VARTIUKSEN JA KOKKOLAN SATAMAN VÄLISEN TRANSITOLIIKENTEEN REITIN KEHITTÄMINEN RATA 2018, 23.-24.1.2018, TURKU/LOGOMO Pekka Iikkanen, Ramboll Finland Oy 1
ESITYKSEN LÄHTÖAINEISTO Tämä esitys perustuu kahteen Ramboll Finland Oy:n Liikenneviraston toimeksiannosta vuonna 2016 tekemiin selvityksiin: Ratayhteyden Ylivieska Kontiomäki Vartius kehittäminen (Liikenneviraston suunnitelmia 3/2016) ja Vartiuksen raja-aseman aukioloajan laajentamistarve ja sen vaikutusten arviointi. 2
VARTIUKSEN JA KOKKOLAN VÄLINEN TRANSITOREITTI Vartius on yksi kolmesta virallisesta Suomen ja Venäjän välisestä kansainvälisen liikenteen raja-asemasta. Vartiuksen kautta kulkenut transito on muodostunut lähes kokonaan Kostamuksen kaivoksen rautapelletin kuljetuksista Kokkolan satamaan. Täysimittaisen pellettijuna muodostuu 60 vaunusta, junan pituus on 880 m ja kokonaispaino noin 5500 tonnia. Juna voidaan vetää kahdella sähköveturilla. Ennen Seinäjoki Oulu (SKOL)-hankkeen valmistumista transitojunat jouduttiin ajamaan lyhennettyinä Oulun eteläpuolella. henkilö- ja tavaraliikennettä vain tavaraliikennettä Iisalmen kautta kulkevaa reittiä on käytetty varareittinä. 3
VARTIUKSEN JA KOKKOLAN SATAMAN VÄLISEN TRANSITON KEHITYS Vartiuksen transito on kasvanut voimakkaasti 2000-luvun alusta lähtien. Vuonna 2017 kuljetusmäärä saavutti uuden ennätyksen (4,4 Mt). Viime vuosina on ajettu kausivaihtelut huomioon ottaen 2 4 päivittäistä transitojunaparia. Neljän junaparin mahdollistama kuljetusmäärä on noin 5,4 Mt/v ja viiden junaparin noin 6,7 Mt/v. 4
TARKASTELTAVIEN REITTIEN KULJETUKSET V. 2016 Vuonna 2016 Vartiuksen rajaliikenne oli 4,9 Mt, josta transiton osuus oli 3,4 Mt. Muita Oulun reitin kuljetuksia ovat mm: rautapelletin tuonti Vartiuksesta Raaheen (junapituus 880 m) SSAB:n Raahen tuotantolaitoksen kuljetukset Hämeenlinnaan raakapuukuljetukset Tärkeimpiä Iisalmen reitillä hoidettavia kuljetuksia ovat: Yaran Siilinjärven tuotantolaitoksen kuljetukset Talvivaaran kaivoksen kuljetukset (mm. kemikaalit ja kalkkikivi) Pyhäkummun kaivoksen kuljetukset raakapuukuljetukset. 5
OULUN KAUTTA KULKEVAN REITIN ONGELMAT 1. Pitkiä transitojunia on vaikea sovittaa vilkasliikenteisen ja yksiraiteisen Ylivieska-Oulurataosan aikataulurakenteeseen Henkilö- ja tavarajunien nopeuserot kasvavat Seinäjoki-Oulu (SKOL)-hankkeen valmistuttua, mikä lisää liikenteen häiriöherkkyyttä. SKOL-hankkeen toimenpiteistä huolimatta pitkiä transitojunia varten ei ole riittävän tiheästi junien kohtaamisen ja ohittamisen mahdollistavia liikennepaikkoja. On mahdollista, että ainakin osa transitojunista joudutaan edelleen ajamaan lyhennettyinä Oulun ja Kokkolan välillä. 2. Oulu Kontiomäki Vartius-rataosan välityskyky on riittämätön pitkille transitojunille Ongelma aiheutuu erityisesti pitkien pellettijunien pitkistä kohtauspaikkaväleistä, joista pisin on yli 80 km. 3. Transitojunat on kolmioraiteen puutteen vuoksi käännettävä Oulun ratapihalla Pitkien kääntöaikojen vuoksi kalustokierto on hidasta ja vaihtotöihin tarvitaan huomattava määrä ratapihahenkilöstöä. 5. Vartiuksen raja-aseman aukioloaika (klo 7 21) vaikeuttaa aikataulun suunnittelua ja liikenteen kasvattamista. 6
IISALMEN KAUTTA KULKEVAN REITIN ONGELMAT Kuljetusreitti Vartiuksesta Kontiomäen ja Iisalmen kautta soveltuu huonosti transitoliikenteen tarpeisiin: Kontiomäki-Iisalmi Ylivieska-välillä ei ole transitojunien edellyttämiä 925 metrin pituisia liikennepaikkoja, minkä vuoksi junat on ajettava lyhennettyinä Kontiomäeltä saakka. Ylivieska Iisalmi-rataosa on sähköistämätön. Iisalmessa ei ole transitojunien suoran liikennöinnin mahdollistavaa kolmioraidetta, minkä vuoksi junat on käännettävä Iisalmen ratapihalla. Kontiomäen ja Iisalmen välillä on jyrkkiä mäkiä, mikä ei mahdollista painavien transitojunien vetoa kahdella sähköveturilla. Vartiuksen raja-aseman aukioloaika (klo 7 21) vaikeuttaa Oulun reitin tapaan aikataulun suunnittelua. 7
TRANSITOREITIN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET JA ESILLÄ OLLEET PÄÄVAIHTOEHDOT Reitin kehittämisen tärkeimmiksi tavoitteiksi asetettiin: reitin välityskyvyn ja liikenteen häiriönhallinnan parantaminen. transitoliikenteen ja kotimaan tavaraliikenteen kustannustehokkuuden parantaminen Transiton kustannussäästöjen arviointi perustui 3,5 Mt:n vuotuisen transitomäärään ja liikenteen toimivuustarkastelut viiden pellettijunan (4 transitojunaa + 1 Raahen juna) liikennöintiin. Tarkasteltavana oli kaksi päävaihtoehtoa: 1. Oulun kautta kulkevan reitin kehittäminen 2. Iisalmen kautta kulkevan reitin kehittäminen 8
OULUN REITIN KEHITTÄMINEN - TOIMENPITEET Reitin kehittämisessä pyrittiin hyödyntämään kustannustehokkaita pieniä toimenpiteitä. Ylivieska-Oulu-välin liikenteen riittävä häiriönhallinta edellyttää pitkiä liikennepaikkoja noin 20 km:n välein. Transiton kalustokierron ja kustannustehokkuuden parantaminen edellyttää Oulun ratapihan ohittavan kolmioraiteen rakentamista. Suositeltavat toimenpiteet kolmioraiteen lisäksi olivat: 2 uutta pitkää liikennepaikkaa 5 liikennepaikan pidentämistä 5 uutta välisuojastuspistettä. Kustannusarvio on 40 M. 9
OULUN REITIN KEHITTÄMINEN - TÄRKEIMMÄT VAIKUTUKSET JA KANNATTAVUUS Toimenpiteet lisäävät transitojunien kapasiteettia ja parantavat koko reitin häiriötilanteiden hallintaa. Mahdollisissa ongelmatilanteissa, voidaan Oulun ratapihaa ja Oulun kolmioraidetta käyttää häiriötilanteita tasaavina puskureina. Junien kääntötarve Oulun ratapihalla poistuu, jolloin transitoliikenteen kalustokierto nopeutuu huomattavasti. Transiton liikennöintikustannukset pienenevät (ilman liikenteen erityisveroja ja maksuja) 2,5 M /v ja kotimaan liikenteen kustannukset 0,8 M /v. Toimenpidekokonaisuuden HK-suhde on 1,4 eli se on yhteiskunnan kannalta kannattava. 10
IISALMEN REITIN KEHITTÄMINEN - TOIMENPITEET Tarkasteltava toimenpidekokonaisuus muodostettiin v. 2013 Ylivieska Iisalmi Kontiomäki (YLISKO)-ratasuunnitelman pohjalta karsimalla suunnitelmaan sisältyneitä pitkiä liikennepaikkoja. Tärkeimmät reitin kehittämiseen sisältyvät toimenpiteet olivat: 5 uutta pitkää liikennepaikkaa 3 liikennepaikan pidentämistä 4 uutta välisuojastuspistettä Iisalmen kolmioraiteen rakentaminen Ylivieska-Iisalmi-rataosan sähköistäminen. Kustannusarvio 97 M. 11
IISALMEN REITIN KEHITTÄMINEN - TÄRKEIMMÄT VAIKUTUKSET JA KANNATTAVUUS Toimenpiteet mahdollistavat transiton siirtämisen pois ruuhkaiselta Ylivieska-Oulu-rataosalta, mikä vapauttaa rataosan kapasiteettia muun liikenteen käyttöön. Toisaalta Ylivieskan ja Iisalmen välillä kapasiteetin käyttöaste nousee ruuhkatunteina erittäin korkeaksi, minkä vuoksi liikenne on häiriöherkkää. Transitojunien kalustokierto nopeutuu vastaavasti kuin Oulun reitillä. Kontiomäen ja Iisalmen kolmioraiteen välillä transitojunien veto edellyttää kolmannen veturin käyttöä jyrkkien mäkien vuoksi. Tämän vuoksi transiton liikennöintikustannussäästöt (ilman liikenteen veroja ja maksuja) ovat 0,8 M /v pienemmät kuin Oulun reitillä saavutettavat säästöt. Ylivieska Iisalmi-sähköistyksen ja Iisalmen kolmioraiteen rakentamisen vuoksi kotimaan liikenteessä saavutettavat säästöt ovat 1,9 M suuremmat kuin Oulun reittivaihtoehdossa. Sähköistys mahdollistaa myös 0,3 M /v säästöt päästökustannuksissa. Toimenpidekokonaisuuden HK-suhde on 0,7 eli se ei ole yhteiskunnan kannalta kannattava. 12
VARTIUKSEN AUKIOLOAJAN MERKITYS Suomen ja Venäjän rajalla sijaitseva Vartiuksen/Kivijärven rautatieliikenteen raja-asema on auki nykyisin klo 7 21, jolloin junat voivat ylittää valtakunnan rajan. Suomalaisen ja venäläisen liikennöitsijän välillä on ns. juna junasta rajanylityssopimus, jonka mukaan suomalainen liikennöitsijä voi tuodessaan tyhjävaunurungon ottaa vedettäväkseen venäläisen liikennöitsijän tuoman lastissa olevan rungon. Vetureiden kääntöaika Vartiuksessa on 2-3 tuntia. Tänä aikana hoidetaan myös liikenteeseen liittyvät Suomen puolen viranomaistehtävät. Neljän transitojunan ja yhden Raahen pellettijunan aikataulurakenteen suunnittelu on haastavaa sekä Oulun että Iisalmen reittivaihtoehdoissa. Analyysien perusteella toimiva aikataulurakenne edellyttäisi raja-aseman aukioloajan pidentämistä 3 4 tunnilla. 13
JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA SUOSITUKSIA Vartiuksen ja Kokkolan välistä transitoreittiä on kustannustehokkainta kehittää Oulun reittivaihtoehdon mukaisesti. Se on myös yhteiskuntataloudellisesti kannattavaa. Samalla Vartiuksen raja-aseman aukioloaikaa tulisi pidentää 3 4 tunnilla. Laajennettu aukioloaika mahdollistaa junien lähettämisen Vartiuksesta tasaisemmin ja laajemmalla aikaikkunalla, jolloin ne on myös helpompi sovittaa yhteen muun liikenteen kanssa Ylivieska Oulu-välillä. Reitin kehittämisen ensimmäisessä vaiheessa olisi järkevää tehdä liikennepaikkojen muutokset Oulun etelä- ja itäpuolella ja sen jälkeen rakentaa Oulun kolmioraide. Ylivieskan ja Iisalmen välisen radan sähköistyksen rakentaminen (ml. Iisalmen kolmioraide) voidaan toteuttaa erillisenä hankkeena. Hankkeen kannattavuus edellyttää kuitenkin radan kuljetusmäärien huomattavaa kasvua. 14
KIITOS! 15