Seppo Penninkilampi/R~L GEOKEMIALLINEN TARKISTUSNÄYTTEENOTTO KUHMON, VUOSANGAN ALUEELLA. (,L,TC),:UP~P\J Toukokuussa v. 1983 suoritetun maastotarkistuskäynnin (VO, U W, SEP) yhteydessa kerattiin joitakin geokemiallisia näytteitä, aiemmin saadun geokemiallisen kuvan selventämiseksi. Näytteitä kerättiin kahdelta kohteeita, joista toinen sijaitsi Aittojarven valtausvarauksen alueella, Vuosanganjarven luoteispuolella, ja toinen Vuosanganjarven eteläpuolella, lähellä Vuosangan kylää. Ensiksi mainitusta kohteesta kerattiin moreeninaytteita ja jkilkimmäisessa kohteessa näytteet otettiin soiden turvekerroksen pohjaosista. MOREENINAYTTEENOTTO AITTOJARVEN VALTAUSVARAUSALUEELLA TULOKSEX TARKASTELUA Agttojärven valtausvarausalueen keskeisten osien poikki kulkee metsäautotie, joka varsin useasaa kohdasda leikkaa Oulun Yliopiston tutkijoiden malmikriittiseksi luonnehtimaa kivilajivyöhyketta. Tien tekovaiheessa on syntynyt oivallisia MR-leikkauksia, jotka varsinkin kohteen itáosassa, Ruutanalammen ympäristössä, ulottuvat monesti kallion pintaan asti. Maamassojen siirron yhteydessa paljastunut moreeni on paikoin erittäin ruosteista, sistiltäen runsaasti rapautuneita, ruosteisia lonkareita. Alueella suoritettu purosedinenttinaytteenotto antoi kohteelta varsin aneemisen kuvan. Geogemiallisen lfsainformaation saamiseksi otettiin zretsaautotien varresta NR-leikkauksista lapiolla mrnäytteitä n. 50-150 m:n välein. Näytteet esikäsiteltfin Outokummussa normaaliin tapaan ja niiden hienoaineksesta analysoitiin Cu, Zn, Ni, Co, Pb, Ag, As ja S Olarin laboratoriossa. Saadut tulokset käsiteltiin tilastollisesti ja niistä lezdittiin alkuainekohtaiset kartat, joissa itoisuusvaihteluja kuvataan frekvenssijakeuman Perus P eelle laaciittxilla symboleilla. Koska näytteenottotilanteessa tehtyjen havaintojen mukaan ~ayttaisi maapeitteiden F ~~SUUS lisääntyvän Repolarnmelta lgnteenpain nentaessä (mm. paljertumia viiheman), ja nhin ollen sieltä saadut näytteet edustanevat jonkin verran ylernpaaki3-horisonttia, on näiden näytteiden (83-48117-126) sisäistä pitoisuusvaihtelue ilmeraetty lisämerkinniillä "lievää anornaali~uutta~~. Herkicnän on aina saanut em. näytejoukon kaksi korkeintti pitoisuutta. Tuloskartat on esitetty liitteissa. Sucritetur, nëytteenoton perusteella näyttäisivät useat tutkjtut alkuaineet seur~ilevan lahes orjallisesti ouiulaister,. kuveamaa "malnir?etsinnallisesti mielenkiintoista kiviii~lkcrisonttia" selvinmln sen kanssa korrelo, Pb i8 Co, kohtalaisesti myöskin Cu ja Bi. "
Lievää hajontaa anomaliakuvassa on tapahtunut Zn: n ja As: n kohdalla. Ag:lla on selva omintakeinen piirre. Anomaaliset pisteet ovat kasassa. Mahtaisiko merkitä Ag:n ffkasaantumistatf myöskin kallioperässä? Numeerisesti eivät pitoisuudet suuria lupaile, joskin kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei ko. näytemateriaalin. perusteella voi tehdä. Edukseen poikkeaa kuitenkin yhden naytteen osalta Pb, jonka pitoisuutta (367 ~ ~ r n on ) pidettävä merkittävän korkeana. Myöskin Ni:n maksimipitoisuus (293 ppm) on huomattava. Pb:a lukuunottamatta keskittyvät tutkittujen alkuaineiden korkeimman pitoisuudet kohteen itä-osaan. TULOKSEN TARRA STELUA Syksyllä v. 1982 suoritetussa purosedimenttinäytteenottotyö~ muodostui selva ja voimakas Cu-anomalia Vuosanganjarven eteläpuolelle aivan karttalehden 441401 luoteiskulmaan., Anomaalisten pisteitten joukko sijaitsee Vuosangan- järven laskevassa purossa. Puro sijaitsee laakeassa, paikoin soistuneessa laaksossa, joka taasen näyttäisi olevan osa koko karttalehden poikki ulottuvaa luode kaakko suuntaista ruhjetta. Paikalla käynnin yhteydessä tutustuttiin anomaalisen puron ympäristön kalliopaljastumiin ja lohkareistoon. Mitään selviä anomaalian syntyyn viittavia tekijöitä ei havaittu. Sen sijaan havaittiin puro osittain ruopatuksi, myöskin sen anomaaliselta osalta. Suoritetulla turvenäytteenotolla haluttiin selvittää mm. oliko puro ainoa tekijä, joka kontrolloi anomalian sijaintia. Anomalian todettiin sijaitsevan paikalxa, jossa suot muodostivat eräänlaisen hajanaisen verkoston. Kuivan maan kannakset jakoivat soistuneet alueet omiksi erillisiksi altaiksi. Näytepisteet sijoitettiin maastoon siten, että kustakin valitusta "suoaltaasta" otettiin kaksi näytettä jotka yhdistettiin yhdeksi analysoitavaksi näytteeksi. Valituilla näytteenottokohdilla pyrittiin kattamaan nauhanainen alue poikki anomalisen alueen. Naytteet otettiin. ns. kannuirairalla turvekerroksen pohjaosasta. Naytteet esikäsiteltiin Outokummussa perinteiseen tapaan ja niiden tuhkasta analysoitiin Cu, Zn, Ni, Co, Pb, Ag, uo, Ja 33 Olarin laboratoriossa. Turvenäytteiden analyysituloksissa voidaan havaita selvää Cu-anomaalisuutta eräiden nayyteiden osalta, Bnomaalisten näytteicien kontrasti muihin näytteisiin nähden on huomattava, ja voidaankin karkeasti olettaa, että näytteen- otolla on tavoitettu suoalueita joiden turpeen Cu-pitoisuus on suuri muihin lähiympäristön suoalueisiin verrattuna. Anomaaliset näytepisteet sijaitsevat purosedimentti- anomalian painopisteessä. Tulos viittaa varsin vakuuttavasti siihen, että purosedimenttianomalian syntyyn ovat vai- kuttaneet paikalliset, todennäköisemmin kallioperassa. vaikuttavat tekijät.
Muiden tutkittujen alkuaineiden osalta pitoisuudet ovat vähäisiä. Ainoastaan Pb:n ja Ni:n kohdalla voidaan havaita lievää anomaalisuutta eräiden näytteiden suhteen. (~ata kirjoitettaessa ei M0:n anslyysituloksia ole vielä käytettävissä). Turvenäytteenoton tuloksista laaditut kartat on esitetty liitteissä. YHTEENVETO Suoritetuilla suppeilla geogem. näytteenotoilla saatiin selvennettya ja tarkennettua aiemmin suoritetun purosedi- menttinäytteenoton antamaa geokemiallista kuvaa Kuhmon Vuosangan alueen eräillä kohteilla. Aittojarven valtausvaraus- alueella todettiin moreenista löytyvän anomaalisuuden korreloivan hyvin Oulun Yliopiston tutkimustulosten kanssa. Tuloksen malminetsinnallisista viitteellisyyksista kannattaa huomioida Ag:n anomaalisten pisteiden kasautumat ja Pb:n yksi huippuanomaalinen näytepiste. Turvenaytteenotto Vuosan- kajarven eteläpuolella varmensi yhden purosedimenttityön vankan Cu-anomalian "aitouden" ja paikallisuuden. Samalla se antoi vahvan viitteen mainitun menetelmän toimivuudesta ko tutkimuskohteella. LIITTEET 1 MR-naytteenotto, näytepistekartta 2-9 11, Cu,Zn,Ni,Co,Pb,Ag,As, ja S symbolikartat 10 11, analyysitulokset 11 Turvenäytteenotto, näytepistekartta 12 11, Cu-symbolikartta 13 II, Zn,Ni,Co,Pb,Ag ja Mn symbolikartta 14 II, analyysitulokset JAKELU 1 RIS 2 vo 3 UMV-SEP
, ' 4:20u&j KUHMO- VUOSANYA 4442 404i, 4414 oc-02
KUHMO- VUOSQNYA 4 42 4, 4414 Of -02 4:20000
KUU MO- UDosAh>ILA 44 I4 Od 1: 20 000