Eteläisen Suomen liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen haasteet

Transkriptio

1 Eteläisen Suomen liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen haasteet Liikennejohtaja Anne Herneoja Ratahallintokeskus /Anne Herneoja Ratahallintokeskus (RHK) on vuonna 1995 perustettu liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toimiva virasto, joka vastaa valtion rataverkon ylläpidosta ja kehittämisestä sekä rautatieliikenteen turvallisuudesta. RHK hallinnoi rataverkkoa siihen kuuluvine laitteineen, rakenteineen ja maa-alueineen.

2 Lännen ja idän liikenne KOLARI 270 VAASA 126 PORI KOKKOLA 320 NAANTALI 98 TURKU PARKANO HANKO TAMPERE TOIJALA 620 PIEKSÄ- MÄKI SEINÄJOKI 105 HAAPA- MÄKI VILPPULA RIIHIMÄKI 1090 (10165) KARJAA KEMI YLIVIESKA ROVANIEMI OULU MIKKELI KUOPIO (25406) KOTKA 9 HELSINKI KONTIOMÄKI IISALMI 615 VARKAUS ORIVESI LAHTI KOUVOLA (10481) JYVÄSKYLÄ KEMIJÄRVI 135 SAVONLINNA LUUMÄKI 370 NURMES LIEKSA PARIKKALA IMATRA LAPPEENRANTA JOENSUU PIETARI Kemi Oulu Raahe Kokkola Pietarsaari Vaasa Kaskinen Pori Rauma Uusikaupunki 1500 Naantali Turku Parainen 0 Hanko Tornio 1000 Inkoo 2000 Koverhar Helsinki Loviisa 0 Sköldvik Hamina 4800 Kotka /Anne Herneoja 2 Suomen rataverkosta 90% on yksiraiteista. Radat ovat sekä tavara- että henkilöliikenteen käytössä. Raskaiden ja hitaiden tavarajunien ja nopean henkilöliikenteen yhteensovittaminen on haasteellista. Liikennemäärän kasvaessa lisääntyy myös kuljetusprosessin häiriöherkkyys. Länsi- ja Itä-Suomen rautatieliikenne on rakenteeltaan erilaista. Lännessä painottuu henkilöliikenne ja idässä tavarakuljetukset. Molemmille liikennemuodoille täsmällisyys ja kuljetusten luotettavuus ovat kriittisiä menestystekijöitä.

3 Ihmisten päivittäinen liikkuminen Matka-aika Luotettava matkaketju Hyvät vaihto-olosuhteet Tosiaikainen tieto häiriöistä Matkan hinta ja maksamisen helppous /Anne Herneoja 3 Koska matkat eivät lyhene, pitäisi niihin kuluvaa aikaa voida lyhentää. Liikennemuotojen hyvällä yhteistyöllä voidaan ovelta ovelle matka-aikaa lyhentää sovittamalla liikennemuotojen aikataulut yhteen ja turvaamalla liityntäpysäköintipaikkojen saatavuus. Rautateillä on myös paineita nostaa ajonopeuksia kahteensataan kilometriin tunnissa tai lähelle sitä. Nopeuden nosto edellyttää radan perusparantamisen lisäksi sen liikennöitävyyden kehittämistä. On huolehdittava siitä, että myös tavaraliikenne voi toimia häiriöttä. Hyvät vaihto-olosuhteet eli hyvin toimiva matkakeskus on osoittautunut haasteelliseksi osaksi matkaketjua, sillä sen aikaansaaminen edellyttää monien osapuolten saumatonta yhteistyötä. Olisikin syytä alkaa miettiä sitä, olisiko mahdollista löytää tällaisille liikenteen solmukohdille yksi isäntäorganisaatio, joka huolehtisi siitä, että vaihtaminen sujuu helposti ja tieto liikenteen sujumisesta on matkustajien käytettävissä.

4 Suomen henkilöliikenteen sydän /Anne Herneoja 4 Täsmällisyys on rautatieliikenteen kriittinen menestystekijä. Täsmällinen liikennetuotanto alkaa varikolta. Siellä junavaunut pannaan lähtökuntoon ja kootaan juniksi. Junan eri osien määräaikaishuoltoja tehdään osajärjestelmittäin varikkokäyntien yhteydessä. Suomen henkilöliikenteen sydän on Helsingin Ilmalassa. Koko Suomen junaliikenteen täsmällisyys kärsii, jos Ilmalassa on toimintaongelmia, sillä lähes kaikki junat lähtevät Helsingistä menivätpä ne sitten Turkuun, Tampereelle tai Vainikkalaan. Rautateiden verkkorakenteesta johtuen häiriöt myös säteilevät hyvin laajalle. Sydän kärsii erilaisista ongelmista, jotka johtuvat siitä, että varikko on rakennettu entisen kaatopaikan päälle. Se painuu jätteiden maatuessa. Varikko on myös rakentunut vuosikymmenten kuluessa eikä se vastaa teknisesti eikä toiminnallisesti nykyliikenteen tarpeita. Ilmalan haasteita lisää myös jo rakenteilla olevien ratojen (Keravan kaupunkirata ja Oikorata Keravalta Lahteen) valmistumisen myötä lisääntyvä liikenne.

5 Elinkeinoelämän kilpailukyky Kustannustehokkaat kuljetukset Luotettavat ja täsmälliset kuljetusketjut Tornio Kemi 2900 Oulu 2300 Raahe Kokkola 3200 Pietarsaari Vaasa Kaskinen 1200 Pori 4500 Rauma 5700 Uusikaupunki Naantali Turku Parainen Hanko Inkoo 2000 Koverhar Helsinki Loviisa 0 Sköldvik Hamina 4800 Kotka /Anne Herneoja 5 Elinkeinoelämän kuljetuksissa täsmällisyys ja luotettavuus ovat kasvattaneet merkitystään, kun varastojen kokoa on pienennetty ja tuotantoprosesseja hajautettu usealle paikkakunnalle tai useaan maahan. Kustannustehokkuutta haetaan mm. kasvattamalla kuormakokoja ja pidentämällä junia. Itäisessä Suomessa rautatieliikenteen kehitykseen vaikuttaa kotimaisten toimien lisäksi Venäjän liikenne, joka on mm. teollisuutemme raaka-ainehuollon kannalta merkittävässä roolissa. Näihin haasteisiin vastaaminen edellyttää sitä, että itäisen Suomen tavaraliikenteen sujuvuudelle tärkeitä ratapihoja Imatralla, Vainikkalassa ja Kouvolassa parannetaan. Ratapihat vaativat toiminnallista kehittämistä ja ratapihojen jatkamista, jotta ne voivat vastaanottaa nykyistä pidempiä junia. Sallitun akselipainon korottaminen edellyttää sitä, että radan rakenteet ovat vastaavassa kunnossa. Lahden ja Luumäen välillä radan välityskyky on loppumassa. Runsas tavaraliikenne ja sitä nopeampi henkilöliikenne mahtuvat radalle enää vaivoin. Suomi on sitoutunut parantamaan rataosan ennen vuotta 2014 sillä se on myös osa EU:n priorisoimaa Pohjolan kolmiota ja nopeaa junayhteyttä Helsingistä Pietariin.

6 Tulevia haasteita Läntisen Suomen tavaraliikenteen toimintaolosuhteiden parantaminen Liikennöintiolosuhteiden parantaminen Luumäeltä sekä Vainikkalaan että Imatralle Keravan pohjoispuolisen liikenteen kehittymisolosuhteiden turvaaminen Henkilöliikenteen kehittymisedellytysten turvaaminen Helsingin ratapihalla Turun suunnan liikenteen kehittymisolosuhteiden turvaaminen /Anne Herneoja 6 Rautatieliikenne muistuttaa paljon teollisuuden prosesseja. Pullonkaula yhdessä kohdassa haittaa koko prosessia. Jos teollisuudelle ei ole mahdollista tarjota yhtenäistä 25 tonnin akselipainon sallivaa reittiä, ei tätä kantavuutta voida hyödyntää osallakaan kuljetusreittiä. Henkilöliikenteessä on tärkeää se, että palvelutarjontaa on mahdollista lisätä sitä mukaa, kun asemiin tukeutuvat yhdyskunnat kasvavat ja kehittyvät. Riittävä radan välityskyky on liikenteen lisäämisen perusedellytys. Lähitulevaisuuden liikkumisolosuhteiden turvaamisen lisäksi tarvitaan myös näkemystä pidemmällä tähtäyksellä. RHK on käynnistänyt pohdinnan siitä, millaisia kehittämisedellytyksiä erilaiset rataverkot voisivat tarjota vuoden 2050 aikatähtäimellä.

7 PERUSRADANPIDON MENOJEN JAKAUTUMINEN M Liikenteenohjaus, kiinteistö, hallinto Radan kunnossapito ja käyttö Korvausinvestoinnit lisäbudjetti Korvausinvestoinnit budjetti /Anne Herneoja 7 Perusradanpidon rahoitus käytetään lähes kokonaan nykyisen rataverkon korjaukseen ja kunnossapitoon. Uusiin ratoihin ja muihin kehittämistöihin liittyvästä rahoituksesta eduskunta päättää erikseen. Jotta Suomen kuormitetuin rataverkko saataisiin nopeasti ja tehokkaasti vastaamaan tämän päivän kantavuus- ja nopeusvaatimuksia, olisi perusradanpidon rahoitusta nostettava.

8 Liikennejärjestelmä palvelee ihmisiä ja elinkeinoelämää Kunkin liikennemuodon vahvuudet hyödynnetään Liikennemuodot toimivat saumattomasti yhteen Pullonkaulat poistetaan koko reitiltä Häiriötilanteet hoidetaan asiakkaan parhaaksi /Anne Herneoja 8 Liikennemuodoista syntyy liikennejärjestelmä, jonka on tarkoitus palvella ihmisiä ja elinkeinoelämää. Liikennejärjestelmän toimivuuden varmistaminen edellyttää sitä, että me tarkastelemme väyliä ja niillä tarjottavia liikennepalveluja asiakkaiden tarpeiden näkökulmasta organisaatiorajat unohtaen.