Ratahankkeet tilannekatsaus

Transkriptio

1 Ratahankkeet tilannekatsaus Päivi Nuutinen

2 Rataverkon kokonaiskuvatyö Liikennevirastossa käynnissä oleva kokonaiskuvatyö valmistuu kevään 2018 aikana. Rataverkon suunnittelulle, kunnossapidolle ja parantamiselle sekä liikennepalveluiden suunnittelun pohjaksi on todettu tarvittavan selkeämpiä käyttäjälähtöistä palvelutasoa tukevia näkemyksiä. Ajantasainen asioita kokoava näkemys on puuttunut. Työssä käydään läpi rataverkkoa ja raideliikennettä koskevia toimintaympäristön muutoksia, tavoitteita ja eri aihepiirejä koskevia näkökohtia. Työ kokoaa olemassa olevaa tietoa päivittäen ja täydentäen niitä. Toimintaympäristöön ja tavoitteisiin kytkeytyviä asioita ovat mm. aluerakenteen muutokset ja kaupungistuminen, kilpailun avautuminen rautatieliikenteen markkinoilla, digitalisaation ja automatisaation luomat mahdollisuudet, liikenne palveluna -ajattelu sekä liikenteen päästövähennystavoitteet. Läpi käytäviä aihepiirejä ovat esim. ratojen kunnossapito, ratojen pullonkaulat, akselipainot, sähköistys, nopeustasot, solmupisteet jne. 2

3 Maanteiden ja rautateiden runkoväylät Maantielain sekä ratalain mukaan osa liikenneväylistä voidaan määritellä runkoväyliksi Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksellä. LVM on käynnistänyt virkamiesvalmistelun päätöksestä, jolla linjattaisiin valtakunnallisesti merkittävästä liikenneverkosta. Runkoverkko yhdistäisi valtakunnallisesti ja kansainvälisesti suurimmat keskukset ja solmukohdat sekä palvelisi erityisesti valtakunnallista pitkämatkaista liikennettä. Runkoverkko perustuu jo olemassa olevaan valtion tie- ja rautatieverkkoon. Runkoverkkopäätös toimisi liikennejärjestelmän ja liikenneverkkojen sekä alueiden käytön pitkäjänteisen suunnittelun ja kehittämisen lähtökohtana. Päätös edistäisi elinkeinoelämän kilpailukykyä ja eri alueiden saavutettavuutta sekä tarjoaisi tärkeää tietoa elinkeinoelämän toiminnan suunnittelun tueksi. Päätös tukisi EU:n TEN-T linjausten päivitystä Suomen osalta. Runkoverkolla luodaan edellytyksiä uusien palveluiden kehittymiselle sekä matka- ja kuljetusketjujen toimivuudelle. Päätös runkoverkosta valmistellaan yhteistyössä eri alueiden edustajien ja sidosryhmien kanssa

4 Miljoonaa matkustajaa Miljoonaa tonnia Rautateiden henkilö- ja tavaraliikenne Rautateiden henkilöliikenne Vuonna Rautateiden tavara- ja henkilöliikenne kasvussa Rautateiden tavaraliikenne Yhteensä 25 Yhteensä Lähiliikenne Kaukoliikenne Kotimaan liikenne Kansainvälinen liikenne Rautatieliikenteen kilpailu Päästövähennystavoitteet ja kestävät kulkumuodot

5 Suunnittelukohteet

6 Ratasuunnitelmat Esisuunnitelmat / Yleissuunnitelmat Helsinki-Turku nopea ratayhteys YS Lentoradan esiselvitys Tallinnan tunneli Imatra-Valtakunnan raja Ratapihojen käyttöselvityksiä Riihimäki Vainikkala Imatra Nokia Jyväskylä Pieksämäki Seinäjoki Kokkola Tarveselvitykset Riihimäki-Tampere Tampere-Jyväskylä Kouvola-Kuopio (nopeudennosto) Imatra-Joensuu (nopeudennosto) Pasila-Riihimäki kapasiteetin lisäys 2. vaihe Pasila-Kerava lisäraiteiden aluevarausselvitys Nurmijärven tasoristeysten turvallisuuden parantaminen Hyvinkää-Hanko rataosan sähköistys päivitys Raaseporin tasoristeysten turvallisuuden parantaminen Ylivieska-Iisalmi-Kontiomäki ratayhteys Kiukainen-Kauttua-Säkylä rataosan lakkauttaminen (käynnissä) Luumäki-Imatra Joensuun ratapiha Oulu-Vartius ratayhteyden toiminnallisuuden parantaminen (sis. Oulun kolmioraide) Oritkarin kolmioraide (Oulu) Raakapuuterminaalit Akaa Luikonlahti Pisararata (valmis) Espoon kaupunkirata (valmis) Parantamissuunnitelmat Turun ratapiha Tampereen henkilöratapiha Kuopion ratapiha Oulun ratapiha Verkollisia selvityksiä ESSI Etelä-Suomen junaliikenteen kehityskuva Vähäliikenteiset radat: selvityksen ajantasaistus Rataverkon raakapuun kuormauspaikkaverkon päivitys Tilanne 1/2018 6

7 Espoon kaupunkirata Tavoitteet Kapasiteetin lisäys Lähi- ja kaukoliikenteen häiriöherkkyyden vähentäminen Täsmällisyyden lisääminen Joukkoliikenneyhteyksien parantaminen Vähentää autoistumista ja ruuhkautumista Suunnittelualue Leppävaara Kauklahti sijaitsee Helsinki Turku pääradalla Espoon ja Kauniaisten kaupunkien alueella Noin 15 km pitkä rataosuus Nykyinen 2-raiteinen rata muutetaan 2+2 raiteiseksi hitaampi kaupunkiliikenne ja nopeampi kaukoliikenne erotellaan omille raiteille 7 liikennepaikkaa (Kilo, Kera, Kauniainen, Koivuhovi, Tuomarila, Espoo, Kauklahti) 26 siltaa Ratasuunnitelman yhteydessä suunniteltu myös pyöräilyn laatukäytävä Kustannusarvio 275 M (Maku 130, 2010=100) Ratasuunnitelma hyväksyttiin vuonna Hankearviointi on päivitetty 2016; H/K 1,25 Espoon keskukseen ja 0,88 Kauklahteen päättyvässä vaihtoehdossa.

8 Pasila Riihimäki kapasiteetin lisäys 2. vaihe Pasila-Riihimäki hankkeen tavoitteena on lisätä rataosan välityskykyä. Hanke toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe painottuu liikennepaikkojen parantamiseen ja toinen vaihe lisäraiteiden toteuttamiseen linjaosuuksille. 2. vaiheessa rakennettaan lisäraiteet Kytömaalta Ainolaan ja Purolasta Jokelaan sekä Keravan Lahden oikoradan suunnan tavaraliikenneraide Keravalla ja lisäraide Hyvinkäältä Riihimäelle (Arolampi). Hankkeen 2. vaiheen yleissuunnitelma on valmistunut Ratasuunnitelma on valmistunut syyskuussa 2017 ja on lausunnoilla ja nähtävillä kunnissa ja sidosryhmissä. 2. vaiheen kustannusarvio on 273 M (MAKU =100)

9 Kokkola-Vartius ratayhteyden toiminnallisuuden parantaminen Transitojunien liikennöintiä koskevan tavoitteen saavuttaminen edellyttää 925 metrin pituisten liikennepaikkojen käyttömahdollisuutta koko yhteydellä. Hankkeessa suunnitellaan liikennepaikkojen muutokset sekä uusia liikennepaikkoja Oulun itäpuolella sekä Oulun kolmioraide. SKOL hankkeessa rakennetaan vielä vuonna 2018 uusi Oulunlahden liikennepaikka Oulun eteläpuolelle sekä jatketaan nykyistä Oulaisten liikennepaikkaa hyötypituuteen 925. Hankkeen tavoitteena on liikenteen hallittavuuden parantaminen Ylivieska Oulu ja Oulu Kontiomäki-väleillä, Suomen teollisuuden kuljetuskustannusten alentaminen ja Kokkolan sataman kautta kulkevan transitoreitin kilpailukyvyn parantaminen. Hankkeeseen sisältyy myös erillisenä Ylivieska-Iisalmi- rataosan sähköistys ja Iisalmen kolmioraide sekä Siilinjärvi-Ruokosuon välin sähköistys. Oulun reitin kehittämisen, jossa on mukana Oulun kolmioraide, kustannusarvio on 48 Milj. (MAKU 130, 2010=100) ja hyötykustannussuhde h/k 1.4. Kustannukset tarkentuvat ratasuunnitelmavaiheessa. Suunnittelussa varaudutaan laajempaan sisältöön.

10 Luumäki - Imatra Hankkeen tavoitteena on Henkilöliikenteen palvelutason parantaminen (matka-ajan lyhentäminen suurin sallittu nopeus km/h- sekä junatarjonnan lisääminen), tavaraliikenteen toimintaedellytysten parantaminen (akselipainon nosto =>25 t, junapituuden kasvattaminen =>1100 m ja ei-kaupallisten pysähdysten vähentäminen). henkilö- ja tavaraliikenteen täsmällisyyden parantaminen, liikenneturvallisuuden parantaminen ja meluhaittojen vähentäminen Suomen ja Venäjän välisen henkilö- ja tavaraliikenteen toimintaedellytysten kehittäminen. Hanke sisältää kaksoisraideosuuden rakentamisen välille Joutseno-Imatra sekä raiteenvaihtopaikan rakentamisen Rauhaan, josta nykyinen liikennepaikka puretaan. Junapituudelle 1100m suunnitellaan lisäraiteet Törölään, Muukkoon ja Joutsenoon, Lauritsalan uusi lisäraide mahdollistaa junapituuden 750 m. Rataosan Luumäki-Imatra nykyisen raiteen käyttöikänsä päässä olevan päällysrakenteen uusimisen. Lisäksi tehdään meluntorjuntaa. Ratasuunnitelma on hallinnollisessa käsittelyssä ja rakentaminen voi alkaa aikaisintaan Hankeen kustannusarvio on 165 M (MAKU 2010: 130). Lisäksi perusväylänpidon rahoituksella korjausvelkatoimenpiteinä tehdään siltakorjauksia noin 24 M Hankkeen H/K on 0,7. H/K ei sisällä häiriöherkkyyden ja täsmällisyyden parantamisen hyötyjä.

11 Helsinki Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu Valtion budjetissa vuodelle 2017 myönnettiin Helsinki-Turku välin nopean ratayhteyden jatkosuunnittelulle määrärahoja 10 M. Suunnittelun arvioidaan maksavan yhteensä 40 M ( ). Uusi nopea junayhteys laajentaisi työssäkäyntialuetta. Isoimpana osana hankkeessa on Espoon ja Salon välinen uusi oikorata. Muita kohteita hankkeessa ovat mm. Salo-Turku radan kehittäminen, Turun ratapihat ja nykyinen rantarata. Turun ratapihan jatkosuunnittelu Turku Rantaradan kehittäminen Nykyisen linjauksen Salo-Turku parantaminen moottoritie Oikorata Espoo-Salo Espoonradan lisäraiteet Helsinki Helsinki- Leppävaara nykyisellään Suunnitelmavalmius vaihtelee eri osien välillä

12 Riihimäki-Tampere -tarveselvitys Kokonaisvaltainen selvitys rataosan kehittämistarpeista ja kehittämisen kustannuksista on puuttunut. Tarveselvitys on valmistumassa alkuvuonna Sekä kauko- että taajama/lähijunaliikenteen voi odottaa tulevaisuudessa kasvavan. Tavaraliikenteen toimintaedellytykset on myös turvattava. Selvityksessä on muodostettu kehittämispolkua, jossa ensi vaiheessa toteutetaan ohituspaikkoja ja tästä edetään vaiheittain kolmannen raiteen toteuttamiseen. Välityskykyä parantavien toimenpiteiden kustannusarvio on kokonaisuudessaan n. 700 M. Selvityksessä tutkitaan myös liikenteen nopeuttamismahdollisuuksia. Kysymykset kytkeytyvät sekä geometrian parantamiseen että nopeampaan kalustoon. 12

13 Toteutuksessa olevat ratahankkeet

14 Käynnissä olevat ratojen kehittämishankkeet Helsingin ratapiha 2. Keski-Pasilan länsiraide 3. Helsinki-Riihimäki kapasiteetin lisääminen 1. vaihe 4. Luumäki-Imatra 5. Turku-Uusikaupunki sähköistys 6. Pori-Mäntyluoto sähköistys 7. Pohjanmaan rata AVUSTUKSET - Länsimetro - Raidejokeri - Tampereen raitiotie

15 Helsingin ratapiha - HELRA Helra-hankkeen tavoitteena on lisätä Helsingin ja Pasilan välistä ratakapasiteettia, vähentää liikennehäiriöistä aiheutuvia haittoja, nopeuttaa junaliikenteen elpymistä häiriötilanteista ja parantaa junaliikenteen täsmällisyyttä. Junan kulunvalvonnan tasoa parannetaan Koodainjärjestelmästä siirrytään koppelrechner-/silmukkatietokonejärjestelmään=>kuljettajalle enemmän ennakoivaa tietoa sekä opastinväli lyhenee nykyisestä 800 m:sta 400m:iin Rakennetaan uusia vaihdeyhteyksiä ja uusitaan vanhoja vaihteita, vaihteet sähköistetään ja otetaan turvalaitteen hallintaan Uusilla vaihdeyhteyksillä vähennetään häiriöherkkyyttä häiriötilanteessa on enemmän kulkutiemahdollisuuksia rakennettiin 6 uutta vaihdeyhteyttä asetinlaitteelle rakennetaan uudet kulunvalvontajärjestelmät, opastimia lisätään ja rakennetaan vielä 7 uutta vaihdeyhteyttä. Samalla toteutetaan suuria turvalaitemuutoksia ja sähköratatöitä. Uusien yhteyksien käyttöönottoja tehdään 2-3 kpl joka vuosi. Ratatöiden vuoksi Helsinki-Pasila -välillä toteutetaan totaalikatkoja kesällä 2018 ja Näiden aikana toteutetaan laajoja turvalaitteiden käyttöönottoja. Totaalikatkoista tehtävä aktiivinen tiedottaminen aloitetaan keväällä 2018 Hankkeen kustannusarvio on 60 M (MAKU 2010, 122) ja kustannukset jakautuvat viidelle vuodelle.

16 Keski-Pasilan länsiraide Tuleva ns. Läntinen lisäraide sijoittuu Keski-Pasilaan, Pasilan aseman länsipuolelle nykyisten raiteiden tasoon. Läntinen lisäraide yhdistetään samoihin liikenteenohjausja turvalaitejärjestelmiin kuin muutkin nykyiset Pasilan läpi kulkevat raiteet. Lisäraiteen suunnittelussa ja toteutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota Pasilan alueella suunniteltaviin ja toteutettaviin muihin hankkeisiin, joita ovat mm. Ratahankkeet, joilla on vaikutusta Pasilan järjestelyihin (PAU, HELRA, Psl-Ri, Pisara), Pasilan aseman länsipuolelle rakennettava ns. Keskustakortteli- ja tornitaloalueet sekä ratapihakorttelit, Töölön metrolinjaus ja Pasilan metroasema, Katumuutokset Veturitien uusi linjaus ja Teollisuuskadun jatke Suunnittelu ja rakentaminen sovitetaan yhteen alueen muiden hankkeiden kanssa. Ratasuunnitelma on valmistunut 1/2015 ja se on hyväksytty Vaiheen 1 (Pasilan aseman kohta) KVR-urakka on käynnistynyt 11/2015. Vaiheen 2 rakentamissuunnittelu on valmistunut 12/2017 Taitorakenneurakka valmistuu 10/2018 Laituriurakan rakentaminen käynnistyy 4/2018 Lisäraide otetaan käyttöön 2019 (koko kapasiteetti käyttöön 2020) Hankkeelle myönnetty (TA 2014) sopimusvaltuus on 40 M. MAKU 2005, indeksi 130.

17 Helsinki Riihimäki kapasiteetin lisääminen 1. vaihe Hankeen tavoitteena on parantaa rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä lisäämällä rataosan välityskykyä. Hanke on 1. vaihe Helsinki-Riihimäki- rataosan kehittämishanketta. Hankkeessa rakennetaan Ainola Purola-välin lisäraiteet ja toteutetaan vaihde- ja raidemuutoksia Keravan, Hyvinkään ja Riihimäen liikennepaikoilla. Muutosten merkittävänä tavoitteena on mahdollistaa liikennepaikkojen sujuvampi ohittaminen pysähtymättä kulkeville junille. Riihimäen aseman palvelutasoa parannetaan mm. rakentamalla korkeat laiturit, kunnostamalla laituri-katoksia valaistuksineen ja rakentamalla uusi hissi laiturille 1. Keravan tavaraliikenneraide on valmistunut. Ainola - Purola lisäraiteen rakentaminen on käynnissä ja rakentaminen Riihimäellä aloitetaan keväällä 2108 Sopimusvaltuus (TA 2015) on 150 M (MAKU 2005, 150). Hankkeen H/K on 1,4

18 364 M rahoitus, Kohteita: Kotka, Hovinsaari: uusi asetinlaite, raiteistomuutos, 12 M (alkaen 2017, pääosin ) Ylivieska, asetinlaite 5 M (alkaen 2017, pääosa 18) Itä-Suomen kauko-ohjaus: 12 M ( ) Rantaradan päällysrakenne, 20 M ( ) 25 tn, Tampere-Seinäjoki,Tuomioja-Raahe, 12,5M (pääosa 2017) Tampere ratapiha, 8 M (pääosa 2018) Kyrön alikulkusilta, 7,5 M ( ) Hangon ratapihan alikukulku, 5 M (pääosa 2017) Kuopion ratapihan rakenteet, 5 M (2017)

19 Korjausvelkaohjelma, ratakohteet Yht. 33 kohdetta, 223 milj. eur tehty: Raakapuuterminaaleja Pääradan vaihteiden uusimisia ja kiskonvaihtoja Siltakohteita ja siltojen suunnittelua Sähkö- ja turvalaitetöitä. Vaikutuksia: liikenteen täsmällisyys ja turvallisuus, kuljetusten kustannustehokkuus Korjausvelkaohjelmaa 2018 Ratakohteet

20 Kiitos! Lisätietoa hankkeista