita on tulossa mm. Korteniittyyn, Tikanrantaan sekä Vaajakoskelle. 99

6 31-34 TIKKAKOSKI TIKKAKOSKI KAAVOITUSOHJELMA B VESANKA VESANKA Kaavoitusohjelma vuosille esittelee merkittävimmät kohteet, jotka ovat käynnissä tai arvioidaan alkaviksi ohjelmakauden aikana. Kohteiden hyväksymisajankohta on tavoitteellinen, koska projektien aikatauluihin vaikuttavat tekijät eivät ole tiedossa tässä vaiheessa. D KUOHU KUOHU PALOKKA PALOKKA A YLEISKAAVOITUS Vuonna 2014 valmistunut Jyväskylän kaupungin yleiskaava antaa alueelle kestävät maankäytölliset kehykset pitkälle tulevaisuuteen. Koko kaupunkia tarkempi yhdyskuntasuunnittelu jatkuu eri suunnilla. Maankäytön ohella kaavoissa ratkotaan liikenteen ja liikkumisen kysymyksiä etenkin skenaariotyön pohjalta jatkuvassa Rantaväylän suunnittelussa ja Länsi-Palokassa. Maaseutualueilla uutena kohteena on Kuohun osayleiskaava, jota laaditaan alueelle tehdyn kyläselvityksen viitoittamana ORAVASAARI ORAVASAARI TIKKALA TIKKALA SÄYNÄTSALO SÄYNÄTSALO MOKSI MOKSI ASEMAKAAVOITUS Asemakaavoituksen työohjelmassa on vuosille monipuolisesti niin asumisen kuin työpaikkarakentamisen kaavoituskohteita eri puolilla kaupunkia. Kaupunki kasvaa täydennysrakentamispainotteisesti, ja sitä pyritään ohjaamaan kaupungin keskusta-alueen lisäksi aluekeskuksiin. Asemakaavoitusta työllistävät myös muut kaupungin omat kiireelliset kaavahankkeet ja yksityisten maanomistajien hakemat kaavamuutokset. KORPIAHO KORPIAHO KORPILAHTI KORPILAHTI SAAKOSKI SAAKOSKI KARTALLA Yleiskaavoitus Asumisen asemakaavoitus Työpaikkarakentamisen tai muun maankäytön asemakaavoitus kki Vin KATSO ALUEELLASI JUURI NYT VIREILLÄOLEVAT KAAVAHANKKEET jyvaskyla.fi/kaavoitus/vireilla 10 LEPPÄLAHTI LEPPÄLAHTI VAAJAKOSKI VAAJAKOSKI OITTILA OITTILA PUOLAKKA PUOLAKKA PUTKILAHTI PUTKILAHTI SYNSIÄ SYNSIÄ C KESKUSTA JA LÄHIYMPÄRISTÖ A Rantaväylän osayleiskaava 1 Kortteli 9 2 Vapaudenkatu 79 3 Älylä 4 Kramsunkatu 5 Lyseon kortteli 6 Nuuskakuja ja Musiikkikampus 7 Seminaarinmäen yliopistoalue 8 Villa Rana, Rehtoraatti ja Parviaisen talo 9 Kirjailijatalo, Beckerin talo ja Juomatehdas 10 Kukkula 11 Keskustan uusi päiväkoti 12 Voionmaan koulu 13 Käyräkatu 14 Kangas 15 Kylmälahdentien kauppakeskus 16 Suuruspää 17 Pohjanlammen päiväkoti ja virkistysalue 18 Samulinniitty 19 Hämeenpohjantien yritysalue 20 Huhtalahti 21 Kortepohjan liikekeskus ja MNOP 22 Kortepohjan päiväkoti-koulu 23 Korteniityntie 24 Kangasvuorenrinne 25 Pupuhuhdan keskuskortteli 26 Halssilan pesula 27 Vaajakoskentie Kärpänkuja 7 POHJOINEN B Länsi-Palokan osayleiskaava 29 Saarijärventie Kirrinrinne 31 Tikkakosken Kirkkokadun varsi 32 Hietajärvenranta 33 Asetehdas 34 Liinalammen ranta 35 Savulahti II ITÄ C Leppälahden osayleiskaava 36 Leppävedentie ja Rahkosentie 37 Väkkärätien alue 38 Harjutien ympäristö 39 Haapalammentie 40 Väinölänpelto 41 Janakankuja 42 Kanavuoren varikkoalue 43 Valtatie 4:n parantaminen Vaajakoskella ETELÄ JA LÄNSI D Kuohun osayleiskaava 44 Eteläportti 45 Keljonkankaan yhtenäiskoulu 46 Keljonkankaan yksityinen päiväkoti 47 Lehtisaaren pesula 48 Valtterintie Martinpolku 50 Korpilahden vanha päiväkoti

7 KESKUSTA JA LÄHIYMPÄRISTÖ A RANTAVÄYLÄN OSAYLEISKAAVA Teivaistenaho Rantaväylän osayleiskaava tarkentaa Jyväskylän kaupungin yleiskaavaa ja tulee ohjaamaan asemakaavoitusta valtatie 9:n, valtatie 4:n ja Jyväskylän ratapihan alueella sekä sen lähialueella. Aholaidan, Tourulan, Kankaan ja Seppälän kohdalla on aloitettu valtatie 4:n ja läheisen katuverkon yleissuunnittelu, joka pohjautuu kesän 2015 skenaariotarkastelutyöhön ja tehtyihin lisäselvityksiin. Rantaväylän ja ratapihan jatkosuunnittelun reunaehtoja ja vaihtoehtoja vielä tutkitaan. Osayleiskaava voidaan jakaa kahteen osaan, jotka etenevät eri tahtia. 1 KORTTELI 9 Pentti 2018 Keskustan merkittävää kaupallista korttelia kehitetään vetovoimaisen keskustan periaatteiden mukaisesti. Tavoitteena on ratkaista korttelin huoltoliikenteeseen sekä rakennussuojeluun ja täydennysrakentamiseen liittyvät tavoitteet. 2 VAPAUDENKATU 79 Julin 2018 Kaavassa tutkitaan täydennysrakentamista Yrjönkadun varteen ja yhteiskäyttöautoilun soveltamista pysäköintimääräyksissä. Täydentyvä KESKUSTA Keskustan täydennysrakentamisella edistetään keskusta-asumista ja elvytetään keskustan vetovoimaa. Suunnittelua ohjaavat periaatteet on linjattu keväällä 2017 hyväksytyssä keskustan kaupunkirakenteen strategisessa suunnitelmassa (Meidän keskusta). Tiivistämisen ohella tärkeää on viihtyisyyden parantaminen ja paikallisen identiteetin tukeminen. Hankkeita pyritään saattamaan käyntiin mm. maankäyttösopimuksiin, pysäköintiin ja ullakkorakentamiseen liittyvin huojennuksin. 3 ÄLYLÄ Julin 2020 Älylän eli Kramsunkadun ja Alvar Aallon kadun vanhan pientaloalueen asemakaava on tarkoitus päivittää vastaamaan valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön suojelutavoitteita. Kaavamuutoksessa tutkitaan mm. alueelle sopivan lisärakentamisen määrä. 4 KRAMSUNKATU Raekallio 2018 Kaupungin omistamille Kramsunkatu 1:n, vanhan Mattilan talon sekä Mattilankatu 13:n kiinteistöille tutkitaan uutta käyttöä ja lisärakentamisen mahdollisuuksia kulttuuriympäristön arvot huomioon ottaen. 5 LYSEON KORTTELI Hähkiöniemi 2018 Lyseon korttelin maankäytöllinen suunnittelu on yksi Jyväskylän keskustan kehittämisen kärkihankkeista. Tavoitteena on mahdollistaa toiminnallinen hybridikortteli, johon voi sijoittua niin asumista, liikerakentamista kuin julkisia palveluja. Alueen suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön ja sen arvojen säilymiseen, uudisrakentamisen korkealaatuiseen arkkitehtuuriin sekä laaja-alaisen toiminnan mahdollistamiseen. 6 NUUSKAKUJA JA MUSIIKKIKAMPUS Raekallio 2018 Voionmaan- ja Pitkäkadun risteysalueella sijaitseva alue toteutetaan kahtena erillisenä kaavamuutoksena. Nuuskakujan korttelialueelle on tavoitteena mahdollistaa kaupunkikuvallisesti korkeatasoista opiskelija-asumista. Seminaarinmäen puoleiseen kortteliin, Musiikkikampukseen, on suunnittelun tavoitteena osoittaa lisärakennusoikeutta koulun laajentamista varten. Lue lisää Nuuskakujasta sivulta SEMINAARINMÄEN YLIOPISTOALUE Julin Seminaarinmäen yliopistokampus on valtakunnallisesti merkittävä kokonaisuus, jonka kulttuuriympäristön kehittämiseen tähtäävä asemakaava etenee osissa. Alueen kaavoituksessa kootaan yhteen ratkaisut rakennetun ympäristön ja viheralueiden suojelusta, pysäköinnistä ja liikenteestä sekä tutkitaan mahdollinen täydennysrakentaminen. 8 VILLA RANA, REHTORAATTI JA PARVIAISEN TALO Julin 2018 Kolme Seminaarinkadun varren arvorakennusta on poistunut yliopiston käytöstä. Kaavamuutoksella tutkitaan rakennusten uutta käyttöä ja alueen kehittämismahdollisuuksia. 9 KIRJAILIJATALO, BECKERIN TALO JA JUOMATEHDAS Julin 2018 Kaavamuutoksessa tutkitaan Seminaarinmäen vanhojen rakennusten käyttömahdollisuuksia ja alueen kehittämistä valtakunnallisesti arvokkaaseen ympäristöön soveltuvalla tavalla. 10 KUKKULA Teivaistenaho Uuden keskussairaala NOVAn myötä vapautuvalle alueelle ja sairaalan ympäristöön tutkitaan uusia maankäytön mahdollisuuksia. 11 KESKUSTAN UUSI PÄIVÄKOTI Strömberg Keskustan alueelle suunnitellaan uusi päiväkoti, jonka sijaintia selvitetään. 12 VOIONMAAN KOULU Hähkiöniemi 2019 Voionmaan koulun alueen kaavamuutoksessa tarkastellaan koulurakennuksen tulevaa käyttötarkoitusta ja tontin täydennysrakentamisen mahdollisuuksia sekä kiinnitetään erityistä huomiota arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilymiseen. Kaavamuutoksella mahdollistetaan myös Helluntaiseurakunnan uusien toimitilojen toteuttaminen omalle tontille Rautpohjankadun ja Okkerinkadun kulmaukseen. 13 KÄYRÄKATU Pentti 2018 Asemakaavan muutoksella tutkitaan korttelialueen täydennysrakentamista, olemassa olevien rakennusten käyttötarkoitusta ja autopaikoitusta. 14 KANGAS Heinänen & Tommila 2018 Kankaan entisen paperitehdasalueen kehittäminen jatkuu. Kankaan nykyistä teollisuusalue-asemakaavaa muutetaan useassa eri osassa asuin- ja työpaikkaraken- 19 HÄMEENPOHJANTIEN YRITYSALUEEN KAAVAA UUDISTETAAN Solin Kuokkalassa Hämeenpohjantien alue tulee tulevaisuudessa kehittymään niin asumisen kuin yritystoiminnan saralla. Alueelle käynnistetään kaavoittaminen, jonka tarkoituksena on muuttaa nykyinen osin toteutumattomaksi jäänyt asemakaava vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. Alue tullaan kaavoittamaan kahdessa tai kolmessa osassa tulevien parin vuoden sisällä, avaa aluetta kaavoittava projektipäällikkö Tuija Solin. Asemakaavojen suunnittelu tulee perustumaan aiemmin alueelle tehtyyn kaavarunkotarkasteluun. Nykyiseen asemakaavan merkitty Kehätien varaus on suunnitelmissa poistaa tulevasta asemakaavasta, sillä tielle ei nähdä enää tarvetta. Samalla Hämeentien pohjoispuolelle kaavaillaan yritysaluetta, kun taas Salmirannan alueella tutkitaan myös asumisen mahdollisuuksia sen vetovoimaisen sijainnin vuoksi. Myös Hämeenlahdenpohjukan luonnonsuojelualueen luontoarvot halutaan ajantasaistaa tulevaan asemakaavaan. Alueella on sekä yksityistä että kaupungin maanomistusta. Kaupungin osalta Salmiranta tulee toimimaan vielä pitkään toimitila- ja varastoalueena, sillä rakennuksilla on vielä elinkaarta jäljellä, kertoo Solin. Asemakaavalla kuitenkin mahdollistetaan alueen kehittäminen vaiheittain, hän lisää

8 KESKUSTA JA LÄHIYMPÄRISTÖ tamisen mahdollistavaksi seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kaavoitus etenee vuonna 2018 niin kutsutulla Sydänkortteleiden jatkokaavoituksella. Lue lisää Kankaan kehittymisestä sivulta KYLMÄLAHDENTIEN KAUPPAKESKUS Strömberg 2019 Keljonkeskuksessa liikekorttelin asemakaavaa tarkistetaan vähittäiskaupan suuryksikön rakentamiseksi. 17 POHJANLAMMEN PÄIVÄKOTI JA VIRKISTYSALUE Hähkiöniemi Asemakaavan muutoksella tutkitaan mahdollisuutta toteuttaa Pohjanlammen päiväkoti uudisrakennuksena Kuokkalan yhtenäiskoulun viereen. Asemakaavan muutoksen yhteydessä tarkastellaan myös Pohjanlammen virkistysaluekokonaisuutta toimintojen sekä reittien sijoittumisen osalta. Europan 13 -arkkitehtuurikilpailu, jonka tulokset ovat käytettävissä kaavamuutosta laadittaessa. 22 KORTEPOHJAN PÄIVÄKOTI-KOULU Tommila 2018 Tavoitteena on rakentaa Kortepohjaan uusi koulu entiselle paikalle. Samaan rakennukseen tulee päiväkoti sekä mahdollisesti kirjasto ja nuorisotilat. 23 KORTENIITYNTIE Strömberg 2019 Korteniityntien eteläosan korttelin 153 kytkettyjen pientalojen tontit muutetaan rivitaloasumiselle. 24 KANGASVUORENRINNE Raekallio Entisen Kangasvuoren sairaalan alueelle kaavoitetaan lisärakennusoikeutta monipuoliselle asumiselle ja lisäksi tutkitaan mahdollisuuksia liike- ja toimistorakentamiselle. 6 NUUSKAKUJAN KORTTELI UUDISTUU Suunnittelualue on tällä hetkellä suurelta osin paikoitustilaa. Raekallio 2018 Ydinkeskustan kupeessa sijaitsevalle Nuuskakujan korttelialueelle on suunnitteilla opiskelija-asumista. Korttelissa sijaitsee opiskelija-asumista, musiikkiopisto, laaja pysäköintialue sekä K-Market Ruokavinkki, joista kauppa ei sisälly suunnittelualueeseen. Musiikkiopiston toiminnot siirtyvät viereiseen ammattikorkeakoulun kortteliin ja opiston nykyinen rakennus tontilta puretaan. Tavoitteena on korvata pysäköintialue sekä opiston ja opiskelija-asumisen tontti kaupunkikuvallisesti korkeatasoisella arkkitehtuurilla. Alueen keskeinen sijainti asettaa korttelialueen suunnittelulle erityishaasteensa, kuvaa kaavoitusarkkitehti Mari Raekallio, esimerkiksi piha- ja katualueisiin halutaan kiinnittää erityistä huomioita sijainnista ja näkyvyydestä johtuen. 18 SAMULINNIITTY Hähkiöniemi Kuokkalassa Samulinniemen vieressä sijaitsevalla teollisuus- ja varastorakennusten alueella tutkitaan asumispainotteisen täydennysrakentamisen mahdollisuutta. Asemakaavamuutoksella tavoitellaan rakenteeltaan monimuotoista ja viihtyisää asuinaluetta Päijänteen rannan tuntumaan pien-, rivi- ja kerrostaloineen. 20 HUHTALAHTI 2019 Nenäinniemessä sijaitsevan Huhtalahden louhimon alueen suunnittelua jatketaan yhteistyössä yksityisten maanomistajien kanssa. Tavoitteena on täydentää ja monipuolistaa Nenäinniemen pientalovaltaista asuntorakennetta vaativassa maastossa Päijänteen rannalla luonto- ja virkistysarvot huomioon ottaen. 21 KORTEPOHJAN LIIKEKESKUS JA MNOP Tommila 2018 Tavoitteena on täydennysrakentaa Kortepohjaa kaupunkikuvallisesti laadukkaalla liike- ja asuntorakentamisella. Alueen rakennetun ympäristön keskeisimmät elementit tulee säilyttää ja uudisrakentaminen suhteuttaa olemassa olevaan arkkitehtuuriin. Suunnittelualueella on pidetty vuonna 2015 nuorten arkkitehtien kansainvälinen 25 PUPUHUHDAN KESKUSKORTTELI Raekallio Koulutoiminnasta vapautuvalle tontille tutkitaan uudisrakentamisen mahdollisuuksia. Tavoitteena on monipuolistaa kerrostalovaltaisen alueen rakennuskantaa. 26 HALSSILAN PESULA Hähkiöniemi 2018 Asemakaavan muutoksella tarkastellaan asuinkerrostalopainotteisen ja ympäristöönsä sopivan täydennysrakentamisen mahdollisuutta vanhan Halssilan pesulan kohdalle. 27 VAAJAKOSKENTIE 67 Päivittäistavarakaupan tontin ympäristön asemakaavaa muutetaan vastaamaan paremmin alueen nykytilannetta. Nykyiset katu- ja virkistysalueella sijaitsevat liiketontin piha- ja paikoitusalueet liitetään tonttiin ja kaavamääräyksiä tarkistetaan vastaamaan tulevaisuuden rakentamistarpeisiin. 28 KÄRPÄNKUJA 7 Sievänen 2019 Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on tutkia suuren asuinkerrostalotontin täydennysrakentamismahdollisuuksia. 16 Suuruspäähän suunnitteilla KORKEALAATUISTA RAKENTAMISTA Raekallio Kuokkalassa sijaitsevan Suuruspään asukasluku kasvaa tulevaisuudessa täydennysrakentamisen myötä. Niemen kärjessä olevalle ensi- ja turvakodin tontille kaavaillaan kerrostalovaltaista asuinkorttelia täydentämään nykyistä kaupunkirakennetta. Alueen keskeinen sijainti ja kaupunkikuvallisesti näkyvä paikka tulee ottaa huomioon suunnittelussa, kertoo kaavoitusarkkitehti Mari Raekallio ja lisää tämän asettavan alueen rakentumiselle omat tasovaatimukset. Suunnittelualueen kaavamuutoksen pohjaksi onkin käynnistetty arkkitehtuurikutsukilpailu, jonka rinnalla on käynnissä alueen asemakaavatyö. Muutosalueeseen kuuluu niemen kärjen lisäksi siihen rajoittuva vesialue, jonka vesialuemerkinnät on kaavamuutoksessa tarkoitus ajanmukaistaa kartoitettujen luontoarvojen mukaisiksi. TUTUSTU KILPAILU- EHDOTUKSIIN: kaavoitus/suuruspaa 14 15

9 11 Asumisoikeusasuntojen rakentaminen käynnistynyt 6/2017 Albertinpihan asunnot valmistuivat 4/2017 KANKAALLA KÄY KOVA TOHINA Ensimmäiset asukkaat ovat muuttaneet tänä vuonna Kankaalle ja uusia rakennuksia nousee alueelle tasaista tahtia. Jyväskylän keskustan kupeeseen, entisen paperitehtaan alueelle rakentuu monipuolinen asumisen, palveluiden ja työpaikkojen sekä opiskelun keskittymä. Kankaan suunnittelua ja toteutumista ohjaa useat alueella järjestetyt arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin kilpailut. Arkkitehtuurikilpailuilla on saatu Kankaan JVA:n palvelutalon ja vuokraasuntojen rakentaminen käynnissä Jyväs-Parkin pysäköintitalo valmistuu 12/2017 toteutuksen pohjaksi alueen identiteettiä korostavia ratkaisuja, jossa rakennukset muodostavat elävää katutilaa ja kaupunkiaukioita sekä avaavat mielenkiintoisia näkymiä ympäröivään jokilaaksoon, kuvaa suunnitteluarkkitehti Pirjo Heinänen. Kestää vielä pitkän aikaa, että koko alue on valmis, arvioi alueen projektipäällikkö Ora Nuutinen. Alueen välietappi, Piippurannan alue valmistuu kuitenkin jo vuonna 2019, lisää Nuutinen. KANKAAN ALUE VIRTUAALISESTI: zoanvisuals.fi/ jyvaskyla/kangas/ KOAS Towerin rakentaminen käynnistynyt 3/2017 Paperitehtaankatu 16 valmistuu 11/2017 Paperitehtaankatu 12 rakentaminen käynnistynyt 6/2017 Asuintalo Sylinterin rakentaminen käynnistyy vuonna 2018 POHJOINEN B LÄNSI-PALOKAN OSAYLEISKAAVA Rajaniemi Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa osoitettiin Lintukankaan ja Ruokkeen välille kehätievaraus. Osayleiskaavassa tarkennetaan kehätien ja muun liikenneverkon ratkaisuja sekä niihin tukeutuvia työpaikkojen ja asumisen alueita. Erityisenä haasteena vesiensuojelun näkökulmasta on Tuomiojärven valuma-alueeseen kuuluvan alueen hulevesien hallinnan järjestelyt. Vuosien aikana alueelle on laadittu lisäselvityksiä, joiden pohjalta mm. mahdollistetaan tuleva Nelostie kulkemaan Kirrin risteyksen pohjoispuolella kallioleikkauksessa. Kaava on luonnoksena nähtävillä SAARIJÄRVENTIE 18 Solin Kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa alueelle asuntorakentamista ja tarkistaa suojelluiksi esitettyjen rakennusten suojeluarvot. Tavoitteena on mahdollistaa alueelle omaleimainen korttelikokonaisuus, joka ottaa huomioon alueen erityispiirteet ja ympäristöarvot. liikennöintiä parannetaan mm. osoittamalla uusi kulkuyhteys korttelin sisäosiin sekä jäsentämällä liittymiä ja korttelirakennetta. Kaavamuutoksella tutkitaan myös lämpövoimalan sijoittumista alueelle. 34 LIINALAMMENRANTA Liinalammen pohjoisrannalle suunnitellaan omaleimaista pienimittakaavaista asuinaluetta entisen teollisuuskorttelin ympäristöön. 35 Rainan asunnot valmistuivat 2/2017 Tampuurin asunnot valmistuvat 11/2017 Vehreyttä Puutarhakadulle Asuinkerrostalo Viiran rakentaminen käynnistynyt syksyllä 2017 Puutarhakadulla kokeillaan uudenlaista Green Street -hulevesienhallintamenetelmää. Vihreisiin keinoihin perustuvassa menetelmässä kasvit ja maakerrokset puhdistavat hulevesiä ennenkuin ne päätyvät kunnostettavaan Tourujokeen. Puutarhakadun Green Street -projekti kuuluukin osaltaan Tourujoen valuma-alueen vesien tilan parantamiseen tähtäävään hankkeeseen, joka on valittu yhdeksi Suomen hallituksen kärkihankkeeksi. Lue lisää Green Street -hulevesienhallintamenetelmästä kaavoituksen verkkosivuilta: Asuinkerrostalo Fredrikinpuisto valmistuu 3/ KIRRINRINNE Pentti 2018 Asemakaavan muutoksella tutkitaan korttelialueen käyttötarkoitusta, rakennusalan rajoja sekä liikenneyhteyksiä ja paikoitusalueita. 31 TIKKAKOSKEN KIRKKOKADUN VARSI Solin 2018 Tavoitteena on mahdollistaa Tikkakosken keskustaan palvelujen läheisyyteen asumista ikääntyvän väestön tarpeisiin, muun muassa tehostetun palvelun asumista. 32 HIETAJÄRVENRANTA Solin 2018 Kaavamuutoksella mahdollistetaan rivitalojen/pientalojen kortteli Hietajärven rannan tuntumaan, Koulukadun varrelle. Tavoitteena on kaavoittaa Tikkakosken mittakaavaan ja maisemaan sopiva omaleimainen asuinalue. 33 ASETEHDAS Solin 2018 Entisen asetehtaan korttelia halutaan kehittää monipuolisena yritysalueena. Alue kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön. Alueen Savulahti laajenee MONIA ASUMISEN VAIHTOEHTOJA 2020 Nykyisen Savulahden alueella on päästy vastikään rakentamaan ja suunnitteilla on alueen laajentaminen kerros- ja pientalopainotteisesti. Maastonmuodot luovat oman haasteensa suunnittelulle, kertoo kaavasuunnittelija Jussi Sievänen mutta jatkaa, toisaalta jylhät maisemat luovat mainiot puitteet erilaisille asumisen vaihtoehdoille. Alueen suunnittelussa keskeisiä tavoitteita ovat myös hulevesien luonnonmukainen hallinta Tuomiojärven valuma-alueella sekä sujuvat kevyen liikenteen yhteydet tulevalle Savulahden päiväkoti-koululle.joka on Jyväskylän yksi pääraakavesilähteistä. Rakentamaan alueelle päässee vuoden 2020 tienoilla

10 ITÄ ETELÄ & LÄNSI C LEPPÄLAHDEN OSAYLEISKAAVA Sipinen 2018 Kaupunkirakennelautakunta palautti kokouksessaan ( , 122) kaavaehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi. Kaavaratkaisuun tehdään tarvittavat tarkistukset ja viedään uudelleen lautakunnan käsittelyyn ja edelleen asetettavaksi MRL 65 :n mukaisesti nähtäville. 36 LEPPÄVEDENTIE JA RAHKOSENTIE Asemakaavalla mahdollistetaan Leppävedentien ja Rahkosentien uusien liikennejärjestelyiden toteuttaminen. Kaava pohjautuu Keski-Suomen ELY-keskuksen laatimaan tiesuunnitelmaan Leppävedentien parantamiseksi. 37 VÄKKÄRÄTIEN ALUE Solin Vanhan terveysaseman ja lähiympäristön alueelle laaditaan asemakaavamuutos Vaajakosken keskustan kehittämisperiaatteiden mukaisesti. Asemakaavalla mahdollistetaan kerrostalorakentaminen, sekä selkiytetään kiinteistöjakoa ja paikoitusjärjestelyitä. 38 HARJUTIEN YMPÄRISTÖ Raekallio Vaajakosken keskustan tuntumassa olevan Harjutien ympäristössä rakennuskanta tiivistyy ja samalla osittain 42 uudistuu: alueelle kaavaillaan rivi- ja pienkerrostalorakentamista. Kaavatyössä tutkitaan lisäksi mahdollisuutta uudelle päiväkodille ja tarkistetaan rakennuskannan suojeluarvot. Alue toteutetaan kahtena erillisenä kaavahankkeena. 39 HAAPALAMMENTIE Asemakaavan muutoksella tutkitaan täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Tarkoituksena on muodostaa rakennuspaikkoja rivitalorakentamiselle. 40 VÄINÖLÄNPELTO Tommila 2018 Tavoitteena on rakentaa Väinölänpellon alueelle kaupunkikuvallisesti laadukasta asuntorakentamista. Suunnittelualueelle tutkitaan kerros- ja rivitalorakentamista. 41 JANAKANKUJA Asemakaavan muutoksella tutkitaan täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Tarkoituksena on muodostaa rakennuspaikkoja paritaloille. 43 VALTATIE 4:N PARANTAMINEN VAAJAKOSKELLA Vaajakoskella ja Kanavuoren alueella laaditaan kaavamuutoksia valtatie 4:n yleissuunnitelmaan perustuen. KANAVUOREN VARIKKOALUETTA JA SEN YMPÄRISTÖÄ KEHITETÄÄN Solin 2018 Entistä puolustusvoimien varikkoaluetta ja sen ympäristöä halutaan kehittää monipuolisena yritysalueena mm. hyödyntämällä sen erityispiirteitä. Asemakaavan tavoitteena on myös parantaa liikennejärjestelyjä sekä turvata viher- ja virkistysalueiden jatkuvuus ja kulttuurihistorialliset arvot. Varikkoalue sisältää maakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristökohteita, lähinnä modernia rakennusperintöä ja sen sijainti NATURA alueen kupeessa on merkityksellinen, kertoo projektipäällikkö Tuija Solin ja lisää, että alueella voisi olla myös matkailullista potentiaalia tulevaisuudessa. Yrityksille alue sisältää Solinin mukaan hyviä toimintaedellytyksiä niin Kanavuoren sisällä olevien luolastojen kuin hyvien liikenneyhteyksien ansiosta: Alue sijaitsee Ysitien ja Nelostien solmukohdassa ja se on saavutettavissa myös vesitse. D KUOHUN OSAYLEISKAAVA Rajaniemi Kuohu-Sarvenperän kyläselvitys valmistui keväällä Yhdeksi kyläselvitystyön tulokseksi kohosi tarve ratkaista Kuohun taajaman ja tämän lähimaaseudun maankäyttö oikeusvaikutteisen osayleiskaavan avulla. Kyläläisiin ja muihin osallisiin on oltu alustavasti yhteydessä jo ennen varsinaisen kaavoituksen käynnistymistä. Alueelta on myös laadittu luontoselvityksiä. Tavoitteena on tarvittavien tarkentavien selvitysten jälkeen laatia kaavaluonnos ja asettaa se nähtäville vuoden 2017 loppuun mennessä. 44 ETELÄPORTTI Teivaistenaho 2020 Eteläväylän etelän puoleiselle kaavoittamattomalle ja työpaikka-alueeksi kaavoitetulle alueelle Eteläporttiin on tarkoitus mahdollistaa edelleen työpaikkojen rakentaminen. Tämän lisäksi alueelle kaavaillaan päivittäistavarakauppaa, tilaa vaativaa kauppaa ja asumista. 46 KELJONKANKAAN YKSITYINEN PÄIVÄKOTI Heinänen 2018 Suopursutien ja Keljonkankaantien väliin sijoittuvat asuinkerrostalotontit kaavoitetaan yksityiselle päiväkodille. 47 LEHTISAAREN PESULA Strömberg Lehtisaaren pesulan rantaa kehitetään viihtyisänä ja pienimuotoisena asumisen täydennysrakentamisen kohteena. 48 VALTTERINTIE 10 Raekallio 2018 Asemakaavamuutoksen tavoitteena on tutkia suunnittelualueelle kerrostalojen lisäksi rivitalorakentamista. 49 MARTINPOLKU Pentti 2018 Korpilahden keskustassa sijaitsevaa liike- ja asuinkorttelia kehitetään kaavoittamalla alueelle uusi liikerakennus. Tavoitteena on vahvistaa Korpilahden keskustan vetovoimaisuutta ja tukea yritystoiminnan mahdollisuuksia alueella. 50 KORPILAHDEN VANHA PÄIVÄKOTI Pentti 2019 Korpilahden vanhan päiväkodin ja teletalon alue kaavoitetaan asuinkäyttöön erilaisin asumisen vaihtoehdoin. 45 Keljonkankaalle UUSI KOULU JA LISÄÄ ASUMISTA Julin 2018 Keljonkankaalla on käynnissä asemakaavamuutos, jonka tavoitteena on mahdollistaa monitoiminnallisen yhtenäiskoulurakennuksen rakentaminen. Koulurakennuksessa tulevat toimimaan perusopetuksen vuosiluokat 5-9 sekä nuoristotilat että kirjasto. Uusi koulurakennus palvelee erityisesti lapsia, nuoria ja lapsiperheitä, mutta hyvän saavutettavuuden ansiosta myös muita kaupunkilaisia ja ikäryhmiä, kuvaa kaavoitusarkkitehti Paula Julin. Tilojen on tavoitteena olla käytössä elokuussa Kaavamuutoksessa päivitetään myös Eteläväylän eteläpuolella sijaitsevien tonttien kaavamääräykset nykytarpeita vastaaviksi. Alueelle mahdollistetaan niin asuinkerrostalorakentamista kuin seniori- ja palveluasumista. Neljä-kuusikerroksiset talot reunustavat Eteläväylää muodostaen yhdessä koulurakennuksen kanssa kaupunkimaisen sisääntulon Keljonkankaan keskustaan. Samalla ne suojaavat pihoja liikennemelulta, lisää Julin. LUE LISÄÄ KOULUHANKKEESTA keljonkankaanyhtenaiskoulu 18 19

11 Kaavoituskatsaus ANNA PALAUTETTA, JAA VINKKI! Mitä pidit tämänvuotisesta kaavoituskatsauksesta? Mistä haluaisit lukea ensi vuoden julkaisussa? Entä haluaisitko lukea vastaavanlaisia juttuja useammin? Haluamme kehittää katsausta myös tulevana vuonna. Kerro siis mielipiteesi, kehittämisideasi ja juttuvinkkisi alla olevan nettikyselyn kautta tai lukemalla qr-koodi älypuhelimellasi: MAPTIONNAIRE.COM/3382 VASTAA MENNESSÄ! Vastanneiden kesken arvomme pienen Jyväskylä-aiheisen tuotepalkinnon. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. 20