Hallintokokeilun 3 vuotta 2005-2007

Kainuun maakunta -kuntayhtymä Hallintokokeilun 3 vuotta 2005-2007 23.6.2008

2 HALLINTOKOKEILU 2005 2007 YHTEENVETO 1. Elinkeinopolitiikka Kainuun hallintokokeilussa 2005 2007 (Aluesuunnittelija Jorma Teittinen) Kainuun hallintokokeilua valmisteltaessa määriteltiin ensin toimintatasoja ja toimijoiden rooleja. Kainuussa päädyttiin elinkeinopolitiikan toteutuksessa kahteen tasoon, maakuntatasoon ja kuntatasoon. Välitasolle ei nähty mielekästä roolia. Määrittelyt ovat selkeyttäneet toimintaa. Hallinnon toimintatapa uudistui myös. Rahoittajista, 7 kpl, koottiin yhteinen rahoitusryhmä, joka linjaa toteutustoimenpiteitä, käy läpi kaikki rahoitettavat hankkeet ja osallistuu myös TOTSU:n valmisteluun. Viime syksynä hyväksytyssä TOTSU:ssa linjattiinkin keskeisimmät toteutettavat hankekokonaisuudet itse asiassa vuoteen 2010 asti. Rahoitusryhmän lisäksi perustettiin laaja-alainen yhteinen strategiaryhmä sekä ennakointi- ja seurantaryhmä. Toteutuksessa on keskitytty entistä enemmän maakuntaohjelmassa valittuihin klustereihin ja polisverkoston (Measurepolis, Seniorpolis, Snowpolis ja Woodpolis) kehittämiseen. Hyvinvointitoimialan luominen annettiin Snowpolisin tehtäväksi. Uutena kasvatettavana erikoisalana viime vuoden lopussa on ryhdytty panostamaan ajoneuvotietojärjestelmien kehittämiseen, tässä on pohjana vahva yritysosaaminen sekä merkittävät kasvunäkymät maailmalla. Noin vuosi sitten saatiin käyntiin maakunnan laajuinen kansainvälinen matkailun markkinointi. Eri alojen ammattitaitoista työvoimaa on haettu niin ikään maakunnallista hanketta apuna käyttäen, näin on haluttu täydentää muita toimintatapoja osaajapulan helpottamiseksi. Kolmen viime vuoden aikana Kainuun elinkeinoelämä on kehittynyt erinomaisesti, ansio tästä on tietysti valtaosin korkeasuhdanteen. Viimeisin yritysbarometri, jonka Finnvera ja Suomen Yrittäjät ovat juuri julkistaneet, osoittaa kainuulaisten yritysten lyhyen tähtäimen tulevaisuuden näkymien olevan erittäin valoisat, valoisammat kuin Suomessa keskimäärin. Alkaviin yrityksiin on koulutuksellisesti satsattu erittäin paljon, samoin viennin lisäämiseen yhteiskunta on osallistunut kehitystä nopeuttaakseen. Työllisyyskoulutukseen on kohdennettu varoja suhteellisesti enemmän kuin aiemmin. Yhdessä parantuneiden suhdanteiden kanssa työttömyys, myös rakennetyöttömyys, onkin vähentynyt selvästi. Parhaillaan valmistellaan ns Paltamon mallia, jossa pyritään osoittamaan työpaikka kaikille paltamolaisille työttömille. Ratkaisu Paltamon mallin toteuttamisesta tapahtuu elokuussa budjettiriihessä, sen verran mittavasta uudesta toimintatavasta on kysymys. Odotukset eivät sen sijaan toteutuneet sen suhteen, että hallintokokeilun myötä Kainuun kehittämisrahan taso olisi saatu selvästi nykyistä korkeammalle tasolle. Kokeilun yhteydessä jää siis selvittämättä, miten paljon yhden pienen ja harvaan asutun maakunnan myönteistä kehitystä olisi voitu nopeuttaa yhteiskunnan lisärahoituksella. Osoite Puhelin Telefax E-mail Internet PL 400 08-6155 41 08-6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi www.kainuu.fi 87070 KAINUU Y-tunnus 1905652-2 etunimi.sukunimi@kainuu.fi

3 Alla neljä kuviota toimialojen suhteellisesta kehityksestä Kainuussa. Me tsä- ja pu ua lan h en kilös töm äärän ja liikev aihd on trend it K ainu us sa vu od esta 199 7 läh tien 120 Indeksi 2000=100 110 100 90 80 70 60 01/19 97 01/19 98 01/1999 01/20 00 01/20 01 01 /20 02 01 /20 03 01 /20 04 01 /20 05 01/20 06 01/20 07 Liikevaihto Lähde: Tilastok esk us, Asiak ask ohtainen suhdannepalvelu Henkilöstömäärä IC T- ja elektro niikk ary hm än h en kilös töm äärän ja liikev aihd on trendit Kainuussa vuodesta 1997 lähtien 180 Indeksi 2000=100 160 140 120 100 80 60 01 /19 97 01 /1998 01 /1999 01/2000 01/2001 01/2002 01/2003 01/20 04 01/20 05 01 /2006 01 /2007 Liik evaihto Lähde: Tilastok esk us, Asiak ask ohtainen suhdannepalvelu Henkilöstömäärä

4 K a ivan nais toim inta, liikev aihd on tied ot, K ainu u(tol 1 4,267 ) 220 200 Indeksi 2000=100 180 160 140 120 100 80 60 01 /19 95 01 /19 96 01 /1997 01 /19 98 01 /1999 01 /20 00 01/20 01 01 /20 02 01/2003 01 /2004 01 /20 05 01 /20 06 01 /2007 Alkuperäinen Kausitasoitettu Trendi Lähde: Tilastok esk us, Asiak ask ohtainen suhdannepalvelu Elämystuotannon henkilöstömäärän ja liikevaihdon trendit K ainu us sa vu od esta 199 7 läh tien 130 120 Indeksi 2000=100 110 100 90 80 70 60 01 /19 97 01 /1998 01 /1999 01 /2000 01 /2001 01 /20 02 01 /2003 01 /2004 01 /20 05 01 /2006 01 /2007 Liikevaihto Lähde: Tilastok eskus, Asiak ask ohtainen suhdannepalvelu Henkilöstöm äärä

5 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon kokemuksia 2005-2007 (Vs. sosiaali- ja terveysjohtaja Tuomo Pääkkönen) Alkuvaiheen toimintaa arvioitaessa on erityisesti pohdittava sitä, ovatko tehdyt ratkaisut, linjaukset ja niitä noudattavat toimenpiteet sellaisia, että ne auttavat meitä tulevaisuuden haasteista selviämisessä. Vuonna 2030 Kainuussa tulee sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve olemaan 50 % nykyistä korkeampi. Samanaikaisesti käytettävissä olevat ihmistyövoimaresurssit vähenevät 30 %. Tulevaisuuden selviytymisen kannalta ovat erityisen tärkeitä seuraavat seikat: - väestön terveydentilan ja erityisesti ikääntyvän väestön toimintakyvyn parantuminen - työn tuottavuuden jatkuva kasvu - uusien toimintatapojen etsiminen Kainuun hallintokokeilun myötä pääosa Kainuun kuntien sosiaali- ja terveydenhuollosta siirtyi maakunnallisen toimijan vastuulle. Kovimpina haasteina jo suunnitteluvaiheessa tunnistettiin seuraavat asiat: - väestön nopea ikääntyminen - korkea sairastavuus - väestöryhmien väliset terveyserot maakunnan sisällä ja kansallisesti - eräiden väestöryhmien erittäin korkea ylikuolleisuus (työikäiset miehet) - lasten, nuorten ja nuorten perheiden hyvinvointivajeet - työttömyys - matala koulutustaso ja alhainen tulotaso 16000 Kainuun maakunta / Yli 75 -vuotiaiden osuus väestöstä 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030

6 Kun olemassa olevaa tilannetta tarkasteltiin, ilmeni, ettei yksin sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpiteillä tilannetta voida muuttaa. Ei myöskään ollut oletettavissa, että millään toimenpiteillä voitaisiin saada kovin nopeita muutoksia aikaan. Niin organisatoriset kuin toiminnalliset muutokset on rakennettu tavalla, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen. Tässä työssä korostuu erityisesti toimialan rooli tuen antajana kaikelle yhteiskunnalliselle toiminnalle, mikä tähtää terveyden- ja hyvinvoinnin edistämiseen. Toimintojen suunnitteluvaiheessa yritettiin paneutua asiakkaan tilanteeseen ja hänen mahdollisuuksiinsa käyttää palveluita hyödykseen. Tämä näkyy selkeästi sosiaali- ja terveystoimen suunnittelulle asetetuissa tavoitteissa: - asiakasnäkökulma - valinnanvapaus - palveluiden kolmijako - ennaltaehkäisevä työ - palveluiden tasapuolinen turvaaminen o o tietojärjestelmä tietoteknologia - kustannustehokkuus Vuonna 2005 paneuduttiin erityisesti uuden organisaation rakentamiseen. Tähän liittyen linjattiin ja yhtenäistettiin maakunnassa vuosikymmenien saatossa hyvinkin erilaisiksi kehittyneitä toimintatapoja. Merkillepantavaa oli useiden kuntien toimintatavat, jotka olivat selkeästi voimassaolevan lainsäädännön vastaisia. Nämä tilanteet pystyttiin korjaamaan jo pääosin v. 2005 kuluessa. Ensimmäisenä toimintavuonna kyettiin tekemään rakenteissa lähes kaikki muutokset, jotka oli asetettu tavoitteeksi myös Kansallisessa sosiaali- ja terveyshankkeessa. Vuoden 2006 kuluessa pystyttiin paneutumaan varsinaisiin toiminnallisiin muutoksiin. Kun jouduttiin muuttamaan aikaisempia toimintatapoja, alkoi myöskin vastarinta muutoksia kohtaan voimistua. Tämä oli havaittavissa niin henkilökunnassa, väestössä kuin erityisesti kuntapäättäjien joukossa. Erityisen voimakasta tunnepitoista reagointia liittyi mm. röntgenyksiköiden ja pienten, ns. akuuttien vuodeosastojen lakkauttamisiin. Lakkauttamisperusteet ovat olleet yleensä laatuun ja kustannuksiin liittyviä. Usein palvelu siirtyi väestön näkökulmasta jonkin verran aiempaa etäämmälle, eikä muutosta haluttu hyväksyä. Päättäjissä herätti voimakasta tyytymättömyyttä se, että sosiaali- ja terveydenhuolto ei pystynyt aivan niihin taloudellisiin tavoitteisiin, joita sille oli asetettu. Kuitenkin kahden ensimmäisen vuoden taloudellinen tulos jälkeenpäin tarkasteltuna on erittäin hyvä. Odotukset olivat kohtuuttomia.

7 Vuonna 2007 toteutettiin edelleenkin toiminnallisia muutoksia, joita oli linjattu valmistelun aikana. Tehtiin myöskin tarkennuksia lähipalveluihin erityisesti liittyen lääkäreiden, terveydenhoitajien ja sairaanhoitajien vastaanottotoimintaan. Organisaatiomuutos ja siihen liittyen johtamisjärjestelmä on v. 2007 loppuun mennessä saatu vietyä loppuun, palaset ovat loksahtaneet paikoilleen. Perhepalveluiden tulosalueella tehtiin korjauksia, jotka havaittiin välttämättömiksi. Siirryttiin ns. seudullisista rakenteista kokonaan prosessiorganisaatioon. Keskeiset toiminnallisten muutosten tulokset vuosina 2005-2007 Kustannusrakenteen keventämiseksi ja toiminnan vaikuttavuuden tehostamiseksi on toimintaa muutettu avopainotteisemmaksi. Vanhuspalveluissa ympärivuorokautisia hoitopaikkoja oli yli 75 v. täyttäneille käytössä v. 2004 koko Kainuussa 12,4% ja vuonna 2007 10,7%. Tavoite vuodelle 2010 on 10% ja vuodelle 2012 9%. Näihin tavoitteisiin tullaan pääsemään. STM on asettanut tavoitteet vanhuksille järjestettävistä palveluista. Näiden osalta voidaan todeta, että Kainuussa ollaan nyt sillä tasolla, mikä suosituksissa on tavoitteena koko maassa vuonna 2011. Vanhuspalveluiden ympärivuorokautisten hoitopaikkojen %- jakauma seuduttain suhteessa 75-vuotta täyttäneisiin kainuulaisiin 2004-2007 16 14 12 10 8 6 4 2 0 14,8 13,35 12,4 13,4 12,2 13,0 12,8 11,5 10,9 10,9 10,8 10,7 8,9 8,9 8,8 8,5 v2004 v2005 v2006 v2007 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhdistäminen on tuonut tulosta, joka näkyy myös voimakkaana avopainotteisuuden lisääntymisenä. Samalla on parannettu myös terveydenhuollon henkilöstön sisäistä työnjakoa.

8 Lääkäri- ja muun henk.kunnan luona käynnit v. 2004-2007 350000 300000 286277 250000 252657 250515 252765 200000 150000 149930 145457 136299 121013 Pth:n lääkärivastaanottokäynnit Muun henkilökunnan luona käynnit 100000 50000 0 v. 2004 v. 2005 v. 2006 v. 2007 Päivystyskäynnit v. 2004-2007 30000 26119 25000 20000 19590 16900 17078 21213 15000 10834 13563 12765 Yhteispäivystys Puhelinpäiv./hoitajapäiv. 10000 5000 0 v. 2004 v. 2005 v. 2006 v. 2007

9 Esh / somaattinen hoito v. 2005-2007 100000 90000 80000 70000 81205 82577 88215 60000 50000 40000 50854 48673 47698 Esh:n som. pkl käynnit (oma toim.) Esh:n som. hoitopäivät 30000 20000 10000 0 v. 2005 v. 2006 v. 2007 Psykiatrinen hoito v. 2004-2007 50000 45000 43456 46584 40000 35000 30000 25000 20000 26048 23681 24094 22817 Psykiatriset pkl käynnit Hoitopäivät (aikuispsyk.) 15000 11698 10000 5000 0 v. 2004 v. 2005 v. 2006 v. 2007

10 Lastensuojelun laitoshoitopäivät v. 2005-2007 12000 10000 9983 8000 6657 6000 4000 2742 2000 0 v. 2005 v. 2006 v. 2007 Perhepalveluissa näkyi vielä v. 2006 toiminnan painottuminen raskaaseen myöhäiseen vaiheeseen. Esim. lastensuojelun laitoshoitopäivät kasvoivat n. 3300 vuodesta 2006 vuoteen 2007. Tämän johdosta perhepalveluissa on ryhdytty erittäin voimakkaisiin toimenpiteisiin ns. varhaisen puuttumisen tehostamiseksi. Resursseja on lisätty, lisäksi lastensuojelut ovat olleet maakunnassa kokonaan ostopalveluita ja niiden korkeiden kustannusten vuoksi on käynnistetty myös oman laitoksen toiminta. Kainuun tulevaisuuden kannalta on erityisen tärkeää pystyä vähentämään alueen väestön korkeaa sairastavuutta ja erityisesti lisäämään ikääntyvän väestön toimintakykyä sekä omatoimista selviytymistä tulevina vuosikymmeninä. Työllisyyden parantuessa on työttömyys Kainuussa lähtenyt nopeaan laskuun. Rakenteellinen pitkäaikaistyöttömyys vähenee hitaasti. Työttömyyden laskulla ja rakennetyöttömiin kohdistuvilla erityistoimenpiteillä (esim. työttömien työterveyshuolto) tulee olemaan jatkossa suotuisa vaikutus Kainuun väestön hyvinvointiin.

11 Kainuulaisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä korostuu väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen. Kainuussa on nyt käynnistetty laajoja hankkeita yhteistyössä työnantajien, järjestöjen ja kuntien kanssa. Yhteistyöhön ovat osallistuneet myöskin STM, KTL, Stakes ja eri tutkimus- ja oppilaitokset. Käynnissä olevista hankkeista mainittakoon mm. seuraavat: - Sosioekonomiset terveyserot ja niiden kaventaminen (Teroka) - Rakenteellisen työttömyyden vähentäminen Kainuussa (Kaira) - Kainuun Päihdetyön koordinointi - Päihdehoitopalvelua nuorille, PÄRE - Sosiaalialan kehittämisyksikkö Kainuuseen - Sosiaalialan henkilöstön tehtävärakenteen ja työolojen kehittäminen (SORAKE) - Vammaispalveluiden saatavuuden ja erityisosaamisen parantaminen Kainuussa (VASARA) - Perhekeskukset Kainuuseen - Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli (KaiTo) Uudessa kainuulaisessa toimintaympäristössä on myös parannettu erityisesti tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Vaikka omat resurssit tähän edelleenkin ovat pienet, olemme pystyneet hankkimaan hyviä yhteistyökumppaneita ja käynnistämään laajoja toimenpideohjelmia, joita aikaisemmin emme olisi yksittäisinä kuntina pystyneet toteuttamaan.

12 Kainuun väestön terveydentilassa näyttäisi olevan tapahtumassa nyt ensimmäisen kerran vuosikymmeniin muutos parempaan suuntaan. Otollista hetkeä on nyt kaikin voimin käytettävä hyväksi. Väestön kiinnostus oman terveydentilan ylläpitämiseen ja parantamiseen on lisääntynyt. Kansantaudit Kainuussa, vakioitu indeksi (1997-2006) 180,0 160,0 140,0 120,0 100,0 80,0 60,0 127,5 128,3 129,7 130,5 131,5 131,2 132,4 131,2 130,3 129,4 111,7 110,8 110,3 109,8 111,0 110,5 111,0 111,0 108,9 107,4 111,4 111,7 112,7 113,4 114,5 112,6 114,4 114,5 117,2 116,7 147,9 148,7 149,6 150,2 147,9 147,5 149,1 144,4 141,7 138,6 126,5 126,0 126,9 125,1 127,4 127,6 127,8 126,7 123,9 124,8 131,4 135,8 143,0 150,6 157,2 160,2 162,1 163,0 162,3 161,2 118,5 119,0 118,9 118,2 117,6 117,2 117,6 116,4 115,9 115,8 145,2 146,1 146,5 146,0 145,2 142,7 144,6 142,5 142,3 141,3 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 40,0 20,0 0,0 Kansantauti-indeksi Diabetes Psykoosit Nivelreuma Astma Verenpainetauti Sepelvaltimotauti Väestö saa tällä hetkellä Kainuussa lähes kaikki lakisääteiset palvelut asianmukaisesti. Erilaisten etuuksien myöntämiskäytännöt on yhtenäistetty ja niiden mukaan myös maakunnassa toimitaan. Hoitotakuu on toteutunut muilta osin, mutta ortopedisiin toimenpiteisiin yli 6 kk odottavia on edelleen, samoin plastiikkakirurgisiin toimenpiteisiin jonotetaan pidempään kuin laki edellyttää. Hoidon tarpeen ensiarvio toteutuu terveysasemilla 3 vuorokauden kuluessa. Kansalaisten suurin tyytymättömyys on kohdistunut nimenomaan terveyskeskuslääkäreiden vastaanotolle pääsyyn ja tämä yksittäisenä asiana on korostunut peittäen alleen kokeilun useat onnistumiset. Henkilöstön rekrytoinnissa, erityisesti perusterveydenhuollon lääkäreiden, samoin pätevien sosiaalityöntekijöiden, kuin myös puheterapeuttien ja psykologien osalta on ollut vaikeuksia.

13 Työllistämistukipaikkojen tilalle on perustettu vakinaisia vakansseja ja tätä työtä jatketaan suunnitelmallisesti. Määräaikaisten määrää on vähennetty ja vakinaisten määrää samanaikaisesti lisätty. Varahenkilöstön toimia perustettiin lisää v. 2007 aikana 67, heitä on yhteensä 96. Sisäisten sijaisten toimia perustettiin 49. Laaditussa henkilöstöstrategiassa on huomioitu myöskin vajaakuntoisten tilanne kehittämällä työmuotoja joilla heidän työssä selviytymistään ja työhyvinvointiaan voidaan parantaa. Koko kuluneena aikana erityisesti lähiesimiehet ovat olleet kovien paineiden alaisia ja uupumista on ajoittain ilmaantunut. Esimiehille suunnatun työssäjaksamisselvityksen pohjalta on käynnistetty toimenpiteitä työhyvinvoinnin parantamiseksi. Kainuun malli on saanut vahvaa kyseenalaista kuuluisuutta huonosta taloudenhoidostaan. Tämä mielikuva pohjautuu pääosin syntyneisiin alijäämiin. Alijäämät ovat kokonaisuudessaan syntyneet sote- toimialalla. Mielikuva on sikäli väärä, että Kainuun sote- toiminta on kaikilla osa-alueilla ollut kustannustehokasta. Tarvevakioiduissa vertailuissa tämä näkyy erityisen selvästi.

14 Kuntien terveyden- ja vanh.huollon tarvevakioidut ja indeksidut menot v. 2006 sh-piireittäin laskettuna PTH ESH PTH+ESH Vanhusten hoiva PTH+ESH+VH Sairaanhoitopiiri Tarve-vakioidut menot Tarve-vakioidut menot Indeksi koko maa keskimäärin=100 Indeksi koko maa keskimäärin=100 Tarve-vakioidut menot Indeksi koko maa keskimäärin=100 Tarve-vakioidut menot Indeksi koko maa keskimäärin=100 Tarve-vakioidut menot Indeksi koko maa keskimäärin=100 Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri 101 85 91 88 91 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 96 91 93 79 91 Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 107 85 93 89 93 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) 106 114 111 101 109 Itä-Savon sairaanhoitopiiri 93 100 97 96 97 Kainuun maakunta 88 86 87 80 86 Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri 81 98 91 112 94 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 98 94 95 76 93 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 107 87 95 98 95 Kymenlaakson sairaanhoitopiiri 95 91 92 92 92 Lapin sairaanhoitopiiri 118 91 101 98 100 Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri 101 100 101 87 99 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 90 103 98 135 103 Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri 100 92 95 76 92 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 109 99 102 108 103 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 95 98 97 87 96 Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri 113 78 91 49 86 Satakunnan sairaanhoitopiiri 94 91 92 111 95 Vaasan sairaanhoitopiiri 101 100 100 98 100 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 88 102 97 112 99 HUS jaettuna sairaanhoitoalueisiin HYKS-sairaanhoitoalue 111 113 112 101 111 Hyvinkään sairaanhoitoalue 103 116 111 92 109 Lohjan sairaanhoitoalue 91 122 110 70 105 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue 81 113 101 126 105 Porvoon sairaanhoitoalue 84 111 100 125 104 Manner -Suomi 100 100 100 100 100

15 Erityisesti huomioitavaa Suomessa on käynnissä vahva Paras -myllerrys ja siihen liittyen suunnitellaan lukemattomia erilaisia yhteistoimintavirityksiä myöskin sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla. Kainuun kokemuksista voisi painottaa seuraavia asioita: Uusia yhteistoiminta-alueita suunniteltaessa täytyy varmistaa, että käyttöön otettavat tietojärjestelmät ovat yhteensopivia ennen toiminnan käynnistämistä Yhteistoiminta-alueilla olisi päästävä yhteen rekisterinpitäjään, tämä helpottaa arjen toimintaa erityisen paljon Tiedottamiseen tulee kiinnittää huomiota. Ei niin pientä muutosta, etteikö ole syytä laatia tiedotussuunnitelmaa ja käyttää tässä ammattilaisten asiantuntijuutta apuna. Keskeisiin johtamis- ja esimiestehtäviin asetettavien henkilöiden muutosjohtamisvalmiuksia tulee kohottaa jo ennen liikkeellelähtövaihetta Kun sosiaali- ja terveydenhuollossa joudutaan nyt tekemään mittavia muutoksia, on syytä varautua myöskin tarvittaviin taloudellisiin resursseihin toiminnallisten muutosten läpiviemiseksi. Kainuussa lisäresursseja ei ollut käytettävissä ja kustannusten kasvua jouduttiin leikkaamaan heti alusta alkaen. Lähitulevaisuuden rakenteelliset muutokset:

16 TULEVAISUUS Alueltk OYS Alueltk Alueltk Länsi-Pohjan sosiaali- ja terveystoimi Oulun seudun sosiaali- ja terveystoimi Pohjois-Suomen lautakunta palvelun tarpeen määritys tilaaja Lapin sosiaali- ja terveystoimi Tutkimus/ kehittämisyksikk ö STM Yliopistot Stakes Tutkimuslaitokset Alueltk Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveystoimi Kainuun sosiaali- ja terveystoimi erikoissairaanhoito perusterveydenhuolto sosiaalitoimi Alueelliset ltk:t/tehtävät -tarvearviointi -valituselin (yksilöjaosto) -toiminnan arviointi Organisaation tila positiiviset ulkoiset odotukset v. 2004 v. 2005 v. 2006 v. 2007 v. 2008 sisäinen tuli, joukot mukaan uupumus, sisäinen muutosvastarinta toipuminen uuden organisaation hahmottuminen, toiminnan vakiintuminen

17 3. Koulutustoimiala vuosina 2005-2007 (Koulutustoimialan johtaja Anssi Tuominen) Koulutustoimialan kuvaus Koulutustoimiala vastaa koulutuksen järjestäjänä jäsenkuntien alueen toisen asteen koulutuksesta Kainuun maakunnassa. Toimiala jakaantuu ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen tulosalueisiin. Toimialan johtamisesta vastaa koulutuslautakunta ja esittelijänä toimii koulutustoimialan johtaja. Kaavio 1. Kainuun maakunnan koulutustoimialan organisaatio. KOULUTUSLAUTAKUNTA LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA KOULUTUSTOIMIALA AMMATILLINEN KOULUTUS (KAO=Kainuun ammattiopisto) LUKIOKOULUTUS TULOSYKSIKÖT Aikuiskoulutuspalvelut (EDUKAI) Hyvinvointiala Kulttuuriala Liiketalouden ala Luonnonvara-ala ala Matkailu- ja ravitsemisala Tekniikan ja liikenteen ala Kuusamon toimipaikka TULOSYKSIKÖT Filiaalilukiot Hyrynsalmen lukio Paltamon lukio Puolangan lukio Suomussalmen lukio Kajaanin lukio Kuhmon yhteislukio Sotkamon on lukio Ammatillisen koulutuksen tulosalue vastaa perustutkintotavoitteisesta ammatillisesta koulutuksesta, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta ja palvelujensa kehittämisestä. Tulosalue toimii Kainuun ammattiopisto nimisenä kunnallisena liikelaitoksena (lyhennetään KAO) ja sillä on oma johtokunta. Kiinteät toimipaikat ovat sijainneet Kajaanissa, Kuhmossa, Sotkamossa, Suomussalmella ja Vaalassa. Lukiokoulutuksen tulosalue vastaa nuorten ja aikuisten lukiokoulutuksesta ja palvelujensa kehittämisestä. Tulosalue jakautuu neljään tulosyksikköön. Viisi pienintä lukiota muodostavat yhden tulosyksikön, filiaalilukion, Suomussalmen lukion johdolla. Filiaalilukiotulosyksikköön kuuluvat Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan ja Vuolijoen lukiot. Muut tulosyksiköt ovat Kajaanin, Kuhmon ja Sotkamon lukiot.

18 Koulutustoimialalla oli vuoden 2007 lopussa henkilökuntaa 581 henkilöä ja opiskelijoita kaikkiaan oli noin 5300 opiskelijaa. Vuosiopiskelijoiksi muunnettuna ammatillisessa nuorisosasteen koulutuksessa oli noin 2000 opiskelijaa, aikuiskoulutuksessa noin 1000 opiskelijaa, oppisopimuskoulutuksessa noin 500 opiskelijaa ja lukikoulutuksessa noin 1800 opiskelijaa. Talousarvion loppusumma oli 37 M. Koulutustoimialan tuloksia 2005 2007 Koulutustoimialan päätöksentekojärjestelmää ei ole muutettu vuosina 2005 2007. Kummankin tulosalueen organisaatioissa erityisesti ammatillisen koulutuksen tulosalueella on tehty tarkistuksia. Molempien tulosalueiden vahvuuksia kehitettiin ja osaamista siirrettiin vuorovaikutuksessa koko toimialan käyttöön. Operatiivista yhteistyötä johtaa ja koordinoi koulutustoimialan johtoryhmä. Koulutustoimiala kiinnittyi vahvasti maakunnan suunnittelu- ja johtamisjärjestelmiin. Koulutustoimialan edustajat aloittivat maakunnan strategia-, ennakointija seurantaryhmässä, hanketiimissä ja viestintäryhmässä. Koulutustoimialan johtoryhmän työskentely on syventynyt ja päätökset ovat keskittyneet konkreettisiin koulutuksen järjestämiseen liittyviin asioihin. Kainuun maakunta kuntayhtymän koulutustoimiala on saavuttanut valtakunnallisesti tunnustetun aseman suomalaisessa koulutuksen järjestäjien kentässä. Tämä on näkynyt lukuisina vierailuina Kainuussa ja useat toimialan edustajat ovat esiintyneet valtakunnallisissa tilaisuuksissa puhujina. Vuonna 2007 neuvoteltiin kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain perusteella Kainuun maakunta kuntayhtymän ja Kuusamon kaupungin sekä Opetusministeriön kesken ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisratkaisu Kuusamon kaupungissa. Sopimuksen ja Opetusministeriön myöntämän järjestämisluvan mukaan Kainuun maakunta kuntayhtymä on ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjä myös Kuusamon kaupungissa 1.1.2008 alkaen. Kuhmon kaupungin ja Kainuun maakunta kuntayhtymän koulutustoimialan yhteistyönä laatima Kuhmon toisen asteen koulutuksen tulevaisuuspolku vuoteen 2015 raportti julkistettiin 31.1.2007. Raportissa esitetyt toimenpiteet on käynnistetty. Keskeisiä toimenpiteitä ovat ammatillisen koulutuksen linjavalikoiman uudistaminen ja supistaminen sekä toisen asteen keskinäinen yhteistyö erityisesti hallinto- ja tukipalvelujen järjestämisessä. Koulutuslautakunnan asettama Suomussalmen (Ylä-Kainuun) toisen asteen koulutuksen tulevaisuuspolku työryhmä aloitti tulevaisuuspolkutyön huhtikuussa 2007. Työryhmän esitys strategisista linjauksista sekä tarvittavista toimenpiteistä julkistettiin 19.11.2007. Kevään 2008 aikana päätöksien valmistelu on käynnistynyt.

19 Koulutustoimialan kokonaishenkilöstömäärä aleni kolmena ensimmäisenä toimintavuonna -3,3 % (601 / 581). Henkilöstön määrän alenemisen selityksenä ovat nuorisoasteen koulutuksen alenevat opiskelijamäärät (vuodesta 2005 vuoteen 2007 alenema -6,9 %). Alenemaa kompensoi merkittävästi aikuiskoulutuksen volyymin kasvu vastaavana aikana + 4,8 %. Kaavio 2. Kainuun maakunnan koulutustoimialan opiskelijamäärien kehitys perustutkintoon johtavassa koulutuksessa. Kainuun maakunnan koulutustoimialan perustutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijamäärän kehitys 2005-2007 2200 2100 2113 2000 1952 1957 1900 1880 1837 Yhteensä LUKIOT Yhteensä KAO 1800 1784 1700 1600 2005 2006 2007 Koulutustoimialan tilinpäätökset vuosina 2005 2007 ovat olleet ylijäämäisiä. Tosin ylijäämä on pienentynyt koko ajan. Taulukko 1. Lukiokoulutuksen kuntarahoitus ja talousarvion alittuminen eli säästö sekä KAO:n taloudellinen tulos. vuosi lukiokoulutuksen kuntarahoitus (M ) lukiokoulutuksen säästö ( ) KAO:n tulos ( ) Huomaa 2004 2,9 830 000 kunnat koulutuksen järjestäjinä 2005 2,7 650 000 880 000 hallintokokeilu alkoi 1.1.2005 2006 2,4 300 000 950 000 2007 2,1 47 000 110 000

20 Ammatillinen koulutus, Kainuun ammattiopisto Kainuun ammattiopisto on kunnallisena liikelaitoksena toimiva asiakaspalveluorganisaatio, joka vastaa ammatillisen peruskoulutuksen ja aikuiskoulutuksen järjestämisestä Kainuussa ja 1.1.2008 alkaen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisestä Kuusamossa. Kainuun ammattiopiston aikuiskoulutuspalvelut (Edukai) on myös osittain valtakunnallinen toimija. Kainuun ammattiopiston tuloksia Ensimmäisen toiminta vuoden aikana toimittiin vielä kuntakohtaisessa tulosyksikköjaossa mutta jo vuoden 2006 alusta alkaen siirryttiin koulutusalakohtaiseen tulosaluejakoon. Viimeisimmän organisaatiouudistuksen mukaan 1.1.2008 alkaen KAO:lla on käytössä uusi organisaatiomalli, jossa on kahdeksan tulosyksikköä: aikuiskoulutuksen tulosyksikkö ja opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa kuusi koulutusalakohtaista tulosyksikköä sekä tulosyksikkönä toimiva Kuusamon toimipaikka. Kainuun ammattiopisto on ollut koko ajan parhaassa viidenneksessä Opetusministeriön ammatillisen peruskoulutuksen tulosrahoitusmittauksessa. Kainuun ammattiopisto on saanut tunnustusta ammatillisen koulutuksen strategisesta johtamisesta ja aluekehitysvaikutuksesta. Kainuun ammattiopiston johtokunta asetti vuonna 2007 puu- ja matkailualan sekä aikuiskoulutuksen ammatilliset neuvottelukunnat. Musiikkialan ammatillisen perustutkintokoulutuksen aseman selkeyttämiseksi johtokunta päätti perustaa kulttuurialan tulosyksikköön Kainuun konservatorion, johon kuuluu Kainuun ammattiopiston musiikkialan koulutus. Kainuun ammattiopiston johtokunta päätti kokouksessaan 15.3.2007 Vaalan toimipaikan toiminnan päättymisestä 1.3.2008 mennessä.

21 Kaavio 3. Kainuun maakunnan ammatillisen koulutuksen tulosalueen nuorisoasteen koulutuksen opiskelijamäärät 2005 2008. Kainuun maakunnan ammatillisen koulutuksen tulosalueen nuorisoasteen koulutuksen opiskelijamäärän kehitys 2005-2008 2058 1950 1850 1893 1890 1837 1750 1650 1550 2005 2006 2007 2008 (20.1.08) Kaavio 4. Kainuun maakunnan ammatillisen aikuiskoulutuksen opiskelijamäärän kehitys (opiskelijätyöpäivinä) Kainuun maakunnan ammatillisen aikuiskoulutuksen opiskelijamäärän kehitys 2005-2007 200000 198000 199581 196000 194000 192000 190000 188000 186000 190482 193000 L 184000 2005 2006 2007

22 Lukiokoulutus Lukiokoulutuksen tulosalueen tulosyksiköt ovat: Filiaalilukio, Kajaanin lukio, Kuhmon yhteislukio ja Sotkamon lukio. Filiaalilukioon kuuluvat Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan, Suomussalmen ja Vuolijoen lukiot. Lukiokoulutuksen järjestämislupiin sisältyvät erityiset koulutustehtävät Kajaanissa ja Sotkamossa: 1 Kajaanissa: musiikki- ja kuvataidepainotteinen opetus 2 Sotkamossa: urheilupainotteinen opetus Lukiokoulutuksen tuloksia 2005 2007 Lukiokoulutuksen tulosalue siirtyi kahdeksan tulosyksikön mallista neljän tulosyksikön malliin. Pienten lukioiden kohdalla sopeuttamiskauden selviytymisstrategiaksi on valittu filiaalimallinen yhteistyö. Uusi filiaalimallinen etä- ja verkko-opetusta hyödyntävä verkosto aloitti toimintansa 1.8.2005. Verkostoon kuuluivat alussa Hyrynsalmen, Puolangan, Paltamon ja Vuolijoen lukiot. Suomussalmen lukio liittyi filiaaliin 1.8.2006. Kainuun maakunta kuntayhtymä liittyi Isoverkostoon, jossa on saatavana runsaasti lukioiden verkko-opetuskursseja. Isoverstas on jatkoa ISOverkostohankkeelle (Itäsuomalainen oppimisverkosto 2004 2007). Sotkamon lukiossa aloitettiin Oulun kaupungin ja Oulun lyseon kanssa tehdyn sopimuksen turvin kansainvälisen IB-lukion opetusta (International Baccalaureate). Vuolijoen lukio lopettaa toimintansa kevätlukukauden 2008 päättyessä. Syyslukukaudella Vuolijoen lukiossa opiskelivat ainoastaan abiturientit ja samalla viimeiset Vuolijoen lukion opiskelijat. Vuolijoen lukioon ei enää otettu uusia opiskelijoita syksyllä 2006 (koulutuslautakunta 21.6.2006 39). Taulukko 2. Lukioiden opiskelijamäärät (vuosikeskiarvot), Vuolijoki käsitelty erillisenä. Lukio 2005 2006 2007 Hyrynsalmi 64 62 58 Kajaani 840 809 787 Kuhmo 234 212 195 Paltamo 150 149 127 Puolanka 56 64 61 Sotkamo 312 324 339 Suomussalmi 177 177 177 Vuolijoki 47 40 20 YHTEENSÄ 1880 1837 1784

23 Kaavio 5. Kainuun maakunnan lukiokoulutuksen tulosalueen opiskelijamäärän kehitys 2005 2008 Kainuun maakunnan lukiokoulutuksen tulosalueen opiskelijamäärän kehitys 2005-2008 1900 1850 1800 1880 1837 1784 1750 1700 1677 1650 1600 1550 2005 2006 2007 20.1.2008 Koulutustoimialan haasteita Opiskelijamäärien pieneneminen ja opetuksen järjestämiseen liittyvien kiinteiden kustannusten osuuden kasvu aiheuttavat jatkuvaa tarvetta toimintojen sopeuttamiselle. Tämä merkitsee toimintojen tehostamista ja rakenteiden kriittistä tarkastelua. Kokonaisvaltainen opiskelijamäärien tarkastelu on tuonut mukanaan yhteisesti hyväksytyt johtopäätökset. Toimenpiteiden toteuttaminen ja aikataulutus on kuitenkin ollut vaikeaa. Maakuntayhtymän sosiaali- ja terveysalavetoinen julkisuuskuva ei ole hyvä toimialueella. Väestö Nettomuuton tappiot jatkuvat Kainuussa. Kunnista vuonna 2007 väkilukuaan lisäsi ainoastaan Kajaani. Kainuussa on syntynyt yli 750 lasta koko 2000 luvun (vuonna 2007 syntyi 784 lasta). Opiskelijamäärien kehitys Kehys-Kainuussa on ikäluokkakehitystäkin heikompi. Kainuu polarisoituu, Kajaanin seutukunta kehittyy myönteisesti ja Kehys-Kainuu hiipuu.

24 Tilastokeskuksen ennusteen mukaan 16 vuotiaiden ikäluokka alenee vuoteen 2015 mennessä Kajaanin seutukunnassa noin neljänneksen ja Kehys-Kainuun seutukunnassa noin kolmanneksen vuoteen 2008 verrattuna (Kainuu kokonaisuudessaan 27,3 %). Vuosina 2008 2011 perusopetuksen päättäviä on vuosittain 1140 1000. Vuonna 2015 perusopetuksen päättöluokilla on oppilaita Kainuussa noin 800. Vertailu vuoteen 1985 osoittaa, että vuoteen 2015 mennessä toisen asteen koulutusmäärä Kainuussa puolittuu. Talous Kiinteistömassa Edellä kuvattu koulutusmäärien lasku vapauttaa kiinteistömassaa peruskunnille. Kiinteistöille on vaikea löytää luovutusehtojen mukaista käyttöä. Ratkaistavia kohteita ovat Vuokatinvaara Sotkamossa, Piilolan alue Kuhmossa ja Karhulanvaara Suomussalmella. Taloushaasteet Vuoteen 2015 mennessä nuorisosasteen opiskelijamäärä alenee 27 %. Rahoituspohjassa tämä tarkoittaa noin 8,5 M laskua tarkasteluajanjaksona. Havainnollisesti kuvattuna tämä tarkoittaa kahden Kajaanin lukion vuosibudjettia vastaavan osuuden alennusta vuoteen 2015 mennessä.

25 4. Maakunnan talouden kehitys 2007 (Talousjohtaja Asta Tolonen) Kainuun maakunta -kuntayhtymän talousvuosi 2007 oli edellisvuotta parempi. Kuntayhtymän toimintatuotot, liikelaitokset mukaan luettuna, kasvoivat vuoteen 2006 verrattuna 4,5 prosenttia eli yhteensä 11,4 milj. euroa. Kuntien rahoitusosuus kasvoi edellisvuoteen verrattuna 5,2 prosenttia, joka on 9,2 milj. euroa. Rahoitusosuuden kasvu perustui valtionosuuksien ja verotulojen kasvuun, jotka molemmat kasvoivat 5,8 prosenttia. Rahoitusprosentti (58,5) oli 0,3 prosenttiyksikköä edellisvuoden rahoitusprosenttia pienempi. Vastaavasti koko kuntayhtymän toimintakulut kasvoivat vuonna 2007 4,7 % (2006 5,6 %) verrattuna edellisvuoteen. Tämä on yhteensä 11,9 milj. euroa (2006 13,5 milj. euroa). TULOSLASKELMA Sis.liikelaitokset Kunnilta siirtyneet TP TP TP 2004 muutos % 2005 muutos % 2006 muutos % 2007 m-% TP/2006 1000 Toimintatuotot** 70 588 4,6 70 768 0,3 74 327 5,0 76 459 2,9 Kuntien rahoitusosuus 169 526 7,1 171 139 1,0 178 053 4,0 187 288 5,2 Tulot yhteensä 240 114 6,4 241 907 0,7 252 380 4,3 263 747 4,5 Toimintakulut ** 236 658 7,0 240 550 1,6 254 092 5,6 265 964 4,7 Toimintakate 3 456-24,7 1 357-60,7-1 712-226,2-2 217 29,5 Verotulot 0 0 0 0 Valtionosuudet * 0 0 0 0 Rahoitustuotot ja -kulut yht. -371 6,0-554 49,3-319 -42,4-612 91,8 Vuosikate 3 085-27,3 803-74,0-2 031-352,9-2 829 39,3 Poistot -3 085-27,3-3 754 21,7-4 232 12,7-4 231 0,0 Satunnaiset tuotot ja kulut 0 0 0 0 Tilikauden tulos 0-2 951-6 263-7 060 Varausten lisäys- tai vähennys + -871 2 41 Rahastojen lisäys- tai vähennys + 0 Tulos 0-3 822-6 261-7 019 Liikel. ylijäämä -949-253 Vanhat ylijäämät 890 0 0 Katettava alijäämä /vuosi -2 932-7 210-7 272 * OPM: valtionosuudet (toimintatuottoja) ** Liikelaitosten ja maakunnan välinen rahaliikenne vähennetty ( 2.430 milj. ) Vaikka menojen ja tulojen kasvu oli lähes yhtä suuri, alijäämää syntyi vielä 7,0 milj. euroa, koska menojen pohjana oli vuoden 2006 7,2 milj. euron kattamaton alijäämä. Mikäli Kainuun ammattiopiston liikelaitoksen positiivista tulosta 0,11 milj. euroa ja Kainuun työterveys -liikelaitoksen positiivista tulosta 0,14 milj. euroa ei oteta huomioon, kuntayhtymän tulos oli 7,27 milj. euroa alijäämäinen. Alijäämän kasvu kuitenkin pysähtyi verrattuna vuoteen 2006. Toimintakulujen kasvu oli menolajeittain seuraavanlainen:

26 TP 2006 TP 2007 muutos muutos-% Henkilöstökulut 139 077 146 160 7 083 5,1 Asiakaspalvelujen ostot 34 650 34 960 310 0,9 Muut palvelujen ostot 34 360 36 006 1 646 4,8 Palvelujen ostot 69 010 70 966 1 956 2,8 Aineet ja tavarat 21 724 21 222-502 -2,3 Avustukset 12 645 13 980 1 335 10,6 Vuokrat 10 859 12 471 1 612 14,8 Muut kulut 777 1 166 389 50,1 TOIMINTAKULUT 254 092 265 965 11 873 4,7 Henkilöstökulut kasvoivat vuoden 2007 aikana 7,1 milj. euroa eli 5,1 prosenttia. Henkilöstökulujen kasvu johtui henkilötyövuosien lisäyksestä ja palkkojen korotuksista. Syksyllä kunta-alalle hyväksytty työehtosopimus yhdessä vanhan sopimuksen kanssa korotti vuoden 2007 henkilöstömenojen kustannustasoa yhteensä 4,4 prosenttia. Henkilöstön työpanos kasvoi vuoden 2007 aikana yhteensä 53,6 henkilötyövuotta (+1,8 milj. ). Kasvusta 27,7 henkilötyövuotta kohdistui liikelaitosten kasvuun. Sosiaali- ja terveystoimialalla kasvu oli 36,4 henkilötyövuotta, josta 13 henkilötyövuotta (0,4 milj. euroa) kertyi omaksi toiminnaksi siirretyistä ostopalveluista. Vastaavasti hallituksen alaisen tuki- ja hallintopalvelujen henkilöstötyöpanos väheni 13,3 henkilötyövuotta. Asiakaspalvelujen ostot kasvoivat 0,3 milj. euroa (0,9 %) vuonna 2007 verrattuna edellisvuoteen. Asiakaspalvelujen ostot tapahtuvat lähes sataprosenttisesti sosiaali- ja terveystoimialalla. Asiakaspalveluiden ostot kasvoivat eniten Perhepalveluissa lastensuojelun ostoissa 0,9 milj. euroa (7,7 %) ja Vanhuspalveluissa 0,7 milj. euroa (8,5 %) tehostetun palveluasumisen ostoissa. Asiakaspalvelujen ostot vähenivät erikoissairaanhoidossa 1,3 milj. euroa. Vähenemistä tapahtui konservatiivisen hoidon ostoissa ja terveyskeskussairaalatoiminnassa. Muiden palvelujen ostot kasvoivat 1,6 milj. euroa (+ 4,8 %). Suurimmat kasvut olivat lääkäreiden ostopalveluissa 1,0 milj. euroa, sairaankuljetuksen yhteistoimintakorvauksissa 0,3 milj. euroa ja kehitysvammalain mukaisissa kuljetuspalveluissa 0,3 milj. euroa. Aine- ja tarvikemenot vähenivät edellisvuoteen verrattuna 0,5 milj. euroa. Tarvikehankinnoissa on saavutettu kustannussäästöjä Pohjois-Suomen erityisvastuualueen yhteishankinnoilla ja lisäksi tarvikkeiden käyttö on joillain alueilla vähentynyt. Avustukset kasvoivat 1,3 milj. euroa (10,6 %), josta 1,0 milj. euroa (11,2 %) aiheutui Perhepalveluissa toimeentulotuen ja vammaisille annettujen palvelujen kasvusta. Vanhuspalveluissa kotitalouksille annetut avustukset kasvoivat 0,3 milj. euroa (9,1 %), Vuokrat kasvoivat 1,6 milj. euroa (14,8 %). Kasvuun vaikuttivat kohonneet kiinteistöjen ylläpitokulut ja lisäksi pääomavuokran osuus tilojen vuokrasta kasvoi yleisen korkotason nousun vuoksi.

27 Talouden toteutuminen ilman liikelaitoksia: Kuntayhtymän liikelaitokset (Kainuun ammattiopisto ja Kainuun Työterveys) toimivat omarahoitusperiaatteella ja siksi on syytä tarkastella talouden kehitystä ilman niitä. Kuntayhtymän toimintatuotot ilman liikelaitoksia kasvoivat 4,7 % edellisvuodesta ja kulut kasvoivat 4,4 %. Toimintakulujen kasvu oli 0,9 prosenttiyksikköä edellisvuotta alhaisempi. Katettavaa alijäämää syntyi saman verran kuin edellisvuonna eli yhteensä 7,3 milj. euroa. TULOSLASKELMA Ilman liikelaitoksia Kunnilta siirtyneet TP TP TP 2004 muutos % 2005 muutos % 2006 muutos % 2007 m-% TP/2006 1000 Toimintatuotot 44 661 2,7 43 559-2,5 45 334 4,1 46 531 2,6 Kuntien rahoitusosuus 169 526 7,1 171 139 1,0 178 053 4,0 187 288 5,2 Tulot yhteensä 214 187 6,2 214 698 0,2 223 387 4,0 233 819 4,7 Toimintakulut 210 731 6,9 215 419 2,2 226 853 5,3 236 887 4,4 Toimintakate 3 456-24,7-721 -120,9-3 466 380,7-3 068-11,5 Verotulot 0 0 0 0 Valtionosuudet * 0 0 0 0 Rahoitustuotot ja -kulut yht. -371 6,0-533 43,7-318 -40,3-615 93,4 Vuosikate 3 085-27,3-1 254-140,6-3 784 201,8-3 683-2,7 Poistot -3 085-27,3-3 080-0,2-3 527 14,5-3 589 1,8 Satunnaiset tuotot ja kulut 0 0 0 0 Tilikauden tulos 0-4 334-7 311-7 272 Satunnaiset erät 500 Varausten lisäys- tai vähennys + 12 2 0 Rahastojen lisäys- tai vähennys + 0 Tulos 0-3 822-7 309-7 272 Vanhat ylijäämät 890 0 0 Katettava alijäämä /vuosi -2 932-7 210-7 272 * OPM: valtionosuudet (toimintatuottoja) Vuoden 2007 lopussa kattamattomia alijäämiä oli yhteensä 17,3 milj. euroa. 4.1. Yhteenveto talouden kehityksestä vuosina 2005 2007 Maakuntakokeilun alussa yleiseksi talouden tavoitteeksi asetettiin ehto, että menojen kasvu ei saa olla tulojen kasvua suurempaa. Lisäksi ensimmäiselle valtuustokaudelle vuosille 2005 2008 asetettiin tätäkin tiukempi tavoite eli menojen kasvun puolittaminen valtakunnalliseen sosiaali- ja terveysmenojen kasvuun verrattuna. Pyrkimyksenä oli helpottaa kuntien aiempina vuosina syntyneiden alijäämien kattamista. Maakunta -kuntayhtymän kokeilussa järjestämien palvelujen toimintakulut ovat kehittyneet seuraavasti:

28 Toimintakulut (sis.liikelaitokset) 2004 2005 2006 2007 Määrä t Muutos % Määrä t Muutos % Määrä t Muutos % Määrä t Muutos % 236 658 7,0 240 550 1,6 254 092 5,6 265 964 4,7 Toimintakulujen kasvu liikelaitokset mukaan lukien vuosina 2005 2007 oli keskimäärin 4, 0 prosenttia vuodessa. Mikäli liikelaitosten, jotka toimivat omarahoitusperiaatteella, menojen kehitystä ei lasketa mukaan, maakunnan menojen kehitys oli seuraavanlainen: Toimintakulut (ilman iikelaitoksia) 2004 2005 2006 2007 Määrä t Muutos % Määrä t Muutos % Määrä t Muutos % Määrä t Muutos % 210 731 6,9 215 419 2,2 226 853 5,3 236 887 4,4 Yhteenveto vuosilta 2005 2007 osoittaa, että keskimääräinen toimintakulujen kasvu (ilman liikelaitoksia) oli 4,0 prosenttia vuosittain. Sosiaali- ja terveysmenojen valtakunnallinen vastaava keskiarvo alustavien tietojen mukaan oli noin 6 prosenttia. Näin maakunnan toimintamenojen kasvu on ollut keskimäärin 2 prosenttia alle valtakunnan keskimääräisen sosiaali- ja terveysmenojen kasvun. Kainuun kuntien sosiaali- ja terveysmenojen kasvu vuosina 2002-2004 ennen kokeilun alkua oli keskimäärin 6,9 prosenttia vuodessa. Yhteensä kunnat / maakunta 10,0 9,0 8,0 7,0 Sote-menojen keskimääräinen kasvu (asukasluvulla painotettu) Maakunnan menojen kasvu (ilman liikelaitoksia) = KOKO MAA SOTE 6,0 5,0 4,0 6.9 % 3,0 4.0 % 4.3 % 2,0 1,0 0,0 2002 2003 2004 2002-2004 ka. 2005 2006 2007 2005-2007 ka. 2008 2005-2008 ka. Mikäli maakunnan menojen kasvu olisi ollut valtakunnan keskimääräisen kasvun suuruinen vuosina 2005 2007, menot olisivat olleet kumulatiivisesti yhteenlaskettuna n. 34 milj. euroa suuremmat. Jos vastaavasti kasvu olisi ollut

29 kuntien vuoden 2002-2004 keskimääräisen kasvun suuruinen eli 6,9 prosenttia, menot olisivat olleet 44 milj. euroa toteutunutta suuremmat. Menojen kehitysvertailu 1000 2004 2005 2006 2007 Menot 210 731 215 419 226 853 236 887 Kasvu 2,2 5,3 4,4 JOS KASVU 6,9 % (Kainuu 2002-2004) 210 731 225 271 240 815 257 431 Kumulatiivinen ero ERO 0 9 852 13 962 20 544 44 359 Menot 210 731 215 419 226 853 236 887 Koko maan soten kasvu 6,7 % 5,5 % 6,0 % JOS KASVU (Koko maa sote) 210 731 224 850 237 217 251 450 ERO 0 9 431 10 364 14 563 34 357 Maakunnan tulorahoitus kerätään kunnilta perittävänä rahoitusosuutena, joka määritellään prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta. Laskennallinen verorahoitus sisältää verotulot (kunnallisverot, yhteisöverot ja kiinteistöverot), yleisen valtionosuuden, sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuden ja verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen. Kuntien laskennallinen verorahoitus on kasvanut seuraavasti: Laskennallinen verorahoitus 2004 2005 2006 2007 Määrä t Muutos % Määrä t Muutos % Määrä t Muutos % Määrä t Muutos % 278 473 1,6 285 587 2,6 302 621 6,0 320 150 5,8 Laskennallisesta verorahoituksesta maakunnalle tuleva rahoitusosuus on kasvanut seuraavasti: Kuntien rahoitusosuus 2004 2005 2006 2007 Määrä t Muutos % Määrä t Muutos % Määrä t Muutos % Määrä t Muutos % 169 526 7,1 171 067 0,9 177 981 4,0 187 288 5,2 Laskennallinen verorahoitus on kasvanut vuosina 2005 2007 keskimäärin 4,5 prosenttia vuosittain ja tästä laskettu maakunnalle tuleva rahoitusosuus on kasvanut vuosina 2005 2007 keskimäärin 3,0 prosenttia. Vastaavan aikana toimintamenojen kasvu on ollut keskimäärin 4,0 prosenttia vuosittain.

30 Menojen ja tulojen kasvu 2005-2007 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 2005 2006 2007 Toimintamenot ilm.liikelait. Rahoituspohja Kuntien rahoitusosuus Rahoituspohja eli kuntien saama verorahoitus on kasvanut keskimäärin enemmän kuin maakunnan menojen kasvu. Koska maakunnan saama osuus verorahoituksesta on kasvanut vähemmän kuin rahoituspohja ja menojen kasvu on ollut saatua tulorahoitusta suurempaa, on vuosittain syntynyt rahoitusvajetta eli alijäämää. Maakunnan yhteenlaskettu kertynyt alijäämä vuosilta 2005 2007 on 17,4 milj. euroa eli 217 euroa asukasta kohti. Yhteenvetona voidaankin todeta, että hallintokokeilun kolmena ensimmäisenä vuonna on pystytty leikkaamaan maakunnan tehtäväksi siirrettyjen menojen kasvua keskimäärin enemmän kuin samana aikana tapahtunut tulojen kasvu on ollut. Sen sijaan menojen kasvun puolittamisessa ei ole täysin onnistuttu. Asetettu taloustavoite on kuitenkin pääsääntöisesti saavutettu vaikka samanaikaisesti onkin syntynyt alijäämää. Syntynyt alijäämä kertoo enemmin rahoitusosuuden riittämättömyydestä kuin menojen kasvun hallitsemattomuudesta. 4.2. Yhteenveto Kainuun kuntien talouden kehityksestä 2005 2007 Kainuun kuntien vuosikatteet ovat selvästi parantuneet vuosina 2005 2007. Vuosikatteiden yhteenlaskettu määrä on 2,8 kertaistunut vuodesta 2004 vuoteen 2007. Vuonna 2004 Kainuun kuntien yhteenlaskettu vuosikate oli 91 /as ja vuonna 2007 275 /as. Jos maakunnan alijäämää ja poikkeusvuotta 2002 ei huomioida, kuntien vuosikate yhteenlaskettuna oli ensimmäisen kerran vuoden 1997 jälkeen koko Kainuussa riittävä suhteessa poistopohjaan. Maakunnan vuosikate oli vuonna 2005 + 10 euroa asukasta, vuonna 2006-25 euroa asukasta kohti ja vuonna 2007-35 euroa asukasta kohti.

31 Vuosikatteet, poistot sekä investoinnit /as, Kainuu sis. maakunta 400 350 300 250 200 150 +10 /as -25 /as -35 /as 100 50 0 1995 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 Vuosikate, /as. Investointien omahank.menot, /as. Poistot /as Kuntien yhteenlaskettu ali-/ylijäämä oli vuonna 2007 ylijäämäinen 4,3 milj. euroa. Ongelmana ovat edelleen vanhat kertyneet alijäämät ja maakunnan alijäämä, joka myös on kuntien vastuulla. Kainuun kuntien yhteenlaskettu alijäämä bruttona oli vuoden 2007 lopussa yhteensä 24 miljoonaa euroa. Kun tähän lisätään maakunnan kertyneet alijäämät, on Kainuun kuntakentän katettavana yhteensä n. 40 miljoonaa euroa vuoden 2007 lopussa. Hyvä merkki on se, että alijäämän kasvaminen kokonaisuutena lähes pysähtyi vuonna 2007. 4.3. Tulevaisuuden näkymät Samalla kun menokehitys on hillittyä, niin Kainuun alueella julkisiin palveluihin kohdistuvat rasitukset ovat keskimääräistä suuremmat. Ikärakenne on muuta maata raskaampi, sairastavuus on muuta maata korkeampi ja työttömyys korkeampaa.

32 Stakesin tekemän selvityksen mukaan Kainuun terveydenhuollon palvelut on pystytty tuottamaan 15 prosenttia maan keskimääräisiä kustannuksia edullisemmin, kun otetaan huomioon mm. väestön ikärakenne ja sairastavuus (tarvevakiointi). Sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito yhteensä (terveydenhuolto) 2005 Nettom enot Nettom enot Tarvekerroin Tarve-vakioidut m enot Euroa/ asukas Indeksi koko m aa keskim äärin =100 Koko m aa keskim äärin=1 Indeksi koko m aa keskim äärin=100 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 1232 97 1,02 94 Satakunnan sairaanhoitopiiri 1280 100 1,08 92 Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri 1223 96 1,05 91 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1210 95 0,98 96 Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri 1259 99 1,04 94 Kymenlaakson sairaanhoitopiiri 1318 103 1,08 95 Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri 1288 101 1,08 92 Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 1393 109 1,17 92 Itä-Savon sairaanhoitopiiri 1447 113 1,21 93 Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri 1365 107 1,13 94 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 1393 109 1,12 97 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 1284 101 1,04 96 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 1347 105 1,11 94 Vaasan sairaanhoitopiiri 1391 109 1,06 102 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 1274 100 1,04 95 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 1258 98 0,96 101 Kainuun sairaanhoitopiiri 1247 98 1,15 85 Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri 1400 110 1,09 100 Lapin sairaanhoitopiiri 1371 107 1,06 100 H e lsin g in ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 1239 97 0,86 112 HUS jaettuna sairaanhoitoalueisiin Helsingin sairaanhoitoalue 1392 109 0,94 115 Hyvinkään sairaanhoitoalue 1173 92 0,81 113 Jorvin sairaanhoitoalue 1055 83 0,72 115 Lohjan sairaanhoitoalue 1267 99 0,90 109 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue 1375 108 1,05 102 Peijaksen sairaanhoitoalue 1133 89 0,78 113 Porvoon sairaanhoitoalue 1129 88 0,91 97

33 Sosiaali- ja terveystoimiala muodostaa maakunnan nettokustannuksista yli 90 prosenttia, joten tulevina vuosina oleellisinta kustannusten kehityksen kannalta on se, miten sosiaali- ja terveysmenot kehittyvät. Koulutustoimialan haasteena on pystyä vastaamaan kustannusneutraalisti oppilasmäärien vähenemiseen. Tämä edellyttää rakenteellisia muutoksia. Koulutustoimialan ylläpitäjäkohtainen valtionosuus järjestelmä tukee sitä omalta osaltaan. Maakunta ja kunnat ovat kuluvan vuoden aikana arvioineet tulevien vuosien talouden kehitystä. Tulojen kehitykseksi arvioidaan 4-5 prosenttia vuosittain. Aiemman sopimuksen mukaisesti menokehitys ei voi olla tulokehitystä suurempaa. Kolmen vuoden kokemus maakunnan toiminnasta osoittaa, että vuosittainen menokehitys on pystytty rajoittamaan keskimäärin neljään prosentin. Kun maakunnalle on kuitenkin syntynyt alijäämää 17,4 miljoonaa euroa, se kertoo kuntien rahoitusosuuden riittämättömyydestä. Rahoituksen riittävyyden varmistamiseksi ja menojen kasvun leikkaamiseksi on laadittu talouden tasapainottamisohjelma. Lisäksi kuntien rahoitusosuutta on tarkistettu. Kainuu on tehnyt ja tekee kehittämistyötä uranuurtajana. Tehty työ ja jo annetut näytöt kertovat suuresta muutoksesta. Kainuun kunnat ovat jo ennakkoon toteuttaneet osaltaan Paras -hankkeen palvelurakennetavoitteet. Kainuun hallintokokeilu ei ole palvelurakenteen muutoksen osalta kokeilua. Kuntaliitoksia valtio tukee kuntajakolaissa säädetyllä tavalla. Esimerkiksi Salonseutu saa kymmenen kunnan liittyessä yhteen yhdistymisavustusta 17,28 miljoonaa euroa. Salonseudusta syntyy 54 000 asukkaan kunta, jonka pinta-ala on lähes 2 000 km 2, joka on alle puolet Kuhmon kaupungin pinta-alasta. Jos Kainuun muutosta tuettaisiin kunnilta siirtyneen toiminnan (60 %) ja asukasluvun (81 000) suhteessa, avustus olisi 15,5 miljoonaa euroa. Kainuun hallintokokeilun saamat avustukset ovat tähän mennessä yhteensä 2,7 milj. euroa.