Valvontatehtävien viranomaisyhteistyö Rakenteellisen opintopäivät, Rovaniemi 05.11.2014 Riskienhallintapäällikkö Vesa-Pekka Tervo www.ku-pelastus.fi
KUP:n organisaatio Pelastusjohtaja Apulaispelastusjohtaja Hallintoyksikkö Turvallisuuspalvelut Operatiiviset palvelut Valvontatoimisto Tekninen toimisto Pelastustoimisto Ensihoitotoimisto Varautumistoimisto Turvallisuuskoulutustoimisto Tilannekeskus Hemsyksikkö Valmiuspäällikkö Turvallisuuskouluttajat Valmiussuunnittelijat Paloinsinöörit ja palotarkastajat Viesti ja Tietoliikennemestarit Sairaankuljetus -mestari P3 / P4 Sopimuspalokunta-asiat L4 P5:t Työvuorot Työvuorot Sopimuspalokuntien hälytysosastot
RHP? Nimikkeen käyttöönoton taustalla on pelastuslaitosten toiminnan ja tehtävien laajentuminen sekä tarve tunnistaa ja ymmärtää turvallisuuteen liittyviä kehityskulkuja. Pelastustoimen palvelut perustuvat entistä tasapainoisemmin koko keinovalikoiman eli ennaltaehkäisevän työn, valmiussuunnittelun ja pelastustoiminnan hyödyntämiseen. Pelastuslaitoksen johtaminen ja suunnittelu perustuu aiempaa vahvemmin tutkimustietoon, alueellisiin selvityksiin sekä pelastuslaitoksen omaan tietotuotantoon, joiden käytäntöön soveltamisessa RHP:n rooli on keskeinen.
Turvallisuuden vastuunjako Jokaisen vastuu Toiminnanharjoittajan, päätöksentekijän vastuu Riskintuottajan vastuu Viranomaisten vastuu Turvallisuuden ylläpito edellyttää vastuun tunnistamista. Vastuuta ei voi siirtää tai ulkoistaa. Turvaverkkoa rakentavat ja ylläpitävät kaikki edellä mainitut toimijat erilaisin vastuin. Turvallisuuden toteutus yhdessä Miten työnjako toteutuu käytännössä?
Yhteistyö onnettomuuksien ehkäisemisessä (PeL 42 1 momentti) Pelastuslaitoksen tulee onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja turvallisuuden ylläpitämiseksi toimia yhteistyössä muiden viranomaisten sekä alueella olevien yhteisöjen ja asukkaiden kanssa sekä osallistua paikalliseen ja alueelliseen turvallisuussuunnittelutyöhön.
Onnettomuuskehityksen seuranta (PelL 43 ) Pelastuslaitoksen tulee seurata onnettomuusuhkien sekä onnettomuuksien määrän ja syiden kehitystä ja niistä tehtävien johtopäätösten perusteella ryhtyä osaltaan toimenpiteisiin onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja niihin varautumiseksi sekä tarvittaessa tehdä esityksiä muille viranomaisille ja tahoille. Yhteistyö pelastustoiminnassa (PelL 46 ) Suuri määrä rajapinta- ja yhteistoimintamäärittelyjä. Myös 47 Pelastustoimen suunnitelmat on pelastustoimintalähtöinen. Lisäksi virka-apua ja asiantuntija-apua koskeva 49.
PelL; valvonta ja yhteistyö 79 on laadittava valvontasuunnitelma valvontatehtävän toteuttamisesta. Valvonnan on perustuttava riskien arviointiin, ja sen tulee olla laadukasta, säännöllistä ja tehokasta. 81 Jos alueen pelastusviranomainen tämän lain mukaista valvontatehtävää suorittaessaan havaitsee puutteita muussa laissa säädettyjen velvoitteiden toteuttamisessa ja arvioi puutteiden aiheuttavan vakavaa vaaraa henkilöturvallisuudelle, pelastusviranomainen voi määrätä puutteet korjattaviksi. Jos puutteita ei voida heti korjata, asiasta tulee ilmoittaa asianomaiselle valvontaviranomaiselle. 82 tulee kuulla MRL 124 :ssä tarkoitettua kunnan rakennusvalvontaviranomaista valmisteltaessa 1 momentissa tarkoitettua määräystä kohteessa edellytettävistä turvallisuusvaatimuksista, jos turvallisuusvaatimusten toteuttaminen edellyttää rakennuslupaa tai toimenpidelupaa.
PelL 42 2 momentti Jos viranomaiset virkatoimiensa yhteydessä havaitsevat tai muutoin saavat tietää rakennuksessa, asunnossa tai muussa kohteessa ilmeisen palonvaaran tai muun onnettomuusriskin, heidän tulee mahdollisten salassapitosäännösten estämättä ilmoittaa asiasta alueen pelastusviranomaiselle. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös kuntaa, muuta julkisyhteisöä ja näiden palveluksessa olevaa henkilöstöä sekä 18 :n 2 momentissa tarkoitettua hoitolaitoksen ylläpidosta ja palvelu- ja tukiasumisen järjestämisestä huolehtivaa toiminnanharjoittajaa ja tämän palveluksessa olevaa henkilöstöä. MI
Espoo 27.3.2008 (B1/2008Y) Tulipalo tukiasumiseen käytetyssä pientalossa Espoossa Viisi ihmistä kuoli. Yksi henkilö loukkaantui vakavasti ja neljä lievästi. Palosta pelastautuneet viisi henkilöä olivat viranomaisten saapuessa jo ulkona. Pelastussuunnitelmaa ei ollut eikä kiinteistörekisterin tiedot vastanneet rakennuksen todellista käyttötarkoitusta. Rakennuksen todellinen käyttötarkoitus ja siitä seurannut huono paloturvallisuus oli eri tahojen tiedossa, mutta tieto oli hajanaista eikä keskittynyt oikeille päättäville tahoille. Useat haastatellut henkilöt totesivat tunnistaneensa kohteen riskit. Reitit tämän tiedon välittämiseksi asiasta vastaaville tahoille olivat kuitenkin heikosti tiedossa tai arveltiin, että ne ovat esimerkiksi salassapitosäädösten vuoksi mahdottomia käyttää. MI
Oikeuskansleri (OKV/8/50/ 2008) Erityisten riskikohteiden osalta tulisi onnettomuusriskiä vähentää viranomaisten ja muiden tahojen yhteistyöllä. Pelastusviranomaisilla on oltava sellaiset tiedot niiden toimialueeseen kuuluvista kohteista, että ne voivat tehdä tarkastus- ja muuta valvontatoimintaansa säädettyjen velvoitteiden mukaisesti. Tiedon välittymisen kannalta oleellista on se, että esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat osaavat kiinnittää huomiota turvallisuuteen liittyviin seikkoihin. Edelleen on oleellista, että organisaatiossa on sovitut toimintatavat tiedon välittämisestä niille tahoille, jotka voivat tehdä päätöksiä ja puuttua konkreettisesti turvallisuutta koskeviin puutteisiin ja ongelmiin. 10
Prosessi II Kyseessä lain tarkoittama ilmeinen palovaara tai onnettomuusriski. Ei ilmeistä riskiä. Pelastusviranomainen suorittaa viivytyksettä valvontakäynnin. Käynnistä tehdään pöytäkirja. Pelastusviranomainen siirtää asian käsittelyn toimivaltaiselle viranomaiselle ja tarpeen mukaan tukee toimivaltaista viranomaista ongelman ratkaisemisessa. Välittömät puutteet korjattu. Välittömät puutteet korjaamatta. MI
Prosessi III Jatketaan välittömän ongelman ratkaisua, kunnes puutteet korjattu. Arvioidaan ko. riskin laajuus ja merkittävyys. Riski on laaja ja merkittävä. Käynnistetään tarvittava yhteistyö vastaavien tapausten ennaltaehkäisemiseksi. Jälkipalotarkastus Riski yksittäistapaus. Kun puutteet korjattu ja dokumentointi toteutettu. Tapauksen käsittely päättyy. MI
Viranomaisyhteistyö turvallisuuden antureina sairaan kuljetus rakennusvalvonta poliisi pelastuslaitos soster - mielenterveyspalvelut - kotipalvelut - päihdehuolto jne. srk kuntayhtymän henkilökunta maahanmuuttoviranomainen
Suunnittelun ohjaus ja lausuntomenettelyt (E1) Asiantuntijarooli voi näyttäytyä a) toimivaltaristiriidalta tai b) tarkoituksenmukaiselta ja vaikuttavuudeltaan merkittävältä yhteistyömuotona? Millä tasolla keskustelua käydään? Mikä on keskustelun historia? Mihin osaaminen riittää ja kuka kouluttaa? Kuka ratkaisee kummasta on kysymys? HO/KHO asiakas
Valvonnan seurantamalli Valvontatoiminta Valvontasuunnitelma Valvonnan vaikuttavuus Arvio pelastuslaitoksen valvontatoiminnan tilasta
Valvontasuunnitelma seurantamenetelmien käytön suunnittelu Laadun ja suoritteiden seuranta Riskiperusteisuus suunnitteluperusteiden käyttö ja hyödyntäminen Yhteistyö Resurssit yhteistyön suunnitelmallisuus, tavoitteet ja tarkoitus resurssien käytön suunnittelu
Yhteistyö Laadun ja suoritteiden seuranta Riskiperusteisuus Valvontasuunnitelma Yhteistyö Resurssit olennaiset yhteistyötahot kuvattu vähimmäistaso yhteisyön tavoitteet ja muodot luotu +1 yhteistyö on säännöllistä ja suunnitelmallista +1 yhteistyölle on seurantamenettelyt +1 yhteistyön strategisen tason kehittäminen kuvattu +1
Valvontatoiminta (totetus) seurantamenetelmien avulla saadut arviot toiminnan laadusta suoritteiden määrät suhteessa suunniteltuun Toiminnan laatu Suoritteet Yhteistyö Resurssit yhteistyön suunnitelmallisuus ja toteutuminen resurssit ja niiden käytön tehokkuus
Yhteistyön toteutus Toiminnan laatu Suoritteet Valvontatoiminta Yhteistyö Resurssit toteutus muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa vastaa suunnitelmaa vähimmäistaso muiden viranomaisten ja tahojen tuottaman tiedon hyödyntäminen +1 yhteistyö toteutuu vakioidusti olennaisten yhteistyötahojen kanssa +1 yhteistyön toteutusta kehitetään arvioinnin pohjalta +1
Vaikuttavuus: valvontakäyntiin pohjautuvat havainnot Asiakkaan kokemus Arvio vaikuttavuudesta 1-5 p. ja sitominen riskilukuun Tarkastajan kokemus Riskitaso ja sen muutos Korjausmääräysten noudattaminen Erityinen teema Arvio vaikuttavuudesta 1-5 p. Arvio viranomaisyhteistyön vaikuttavuudesta Riskiluvun muutoksen seuranta käyttötaparyhmittäin, riskilukujen keskiarvon muutos (%). (pelastuslaitoskohtainen seuranta) Niiden kohteiden määrän muutos (%), joissa turvallisuus on hyväksyttävällä tasolla. (pelastuslaitoskohtainen seuranta) Korjausmääräysten määrän ja korjausmääräystä noudattaneiden kohteiden suhde (%). Vaikuttavuuden seuranta päätetään erikseen ottaen huomioon toiminnan tavoitteet 1-5 p. (pelastuslaitoskohtainen seuranta)
Vaikuttavuus; asiakirja- ja omavalvonta Asiakirjavalvonnan vaikuttavuuden mittaaminen (sekä vaikuttavuusvertailu asiakirjavalvonta valvontakäynti) Asiakkaan kokemus Arvio vaikuttavuudesta 1-5 p. ja sitominen riskilukuun Tarkastajan kokemus Arvio vaikuttavuudesta 1-5 p. Arvio viranomaisyhteistyön vaikuttavuudesta Omavalvonnan vaikuttavuuden mittaaminen (sekä vaikuttavuusvertailu omavalvonta valvontakäynti) Asiakkaan kokemus Arvio vaikuttavuudesta 1-5 p. ja sitominen riskilukuun Tarkastajan kokemus Arvio vaikuttavuudesta 1-5 p. Arvio viranomaisyhteistyön vaikuttavuudesta
Arvio pelastuslaitoksen valvontatoiminnan tilasta Valvontatoiminta Valvontasuunnitelma [suhdeluku] [suhdeluku] Valvonnan vaikuttavuus [suhdeluku] Panostusta vaativa osio
Perinteinen suoritekulttuuri PeL Palotarkastustaajuus Suoritemäärän seuranta Kohteiden vallitseminen Suoritteen kirjaaminen Kohteiden jakaminen palotarkastajille Valvontasuorite
Pelastuslaitoksen palvelujen tavoite Ensisijaisena tavoitteena työn vaikuttavuuden parantaminen. Palveluja määritettäessä pyritään löytämään ne työmuodot, joiden kautta lisäarvo kohteen tai/ja alueen turvallisuudelle on suurin.
ALUEEN KAIKKI RISKIT TOIMENPITEIDEN VALINTA JA KOHDENTAMINEN SITEN, ETTÄ VAIKUTTAVUUS ALUEEN RISKITASOON ON MAHDOLLISIMMAN SUURI, EI SIIHEN MISSÄ YKSITTÄINEN RISKI ON SUURIN TAI MISSÄ TOIMENPITEIDEN VAIKUTUS YKSITTÄISEEN RISKIIN ON SUURIN.
Riskianalyysi = perusteluosa Riskiperusteisuus edellyttää, että toimenpiteet on kyettävä perustelemaan riskin sekä valittavien toimenpiteiden vaikuttavuuden perusteella. Tämä edellyttää toimintaympäristön riskipiirteiden tunnistamista ja riski- ja uhka-analyysien laatimista (tiedonkeruu, analyysi, uuden tiedon hyödyntäminen). Turvallisuuteen vaikuttavien kehityskulkujen tunnistaminen mahdollistaa palvelujen tarkoituksenmukaisen kohdentamisen, ajallisten ja alueellisten painopisteiden asettamisen, asiakaslähtöiset palvelut sekä suurimman mahdollisen lisäarvon alueen turvallisuudelle.
Toimintaympäristössä tapahtuvien turvallisuuteen vaikuttavien kehityslinjojen tunnistaminen edellyttää pelastuslaitoksen käytettävissä olevien tietolähteiden selvittämistä ja niiden vakioitua hyödyntämistä (kunnat, hallinnonalat, muut valvontaviranomaiset, yhteistoimintatahot).
Riskiperusteisuus ja yhteistyö Ad hoc yhteistoiminnasta vakioiduksi yhteydeksi: Tieto turvallisuuteen vaikuttavista ilmiöistä pelastuslaitokselle osaksi ajantasaista toimintaympäristötietoa ja riskianalyysia. Vastaavasti yhteistyökumppaneille tieto pelastuslaitoksen näkemyksestä alueen turvallisuustilanteeseen vaikuttavista tekijöistä ja kehityskuluista. Kaikilla toimialoilla tavoite olla toiminnan suunnittelussa sekä nykyisen toimintaympäristön että tulevien tarpeiden tasalla pelastuslaitos tuottaa osaltaan syötteitä toiminnan kehittämiseen ja vice versa. MI
Hyödyt pelastuslaitokselle -> varautuminen ja vasteiden määrittely on riskien mukaista, suorituskyky paranee, toimintaympäristön riskienkehityksen ennustettavuus paranee, tunnistetaan turvallisuuden kannalta kielteiset kehityslinjat ja ehditään torjumaan niitä.
Mitä valvontaan tarvitaan? Asiakaslähtöinen tapa suorittaa valvontaa Ohjauksen ja neuvonnan korostuminen Asiakkaan tarpeiden ja käsitysten huomiointi Tietotuotanto, joka palvelee asiakkaan riskienhallintaa Mittaristo, jolla kyetään: arvioimaan erilaisten kohteiden turvallisuustasoa sekä kehittämään niiden turvallisuuskulttuuria kokonaisvaltaisesti. Työkalu, jolla asiakas (tuki asiakkaalle): tunnistaa turvallisuuden nykytilan (itsearvio ja viranomaisarvio), määrittää turvallisuuden tavoitetilan ja hahmottaa toimenpiteet tavoitetilaan pääsemiseksi.
R I S K I T Kohteiden valinta vaikuttavuuden perusteella ei riskin suuruuden perusteella Asiakaslähtöinen palvelu Knv Valvonta Harjoittelu Kohdekäynti Tilannekuva Varautuminen Omavalvonta
Arvioinnin rakentuminen
TUTOR-työnkulku
Pelastuslaitosten turvallisuuspalvelut Pelastuslaki Valistus Ohjaus Varautuminen Valvonta Turvallisuustuote Turvallisuusviestintä, koulutus, neuvonta Suunnittelun ohjaus, lausuntomenettelyt Varautumisen asiantuntijapalvelut Valvonta, omavalvonta (Valvontasuunnitelma)
Ollaan osa ratkaisua ei osa ongelmaa! Mielenkiinnosta kiittäen! Vesa-Pekka Tervo Puh. 040 7197150 vesa-pekka.tervo@ku-pelastus.fi