Pöytäkirja 1 (33) Kokoustiedot Aika 09.10.2017 maanantai klo 8:30-10:30 Paikka HUS, hallituksen kokoushuone, Stenbäckink. 9, 4. krs Lisätietoja Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 24 Tammi-elokuun toiminnan ja talouden toteutuminen 5 25 Helsingin kaupungin neurologian poliklinikan ja kuntoutustoiminnan yhdistäminen Helsingin ja Uudenmaan n kuntayhtymään 26 HUS-konsernin henkilövakuutuksista huolehtivan vakuutuslaitoksen valinta, hankintaoikaisuvaatimus 27 Eettisten toimikuntien asettaminen alkavalle valtuustokaudelle 22 28 Uuden jäsenen vaali Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakuntaan 29 Kuntalain 92 :n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet päätökset 30 Muut asiat 31 14 20 28 29
Pöytäkirja 2 (33) Osallistujat Läsnä Ulla-Marja Urho, puheenjohtaja Jari Oksanen, varapuheenjohtaja, 8.49-, 24 - Kirsti Handolin Katrina Harjuhahto-Madetoja Juha Levo Petri Kajander Harri Lehtimäki Pirkko Letto Björn Månsson Marika Niemi, 10.06-, 27 - Pertti Panula Sirpa Peura Mikko Piirtola Kari Reijula, 8.48-, 24 - Ilkka Taipale Reetta Vanhanen Anna Vuorjoki Muut osallistujat Suzan Ikävalko, valtuuston puheenjohtaja 9.35-, 25 - Maija Anttila, valtuuston I vpj. 8.42-, 24 - Ari Oksanen, valtuusto II vpj. Aki Lindén, toimitusjohtaja Mari Frostell, talousjohtaja Lasse Lehtonen, hallintoylilääkäri Markku Mäkijärvi, johtajaylilääkäri Risto Renkonen, linjajohtaja, ylilääkäri Johanna Saukkomaa, viestintäjohtaja Kaarina Torppa, hallintoylihoitaja Lauri Tanner, hallintojohtaja esittelijä virkamies virkamies virkamies virkamies virkamies virkamies sihteeri Poissa Helka Hosia
Pöytäkirja 3 (33) Allekirjoitukset Ulla-Marja Urho puheenjohtaja Lauri Tanner sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Helsinki 9.10.2017 Kirsti Handolin Reetta Vanhanen Pöytäkirjan nähtävänäolo Pöytäkirja on asetettu 9.10.2017 kuntalain 140 :n mukaisesti nähtäväksi yleisessä tietoverkossa. Lauri Tanner sihteeri
Pöytäkirja 4 (33) Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Kokous todettiin laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Kirsti Handolin (varalle Harri Lehtimäki) ja Reetta Vanhanen (varalle Pirkko Letto).
Pöytäkirja 5 (33) 24 24 Asianro HUS/1426/2017 Tammi-elokuun toiminnan ja talouden toteutuminen Selostus Yleistä HUS:ssa laaditaan kattava toiminnan ja talouden kuntayhtymätasoinen johdon seurantaraportti kuukausittain. Raportti sisältää palvelutuotannon määrän, hoidon saatavuuden ja hoitoonpääsyn, toiminnan tuottavuuden, talouden sekä henkilötyöpanoksen toteumaraportoinnin. Toteumaa verrataan sekä talousarviossa asetettuihin tavoitteisiin että edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Toiminnan ja talouden vuosiennuste päivitetään tulosaluekohtaisesti kolme kertaa vuodessa. Yhteenveto tammi-elokuusta Tammi-huhtikuusta sekä tammi-elokuusta laaditaan kuukausiraporttia laajempi katsaus (nk. osavuosikatsaus), joka sisältää edellä mainittujen osaalueiden lisäksi myös riskienhallinnan raportoinnin. Mm. Kuntaliitto laatii valtakunnalliset tilastot ja vertailuaineistot em. ajanjaksoista. Tammi-huhtikuun toteumaan ja sen vertailukelpoisuuteen edelliseen vuoteen verrattuna ei vaikuta pääsiäisen vuosittain vaihteleva sijoittuminen kalenterissa. Ennalta suunniteltua hoitoa koskevien elektiivisten lähetteiden määrä ilman kliinisen hammaslääketieteen lähetteitä (200 447 kpl) kasvoi arkipäiväkorjattuna 4,9 % edellisestä vuodesta. Päivystyskäyntien määrä (158 146 kpl) kasvoi 1,7 % edellisestä vuodesta. Hoitoonpääsy lain edellyttämässä ajassa on parantunut vuoden 2016 elokuun lopun tilanteeseen verrattuna sekä vuodeosastohoitoon odottaneiden että poliklinikalle odottaneiden potilaiden osalta. Elokuun lopussa vuodeosastohoitoon yli 6 kk odottavien potilaiden lukumäärä oli 488 potilasta, kun se edellisen vuoden vastaavana ajankohtana oli 878 potilasta. Vastaavasti kiireettömään polikliiniseen tutkimukseen ja hoitoon odottavien potilaiden kokonaismäärä pieneni 5,8 % viime vuoden vastaavasta ajankohdasta, ja yli 3 kk odottavien potilaiden lukumäärä väheni 2 673 potilaaseen, kun se edellisen vuoden vastaavana ajankohtana oli 4 515 potilasta. Palvelutuotannon volyymi ylitti talousarviossa suunnitellun tason 6,0 % ja kasvoi edellisestä vuodesta 5,3 %. Palvelutuotannon kokonaisvolyymin muutos lasketaan eri tuoteryhmien laskutusosuudella painotettuna keskiarvona tuoteryhmien toteutuneen lukumäärän muutoksen perusteella. Volyymikasvua on ollut erityisesti poliklinikkakäynneissä, dialyysihoidoissa sekä päiväkirurgisissa toimenpiteissä (mm. kaihileikkaukset). Lisäksi kasvua on ollut somaattisissa vuodeosastohoitojaksoissa sekä sisätaudeissa että kirurgiassa.
Pöytäkirja 6 (33) 24 Tuottavuus parantui edelliseen vuoteen verrattuna. o o Deflatoimaton DRG-pistekustannus laski 1,3 % viime vuodesta (tavoitteeksi on asetettu deflatoitu 1,8 %:n lasku). Sairaanhoidollinen palvelutuotanto psykiatrian toimintoja lukuun ottamatta eli nk. somaattinen palvelutuotanto on tuotteistettu DRGtuotteiksi ja se yhteismitallistetaan DRG-pisteinä. DRGpistekustannus lasketaan jakamalla toteutuneet kustannukset tuotannosta kertyneiden DRG-pisteiden lukumäärällä. Silloin kun DRG-pisteen kustannus laskee tuottavuus paranee ja vastaavasti kun DRG-pistekustannus nousee tuottavuus heikkenee. Tällä hetkellä oletus on, että koko vuoden deflatointiprosentti on lähellä nollaa, jolloin deflatoimattomat luvut vastaavat deflatoituja lukuja. Psykiatrian toimintojen tuottavuuskehitystä mitataan toteutuneet psykiatrian kokonaiskustannukset jaettuna hoidettujen potilaiden lukumäärä mittarilla. Psykiatrian deflatoidut kokonaiskustannukset per hoidettu potilas laskivat tammi-elokuussa 10,5 % edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Psykiatrian toimintojen tuottavuus on tällä mittarilla arvioituna parantunut merkittävästi. Muiden kuin jäsenkuntamaksajien laskutus (108,9 milj. euroa) toteutui tammi-elokuussa 3,3 milj. euroa (2,9 %) talousarviota pienempänä. Muiden en laskutus ylitti talousarvion 1,2 milj. euroa (1,9 %) ja ERVA -alueen laskutus alitti talousarvion 2,1 milj. euroa (7,4 %). Muiden maksajien talousarvion toteutumisessa on jatkuvaa epävarmuutta, koska vaativien erityistason hoitojen laskutuksen suuruus yhteensä ja erityisesti kohdentuminen eri maksajille vaihtelee kuukausittain ja vuosittain. Ulkokuntalaskutuksen kuukausi- ja kausivaihtelu vaikuttaa omalta osaltaan myös sitovien nettokulujen kuukausittaiseen toteumaan. Jäsenkuntien maksuosuuslaskutus (erikoissairaanhoidon palvelutuotanto) ylitti kuukausikohdennetun talousarvion 3,3 % (33,1 milj. euroa). Toteumassa on kuitenkin suuria kuntakohtaisia eroja, kuten aikaisempinakin vuosina (17 kunnan laskutus ylitti talousarvion ja 7 kunnan laskutus vastaavasti alitti talousarvion). Jäsenkuntien maksuosuuslaskutuksen toteumaa pienentää kesäkuussa kesken vuotta toteutettu 50,0 milj. euron ylijäämän palautus. Jäsenkuntien potilaiden elektiivisten lähetteiden lukumäärä kasvoi viime vuoteen verrattuna 7,7 % ja jäsenkuntien potilaita hoidettiin tammi-elokuussa 3,9 % enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Sitovat nettokulut ylittivät talousarvion 1,0 % (10,1 milj. euroa) ja kasvoivat viime vuoden tammi-kesäkuun toteumaan verrattuna 1,9 % (19,3 milj. euroa). Kuntayhtymätasolla talousarvion tuloslaskelmaosan sitovaksi taloudelliseksi tavoitteeksi on asetettu kuntayhtymän sitovat nettokulut, joka mahdollistaa toimintatuottojen, rahoituserien muutoksen ja muun kuin jäsenkuntamyynnin kehityksen huomioimisen sitovassa tavoitteessa. Sitovilla nettokuluilla tarkoitetaan jäsenkunnille
Pöytäkirja 7 (33) 24 kohdistuvan erikoissairaanhoidon palvelutuotannon kuluja. Sitovat nettokulut ovat yhtä suuret kuin jäsenkuntien maksuosuuslaskutus vähennettynä tilikauden tuloksella (alijäämä kasvattaa sitovia nettokuluja ja ylijäämä puolestaan pienentää sitovia nettokuluja). Sitovien nettokulujen sisältö on tarkemmin avattu listatekstin lopussa esitetyssä taulukossa. Tammi-elokuun toteutunut tilikauden tulos on 15,2 milj. euroa ylijäämäinen kun vastaavan ajanjakson kuukausikohdennettu talousarvio on 12,3 milj. euroa alijäämäinen. Tammi-elokuussa tilikauden tulos on siten 27,5 milj. euroa talousarviota korkeampi. HUS:n valtuusto on kesäkuun kokouksessa päättänyt, että vuoden 2017 toteutunut ylijäämä palautetaan tammikuussa 2018 tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä jäsenkunnille. Laajempi katsaus Elektiivisten lähetteiden määrä kasvoi tammi-elokuussa 6,3 % edellisvuodesta. Tammi-elokuussa oli yhtä monta arkipäivää kuin viime vuonna. Elektiivisten lähetteiden lukumäärän kasvuun vaikutti erityisesti hammaslääketieteen perusopetuksen kliinisen koulutuksen siirtyminen Helsingin kaupungilta HUS Pää- ja kaulakeskukselle vuoden 2017 alussa. Ilman kliinisen hammaslääketieteen lähetteitä vertailukelpoinen elektiivisten lähetteiden lukumäärä (200 447) kasvoi tammi-elokuussa 4,9 % edellisvuodesta. Päivystyskäyntien määrä (158 146) kasvoi 1,7 % edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Hoitoonpääsy lain edellyttämässä ajassa on parantunut vuoden 2016 elokuun lopun tilanteeseen verrattuna sekä vuodeosastolle jonottaneiden että poliklinikalle jonottaneiden osalta. Elokuun lopussa vuodeosastohoitoon odottavien potilaiden kokonaismäärä (16 376) väheni 7,8 % viime vuoden vastaavasta ajankohdasta ja yli 6 kk odottavien potilaiden lukumäärä oli 488, kun se edellisen vuoden vastaavana ajankohtana oli 878 potilasta. Erikoisaloista eniten yli 6 kk odottajia oli kirurgiaan (162 potilasta) ja naistentaudeille (117 potilasta). Kiireettömään polikliiniseen tutkimuksen ja hoitoon odottavien potilaiden kokonaismäärä (27 695) oli 5,8 % pienempi kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana ja yli 3 kk odottavien potilaiden lukumäärä oli 2 673 potilasta, kun se edellisen vuoden vastaavana ajankohtana oli 4 515 potilasta. Elokuussa palvelutuotannon laskutusosuudella painotettu volyymi ylitti talousarvion sisältämän suunnitelman 10,4 % ja kasvoi 7,7 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kumulatiivisesti tammi-elokuussa palvelutuotannon laskutusosuudella painotettu volyymi ylitti talousarvion sisältämän suunnitelman 6,0 % ja kasvoi 5,3 % edellisestä vuodesta. NordDRG-tuotteiden kokonaislukumäärä kasvoi 5,8 %, käyntituotteiden määrä kasvoi somatiikassa 4,9 %, ja psykiatriassa 9,7 %. Avohoidon osuus on kasvanut hieman edellisestä vuodesta. Avohoidon osuus kokonaistuotannosta oli tammi-elokuussa 44,8 % (1-8/2016: 43,3 %). Kokonaistasolla henkilötyön toteutunut tuottavuus parantui 2,4 % (tavoite 1,8 % parannus). Somaattisen palvelutuotannon kokonaistuottavuutta kuvaa DRG-pistekustannus mittari. Tavoitteeksi on asetettu 1,8 %:n deflatoitu DRG-pistekustannuksen lasku. Tammi-elokuussa deflatoimaton pistekustannus laski 1,3 %, eli tuottavuus on parantunut edelliseen vuoteen nähden,
Pöytäkirja 8 (33) 24 mutta ei kuitenkaan yllä tavoitteeseen. Tämän hetken oletus on, että koko vuoden deflatointiprosentti on lähellä nollaa, jolloin deflatoimattomat luvut vastaavat deflatoituja lukuja. Muiden kuin jäsenkuntamaksajien laskutus (108,9 milj. euroa) toteutui tammielokuussa 3,3 milj. euroa (2,9 %) talousarviota pienempänä. Muiden en laskutus ylitti talousarvion 1,2 milj. euroa (1,9 %) ja ERVA -alueen laskutus alitti talousarvion 2,1 milj. euroa (7,4 %). Muiden maksajien talousarvion toteutumisessa on jatkuvaa epävarmuutta, koska vaativien erityistason hoitojen laskutuksen suuruus yhteensä ja erityisesti kohdentuminen eri maksajille vaihtelee kuukausittain ja vuosittain. HUS-Kuntayhtymän valtuusto päätti 15.6.2017 kokouksessa palauttaa jäsenkunnille 50,0 miljoonaa euroa kesäkuussa 2017 alkuvuoden kuntakohtaisen toteutuneen palvelukäytön mukaisessa suhteessa. Tämä on kirjattu kirjanpidossa kesäkuulle 2017. Kumulatiivisesti jäsenkuntien maksuosuuslaskutus ylitti tammi-elokuussa kuukausikohdennetun talousarvion 3,3 % (33,1 milj. euroa) (1-7/2017: 2,2 %). Ilman palautusta jäsenkuntien maksuosuuslaskutus olisi ylittänyt tammi-elokuussa kuukausikohdennetun talousarvion 8,3 % (83,1 milj. euroa). Toteumassa on kuitenkin suuria kuntakohtaisia eroja, kuten aikaisempinakin vuosina. Tammi-elokuussa 17 jäsenkunnan toteutunut laskutus ylitti kuukausikohdennetun talousarvion ja 7 kunnan laskutus vastaavasti alitti talousarvion. Talousarvioon verrattuna jäsenkuntien palveluiden määrällisen kysynnän vaikutus laskutuksen kasvuun oli 5,9 % (määräero) ja käytettyjen palveluiden keskihinnan vaikutus oli 1,7 % (hintaero). Johtuen kesäkuussa 2017 tehdystä ylijäämän palautuksesta hinta- ja määräeroprosentit yhteensä eivät vastaa suoraan laskutuksen talousarviopoikkeamaa ja muutosta edelliseen vuoteen verrattuna. Jäsenkuntien maksuosuuslaskutus kasvoi viime vuoden tammi-elokuun toteumasta 5,6 % (55,4 milj. euroa). Vuonna 2017 maksuosuuslaskutus sisältää 50,0 miljoonan eurona jäsenkuntapalautuksen ja vuonna 2016 54,6 miljoonan eurona palautuksen. Ilman palautuksia maksuosuus olisi kasvanut 4,9 % (50,7 milj. euroa). Verrattuna edelliseen vuoteen jäsenkuntien palveluiden määrällisen kysynnän vaikutus laskutuksen kasvuun oli 5,1 %, kun taas hintaeron vaikutus oli -0,4 %. Jäsenkuntien maksuosuslaskutuksen suureen määrään vaikuttaa osaltaan jononpurkutoimenpiteet, joita HUS:ssa on tehty alkuvuodesta 2017. Hoitotakuun ylittäneiden odottajien lukumäärät on saatu laskemaan huolimatta kasvaneesta lähetemäärästä. Jäsenkuntien lähetteet kasvoivat viime vuoteen verrattuna 7,7 % ja jäsenkuntien potilaita hoidettiin tammi-elokuussa 3,9 % enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Siirtoviivepäivien kokonaislukumäärä tammi-elokuussa kasvoi 22,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Siirtoviivepäiviä raportoidaan sekä kokonaistasolla että laskutettavina siirtoviivehoitopäivinä. Siirtoviivehoitopäivien laskutus alkaa, mikäli potilas ei ole saanut jatkohoitopaikkaa karenssiajan sisällä siirtoilmoituksesta. Karenssiajat ovat kaksi päivää somatiikan erikoisaloilla ja 14 päivää psykiatriassa. Potilaan vapaaseen valintaan perustuen HUS:sta muihin sairaanhoitopiireihin siirtyneitä potilaita oli 2 480 potilasta ja näistä aiheutuneet kulut olivat tammielokuussa 4,4 milj. euroa. Muualta HUS:iin hoitoon hakeutuneita oli potilaan vapaaseen valintaan perustuen tammi-elokuussa 3 457 potilasta ja näiden
Pöytäkirja 9 (33) 24 laskutus oli 6,2 milj. euroa. Sairaanhoidollisten palvelujen ostot muilta sairaanhoitopiireiltä yhteensä olivat tammi-elokuussa yhteensä 13,4 milj. euroa (2,2 milj. euroa yli talousarvion), josta muihin sairaanhoitopiireihin siirtyneiden vapaan valinnan potilaiden osuus on 37,3 %. Elokuussa sitovat nettokulut alittivat talousarvion 1,5 % eli 1,9 milj. euroa ja kasvoivat viime vuoden elokuun toteumaan verrattuna 0,7 % eli 0,9 milj. euroa. Tammi-elokuussa sitovat nettokulut ylittivät talousarvion 1,0 % (10,1 milj. euroa) ja kasvoivat viime vuoden toteumaan verrattuna 1,9 % (19,3 milj. euroa). Toteutunut kumulatiivinen talousarvioylitys johtuu tammi-elokuussa toimintakuluista. Toimintakulut ylittivät talousarvion 1,3 % eli 16,5 milj. euroa ja vastaavasti toimintavolyymi ylitti 6,0 % talousarvion. Elokuussa palvelujen ostot ylittivät talousarvion 4,1 milj. euroa eli 15,3 % (1-8/2017 ylittivät 5,6 %) kun taas tarvikekulut ylittivät talousarvion 2,4 milj. euroa eli 8,0 % (1-8/2017 8,6 %). Tuloslaskelmaosiosta löytyy erittely ylityksistä. Tammi-elokuun toteutunut tilikauden tulos on 15,2 milj. euroa ylijäämäinen. Kun huomioidaan kilpailukykysopimuksen vaikutus, jäsenkunnilta ja Carealta HUS:lle siirtyneiden uusien toimintojen kulut ja tukipalveluyksiköiden uudet jäsenkunta-asiakkuudet oli toimintakulujen vertailukelpoinen kasvu tammielokuussa viime vuoteen verrattuna 2,0 %. Ilman kilpailukykysopimuksen positiivista vaikutusta vertailukelpoinen toimintakulujen kasvu olisi ollut 3,7 %. Toimintakulujen kokonaiskasvu viime vuodesta sisältäen em. toiminnot ja kilpailukykysopimuksen vaikutuksen on 4,8 %. Vuosiennuste Vuoden 2017 toiminnan ja talouden raportointiaikataulun mukaisesti kaikki HUS-kuntayhtymän yksiköt päivittivät syyskuussa koko vuoden toiminnan ja talouden ennusteen. Ennustetta laadittaessa käytössä oli tammi-heinäkuun toteumatiedot ja osittain elokuun toteumatietoja. Ennuste on päivitetty kuukausikohtaisena kalenterivuoden jäljellä olevien kuukausien osalta. Yksiköiden johdon päivittämä vuosiennuste päätyy kuntayhtymätasolla sitovien nettokulujen osalta 1,9 % (29,4 milj. euron) ylitykseen ja 35,5 milj. euron ylijäämään. Vuosiennuste päivitetään marraskuun alussa tammi-syyskuun toteumatietoihin perustuen. Toimintavolyymin (laskutusosuudella painotettu volyymimuutos) vuosiennuste ylittää 6,3 % talousarvion (1-8 toteutunut ylitys 6,0 %) ja ylittää viime vuoden toteuman 4,3 % (1-8 toteutunut kasvu 5,3 %). Toimintavolyymiennusteen laadinta on ollut haasteellista, koska alkuvuoden toteuma on ollut poikkeuksellisen suuri, kun alkuvuonna on purettu hoitotakuun ylittäviä hoitojonoja. Volyymin kasvun ei arvioida jatkuvan yhtä voimakkaana loppuvuoden ajan. Kolmen edellisen vuoden (2014 2016) sitovien nettokulujen tammi-elokuun toteuma on keskiarvona muodostanut 65,86 % koko vuoden toteumasta. Tammi-elokuun 2017 toteuma puolestaan muodostaa 65,76 % päivitetystä vuosiennusteesta. Kun 2017 sitovien nettokulujen vuosiennuste lasketaan 2014 2016 toteutuneen keskiarvoprosentin mukaisesti tammi-elokuun toteumasta, päätyy 2017 vuosiennuste 1 557,1 milj. euroon, mikä on 2,3 milj. euroa (0,1 %) pienempi kuin tämänhetkinen kuntayhtymätasoinen vuosiennuste.
Pöytäkirja 10 (33) 24 Tunnusluvut (lyhennetty tunnuslukutaulukko, kuntayhtymä yhteensä) Tammi-elokuu KUMULATIIVINEN VUODEN ALUSTA Lyhyt tunnuslukutaulukko (strategisten avainmittareiden toteumaraportti on erillinen raportti) Tot. 1-8/2017 TA 1-8/2017 Tot. 1-8/2016 Poikkeama-% Tot. / TA Muutos-% Tot. / Edv. KYSYNTÄ Elektiiviset lähetteet, lkm 203 128 191 029 6,3 %, joista vapaan valinnan lähetteet, lkm 1 589 1 297 22,5 % Päivystyskäynnit (sis. myös DRG-laskutetut), lkm 158 146 155 470 1,7 % SAIRAANHOIDOLLINEN PALVELUTUOTANTO Laskutusosuudella painotettu volyyminmuutos 6,0 % 5,3 % DRG-pistekertymä (pistettä) 1 389 124 1 330 643 4,4 % Käyntituotteet, lkm, somatiikka 898 097 856 231 4,9 % Käyntituotteet, lkm, psykiatria 342 018 311 854 9,7 % DRG-ryhmät (klassiset DRG-tuotteet, VOS) 105 372 101 569 103 192 3,7 % 2,1 % Psykiatriset hoitopäivät, lkm 1) 107 643 110 677-2,7 % Hoidetut eri erikoissairaanhoidon potilaat 434 836 416 443 4,4 % HOIDON SAATAVUUS JA HOITOONPÄÄSY, hoitotakuun toteutuminen Hoitoonpääsyä osastolle odottavat potilaat > 180 vrk (VOS) 2) 488 878-44,4 % Polikliiniseen hoitoon odottavat potilaat > 90 vrk (PKL) 2) 2673 4515-40,8 % Lähetteiden käsittelyaika > 21 vrk, lkm 2741 1915 43,1 % TALOUS (1 000 euroa) Toimintatuotot 1 410 183 1 372 929 1 310 962 2,7 % 7,6 %, josta jäsenkuntien maksuosuus 1 036 260 1 003 120 980 874 3,3 % 5,6 %, josta sairaanhoidollinen palvelutuotanto muille maksajille 108 931 112 209 112 621-2,9 % -3,3 % Toimintakulut 1 316 375 1 299 915 1 255 462 1,3 % 4,9 % Sitovat nettokulut 1 025 525 1 015 459 1 006 165 1,0 % 1,9 % Tilikauden tulos (yli-/alijäämä) 15 203-12 340-25 290-223,2 % -160,1 % HENKILÖSTÖ Henkilötyövuodet 12 746 12 473 12 081 2,2 % 5,5 % Henkilötyövuoden keskihinta (koko henkilöstö), euroa 60 267 62 846 62 880-4,1 % -4,2 % Henkilöstömäärä (kuun 1.päivä) 25 001 24 422 23 301 2,4 % 7,3 % TUOTTAVUUS Henkilötyön tuottavuus DRG-pisteet/htv 3) 203 198 2,4 % DRG-pisteen kustannus, euroa/drg-piste 4) 804 815-1,3 % Psykiatrian toteutuneet kokonaiskustannukset euroa / hoidetut potilaat 3 835 4 285-10,5 % Vuodeosastohoidon osuus sairaanhoidollisesta palvelutuotannosta 5) 11,7 % 12,4 % -0,8 % Jonoindeksi (yli 90 vrk osastolle odottaneet potilaat / kaikki odottajat lkm) 48,9 % 52,0 % -8,6 % 1) Ei sisällä asumispalvelupäiviä 2) Hoitotakuun piiriin kuuluvat 3) DRG pisteet/htv: + = paraneva tuottavuus ja = heikkenevä tuottavuus 4) Euroa/ DRG-piste (deflatoimaton): - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus) 5) Vuodeosasto hoitojaksojen lkm / Vuodeosasto jaksojen ja avohoitojaksojen lkm yhteensä HUS Total 26.9.2017
Pöytäkirja 11 (33) 24 Tuloslaskelma (Kuntayhtymä) tammi-elokuu 2017 KUMULATIIVINEN Elokuu 2017 2017 2016 (1 000 euroa) Toteuma (kumul.) Budjetti (kumul.) Poikkeama- % (tot/bud) Ed.vuosi (kumul.) Muutos-% (tot/edv) Jäsenkuntien maksuosuus 1 036 260 1 003 120 3,3 % 980 874 5,6 % Muut palvelutulot 249 133 247 412 0,7 % 225 640 10,4 % Muut myyntitulot 50 207 50 318-0,2 % 32 388 55,0 % Valtion koulutus- ja tutkimusmääräraha 16 482 16 554-0,4 % 16 389 0,6 % Myyntituotot 1 352 083 1 317 404 2,6 % 1 255 291 7,7 % Maksutuotot 47 846 46 804 2,2 % 46 405 3,1 % Tuet ja avustukset 3 411 4 592-25,7 % 3 487-2,2 % Muut toimintatuotot 6 843 4 130 65,7 % 5 782 18,3 % Toimintatuotot yhteensä 1 410 183 1 372 929 2,7 % 1 310 965 7,6 % Palkat ja palkkiot 629 846 638 339-1,3 % 613 385 2,7 % Henkilöstösivukulut 144 876 149 913-3,4 % 152 670-5,1 % Henkilöstökulut 774 722 788 252-1,7 % 766 055 1,1 % Palveluiden ostot yhteensä 224 929 212 994 5,6 % 205 068 9,7 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat yht. 266 392 245 369 8,6 % 236 873 12,5 % Avustukset 3 279 3 195 2,6 % 3 405-3,7 % Muut toimintakulut yhteensä 47 053 50 105-6,1 % 44 099 6,7 % Toimintakulut yhteensä 1 316 375 1 299 915 1,3 % 1 255 500 4,8 % Poistot ja arvonalentumiset 75 296 76 818-2,0 % 72 201 4,3 % Toimintakulut ja poistot yht. 1 391 671 1 376 733 1,1 % 1 327 701 4,8 % Toimintakate poistojen jälkeen 18 511-3 804-586,7 % -16 737-210,6 % Rahoitustuotot ja -kulut yht. 7 776 8 536-8,9 % 8 589-9,5 % Satunnaiset erät 4 467 0 0,0 % 0 0,0 % Tilikauden tulos 15 202-12 340-223,2 % -25 326-160,0 % Sitovat nettokulut 1 025 525 1 015 459 1,0 % 1 006 200 1,9 %
Pöytäkirja 12 (33) 24 Sitovat nettokulut KUMULATIIVINEN Elokuu 2017 2017 2016 (1 000 euroa) Toteuma (kumul.) Budjetti (kumul.) Poikkeama- % (tot/bud) Ed.vuosi (kumul.) Muutos-% (tot/edv) Toiminnan kulut 1 399 871 1 385 379 1,0 % 1 336 637 4,7 % Muut myyntitulot 50 207 50 318-0,2 % 32 388 55,0 % Maksutuotot 47 846 46 804 2,2 % 46 405 3,1 % Tuet ja avustukset 3 411 4 592-25,7 % 3 487-2,2 % Muut toimintatuotot + EVO 23 325 20 684 12,8 % 22 171 5,2 % Korkotuotot 81 71 14,0 % 144-44,1 % Muut rahoitustuotot 343 40 757,4 % 203 69,0 % Toiminnan nettokulut 1 274 658 1 262 871 0,9 % 1 231 840 3,5 % Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta 249 133 247 412 0,7 % 225 640 10,4 % Sitovat nettokulut 1 025 525 1 015 459 1,0 % 1 006 200 1,9 % Sitovat nettokulut kuukausittain, 1 000 euroa 150 000 145 000 140 000 135 000 130 000 125 000 120 000 115 000 Tot2017 Tot2016 TA2017 Enn2017 110 000 105 000 100 000 Esityslistan oheismateriaalina 1 on toiminnan ja talouden seurantaraportti tammi-elokuulta 2017. Aikataulusyistä johtoryhmä ei ole ehtinyt käsitellä raporttiin sisältyvää riskienhallinnan osuutta, ja se perustuu HUS:n riskienhallintayksikön tekemään valmisteluun.
Pöytäkirja 13 (33) 24 Päätösesitys Hallitus käsittelee HUS-kuntayhtymän tammi-elokuun 2017 toiminnan ja talouden tilanteen ja päättää merkitä seurantaraportin tiedoksi. Asian käsittely Päätös Merkittiin, että valtuuston I varapuheenjohtaja Maija Anttila, hallituksen varapuheenjohtaja Jari Oksanen ja hallituksen jäsen Kari Reijula saapuivat kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana ennen päätöksentekoa. Päätösesitys hyväksyttiin. Lisätiedot Toimitusjohtaja Aki Lindén, s-posti aki.linden@hus.fi Talousjohtaja Mari Frostell, s-posti mari.frostell@hus.fi
Pöytäkirja 14 (33) 25 Asianro HUS/2840/2017 25 Helsingin kaupungin neurologian poliklinikan ja kuntoutustoiminnan yhdistäminen Helsingin ja Uudenmaan n kuntayhtymään Selostus Otsikkoasia on ollut käsittelyssä Hyks-sairaanhoitoalueen lautakunnassa 19.9.2017 seuraavalla esittelytekstillä: Neurologia on keskisuuri erikoisala, jonka hoitamia tavallisimpia sairauksia ovat aivoverenkiertohäiriöt, epilepsia, migreeni, Parkinsonin tauti, MS-tauti, keskushermostoinfektiot, aivovammat, lihassairaudet, monihermosairaudet ja muistisairaudet. Neurologian diagnostiikka tukeutuu keskushermoston neuroradiologiseen kuvantamiseen sekä kliinisen neurofysiologian hermoston sähköistä toimintaa mittaaviin tutkimuksiin. Keskeisiä yhteistyötahoja ovat neurokirurgia ja neuropatologia. Helsingin kaupungin neurologian poliklinikalla ja kuntoutustoiminnassa tehdään neurologista polikliinista diagnostiikkaa ja annetaan vaativaa neurologista hoitoa ja -osastokuntoutusta sekä avokuntoutusta. Osastopotilaita hoidetaan pääasiassa aivohalvauksen tai aivovamman vuoksi. Polikliiniset potilaat edustavat koko neurologian kirjoa. Potilaat ohjautuvat neurologiselle avokuntoutuspoliklinikalle Laakson kuntoutusosastoilta (70 %) ja loput noin 30 % HYKS neurologian klinikalta Meilahden sairaalasta tai neurokirurgian klinikalta Töölön sairaalasta. Kuntoutuksen osaamiskeskuksen neurologian avokuntoutuspoliklinikka tekee yhteistyötä HYKS neurologian aivovammapoliklinikan ja avokuntoutuspoliklinikan kanssa. Helsingin kaupungin neurologian toiminnot sijaitsevat Laakson sairaalassa, jossa toimii 11 lääkäriä, 6 neuropsykologia, 6 puheterapeuttia, 7 toimintaterapeuttia, 9 fysioterapeuttia, 3 sosiaalityöntekijää, 46 hoitajaa ja 5 osastosihteeriä, yhteensä 93 vakanssia. Helsingin kaupungin neurologian toiminnoissa tuotetaan vuosittain noin 450 osastokuntoutusjaksoa ja noin 11 000 käyntiä tai hoitopuhelua. Yksittäisiä potilaita hoidetaan noin 3 700. Toiminnan kokonaiskustannus vuonna 2016 oli 8 737 299 euroa ja ennuste vuodelle 2017 on 9 166 176 euroa. Kuntoutuksen osaamiskeskuksen neurologian poliklinikan ja kuntoutustoiminnan siirtämisen (yhdistämisen) valmistelu HYKS sairaanhoitoalueen neurologian klinikkaan aloitettiin keväällä 2016. Siirtämisestä päätettiin laatia esiselvitys, joka valmistui 20.10.2016. Esiselvitys käsiteltiin Helsingin kaupungin ja HUS:n yhteistyöryhmässä (ns. integraatioryhmä) 10.11.2016. Integraatioryhmä päätti perustaa työryhmän, jonka tehtävänä oli tehdä tarvittavat yhdistymistä valmistelevat toimenpiteet ja ehdotukset. Valmistelutyöryhmään kutsuttiin edustajat Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta ja HYKS:stä.
Pöytäkirja 15 (33) 25 Valmistelutyöryhmä suositteli yksimielisesti, että 1. Helsingin kaupungin neurologian toiminnot eli neurologian poliklinikka ja kaksi neurologista kuntoutusosastoa yhdistetään HYKS neurologian klinikkaan 2. Yhdistyminen toteutetaan 1.1.2018 3. Helsingin kaupunki ja HUS allekirjoittavat yhdistymisestä liikkeenluovutussopimuksen. Valmistelutyöryhmän suositukset hyväksyttiin integraatioryhmässä 20.6.2017. Integraatiotyöryhmän loppuraportti on oheismateriaalina A. Helsingin kaupungin neurologian ja HYKS neurologian toimintojen yhdistyminen vahvistaa molempia yksiköitä. Yhdistyminen tuottaa synergiaetuja, koska hoitopolkuja voidaan koordinoida ja päällekkäisiä polikliinisia toimintoja karsia, erityisesti avokuntoutuksessa ja aivovammojen polikliinisessä hoidossa. Integraatio mahdollistaa neurologisen kuntoutuksen tutkimustoiminnan merkittävän laajentamisen ja tieteellisen työn tulosten nopean käyttöönoton kuntoutuspotilaiden hyväksi. Suomen Akatemian ja Duodecimin konsensuskokouksessa vuonna 2008 suositeltiin neurologisen kuntoutuksen keskittämistä suuriin erikoissairaanhoidon yksiköihin riittävän moniammatillisen osaamisen ja riittävien voimavarojen varmistamiseksi. Myös Valtioneuvoston asetus erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä edellyttää vuoden 2018 alusta neurologisen kuntoutuksen keskittämistä erikoissairaanhoitoon. Palvelujen integraatiolla saavutetaan ison yksikön edut, jolloin on helpompaa vastata työvoiman tarpeeseen ja työvoiman tilapäisiin vajauksiin eri toimintapisteissä. Henkilöstön siirtyminen Henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksen periaattein ns. vanhoina työntekijöinä ja henkilöstön asemaa koskeva sopimus tehdään kaupunginkanslian henkilöstöosastolla luovuttavan ja vastaanottavan työnantajan henkilöstöjärjestöjen kanssa käytävässä yt-neuvottelussa. Sopimus viedään kaupunkitason henkilöstötoimikunnan käsiteltäväksi. Koska henkilöstön siirtyminen HUS:iin toteutetaan liikkeenluovutuksena palvelussuhteesta johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät uudelle työnantajalle. Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevien henkilöiden palvelussuhde on voimassa, kunnes aiemmin sovittu määräaika päättyy. Siirtyvien henkilöiden palvelussuhde Helsingin kaupunkiin päättyy 31.12.2017. HUS:ssa tehdään siirtyvän henkilöstön kanssa työsopimukset/annetaan viranhoitomääräykset 1.1.2018 lukien. Henkilöstö siirtyy aikaisempia tehtäviään vastaaviin tai samantasoisiin tehtäviin. Tehtäväjärjestelyissä otetaan huomioon toiminnan kehittämis- ja muutostarpeet.
Pöytäkirja 16 (33) Palvelussuhdeasunnon vuokralaisten asuminen pyritään turvaamaan kaupungin vuokra-asunnossa määräaikaisten vuokrasopimusten osalta niiden päättymisen asti ja toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten osalta joko uudella viiden vuoden määräaikaisella tai toistaiseksi voimassa olevalla vuokrasopimuksella. Asunnon vuokra määritellään uudelleen. Henkilökuntaa on kuultu esiselvityksestä alkaen säännöllisesti yhteistoimintamenettelysäännösten mukaisesti ja henkilökunnan näkemykset on otettu huomioon suunnittelussa. Molemminpuolinen aktiivinen tietojen vaihto on auttanut organisaatiokulttuurien lähentymisessä ja keskinäisen luottamuksen syntymisessä. Henkilökunnan muutoksen tuki jatkuu vuonna 2018 ja todennäköisesti valtakunnallisen sote-uudistuksen myötä pidempäänkin. Henkilöstö siirtyy HYKS sairaanhoitoalueen organisaation mukaisiin tulosyksiköihin. Työn suorituspaikkana säilyy 1.1.2018 Laakson sairaala. Helsingin kaupunki vuokraa toimintojen nykyisin käyttämät tilat Laakson sairaalan rakennuksesta 4 HUS:lle. Laakson sairaala-alueelle suunnitellaan sairaalakampusta, joka sisältää HUS:n ja Helsingin kaupungin psykiatrisen sairaalatoiminnan, sekä Helsingin muuta sairaalatoimintaa. Nykyisille Helsingin kaupungin neurologian toiminnoille suunnitellaan tilat rakennettaviin sairaalarakennuksiin, koska rakennus 4 puretaan 2020-luvun alussa uudisrakentamisen tieltä. Tarkoituksena on, että HUS voi jatkaa palvelutoimintaa nykyisen kaltaisena ilman katkoksia 1.1.2018 lukien. Yhteistoiminta Helsingin kuntoutuksen osaamiskeskuksessa järjestettiin kunnallisessa yhteistoimintalaissa tarkoitetut toiminnan siirtämistä koskevat yhteistoimintakokoukset henkilöstön informaatio- ja keskustelutilaisuuksina tammikuussa 2017 (9.1., 13.1. ja 16.1.). Kuntoutuksen osaamiskeskuksessa pidettiin esimieskokous 14.2.2017 liikkeenluovutushankkeesta ja selvityksen tilannekatsauksia käsiteltiin selvityksen edetessä työpaikoilla työyhteisökokouksissa keväällä 2017. Liikkeenluovutusta käsiteltiin Kuntoutuksen osaamiskeskuksen yhteistoimintakokouksissa seuraavasti: Neurologiset osastot, fysioterapiapalvelut 28.3.2017 Neurologian erikoislääkärit 5.4.2017 ja 6.6.2017 Neuropsykologit 10.4.2017, 15.4.2017, 15.5.2017 ja 5.6.2017 Kuntoutuksen osaamiskeskus 17.5.2017 Kuntoutuksen osaamiskeskus, sosiaalityö 22.5.2017. Asiaa käsiteltiin Helsingin sosiaali- ja terveysviraston (1.6.2017 alkaen sosiaali- ja terveystoimiala) henkilöstötoimikunnassa 13.3.2017 ja 10.4.2017 sekä sosiaali- ja terveystoimialan henkilöstötoimikunnassa 14.8.2017. 25
Pöytäkirja 17 (33) 25 Luovuttavan ja vastaanottavan työnantajan järjestöneuvottelu käsitteli asian 31.8.2017 ennen kaupungin henkilöstötoimikunnan käsittelyä. Liikkeenluovutusta käsiteltiin ydintoiminnan henkilöstötoimikunnassa seuraavasti: sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut -osasto (1.6.2017 alkaen sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut palvelukokonaisuus) 16.1.2017 ja 12.6.2017. Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut johtoryhmässä asiaa on käsitelty 13.12.2016 ja 13.6.2017. HUS:ssa siirtoa on käsitelty HYKS Sisätaudit ja kuntoutus yhteistyöryhmässä 25.4.2017 ja HYKS Pää- ja kaulakeskuksen yhteistyöryhmässä 5.6.2017. Asiaa käsiteltiin myös HYKS:n yhteistyötoimikunnan kokouksessa 25.9.2017. Toiminnan siirto Helsingin kaupungin ja HUS:n liikkeenluovutussopimuksessa (oheismateriaali B) sovitaan Helsingin kaupungin Kuntoutuksen osaamiskeskuksen neurologian poliklinikan ja kuntoutustoiminnan luovuttamisesta kokonaisuudessaan HUS:lle. Luovutettava toiminta on kuvattu liikkeenluovutussopimuksen kohdassa 3. Luovutettava käyttö- ja vaihtoomaisuus, lisenssi ja palvelutoimintaan liittyvät asiakirjat ja tiedot on kuvattu kohdassa. Siirtyvän omaisuuden arvo on 19 157,26 euroa (poistamaton hankintameno). Muutos toteutetaan liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti ehdolla, että tarvittavat päätökset tullaan tekemään. Siirtyviin työntekijöihin sovelletaan työsopimuslain 1 luvun 10 :n ja kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 25 :ssä tarkoitettuja liikkeenluovutusta koskevia sääntöjä. Työntekijät siirtyvät ns. vanhoina työntekijöinä. Kuntoutuksen osaamiskeskuksen neurologian poliklinikan ja kuntoutustoiminnan siirtyessä liikkeenluovutuksena HUS:iin siirtyy neurologian poliklinikan ja kuntoutustoiminnan henkilöstö vastaanottavan työnantajan HUS:n palvelukseen. Siirtyvän henkilöstön asema määräytyy liikkeenluovutuslainsäädännön perusteella. Siirtyvä henkilökunta Neurologian toimintojen seuraavissa vakansseissa on vakituiset viran/toimen hoitajat (87 kpl): 1 apulaisylilääkäri (nykyinen viranhaltija toimii ylilääkärin virassa määräaikaisesti, nimikemuutos apulaisylilääkäristä osastonlääkäriksi siirron yhteydessä) 5 osastonlääkäriä (joista kaksi toimii apulaisylilääkärin virassa määräaikaisesti) 5 neuropsykologia 1 vastaava puheterapeutti 5 puheterapeuttia 9 fysioterapeuttia
Pöytäkirja 18 (33) 1 erikoistoimintaterapeutti 6 toimintaterapeuttia (joista yksi vanhempainvapaalla ja hänellä sijainen) 1 vastaava sosiaalityöntekijä 2 sosiaalityöntekijää 2 osastonhoitajaa 2 apulaisosastonhoitajaa 16 perushoitajaa 26 sairaanhoitajaa 5 osastonsihteeriä Neurologian toimintojen seuraavat vakanssit ovat avoinna ja niitä hoidetaan sijaisin (6 kpl): 1 ylilääkäri (sijaisena apulaisylilääkärin viran haltija) 1 apulaisylilääkäri (sijaisena osastonlääkärin viran haltija, nimikemuutos apulaisylilääkäristä osastonylilääkäriksi siirron yhteydessä) 3 erikoistuvaa lääkäriä 1 neuropsykologi Vakansseja on yhteensä 93 kpl. Esim. vanhempainvapaista tai vuosilomista johtuvien lyhytaikaisten sijaisuuksien vuoksi henkilöitä voi siirtyä lyhytaikaisesti enemmän kuin vakansseja. Tämän hetken tiedon mukaan siirtyviä henkilöitä on 94 kpl. Virkaa ja työsuhteisia tehtäviä perustettaessa noudatetaan HUS:n kelpoisuusehtoja ja nimikkeistöjä. Tehtävänimike ja palvelussuhteen laji voivat siirron yhteydessä muuttua HUS:n henkilöstön kelpoisuusehtoihin liittyen. Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi Helsingin kaupungin neurologian ja HYKS neurologian toimintojen yhdistäminen tuottaa potilaille aikaisempaa kattavampaa hoitoa ja palvelua, kun neurologinen hoito ja kuntoutus keskitetään integroinnin myötä kokonaisuuteen, jossa on riittävä moniammatillinen osaaminen ja riittävät voimavarat. Päätöksenteko 25 Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 22.8.2017 210 - hyväksyä omalta osaltaan Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen palvelukokonaisuuden Kuntoutuksen osaamiskeskuksen neurologian poliklinikan ja kuntoutustoiminnan siirtämisen Helsingin ja Uudenmaan n (HUS) kuntayhtymän Helsingin yliopistollisen keskussairaalan (HYKS) sairaanhoitoalueen neurologian klinikkaan 1.1.2018 alkaen liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti, sekä - esittää siirron hyväksyttäväksi kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle.
Pöytäkirja 19 (33) 25 Lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunta edellyttää, että huolehditaan jatkossa neurologisen kuntoutuksen resursseista ja kaupungille jäävän avohoidon, sairaala- ja kotihoidon kuntoutustoiminnan osaamisen ja resurssien riittävyydestä muutoksen jälkeen. Lisäksi tarvitaan tiivistä yhteistyötä ja konsultaatiomahdollisuuksia eri toimijoiden kesken, erityisesti potilaan kotiutuessa sairaalasta. HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta on päättänyt 19.9.2017 tehdä päätösesityksen mukaisen esityksen hallitukselle. Helsingin kaupunginhallitus on hyväksynyt asiaa koskevan päätösesityksen kaupunginvaltuustolle kokouksessaan 2.10.2017. Valtuuston on tarkoitus käsitellä asiaa kokouksessaan 11.10.2017. Jos sekä Helsingin kaupunginvaltuusto että HUS:n hallitus hyväksyvät esityksen, valmistellaan Hyks-sairaanhoitoalueen lautakunnalle erillinen päätösesitys siirtyvän toiminnan edellyttämien virkojen ja työsuhteisten tehtävien perustamisesta. Hallituksen esityslistan oheismateriaalina 2 on Hyks-sairaanhoitoalueen lautakunnan käsittelyssä ollut Integraatiotyöryhmän loppuraportti ja liitteenä 1 Helsingin kaupungin ja HUS:n liikkeenluovutussopimus. Päätösesitys Asian käsittely Päätös Hallitus päättää hyväksyä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen palvelukokonaisuuden Kuntoutuksen osaamiskeskuksen neurologian poliklinikan ja kuntoutustoiminnan siirtämisen Helsingin ja Uudenmaan n (HUS) kuntayhtymän Helsingin yliopistollisen keskussairaalan (HYKS) sairaanhoitoalueen organisaation mukaisiin tulosyksiköihin 1.1.2018 alkaen liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti. Merkittiin, että valtuuston puheenjohtaja Suzan Ikävalko saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana ennen päätöksentekoa asiassa. Päätösesitys hyväksyttiin. Lisätiedot Hallintopäällikkö Jaana Vento, jaana.vento@hus.fi Toimialajohtaja Erna Kentala, erna.kentala@hus.fi Hallinnollinen ylilääkäri, Atte Meretoja, atte.meretoja@hus.fi Liitteet Oheismateriaali 2 Loppuraportti Liite 1 Liikkeenluovutussopimus
Pöytäkirja 20 (33) 26 Asianro HUS/2778/2017 26 HUS-konsernin henkilövakuutuksista huolehtivan vakuutuslaitoksen valinta, hankintaoikaisuvaatimus Selostus Hallitus päätti 11.9.2017 11 ottaa HUS-kuntayhtymän henkilövakuutukset 1.1.2018 lukien tarjouskilpailussa edullisimman tarjouksen tehneestä Protector Försikring ASAsta (Protector). Tarjouskilpailuun osallistunut LähiTapiola Oyj (yhtiö) on tehnyt edellä mainitusta hallituksen päätöksestä 26.9.2017 saapuneen hankintaoikaisuvaatimuksen. Hankintaoikaisusta säädetään julkisista hankinnoista annetun lain 132-136 :ssä. Hankintaoikaisulla tarkoitetaan menettelyä, jossa hankintayksikkö voi itse poistaa virheellisen päätöksensä, jos päätös tai muu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu perustuu lain soveltamisessa tapahtuneeseen virheeseen tai jos asiaan on tullut sellaista uutta tietoa, joka voi vaikuttaa päätökseen, ratkaisuun tai hankintasopimuksen tekemisen edellytyksiin. Hankintaoikaisu tulee tehdä 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisusta. Hankintaoikaisu on tehty määräajassa ja se tulee tutkia. Yhtiön hankintaoikaisuvaatimus on esityslistan oheismateriaalina 3. Yhtiö katsoo, että tarjouskilpailun voittaneen Protectorin tarjous olisi tullut tarjouspyynnön ja hankintalain vastaisena hylätä, ja valita yhtiön tarjous toiseksi halvimpana henkilövakuutusten vakuutusyhtiöksi myös 1.1.2018 alkaen. Yhtiö perustaa vaatimuksensa kahteen seikkaan: a) Protectorin poikkeuksellisen alhaiseen tarjoushintaan, joka yhtiön käsityksen mukaan on vääjäämättä Protectorille tappiollinen ja tätä kautta työtapaturma- ja ammattitautilain vastainen b) tarjouksen sisältämään ehtoon siitä, että Protectorilla on oikeus edellyttää HUS:lta kohtuullisia työtapaturmien ja ammattitautien ehkäisemistä koskevia toimenpiteitä ja että HUS:n laiminlyödessä sanotut toimenpiteet Protectorille syntyy oikeus korottaa vakuutusmaksua; tarjouspyynnön mukaan tarjous ei saa olla ehdollinen tai sisältää varaumia. Meklarin lausunto HUS on käyttänyt henkilövakuutusten kilpailuttamisessa meklaria (Rewenda Oy). Meklarilta on pyydetty yhtiön vaatimusten johdosta lausunto, joka on esityslistan oheismateriaalina 4. Ensimmäisen perusteen osalta meklarin lausunnossa todetaan, että laissa sinänsä määritellään, että vakuutusten maksuperusteiden tulee olla kohtuullisessa suhteessa vakuutuksista aiheutuvien, odotettavissa olevien kustannusten pääoma-arvoon. Laissa ei kuitenkaan määritellä tarkemmin sitä, milloin yksittäisen vakuutuksen vakuutusmaksu on kohtuullisessa suhteessa vakuutuksista aiheutuviin odotettavissa oleviin kustannuksiin tai milloin vahinkojen vaikutus on riittävällä tasolla otettu huomioon.
Pöytäkirja 21 (33) Lainsäädännössä ei ylipäätään aseteta yksiselitteistä vaatimusta sille, että vakuutusmaksun tulee jatkuvasti olla odotettua korvausmenoa suurempi. Protectorin ja yhtiön vertailussa käytetyt painotetut vakuutusmaksut eroavat toisistaan n. 6 %, eikä tälläkään perusteella voida todeta, että vakuutusmaksu olisi määritelty lainvastaisesti. Protectorin tarjoushintaa ei tällä perusteella ole myöskään voinut pitää poikkeuksellisen alhaisena, mikä olisi edellyttänyt lisäselvitysten vaatimista Protectorilta. Toisen perusteen osalta meklari toteaa, että kyseinen ehto ei ollut itse tarjouksessa, vaan Protectorin vakuutuksiin sovellettavissa vakiomuotoisissa vakuutusehdoissa. Protector on sinänsä tarjouksessaan sitoutunut siihen, että tarjous ja vakuutusehdot ovat tarjouspyynnön mukaiset. Meklarin lausunnossa todetaan edelleen, että kyseisen kaltainen ehto on tyypillinen vakuutusalalla, ja sen katsotaan liittyvän nimenomaan sellaisten vakuutuksenottajien vakuutuksiin, joiden teettämän työn määrä ei ole tapaturmariskin arvioinnin tilastollisen luotettavuuden kannalta riittävän suuri (ns. taulustomaksuiset vakuutukset). Meklarin lausunnon mukaan ko. ehto ei ole HUS:n vakuutukseen sovellettavissa. Yhteenveto Meklarin lausunnossa esitetyin perusteluin ei ole todettavissa, että hankintapäätöksessä olisi tehty virhe lain soveltamisessa tai että hankintaoikaisuvaatimuksessa olisi esitetty sellaista uutta tietoa, joka olisi voinut päätökseen tai hankintasopimuksen tekemisen edellytyksiin. Oikaisuvaatimus tulee hylätä. Ottaen huomioon päätösesityksen sisällön ei Protectorin kuuleminen ole ollut tarpeellista. 26 Päätösesitys Päätös Hallitus päättää hylätä LähiTapiola Oyj:n hankintaoikaisuvaatimuksen. Päätösesitys hyväksyttiin. Lisätiedot Hallintojohtaja Lauri Tanner, lauri.tanner@hus.fi Riskienhallintapäällikkö Kati Ekholm, kati.ekholm@hus.fi Liitteet Oheismateriaali 3 Oikaisuvaatimus.pdf Oheismateriaali 4 Rewenda Oy:n lausunto.pdf
Pöytäkirja 22 (33) 27 Asianro HUS/2147/2017 27 Eettisten toimikuntien asettaminen alkavalle valtuustokaudelle Selostus Sairaanhoitopiirien alueelliset eettiset toimikunnat ja niiden tehtävät Lääketieteellisestä tutkimuksesta annetun lain mukaan llä, jonka alueella on lääkärikoulutusta antava yliopisto, tulee olla vähintään yksi eettinen toimikunta (alueellinen eettinen toimikunta). Alueellisen eettisen toimikunnan asettaa ao. n hallitus valtuustokaudeksi yliopistosairaalan erityisvastuualueen toimintaa varten. Alueelliseen eettiseen toimikuntaan sovelletaan, mitä kuntalaissa säädetään toimikunnista. Alueellisten eettisten toimikuntien lisäksi valtioneuvosto asettaa neljäksi vuodeksi kerrallaan valtakunnallisen lääketieteellisen tutkimuseettisen toimikunnan. Eettisen toimikunnan tehtävänä on arvioida ennakolta lääketieteelliset tutkimushankkeet ja antaa niistä lausunto. Tutkimushankkeen arvioi ennakolta ja antaa siitä lausunnon se alueellinen eettinen toimikunta, jonka alueella tutkimuksesta vastaava henkilö toimii tai jonka alueella tutkimus on pääasiassa tarkoitus suorittaa. Kliinisestä lääketutkimuksesta lausunnon antaa valtakunnallinen lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta, jollei se siirrä lausunnon antamista alueellisen eettisen toimikunnan tehtäväksi. Lisäksi eettinen toimikunta käsittelee ilmoituksesta tutkimussuunnitelman muutoksen, kun muutos voi vaikuttaa tutkittavien turvallisuuteen tai se muuttaa tutkimuksen tukena käytettyjen tieteellisten asiakirjojen tulkintaa tai kun muutos on muutoin merkittävä. Eettisen toimikunnan on lausuntoaan varten selvitettävä, onko tutkimussuunnitelmassa otettu huomioon tutkimuslain säännökset, tietosuojasäännökset, tutkittavien asemaa koskevat kansainväliset velvoitteet sekä lääketieteellistä tutkimusta koskevat määräykset ja ohjeet. Toimikunnan on lausunnossaan esitettävä perusteltu näkemys siitä, onko tutkimus eettisesti hyväksyttävä. Biopankkilain (688/2012) mukaisessa toiminnassa alueellisten eettisten toimikuntien tehtävänä on käsitellä ns. vanhojen näytteiden siirtoja biopankkiin rekisteröidyille annettavan tiedonannon perusteella. Sen, joka pyytää biopankista näytteitä tai tietoja, on liitettävä biopankille osoitettuun kirjalliseen luovutuspyyntöön tutkimuslaissa tarkoitetun toimivaltaisen eettisen toimikunnan lausunto tai muu luovutuksen edellytysten arvioimiseksi tarpeellinen selvitys. Helsingin biopankissa on suunniteltu, että biopankilla on oma eettinen ryhmä, joka arvioi biopankkitutkimuksen ja antaa säädöksessä mainitun muun selvityksen luovutuksen edellytysten arvioimisesta. Kudossäädösten mukaisessa toiminnassa alueellisilla eettisillä toimikunnilla on tärkeä lausuntotehtävä silloin, kun on päätettävä kuolleen ihmisen aikaisemman hoidon tai taudinmäärityksen vuoksi otettujen kudosnäytteiden luovuttamisesta ja käyttämisestä lääketieteelliseen tutkimukseen tai siirtämisestä biopankkilaissa tarkoitettuun biopankkiin;
Pöytäkirja 23 (33) 27 kuolleesta ihmisestä irrotetun tai varastoidun elimen, kudoksen tai solun käyttämisestä lääketieteelliseen tutkimukseen ja siirtämisestä biopankkiin silloin, kun elintä, kudosta tai solua ei lääketieteellisen syyn takia voida käyttää siihen tarkoitukseen, johon se on irrotettu; ruumiinavauksen yhteydessä tapahtuvasta lääketieteellisestä tutkimusja opetustoiminnasta. Lisäksi sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) voi antaa luvan hoidon ja taudinmäärityksen vuoksi otettujen kudosnäytteiden käyttämiseen lääketieteelliseen tutkimukseen. Silloin yhtenä edellytyksenä on, että lääketieteellisestä tutkimuksesta annetussa laissa tarkoitettu eettinen toimikunta on antanut asiasta myönteisen lausunnon. Valviran kliinisiä laitetutkimuksia koskevassa määräyksessä 3/2010 todetaan, että Valviralle tehtävää kliinisen tutkimuksen ilmoitukseen on liitettävä eettisen toimikunnan puoltava lausunto. Mikäli eettinen toimikunta katsoo, että tutkimussuunnitelma ei edellytä sen käsittelyä, ilmoitukseen tulee liittää eettisen toimikunnan kirjallinen lausunto asiasta. Tarkoituksena on, että HUS:n kaikki eettiset toimikunnat käsittelevät näitä asioita. Alueellisen eettisen toimikunnan tulee myös seurata ja ohjata tutkimuseettisten kysymysten käsittelyä alueellaan. Erityinen tehtävä alueellisilla eettisillä toimikunnilla on silloin, kun toimikunnan toiminta-alueella käsitellään USA:n liittovaltion rahoittamaa tutkimusta. Tutkimusta suorittavan organisaation ja organisaation tutkimustoiminnasta lausunnon antavan eettisen toimikunnan on rekisteröidyttävä ja jatkuvasti ylläpidettävä rekisteröintitietoja ajantasaisina OHRP (The Office for Human Research Protections) -ohjeistuksen mukaisesta National Institute of Health (NIH) portaalissa Yhdysvalloissa. Rekisteröitymisen yhteydessä portaaliin annetaan vastuuhenkilöiden tiedot. HUS:ssa ja HY:ssä on asetettu yhteinen HPA (Human Protections Administrator), jonka tehtävänä on ohjata ja valvoa liittovaltion rahoittamaa tutkimustoimintaa. Ajatuksena on, että yksi HUS:n eettinen toimikunta nimetään liittovaltion rahoituksella tapahtuvan tutkimustoiminnan eettisen lausunnon antajaksi ja tällaista tutkimusta seuraavaksi toimikunnaksi (toimikunta III). Euroopan parlamentti ja neuvosto on antanut 16.4.2014 asetuksen (EU 536/2014) ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden kliinisistä lääketutkimuksista ja direktiivin 2001/20/EY kumoamisesta. Tämän hetkisen tiedon mukaan oletetaan, että jäsenvaltioissa voidaan aloittaa kliinisten lääketutkimusten eettinen ja lääketurvallisuusviranomaisen regulaatioon kuuluva käsittely EU asetuksen ja sitä kansallisesti käsittelevän lainsäädännön mukaisesti aikaisintaan vuonna 2019, jolloin Euroopan lääkeviraston (EMA) sähköinen hakemuksia vastaanottavan portaalin uskotaan valmistuvan. Uusi kansallinen kliinisiä lääketutkimuksia koskeva lakiehdotus ja samassa yhteydessä tehty lääketieteellisiä tutkimuksia koskeva lakimuutosehdotus on ollut lausuntokierroksella 15.9.2017 saakka. Laki ja lain muutosehdotus sisältävät monia merkittäviä toimintaa koskevia muutosehdotuksia. Ehdotuksessa kaikki kliiniset lääketutkimukset keskitettäisiin yhteen ainoaan viikon välein kokouksia pitävään valtakunnalliseen eettiseen toimikuntaan. Vaikka tällainen keskitetty toiminta käynnistyisikin vuonna 2019, alueellisia eettisiä toimikuntia koskeva muutos tulisi olemaan pitkään porrastettu. Vuoden 2019 jälkeenkin kaikkien vuoteen 2019
HUS:n eettisten toimikuntien toiminta Pöytäkirja 24 (33) mennessä alueellisissa eettisissä toimikunnissa käynnistyneiden kliinisten lääketutkimusten muutokset ja niitä koskevat ilmoitusasiat tulisivat käsiteltäviksi edelleen niistä alkuperäisen lausunnon antaneissa alueellisissa eettisissä toimikunnissa. EU asetuksella on tarkoitus mm. nopeuttaa kliinisten lääketutkimuksien eettisen käsittelyn aikatauluja. Eettisessä toimikunnassa on oltava puheenjohtaja ja vähintään kuusi muuta jäsentä, joista yksi toimii varapuheenjohtajana. Heillä tulee olla tarvittava määrä varajäseniä. Toimikunnassa on oltava edustettuna tutkimusetiikan, lääketieteen, terveys- tai hoitotieteen ja oikeustieteen asiantuntemus. Vähintään kahden jäsenistä on oltava maallikkojäseniä. HUS:n vastuulla olevalla pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Suomen alueella tehdään paljon lääketieteellistä tutkimusta. HUS-kuntayhtymässä on viimeksi kuluneella valtuustokaudella 2013-2017 toiminut neljä eettistä toimikuntaa ja lisäksi eri toimikuntien jäsenistä koottu kesäajan toimikunta (kts alla). Neljällä kokoluokaltaan toisiaan vastaaviksi suunnitellulla toimikunnalla on ollut tutkimusalakohtaisesti määritellyt tehtäväkentät. Vuonna 2016 ne käsittelivät 53 kokouksessa yhteensä 1741 asiakohtaa: kokonaan uusia tutkimussuunnitelmia oli 364 (joista kliinisiä lääketutkimuksia oli 69), pyydettyjä lisäselvityksiä ja korjauksia käsiteltiin 146, tutkimussuunnitelman muutoksista annettiin lausuntoja 489 kappaletta, tutkimusten turvallisuutta koskevia vuosiraportteja, tutkimusten päättymis- tai keskeyttämisilmoituksia ja tutkimusraportteja eettiset toimikunnat saivat 206 kappaletta. Muita tiedoksi tulleita asiakirjoja oli 381 kappaletta. Hallinnollisia asiakäsittelyjä oli 155 kappaletta. Eettisten toimikuntien viranomaistoiminnan prosessi on analysoitu 2016-2017 lean-periaatteella ja rinnan HUS:n tutkimuslupaprosessin kanssa. Eettisen lausuntopyynnön ja eettiseen toimikuntaan tiedoksi tulevien asioiden prosessi on määritelty tutkijan työpöydällä, jossa HUS:n sisäinen tutkimusluvan hakeminen on ollut jo vuodesta 2015 alkaen kokonaan sähköisesti hoidettava asia. Valtuustokaudella 2018-2019 aloittavien eettisten toimikuntien lausuntopyynnöt on tarkoitus käsitellä kokonaan sähköisesti eettisen lausuntohakemuksen työpöydällä. Sieltä asia on tarkoitus valmistella HUS:n asiakirja- ja kokoushallinnan järjestelmässä sähköisesti pidettävää eettisen toimikunnan kokousta varten. Eettisen toimikunnan kokouspöytäkirjan otteesta syntyvät lausunnot on tarkoitus toimittaa eettisille toimikunnalle lausuntopyynnön tehneelle henkilölle eettisen lausuntohakemuksen työpöydällä. Tämä olisi Suomen ensimmäinen sähköinen eettisen toimikunnan asiakirja- ja kokousprosessi. 27 Ehdotuksena on, että HUS:ssa on jatkossa tasavertaiset monialaiset alueelliset eettiset toimikunnat I-IV. Kukin toimikunta käsittelisi kaikkia lääketieteellisen tutkimuksen aloja ml kliiniset lääketutkimukset, jotka kliinisten alojen tautiopin mukaan ovat aikaisemmin jakaantuneet Medisiiniseen, Operatiiviseen ja Naisten, lasten ja psykiatrian eettiseen toimikuntaan. Kaikkiin eettisiin toimikuntiin tulisi myös diagnostisten palvelualojen kuten HUSLAB:n ja HUS-Kuvantamisen edustamien erikoisalojen tutkimuksia, terveys- ja hoitotieteellisiä tutkimuksia, HUS:n vastuualueella toimivien suurten sektoritutkimuslaitosten kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen tutkimuksia, väestöön ja epidemiologian alaan