Pori Parkano Haapamäki-radan uudelleenavaaminen. Esiselvitys
|
|
- Kalevi Aaltonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pori Parkano Haapamäki-radan uudelleenavaaminen Esiselvitys
2 2 Selvityksen kaksi päätavoitetta Pori Parkano Haapamäki-ratayhteys suljettiin liikenteeltä 1980-luvulla Tavoitteena on selvittää, onko yhteyden uudelleenavaamiselle edellytyksiä Liikenne Suomen rautatieverkolla on pääratojen osalta ylikuormittunut ja osalta alempaa rataverkkoa on reilusti vapaata kapasiteettia. Kuormittuneen rataverkon parantaminen on kallista. Tavoitteena on selvittää jatkotarkastelujen tarve rataverkon kuormituksen tasaamisen mahdollisuuksista siirtämällä liikennettä vilkkailta rataosilta vähäliikenteisille rataosuuksille
3 3 Selvityksen taustat Selvitys on laadittu osana Bothnian Green Logistic Corridor (BGLC) -hanketta. BGLC-hankkeessa kehitetään Botnian käytävää, joka on yhdyskäytävä Norjan, Ruotsin ja Suomen kautta Venäjälle sekä Suomenlahden yli Baltiaan Botnian käytävä on osa TEN-Tydinverkkoa
4 4 Ratayhteyden sijainti Pori Parkano Haapamäki-rataosuus osana Suomen poikittaista ratayhteyttä Pori Jyväskylä Imatra.
5 5 Selvityksen taustat Liikennepolitiikan tavoitteena on tehostaa nykyisen liikenneverkon käyttöä, jotta infran uus- ja laajennusinvestointeja voitaisiin karsia tai siirtää Rautatiekuljetusten edellytysten parantaminen ja pitkien tavarakuljetusten siirtäminen autokuljetuksista junakuljetuksiin on ympäristö- ja liikennepolitiikan mukaista - Ilmastopolitiikka ja päästötavoitteet - EU:n valkoinen kirja Suomen elinkeinoelämän kilpailukyvyn paraneminen edellyttää kuljetuskustannusten säästöjä Pori-Haapamäki radan uudelleenavaamisen esiselvitys ja aihepiirin ensimmäinen selvitys
6 6 Selvityksen taustat Rautatiekuljetusten toimintaympäristö on muuttumassa - Perusteollisuuden tulevaisuus ja rakennemuutos Suomessa - Puu- ja paperiteollisuuden tulevaisuuden tarpeet? - Vaikutukset rataverkon kuormitukseen - Rataliikenteen tulevaisuus ja ennuste; mihin skenaarioon tukeutuvat? - Kaivosteollisuuden tulevaisuuden tarpeet? - Tuonti ja vienti - Satamien ominaisuudet ja palvelut sekä jäätilanne vaikuttavat kuljetusreitin valintaan - Transitoliikenne ja liikenne Venäjälle - Laivaliikenteen tulevaisuus (SECA) - Laivakoon kasvaminen? - Kuljetusten ja niiden kustannustehokkuuden vaikutukset teollisuuden sijoituspäätöksiin - Kilpailun avautuminen rataliikenteessä
7 7 Selvityksen hypoteesi Selvityksessä tarkasteltiin, onko niin että, uudelleenavattava ratayhteys - Parantaa pääradan ja itäradan henkilö- ja tavaraliikenteen kapasiteettia - Pienentää ainakin hetkellisesti investointitarvetta pääradalla, itäradalla sekä Tampere Jyväskylä-radalla - Tuo (kustannustehokkaan) uuden tavarakuljetusreitin itä länsi-suuntaan sekä pohjoinen itä-suuntaan - Parantaa transitoliikenteen mahdollisuuksia - Pienentää Pohjanmeren laivaliikenteen talvimerenkulun kustannuksia - Kehittää Satakunnan, Pohjanmaan, Keski-Suomen, Savon ja Karjalan elinkeinoelämää
8 8 Rataverkko ja ongelmakohdat Rataverkon pituus on km, tästä km on sähköistettyä Pääosa rataverkosta yksiraiteista - Ohittaminen vaatii kohtaamispaikkoja Suurimmat pullonkaulat tällä hetkellä - Helsingin ratapiha (Hki Pasila Ilmala) - Tampere Toijala - Kerava Riihimäki - Luumäki Vainikkala - Seinäjoki Oulu Pääradoille keskitetään sekä henkilö- että tavaraliikenne
9 9 Rataverkko ja ongelmakohdat
10 10 Rautatiekuljetusten ongelmat Ongelmat nykyisin / kustannustehokkuus? - Ratojen kapasiteetti (raidemäärä) ja kunto - Operaattorin toimintastrategia - Tavaraliikenteen siirtyminen junista autoon Nykyinen rata ja tavaraliikenne välillä Pori-Tampere - Tavarakuljetukset; nykyiset, kaivoskuljetukset, bioenergiakuljetukset, kaasu - Henkilöliikenteen sujuvuus / kapasiteetti pääradalla => Eriytetty henkilö- ja tavaraliikenne - Taloudelliset asiat Pääratojen ruuhkat
11 11 Rautatiekuljetusten haasteet Liikennemäärät nykyisin = ruuhkaradat Ennuste (synkkä) => ennustettavuus vaikeaa muuttuuko maailma? Muutokset (kaivos, puu, energia, kaasu, transito, kilpailun syntyminen) onko huomioitu ennusteessa, pystytäänkö ennustamaan => pitääkö varautua tasaisemmalla liikenteen jakamisella verkolle? Nykyiset investoinnit eivät vastaa oleelliseen kuljetuslisäykseen eli tarvitaan uusia investointeja Rata- ja maantiekuljetusten osuudet tavarakuljetuksissa (trendit ) vesiliikenne vähentynyt, kuljetuslisäys kumipyörille. Tavoite pitkät kuljetusmatkat (>300 km) junilla => onko toteutunut
12 12 Rautatiekuljetusten kehitysnäkymät Lähde: Henkilö- ja tavaraliikenteen kehityskuva 2035
13 13 Rautatiekuljetusten kehitysnäkymät Lähde: Henkilö- ja tavaraliikenteen kehityskuva 2035
14 14 Venäjän kuljetukset Venäjälle ja sieltä suuntautuvilla kuljetuksilla on merkittävä rooli Suomen rautatiekuljetuksissa, erityisesti transitokuljetuksilla Suomen ja Venäjän välisiä tavaravirtoja on vaikea ennustaa - Liikenne riippuu keskeisesti talouskehityksestä - Venäjä kehittää omia satamiaan ja maainfraa, minkä ennustetaan vähentävän transitoa - Kuitenkin vuoden aikajänteellä transito saattaa myös kasvaa, jos Venäjän kuljetusvolyymi kasvaa Suomi Venäjä-henkilöliikenteen ennustetaan kasvavan rautateillä - Lisää liikennettä itäradalle, jolla on jo nykyään paljon henkilö- ja tavaraliikennettä Venäjä on suunnitellut, että jatkossa Nuijamaan kautta kulkisi vain matkustajaliikenne ja Imatran kautta kaikki tavaraliikenne Tavaraliikenne siirtyy pohjoisemmille rataosille
15 15 Venäjän kuljetukset Venäjän ulkomaankaupan kokonaiskuljetussuorite 2011 ja ennuste vuosille 2020 ja 2030 (mrd. tonnikilometriä) (Lähde: LVM 5/2013) Venäjän rahdin rautatiekuljetukset rataverkolla vuonna 2011 (Lähde: LVM 5/2013)
16 16 Kaivosteollisuuden kuljetukset Suomeen on viime vuosina avattu merkittäviä uusia kaivoksia, toimivien kaivosten tuotantoa lisätään ja useita kaivosprojekteja on käynnissä - Esim. metallimalmin louhinnan volyymin ennustetaan kasvavan rajusti Kaivosteollisuuden kuljetusmäärät tulevat siis olemaan merkittävät - Kuljetuksia tarvitaan sekä tuotteiden vientiin kaivokselta että prosesseissa tarvittavien kemikaalien ym. raaka-aineiden tuontiin kaivokselle luvulla kuljetusmäärät voivat olla jopa 14 milj. tonnia vuodessa; nykyinen rautatiekuljetusten kokonaisvolyymi on yhteensä noin 40 milj. tonnia vuodessa Kaivoskuljetusten lisääntyminen tulee vaikuttamaan maantie- ja rautatieliikenteeseen sekä satamiin ja liikenneratkaisuja on tarve kehittää.
17 17 Kaivosteollisuuden kuljetukset Pohjoisen kaivosten liikenteen ohjautumista Perämeren satamien kautta on selvitetty - Investointitarpeet satamiin ja rautateille - Perämerellä satamien jäätilanne on vaikeampi kuin Selkämerellä Kaivoskuljetusten kulkeminen Porin Sataman ja keskisen Suomen rataverkon kautta vapauttaisi kapasiteettia muun muassa nopealle henkilöliikenteelle pääradalla Pori
18 18 Pori Parkano Jyväskylä-radan nykytilanne Pori Parkano Haapamäki-ratayhteys suljettiin liikenteeltä 1980-luvulla - Pori Ruosniemi (8,7 km) on käytössä - Ruosniemi Niinisalo (55,3 km) on suljettu - Niinisalo Parkano Kihniö (58,2 km) on käytössä - Kihniö Haapamäki (70,5 km) on suljettu
19 19 Pori Parkano Jyväskylä-radan nykytilanne Nykytilanne - Nykyisten, käytössä olevien rataosien tekniikat sallitut nopeudet ja akselipainot: - Pori Ruosniemi yksiraiteinen, sähköistämätön, K43-kiskot, 40 km/h nopeusrajoitus ja akselipainot 200 kn - Niinisalo Kihniö yksiraiteinen, sähköistämätön, K30-kiskot, 40 km/h nopeusrajoitus ja akselipainot 200 kn - Haapamäki Jyväskylä, yksiraiteinen, sähköistämätön, 100km/h nopeusrajoitus ja akselipainot 225 kn - Siltapaikkoja Pori Haapamäki välillä on 72 kpl - Muutamilla paikoilla silta on kokonaan purettu, osassa korvattu teräspalkit puukannella alikulkukorkeuden suurentamiseksi. - Tasoristeyksiä on n 150 kpl välillä Pori Haapamäki
20 20 Pori Parkano Haapamäki-radan parantamistoimenpiteet Radan geometria - Pysytään nykyisellä ratalinjalla. Radan rakenteet, vaihteet ja turvalaitteet - Kiskot ja pölkyt uusittava - Turvalaitteet uusittava - Pohjanvahvistustarpeet tutkittava Tasoristeykset - Vilkkaimpiin tasoristeyksiin lisättävä turvalaitteet Asemat ja lastauspaikat - Tarkistettava kunto ja lisäystarpeet Sillat - Varastoidut sillat palautetaan - Huonokuntoiset sillat korjataan tai uusitaan Ympäristösi tekijä
21 21 Pori Parkano Haapamäki-radan parantamistoimenpiteet Arvioitu kustannuksia kahdelle eritasoiselle vaihtoehdolle: Ve1 Pääosin sama tekninen taso kuin Haapamäeltä Jyväskylän suuntaan Parannetaan kaikki Pori Haapamäki-rataosat yhtenäiseen tekniseen tasoon Ve2 Minimitaso jolla suljetut rataosat saadaan uudestaan käyttöön Pori Ruosniemi-rataosalla vain kiskojen ja pölkkyjen vaihto Ruosniemi Niinisalo-rataosalla samat toimenpiteet kuin Ve1 Niinisalo Parkano-rataosalla ei toimenpiteitä, Parkanon liikennepaikalla raideja vaihdejärjestelyjä Parkano Kihniö-rataosalla kiskojen ja pölkkyjen vaihto sekä tukikerroksen lisäys Kihniö Haapamäki-rataosalla pääosin samat toimenpiteet kuin Ve1, mutta vähemmän kohtauspaikkoja (2 kpl) kuin Ve1:ssä (7 kpl)
22 22 Alustavat investointikustannukset Ratatekniikka (kiskot yms.) milj. Siltojen korjaukset ja uusimiset 5 15 milj. Turvalaitteet milj. Tasoristeysten järjestelyt milj. Pohjanvahvistukset 5 15 milj. Yhteensä milj. Ympäristösi tekijä
23 23 Kysely Selvityksen yhteydessä toteutettiin kysely, jolla selvitettiin Pori Haapamäki Imatra-ratayhteyden potentiaalista kysyntää Kysely suunnattiin eri teollisuudenalojen yrityksille, vastauksia saatiin 35 kpl Yrityksiltä kysyttiin muun muassa rautatiekuljetusten käytöstä yleisesti, ulkomaankuljetuksista sekä kiinnostusta Pori Haapamäki Imatra-reitin käyttöön
24 24 Kyselyn tulokset Pori Haapamäki Imatra-reitille on kysyntää - Kaikista vastaajista hieman yli puolella on tai voisi olla sellaisia kuljetuksia, jotka käyttäisivät Pori Haapamäki Imatra-reittiä tai jotain sen osaa - Heistä valtaosa kokee, että Pori Parkano Haapamäki-osuuden käyttöönotto saattaisi lisätä tai lisäisi varmasti rautatiekuljetuksia kyseisellä radalla - Myös merkittävä osa niistä vastaajista, jotka eivät nykyisellään käytä Pori Haapamäki-Imatra-reittiä kokee, että uudelleenavattava yhteys voisi lisätä kuljetuksia Vastaajien arvioiden mukaan Pori Haapamäki Imatra-radalle voisi ohjautua noin miljoona tonnia nykyistä enemmän kuljetuksia vuosittain
25 25 Kyselyn tulokset
26 26 Kyselyn tulokset Millä edellytyksillä yrityksenne lisäisi rautatiekuljetusten käyttöä? Rautatiekuljetusten kustannustehokkuuden paraneminen 76,5% Kilpailun syntyminen rautatiekuljetuksiin Toimitusvarmuus ja kuljetusten saatavuus Paremmat yhteydet Venäjälle rautateitse Paremmat yhteydet satamiin rautateitse 44,1% 44,1% 41,2% 38,2% Eri kuljetusmuotojen parempi yhteistyö saumakohdissa Oman tuotannon muutokset Parempi kuljetusten yhdistely muiden kuljetusasiakkaiden kesken Rautatieterminaalien optimaalisempi sijainti Ympäristönäkökohdat muuttavat liikennemuotojen hintasuhteita rautatieliikenteelle edullisemmaksi Ympäristönäkökohtien painottuminen toimialalla Jokin muu, mikä 5,9% 5,9% 26,5% 26,5% 20,6% 14,7% 14,7%
27 27 Kyselyn tulokset Kuljetuksia siirrettäisiin juniin? Radan avaaminen toisi paljon uusia käyttäjiä radalle (25-30%) BGLC-akselin käyttö lisääntyisi Kysyttiin myös edellytyksiä sille, että yritys lisäisi rautatiekuljetusten käyttöä yleisesti - Kuljetusten kustannustehokkuus on tärkein edellytys - Ympäristönäkökohdille ei anneta suurta painoarvoa
28 28 Rataliikenteen mallinnus Mallinnuksen avulla selvitettiin miten Pori Haapamäki-radan uudelleen käyttöön otto vaikuttaisi Suomen rataverkon tavaravirtoihin Nykytilanne Pori Haapamäki-ratayhteys käytössä Parkano Haapamäki Pori
29 29 Rataliikenteen mallinnus Tavaramääriä rataverkolla, milj. tonnia vuodessa Nykytilanne Pori Haapamäki-ratayhteys käytössä, ,2 2,3 2,4 0,1 2,4 0,1 0,2 0,5 0,8 2,7 0,2 2,3 0,3 2,5 0,1 1,1 3,5 0,8 3,4 3,2 2,9
30 30 Rataliikenteen mallinnus Tavaramääriä rataverkolla, milj. tonnia vuodessa Nykytilanne Pori Haapamäki-ratayhteys käytössä, ,2 2,3 2,4 0,1 2,4 0,1 0,3 1,0-1,3 3,9 0,4 3,3 0,6 4,0 0,2 1,1 3,5 1,1 4,9 3,2 3,8
31 31 Rataliikenteen mallinnus Tavaramääriä rataverkolla, milj. tonnia vuodessa Pori Haapamäki-ratayhteys käytössä, 2030 (nykyiset rahdit) Pori Haapamäki-ratayhteys käytössä, 2030 Rautatierahtien hinnat -20% 0,3 1,0-1,3 3,9 0,4 3,3 0,6 4,0 0,2 0,4 1,6-2,0 5,6 0,8 4,3 1,0 8,0 1,2 1,1 4,9 3,8 1,3 7,5 4,3
32 32 Rataliikenteen mallinnus Johtopäätökset - Tavaraliikennettä siirtyisi avatulle radalle yhtä paljon kuin nykyisellä Kokemäki Pori radalla on - Pelkällä Pori Haapamäki-radan avaamisella kuormittuneiden ratojen liikennemäärät eivät vähene. Tarvitaan laajempi ohjaustoimenpiteitä tavaravirtojen siirtämisestä Suomen pohjois etelä-suuntaisten ratojen käytöstä tavaraliikenteessä - Yhteiskunnallisia hyötyjä olisivat Pohjois-Satakunnan ja Pohjois-Pirkanmaan elinkeinoelämän piristyminen, mutta hyötyjen selvittäminen vaatii laajempia tutkimuksia - Kaavoituksessa kannattaa säilyttää liikennevaraus Pori Haapamäki-rataa varten
33 33 Liikenteelliset edellytykset Nykyiset ratakuljetukset Muutos kuljetusreitissä Nykyiset maantiekuljetukset Muutos kuljetusmuodossa Pori Parkano Haapamäki-radan liikennepotentiaali Uudet kuljetusvirrat Muutos teollisuuden tuotannossa
34 34 Liikenteelliset edellytykset Uudet teollisuuden kuljetukset - Kaivosteollisuus - Puukuljetukset - Energiahuolto Venäjän liikenne - Riippuvainen talouskehityksestä ja Venäjän omista liikenneinfrastruktuurihankkeista - Potentiaaliset volyymit suuret, mutta vaikea ennustaa Porin sataman liikenne - SECA-alueen vaikutus
35 35 Taloudelliset edellytykset Alustavan arvion mukaan Pori Parkano Haapamäki-radan uudelleenavaamisen investointitarve noin M - Investointi on korkea nykyisiin ja ennustettuihin rahoitusraameihin nähden - Kehittämisinvestointien rahoitus on jatkossa noin 1,5 Mrd. euroa hallituskaudella Hankkeelle ei ole tässä vaiheessa laskettu hyöty kustannussuhdetta - Merkittävimmät hyödyt syntyvät rahamääräisesti vaikeasti arvotettavista eristä Investointitarpeet muualla - Tutkittava tarkemmin, mitä säästöjä on saavutettavissa
36 36 Pori Haapamäki-radan avaamisen vaikutukset investointitarpeisiin Perämeren satamat ja meriväylät (50 M ) Runkoverkon radoilta halutaan samanaikaisesti sekä nopeaa henkilöliikennettä että tehokasta tavaraliikennettä - Tavaraliikenteelle vaatimus on 25 tonnin akselipaino sekä nopeustaso km/h, jotta välityskyky mahdollistaa myös henkilöliikenteen Tästä johtuen vaatimuksena kaksoisraiteet niillä rataosilla, jotka kuuluvat sekä nopean hlöliikenteen että raskaan tavaraliikenteen ratoihin - Tampere Jyväskylä (Orivesi Jkylä) - Tampere Seinäjoki (Tre P-Louko) - Seinäjoki Oulu
37 37 Hankeohjelma , suunnittelua ohjaava ohjelma Lähde: Liikenneverkon kehittäminen , Liikennevirasto
38 38 Laajemmat vaikutukset Välilliset vaikutukset, dynaamiset kerrannaisvaikutukset - Alueiden kehitys - Kansantalouden ja elinkeinoelämän kilpailukyky Liikenne- ja ympäristöpolitiikka Rataverkon toimivuus Satamien kehitys
39 39 Johtopäätökset Elinkeinoelämä sanoo, että ratayhteydelle olisi kysyntää Muuttuuko maailma rataliikennepainotteisemmaksi jos muuttuu, rata on käyttökelpoinen Kaavoissa on syytä pitää ratalinja liikennealueena Hanketta ei kannata hylätä; jos Suomen kehityksessä tapahtuu positiivinen muutos ja raskaita kuljetuksia tarvitseva elinkeinoelämä lisääntyy, ratayhteydelle on tarve Liikenteen alustavalla mallinnuksella radalle tulisi liikennettä miljoona tonnia vuodessa Tarvitaan paljon lisäselvityksiä ja laskelmia, jotta pystytään arvioimaan objektiivisesti radan avaamisen tarvetta ja mahdollinen avaamisen ajankohta
40 40 Jatkotoimenpiteet Päätökset: Tarveselvityksen hankearvioinnin laatimispäätös (Liikennevirasto) Selvitettäviä asioita: Liikenneverkollinen tavaraliikenteen jaottelu alemmalle verkolle eli liikenneverkon laajemmat mallinnukset BGLC-käytävän kuljetusketjun taloudellisuusselvitys Kaivoskuljetusselvityksen laajentaminen koskemaan koko Suomea
Käenkoskikeskus Suomen rautatiejärjestelmän kokonaisvaltainen kehittäminen. Satamajohtaja Jaakko Nirhamo
Käenkoskikeskus 28.05.2013 Suomen rautatiejärjestelmän kokonaisvaltainen kehittäminen Satamajohtaja Jaakko Nirhamo BOTHNIAN GREEN LOGISTIC CORRIDOR -HANKE Pori Parkano Haapamäki radan uudelleenavaamisen
LisätiedotPääradan kehittämisen edunvalvonta ja organisointi
Pääradan kehittämisen edunvalvonta ja organisointi Kaupungin jory 23.1.2018 Yhteistyötapaaminen 5.2.2018 Esityksen lähteinä mm. Pirkanmaan liiton materiaalia 1 15.2.2018 Mikko Nurminen EU:n prioriteetti-käytävät
LisätiedotPORI-PARKANO-HAAPAMÄKI RADAN UUDELLEEN KÄYTTÖÖNOTON TOTEUTETTAVUUSSELVITYS
PORI-PARKANO-HAAPAMÄKI RADAN UUDELLEEN KÄYTTÖÖNOTON TOTEUTETTAVUUSSELVITYS PPH -RATATYÖRYHMÄN JOHTOPÄÄTÖKSET Marko Rajamäki Kaasuvetureiden käytön edellytykset Suomessa nyt selvitetty Selvitystyöllä uutuusarvo,
LisätiedotRataverkon kokonaiskuva
Rataverkon kokonaiskuva Hankesuunnittelupäivä 1.2.2018/ Erika Helin & Kristiina Hallikas 1.2.2018 Työn lähtökohtia ja tavoitteita (1/2) Ajantasainen kokoava käsitys rataverkkoa koskevista tavoitteista,
LisätiedotRataverkon nykytila ja kehitysnäkymät
Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät Anne Herneoja liikennejohtaja Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen 17.4.2007 Metsäteho Oy 17.4.2007 Anne Herneoja 1 Ratahallintokeskus vastaa Suomen rataverkosta
LisätiedotValtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Valtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Rautatieliikenne vastaa useaan megatrendiin Ilmastonmuutos EU:n
LisätiedotTyöryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi
Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään
LisätiedotRautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja
Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina
LisätiedotBOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN
BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön asetus
Liikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden pääväylistä ja niiden palvelutasosta Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään liikennejärjestelmästä ja maanteistä
LisätiedotRiihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys
Riihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys Liikennejärjestelmäasiantuntija Erika Helin 17.11.2017 Selvityksen tekemisestä Selvitys käynnistynyt alkuvuonna 2017, valmistuu loppuvuonna 2017. Kokonaisvaltainen
LisätiedotMAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA
MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen
LisätiedotRataverkon kokonaiskuva - Lähtökohtia ja näkökulmia
Rataverkon kokonaiskuva - Lähtökohtia ja näkökulmia Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 37/2018 31.10.2018 Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät, Joensuu / Kristiina Hallikas Rautatiet lukuina vuonna
LisätiedotRaakapuukuljetukset rataverkolla
Raakapuukuljetukset rataverkolla Timo Välke Ratahallintokeskus 17.3.2009 17.3.2009 TV/M-LR 1 Esityksen sisältö Ennuste rataverkolla kuljetettavan raakapuun määrästä Rataverkon terminaali- ja kuormauspaikkaverkon
LisätiedotPori Parkano Haapamäki radan uudelleenavaamisen arviointi
Pori Parkano Haapamäki radan uudelleenavaamisen arviointi PORI PARKANO HAAPAMÄKI-RADAN UUDELLEENAVAAMISEN ARVIOINTI TIIVISTELMÄ Pori Parkano Haapamäki radan uudelleenavaamisen arviointi on osa laajempaa
LisätiedotSaavutettava Pirkanmaa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto
Saavutettava Pirkanmaa 16.1.2018 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto Saavutettavuus Saavutettavuus = kohteen mahdollisimman helppo lähestyttävyys Saavutettavuus palveluissa
LisätiedotLäntinen ratayhteys, tilannekatsaus
Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus Pirkanmaan maakuntahallitus kokous 17.6.2013 Ville-Mikael Tuominen, projektipäällikkö, Pirkanmaan liitto Pirkanmaan rataverkon kehittämisen liikenteellinen tarveselvitys
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta
Liikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään liikennejärjestelmästä ja maanteistä
LisätiedotKaskisten radan tehostetun kunnossapidon malli. Perusteluja
Kaskisten radan tehostetun kunnossapidon malli Perusteluja Liikenneviraston linjaus rataverkon kunnossapitämiseksi: Miten tehokasta tämä on ollut viimeisen 10 vuoden aikana? Onko ollut havaittavissa muutosta
LisätiedotPäärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.
Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen
LisätiedotSuomi tarvitsee vetävät väylät!
Kauppakamariryhmä 2.3.2011 Suomi tarvitsee vetävät väylät! Yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen ja toimintaedellytysten turvaaminen valtakunnallisesti edellyttää tehokkaita liikenneyhteyksiä. Toimivat
LisätiedotPohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus
Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012
LisätiedotBOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle
BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien
LisätiedotMETSÄTEOLLISUUDEN ODOTUKSIA VÄYLILTÄ JA VÄYLÄLTÄ
METSÄTEOLLISUUDEN ODOTUKSIA VÄYLILTÄ JA VÄYLÄLTÄ Väylä 2019 sidosryhmätilaisuus 8.2.2019 Timo Jaatinen, toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry 8.2.2019 2 Metsäteollisuuden tuotantoluvut vielä hyvällä tasolla
LisätiedotVR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015
VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 Organisaatio Konsernipalelut Matkustajaliikenne Logistiikka Junaliikennöinti Corenet Oy 60 % 2 Monipuolinen palveluyritys
LisätiedotVIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI
VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen
LisätiedotRunkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä. Johtaja Risto Murto
Runkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä Johtaja Risto Murto 27.02.2018 TEN-T-verkko Päätieverkon jäsentely Lähde: Keskeisen päätieverkon toimintalinjat, Liikennevirasto 2017
LisätiedotLuumäki-Imatra ratahanke LuIma
Luumäki-Imatra ratahanke LuIma Joonas Hämäläinen, Liikennevirasto Kiertotalous kuntien maanrakentamisessa, Seminaari 3.10.2017 Luumäki Imatra ratahankkeen taustaa Hankkeesta aiemmin tehdyt suunnitelmat
LisätiedotTampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö
Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen
LisätiedotRautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi
Rautatieliikenne ja kilpailu Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen rautatieoperaattori Suomen rataverkolla Perustettu 2009 (Proxion Train), nimi muutettu
LisätiedotRaideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi
Raideliikenteen näkymiä Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Sitten aloitusseminaarin Liikenneverkon kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää valmistelun liikenneverkon
LisätiedotKaupallinen rataliikenne
Kaupallinen rataliikenne Kimmo Rahkamo Pori Parkano Haapamäki rataseminaari Parkano Proxion Train Proxion Train on ensimmäinen kaupallinen rautatieoperaattori Suomen rataverkolla Tavoitteena varmistaa
LisätiedotPohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus
1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI
LisätiedotItäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa
Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen
LisätiedotYhdistää puoli Suomea
1 Yhdistää puoli Suomea HANKKEELLA VAHVA TARVE JA TAHTOTILA #ITÄRATA Itärata yhdistää puoli Suomea HANKKEELLA VAHVA TARVE JA TAHTOTILA #ITÄRATA 3 Itärata puoli Suomea liikkeellä Vetovoimaa ja elinvoimaa
LisätiedotRiihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys
Riihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys Erika Helin, Liikennevirasto & Tuomo Lapp, Ramboll Finland Oy 24.1.2018 Selvityksen tausta Riihimäki Tampere-rataosa on Suomen rataverkon vilkkaimmin liikennöityjä.
LisätiedotSaavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Saavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Liikenne on johdettua kysyntää Kauppa Liikenne Teollisuus A Tie, rautatie, vesi, lento, tieto palvelu,
LisätiedotRatahanke Seinäjoki-Oulu
Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 20.6.2016 20.6.2016 Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 24.8.2015 Ohjelma: 11:00 Ratahankkeen yleisinfo, Tommi Rosenvall (Liikennevirasto) Kempele: Kempeleen
LisätiedotKeskeiset ratahankkeet 2015-2025 Liikenteen taloudellinen toimintaympäristö
Keskeiset ratahankkeet 2015-2025 Liikenteen taloudellinen toimintaympäristö Perusväylänpidon rahoitus ei riitä pitämään liikenneväyliä kunnossa Rataverkon huono kunto haittaa päivittäistä liikennöintiä
LisätiedotRantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin
Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä
LisätiedotLiikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa
Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset
LisätiedotOULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä
11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET
LisätiedotRautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17
Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 VR Cargo 2007 Kuljetukset 40,3 miljoonaa tonnia Liikevaihto 342,9 MEUR Markkinaosuus
LisätiedotPori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen
Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Esittely Tenho Aarnikko tenho.aarnikko@sito.fi 28.11.2012 SATAKUNTAVALTUUSKUNTA 2 TYÖRYHMÄ Jäsenet: Porin kaupunki: apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, työryhmän
LisätiedotRautateiden suunnittelu. Suunnittelupäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto
Rautateiden suunnittelu Suunnittelupäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto 5.11.2018 Ratalaki 8, Yleistä rautatien suunnittelusta Suunnitelmia tehtäessä radanpitäjä toimii yhteistyössä maakunnan liittojen
LisätiedotRikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry
Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa
LisätiedotMiten liikennejärjestelmää tulisi kehittää
Miten liikennejärjestelmää tulisi kehittää Yleinen liikennepolitiikka Liikennepolitiikan tulee olla pitkäjänteistä, yli vaalikauden ulottuvaa Suurista väylähankkeista päätökset pitää tehdä myös rahoituksen
LisätiedotKESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS. NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista
KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista Kuljetusselvityksen tausta ja tavoitteet Osa EU:n Itämeri-ohjelmasta rahoitettua Midnordic Green Transport Corridor
LisätiedotLiikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä
Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on
LisätiedotAhtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori
Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta
LisätiedotImatra Imatrankoski raja suunnittelu
Imatra Imatrankoski raja suunnittelu Vetävät Väylät Etelä-Karjalan liikennejärjestelmäseminaari 13.9.2017 Muuttuva toimintaympäristö Rajaliikennesopimus FIN-RU 22.12.2016 Rautateiden tavaraliikenteessä
LisätiedotLuonnos liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta
Liikenne- ja viestintäministeriö Lausunto 1 (5) Lausuntopyyntönne 28.8.2018, LVM/1436/03/2018 Luonnos liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta
LisätiedotElinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn. Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11.
Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11.2014 EU:n TEN-T politiikan tavoite nyt sisämarkkinoiden moitteeton toiminta
LisätiedotEteläisen Suomen liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen haasteet
Eteläisen Suomen liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen haasteet Liikennejohtaja Anne Herneoja Ratahallintokeskus 1 15.3.04/Anne Herneoja Ratahallintokeskus (RHK) on vuonna 1995 perustettu liikenne-
LisätiedotYleistä asetusluonnoksen perustelumuistiosta:
Lausunto maanteiden ja rautateiden runkoverkosta IMR/1335/00.04.00.03/2018 Valmistelija: Heino Kaisa Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja
LisätiedotLiite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)
87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000
LisätiedotItäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!
1 LIITE 1 Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle! Panostukset Itäisen Suomen liikennejärjestelmän kehittämiseen ovat välttämättömiä koko maan kilpailukyvylle. Itäisen Suomen merkitys osana Suomen kilpailukykyä
LisätiedotPäätös Suomen runkoverkosta miksi ja miten? Sauli Hievanen, SAK Tiina Haapasalo, EK
Päätös Suomen runkoverkosta miksi ja miten? Sauli Hievanen, SAK Tiina Haapasalo, EK Sisältö Lähtötilanne Miksi runkoverkkopäätös tarvitaan? Mihin runkoverkossa pitää ottaa kantaa? Miten isot valinnat tulee
LisätiedotSuomen logistiikan näköalat
BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan
LisätiedotKaikkialle maailmaan HaminaKotkan satamasta
Kaikkialle maailmaan HaminaKotkan satamasta HaminaKotka Satama Oy:n omistavat Kotkan ja Haminan kaupungit Kotka 60% Hamina 40% 2018 henkilöstömäärä 66, liikevaihto noin 39,5 milj. Tavaraliikenne HaminaKotkan
LisätiedotEsimerkki raideliikenteestä maakuntakaavassa Pirkanmaa Päärata Tampereelta etelään
Esimerkki raideliikenteestä maakuntakaavassa Pirkanmaa Päärata Tampereelta etelään 29.11.2017 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto Sisältö Pirkanmaan maakuntakaava 2040
LisätiedotVARTIUKSEN JA KOKKOLAN SATAMAN VÄLISEN TRANSITOLIIKENTEEN REITIN KEHITTÄMINEN RATA 2018, , TURKU/LOGOMO
VARTIUKSEN JA KOKKOLAN SATAMAN VÄLISEN TRANSITOLIIKENTEEN REITIN KEHITTÄMINEN RATA 2018, 23.-24.1.2018, TURKU/LOGOMO Pekka Iikkanen, Ramboll Finland Oy 1 ESITYKSEN LÄHTÖAINEISTO Tämä esitys perustuu kahteen
LisätiedotYsiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta
1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto
Lisätiedot40. Ratahallintokeskus
40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa
LisätiedotKasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon
Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva
LisätiedotValtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010
Pohjoisten alueiden kilpailukyky edellyttää toimivaa infrastruktuuria Oulu 23.2.2015 Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-
LisätiedotHämeen liitto. Kanta-Hämeen kehittämisen kärjet Eduskuntavaalit Häme, onnellisten ihmisten sydänmaa. Kanta-Häme kartalle 12.3.
Hämeen liitto Kanta-Hämeen kehittämisen kärjet Eduskuntavaalit 2019 Häme, onnellisten ihmisten sydänmaa Kanta-Häme kartalle 12.3.2019 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Hämeen liiton tehtävät
LisätiedotVenäjän ja Suomen välinen liikenne 2020 ja 2030. Tapani Särkkä, SITO Oy
Venäjän ja Suomen välinen liikenne 2020 ja 2030 Tapani Särkkä, SITO Oy KOUVOLA 29.01.2013 2 Tekijät Tilaaja Suomen liikenne- ja viestintäministeriö Rahoitus Suomen ulkoministeriö Tekijäkonsortio: - VTT
LisätiedotPäijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys
Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Niko Setälä, 6.9.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Selvityksen sisältö Liikenteellinen tarkastelu Mahdolliset liikennöintimallit ja kapasiteettitarpeet
LisätiedotHelsinki-Turku nopea junayhteys
Helsinki-Turku nopea junayhteys 28.9.2017 Hankkeen tavoitteet 28.9.2017 Heidi Mäenpää 2 Kasvua kansainväliseen kilpailukykyyn Junayhteys vahvistaa Suomen kansainvälistä houkuttelevuutta sijoittajille ja
LisätiedotItäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!
1 25.4.2019 LIITE 1 Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle! Panostukset Itäisen Suomen liikennejärjestelmän kehittämiseen ovat välttämättömiä koko maan kilpailukyvylle. Itäisen Suomen merkitys osana Suomen
LisätiedotKuljetusketjujen palvelutaso Suomessa
Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa Väylät&Liikenne 2012 Work Shop 4: Itämeri; Suomen ulkomaankaupan valtaväylä vai vallihauta? 30.8.2012 Jarmo Joutsensaari, Liikennevirasto Asiakkaiden näkemyksiä kuljetusketjujen
LisätiedotTiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä
Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten
LisätiedotRaideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014
Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26
LisätiedotRATAOMAISUUDEN JAKO ALUEISIIN JA RATAOSIIN
1 (5) ALUE 1 Uusimaa 1101 Helsinki (Pasila) sis. Pasilan henkilöaseman laiturialueet 1102 (Pasila) (Riihimäki) 1103 (Riihimäki) (Lahti) 1104 (Pasila) Kirkkonummi 1105 (Huopalahti) Vantaankoski (Havukoski)
LisätiedotUudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016
Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016 Taustat ja tavoitteet Tavoitteena kehittää menetelmä ja määrittää maantieverkon henkilöliikenteelle ja kuljetuksille tarjoama
LisätiedotSatamien rooli logistiikkaketjussa, sekä elinkeinoelämän ja liikennepolitiikan määrittelyn välinen yhteys
Satamien rooli logistiikkaketjussa, sekä elinkeinoelämän ja liikennepolitiikan määrittelyn välinen yhteys Esityksen rakenne: Väyläverkon yleistavoitteet ja makrotalouden näkökulma Satamaverkko ja satamien
LisätiedotPääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä
LisätiedotLIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy KUVIA 1950-LUVULTA - MILLAINEN ON KUVA TULEVAISUUDESTA? http://suomenmuseotonline.fi/ ja Kuljetusliike
LisätiedotLiikenneväylien korjausvelka. Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma
Liikenneväylien korjausvelka Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma 5.2.2016 Liikenneväylillä on n. 2,5 miljardin arvosta korjausvelkaa 4000 3500 korjausvelka M 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 nykyrahoitus
LisätiedotValtakunnallisten raidehankkeiden taloudellinen kannattavuus. Raideliikenneseminaari Heikki Metsäranta, Strafica Oy, HAMK
Valtakunnallisten raidehankkeiden taloudellinen kannattavuus Raideliikenneseminaari 24.4.2019 Heikki Metsäranta, Strafica Oy, HAMK Sisältö 1. Rautatieliikenteen talous 2. Ratahankkeiden taloudellinen arviointi
LisätiedotMetsä Groupin Polar King -projekti. Kemin sellutehtaan esiselvitys on käynnissä. Juha Mäntylä Liiketoimintajohtaja Metsäliitto Osuuskunta
Metsä Groupin Polar King -projekti Kemin sellutehtaan esiselvitys on käynnissä Juha Mäntylä Liiketoimintajohtaja Metsäliitto Osuuskunta METSÄ GROUP Liikevaihto* 5,7 mrd. euroa Henkilöstö 9 300 * Huomioitu
LisätiedotNopeat Itäradat Suomalais-Venäläinen Rautatieliikenneseminaari Yritysten logistiset tarpeet
Nopeat Itäradat Suomalais-Venäläinen Rautatieliikenneseminaari Yritysten logistiset tarpeet Kyösti Orre 13.12.2011 Yritysten logistiset tarpeet EK Rautateiden merkitys Asiakasnäkökulmia rautateiden käytöstä
LisätiedotRadanpitäjän näkökulma. Keski-Suomi raiteille Keski-Suomen liikennefoorumi Toimialajohtaja Mirja Noukka
Radanpitäjän näkökulma Keski-Suomi raiteille Keski-Suomen liikennefoorumi 2018 5.11.2018 Toimialajohtaja Mirja Noukka Sisältö Yhteiskunnan ja asiakkaiden odotuksista Radanpito 2019 Rataverkon kunnossapito
LisätiedotToimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta
Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta Asiakkuuspäällikkö Outi Nietola, Liikennevirasto 26.3.2015 Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja
LisätiedotKymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö
Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät
LisätiedotSatamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala
Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Laajasti vaikuttavaa yhteistyötä Liikennevirastossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa
LisätiedotHelsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M
Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä
LisätiedotVR Eurooppalainen kuljettaja
VR Eurooppalainen kuljettaja KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ -tilaisuus 26.3.2015 Rautatiet ulkomaankaupalle keskeinen logistiikkaväylä Rautateiden tavaravirrat 2013 Rautateiden volyymi
LisätiedotLiikennevirasto ja vastuullinen hankintatoimi
Liikennevirasto ja vastuullinen hankintatoimi 12.4.2018 Vastaamme osaltamme Suomen liikennejärjestelmästä Mahdollistamme toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. Vastaamme Suomen teistä,
LisätiedotSuomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala, 4.12.2014
Suomi ja Rail Baltica Juhani Tervala, 4.12.2014 pendelöintiä 2 Verkkojen Eurooppa-kokonaisuus Verkkojen Eurooppa -kokonaisuus koostuu kolmesta osasta: TEN-T (liikenne), TEN-EN (energia) sekä TEN-TELE (tietoliikenne).
LisätiedotNIO rlrkkitehdlt Ov / A NAKKILAN KUNTA LAITURIN (SEISAKKEEN) TEKNINEN SELVITYS
NIO rlrkkitehdlt Ov / A NAKKILAN KUNTA LAITURIN (SEISAKKEEN) TEKNINEN SELVITYS RATAOSAN KUVAUS, KOKEMÄKI-PORI Rataosa Kokemäki- Pori avattiin liikenteelle 1.11.1895. Rataosa kuuluu Euroopan laajjuiseen
LisätiedotLiikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke
Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja 2030 - järjestöjen yhteishanke Hankekokonaisuuden tarkoitus Tarkastella liikenneverkon kehittämistarpeita erityisesti talouden, elinkeinoelämän ja yhdyskuntarakenteen näkökulmista.
LisätiedotLOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan?
LOGISTICS 2008 Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? 17.4.2008 Kaupungininsinööri Urpo Vainio Vantaan kaupunki Kuntatekniikan keskus Helsingin tavarasataminen tonnivirrat
LisätiedotKuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:
Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta
LisätiedotNykyinen junatarjonta. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu
Nykyinen junatarjonta Oriveden keskusta Haapamäen kiskobussit 2 vuoroa/arkivrk Oriveden asema Tampere-Jyväskylä IC-junat 6+6 junaa/arkivrk Haapamäen kiskobussit 2 vuoroa/arkivrk kaupunki lähijunaliikenteen
LisätiedotLiikennevirasto uuden liikennepolitiikan toteuttajana Kari Ruohonen
Liikennevirasto vastaa liikennejärjestelmästä Liikennevirasto uuden liikennepolitiikan toteuttajana Kari Ruohonen Liikenteen asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän
LisätiedotLiikenneverkko nyt ja tulevaisuudessa. Pohjoinen kilpailukyky ja liikenneyhteydet Ylijohtaja Rami Metsäpelto, Lapin liikennepäivä 2017
Liikenneverkko nyt ja tulevaisuudessa Pohjoinen kilpailukyky ja liikenneyhteydet Ylijohtaja Rami Metsäpelto, Lapin liikennepäivä 2017 Talousarvioesitys 2018 Panostukset liikenneväyliin Vuosibudjetti noin
LisätiedotMeriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen
Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden
Lisätiedot2018 MATKAKISAN KÄYNTIKORTTI 1 SATAKUNTA HARJAVALLAN RAUTATIEASEMA (51)
2018 MATKAKISAN KÄYNTIKORTTI 1 SATAKUNTA HARJAVALLAN RAUTATIEASEMA (51) Päivämäärä milloin kohteella käyty: Tietoja kohteesta: Harjavallan rautatieasema, Asema-aukio 3 Harjavalta. Asema sijaitsee rataosalla
Lisätiedot