11 Yritys kilpailullisilla markkinoilla

Samankaltaiset tiedostot
Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino

7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Mankiw & Taylor, Ch 13)

Taloustieteen perusteet 31A Ratkaisut 3, viikko 4

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

(Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2nd ed., ch 15)

10 Monopoli (Mankiw & Taylor, Ch 15)

8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13)

Voidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: /10000=10

Osa 12a Monopoli (Mankiw & Taylor, Ch 15)

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu


Tänään ja jatkossa. Osa 10. Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Mankiw & Taylor, Ch 13)

4. www-harjoitusten mallivastaukset 2017

4. www-harjoitusten mallivastaukset 2016

Rajatuotto ja -kustannus, L7

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

Taloustieteen perusteet 31A Mallivastaukset 3, viikko 4

Luku 22 Yrityksen tarjonta. Nyt kiinnostava kysymys on, kuinka yrityksen tarjonta määräytyy. Yrityksen on periaatteessa tehtävä kaksi päätöstä:

Osa 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino ( Mankiw & Taylor, Chs 4 ja Pohjolan luennot)

TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT

Y56 laskuharjoitukset 5 - mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

TU Kansantaloustieteen perusteet Syksy www-harjoitusten mallivastaukset

Y56 laskuharjoitukset 5

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 3

Voitonmaksimointi, L5

Tehtävä 1. Mikä seuraavista alueista vastaa voittoa maksimoivan monopoliyrityksen ylisuuria voittoja?

TU Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2016

11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17)

Luku 21 Kustannuskäyrät

Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17)


Panoskysyntä. Luku 26. Marita Laukkanen. November 15, Marita Laukkanen Panoskysyntä November 15, / 18

5 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi

5 YRITYKSEN KÄYTTÄYTYMINEN

Kustannusten minimointi, kustannusfunktiot

* Hyödyn maksimointi on ihmisten toimintaa ja valintoja ohjaava periaate.

Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat. Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi

Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat. Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi

MIKROTEORIA, HARJOITUS 8

4 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi (Mankiw & Taylor, Ch 7)

Viime kerralta Luento 9 Myyjän tulo ja kysynnän hintajousto

a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää.

5 Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (Mankiw & Taylor, Chs 6, 8-9)

Prof. Marko Terviö Assist. Jan Jääskeläinen

1. Kuntosalilla on 8000 asiakasta, joilla kaikilla on sama salikäyntien kysyntä: q(p)= P, missä

Luku 19 Voiton maksimointi

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA. Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille

Taloustieteen perusteet 31A Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

A31C00100 Mikrotaloustiede. Kevät 2017 HARJOITUKSET 6

Seuraavaksi kysymme, onko tällainen markkinatasapaino yhteiskunnan kannalta hyvä vai huono eli toimivatko markkinat hyvin vai huonosti

Täydellinen kilpailu: markkinoilla suuri määrä yrityksiä. ----> Yksi yritys ei vaikuta hyödykkeen markkinahintaan.

I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT

KA , tentti (mikrotaloustieteen osuus), luennoitsija Mai Allo

Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w)

A31C00100 Mikrotaloustiede. Kevät 2017 HARJOITUKSET 4

Monopoli. Tommi Välimäki S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu

3 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino ( Mankiw & Taylor, Chs 4-5)

Harjoitustehtävät 6: mallivastaukset

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)

Pohjola, Matti (2008): Taloustieteen oppikirja. ISBN WSOY Oppimateriaalit Oy.

ehdolla y = f(x1, X2)

Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P

Hintakilpailu lyhyellä aikavälillä

MIKROTEORIA, HARJOITUS 5 YRITYKSEN VOITON MAKSIMOINTI JA KUSTANNUSTEN MINIMOINTI

Voitonmaksimointi esimerkkejä, L9

Kilpailulliset markkinat. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki

Prof. Marko Terviö Assist. Jan Jääskeläinen

Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopiston 31C00100 Syksy 2015 Assist. Salla Simola kauppakorkeakoulu

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE MALLIVASTAUKSET

A31C00100 Mikrotaloustiede. Kevät Olli Kauppi HARJOITUKSET 4

Luku 27 Monopolistinen kilpailu

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21)

MIKROTALOUSTIEDE A31C00100

Taloustieteen perusteet 31A Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

19 Avotalouden makroteoriaa

Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016

Kilpailulliset markkinat Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki

10 Tuottavuus ja kilpailukyky (Taloustieteen oppikirja, s )

A31C00100 Mikrotaloustiede. Kevät Olli Kauppi & Emmi Martikainen HARJOITUKSET 7

11 Monopoli. (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2nd ed., ch 15)

Sivu 1 / 8. A31C00100 Mikrotaloustieteen perusteet: matematiikan tukimoniste. Olli Kauppi

Luento 9. June 2, Luento 9

Harjoitusten 2 ratkaisut

3d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. Answer: 2182.

Taloustieteen perusteet 31A Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Y56 Laskuharjoitukset 4 Palautus viim. ti klo (luennolla!) Opiskelijan nimi. Opiskelijanumero

TU KERTAUSTA ja vanhoja tenttikysymyksiä 1. välikoetta varten

Osa 18 Työmarkkinat ja työttömyys (Mankiw & Taylor, Ch 18 & 28; Taloustieteen oppikirja, luku 10 )

MIKROTALOUSTIEDE A31C00100

Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto BIZ 31C00100 Syksy 2017 Assist. Jan Jääskeläinen Kauppakorkeakoulu

Luku 23 Toimialan tarjonta. Toimialan tarjontakäyrä, eli markkinatarjontakäyrä, on yritysten tarjontakäyrien summa. Seuraava kuvio havainnollistaa:

Talousmatematiikan perusteet

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset

ja nyt tässä tapauksessa a = 1, b=4 ja c= -5, ja x:n paikalle ajattelemme P:n.

Luentorunko 12: Lyhyen ja pitkän aikavälin makrotasapaino, AS

7. Kaupunkien erikoistuminen Suomessa ja Euroopassa

Transkriptio:

11 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Talous3eteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor 2nd ed., ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, efä jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista toimistaan riippumafomana yritykset ovat price takers markkinoille voi tulla ja sieltä pääsee pois vapaas3 free entry and exit Kilpailun sanotaan olevan täydellistä (perfect compe33on) silloin, kun edellisten asioiden lisäksi kaikki valmistavat samanlaista tuotefa... jolloin tuofeella voi olla vain yksi hinta Edellisistä seuraa, efä yritykset toimivat ikään kuin markkinahinta olisi vakio 1

1. Voiton maksimoin3 Yrityksen oletetaan maksimoivan voifoa - yritys pitää tuofeen markkinahintaa P vakiona - valitsee tuotoksen määrän Q siten, efä voifo on mahdollisimman suuri VoiFo = myyn3tulot tuotantokustannukset = total revenue (TR) total cost (TC) = PQ TC(Q) Kustannusfunk3on TC(Q) opimme jo edellä Kokonaistuloa kuvaava funk3o TR(Q) = PQ on siinä mielessä yksinkertainen, efä hinta P on vakio - Q:n kasvaessa kokonaistulo kasvaa vakiovauhdilla P 2

Keskimääräiset tulot (average revenue) AR = TR/Q = PQ/Q = P mifaavat tuloja tuotefua yksikköä kohden ovat vakiot (= P) koska hinta on vakio Rajatulot (marginal revenue) MR = TR/ Q = (PQ)/ Q = P Q/ Q = P mifaavat tulojen kasvuvauh3a tuotoksen kasvaessa vähän ovat vakiot (= P) koska tulot kasvavat vakio vauhdilla 3

Voiton maksimoiva tuotoksen määrä on se, jolla rajatulo = rajakustannus eli MR = MC eli P = MC Perustelu: voifo = kokonaistulot kokonaiskustannukset => voiton kasvuvauh3 = kokonaistulojen kasvuvauh3 kokonaiskustannusten kasvuvauh3 eli = rajatulo rajakustannus Voiton ollessa maksimissaan sen kasvuvauh3 tuotoksen suhteen on nolla => rajatulo = rajakustannus Kuvio 1: voifo on maksimissaan pisteessä Q = Q MAX, jossa P = MC(Q MAX ) pisteessä Q 1 tulot kasvavat nopeammin kuin kustannukset, joten tuotosta kannafaa lisätä; pisteessä Q 2 päinvastoin 4

Kuvio 1. Kokonaistulot ja kokonaiskustannukset TR, TC, Yritys maksimoi voiton tuofamalla määrän, jolla rajakustannus = rajatulo TR = PQ TC(Q) max voifo kk: MC(Q MAX ) voifo Q 1 Q MAX Q 2 5 Q

Numeerinen esimerkki Mankiw n ja Taylorin kirjasta : P = 6 6

Voiton maksimoinnin ongelma voidaan esifää myös kuviossa, jonka pystyakselilla mitataan hintaa sekä keskimääräisiä ja rajakustannuksia - tästä saadaan johdefua yrityksen tarjontakäyrä Kuvio 2 - kustannuskäyrät opimme jo aiemmin - hinta P on yritykselle annefu - maksimoidakseen voifonsa yritys valitsee sellaisen Q:n, jolla MC = MR eli MC = P - jos Q on pienempi, esimerkiksi Q 1, niin MR 1 = P > MC 1 ja tuotosta kannafaa kasvafaa - jos Q on suurempi, esimerkiksi Q 2, niin MR 2 = P < MC 2 ja tuotosta kannafaa vähentää - kuvion yritys tuofaa voifoa, sillä Q:n op3maalisella arvolla Q max hinta ylifää keskimääräiset kokonaiskustannukset eli P > ATC 7

Kuvio 2. Voiton maksimoin3 Kustannukset ja tulot MC 2 Yritys maksimoi voiton tuofamalla määrän, jolla rajakustannus = rajatulo. MC ATC P = MR 1 = MR 2 AVC P = AR = MR MC 1 0 Q 1 Q MAX Q 2 Määrä 8

2. Yrityksen tarjontakäyrä Yrityksen tarjontakäyrä kuvaan tuofeen markkinahinnan ja yrityksen markkinoilla tarjoaman määrän välistä yhteyfä Opimme edellä, efä yritys valitsee tuotoksensa siten, efä MC(Q) = P Koska MC-käyrä on nouseva, niin hinnan noustessa tarjofu määrä laskee, ja hinnan laskiessa tarjofu määrä pienenee MC-käyrä kertoo siten siitä, miten tarjonta reagoi hintaan Opimme seuraavaksi, efä yrityksen tarjontakäyrä on pitkällä aikavälillä se MC-käyrän osa, joka on ATC-käyrän yläpuolella lyhyellä aikavälillä se MC-käyrän osa, joka on AVC-käyrän yläpuolella 9

Pitkä aikaväli Pitkä aikaväli on sellainen, jonka aikana yritys voi muufaa kaikkia tuotannontekijöitään sopeufaa sekä työvoiman efä pääoman määrää (esim tuotantolaitoksen kokoa) se voi tulla markkinoilla (entry) tai poistua sieltä (exit) Markkinoille tuloa ja sieltä poistumista koskeva päätös on siinä mielessä epäsymmetrinen, efä edelliseen vaikufavat kaikki kustannukset mufa jälkimmäiseen vain muut kuin uponneet kustannukset (sunk costs) uponneet kustannukset ovat sellaisia, joita ei saa takaisin esimerkiksi sanomaleh3paperia valmistavalla koneella ei voi muuta tehdä kuin paperia koneen kustannus on uponnut, ellei konefa saa myytyä. kun tuotanto lopetetaan se ei silloin vaikuta yrityksen lopefamispäätökseen 10

Oletetaan, efä yritys on markkinoilla. Milloin se poistuu sieltä (exit decision)? silloin kun voifoa ei synny eli yritys on tappiollinen poistuu, kun TR < TC eli TR/Q < TC/Q eli P < ATC poistuu, kun hinta putoaa alle keskimääräisten kustannusten ATC Yrityksen pitkän aikavälin tarjontakäyrä on MC-käyrän se osa, joka on ATC-käyrän yläpuolella Kuvio 3 kun hinta kafaa juuri ja juuri keskimääräiset kustannukset, niin voifo = 0 Yritys tuofaa voifoa silloin, kun P > ATC voiton määrä voidaan lukea kuviosta Kuvio 4 (a) Yritys tuofaa tappiota silloin, kun P < ATC Kuvio 4 (b) 11

Copyright 2004 South-Western Kuvio 3. Yrityksen pitkän aikavälin tarjontakäyrä Kustannukset Yrityksen pitkän aikavälin tarjontakäyrä MC ATC 0 Määrä Q 12

Kuvio 4. Voiton määräytyminen Hinta (a) VoiFoa tuofava yritys ATC P VoiFo = (P-ATC)Q MC P = AR ATC = MR 0 Q (voiton maksimoiva tuotos) Määrä 13

Kuvio 4. Voiton määräytyminen Hinta (b) Tappiota tuofava yritys MC ATC ATC P P = AR = MR Tappio 0 Q (tappion minimoiva tuotos) Määrä 14

Lyhyt aikaväli Lyhyt aikaväli on sellainen, jonka aikana yritys ei voi muufaa kaikkia tuotannontekijöitään jokin niistä (esimerkiksi tuotantolaitoksen kapasiteej) on vakio oletetaan efä yritys voi sopeufaa vain työpanoksen määrää, pääomapanos on kiinteä kiinteät kustannukset FC syntyvät kiinteistä tekijöistä, muufuvat kustannukset VC muutefavissa olevista tekijöistä (eli tässä työvoimasta) VoiFo = TR TC = TR (FC+VC) VoiFo tuotefua yksikköä kohden = TR/Q (FC+VC)/Q = P AFC AVC 15

Yritys tuofaa tappiota, jos P < ATC = AFC + AVC Tappion suuruus tuotefua yksikköä kohden = ATC P = AFC + AVC P Näemme, efä lyhyellä aikavälillä yrityksen kannafaa tuofaa tappiollakin aina kun P > AVC sillä tappiota voidaan pienentää kun hinta kafaa keskimääräiset muufuvat kustannukset yritys toteufaa tuotantoseisokin (shuts down) vasta kun hinta putoaa alle AVC:n yritys poistuu markkinoilta jos pitkällä aikavälillä hinta on alle ATC:n Miksi kannafaa tuofaa lyhyellä aikavälillä, vaikka syntyy tappiota? markkinoilta poistumista koskeva päätös tehdään pitkän aikavälin näkökulmasta hinta voi olla alhainen 3lapäisistä syistä, esimerkkinä matalasuhdanne Yhteenvetona opimme, efä yrityksen lyhyen aikavälin tarjontakäyrä on MC-käyrän se osa, joka on AVC-käyrän yläpuolella 16

Kuvio 5. Yrityksen lyhyen aikavälin tarjontakäyrä Hinta Yrityksen lyhyen aikavälin tarjontakäyrä on MC-käyrän se osa, joka on AVC-käyrän yläpuolella MC ATC AVC 0 Määrä 17

Voiton ja tuofajan ylijäämän välinen yhteys Luentojen luvussa 5 mifasimme tuofajan ylijäämää markkinoilla vallitsevan hinnan ja markkinoiden (tai yrityksen) tarjontakäyrän väliin jäävällä alueella Nyt 3edämme, efä tarjontakäyrä muodostuu yritysten rajakustannuskäyristä ja efä rajakustannuskäyrän alle jäävä alue kuvaa muufuvia kustannuksia - koska muufuvat kustannukset saadaan summaamalla (tai integroimalla) rajakustannukset - sillä ensimmäisen yksikön tuofamisen muufuva kustannus VC on MC 1, kahden yksikön tuofamisen muufuva kustannus on MC 1 +MC 2 ja niin edelleen => TuoFajan ylijäämä = TR VC = voifo + FC, koska voifo = TR (FC + VC) - tuofajan ylijäämä = voifo pitkällä aikavälillä - tuofajan ylijäämä > voifo lyhyellä aikavälillä 18

3. Markkinatarjontakäyrä Aiemmin luennossa 4 opimme, efä markkinatarjontakäyrä saadaan laskemalla kullakin hinnalla eri yritysten tarjoamat määrät yhteen tämä pätee sekä lyhyellä efä pitkällä aikavälillä Oletuksena on kuitenkin, efä markkinoilla on 3eFy, kiinteä määrä yrityksiä Tässä luvussa opimme jo, efä yritys poistuu markkinoilta, jos pitkällä aikavälillä P < minimi ATC Tämä pätee myös kääntäen: markkinoille tulee lisää yrityksiä aina kun P > minimi ATC Tässä ATC kafaa kaikki kustannukset, myös yrifäjän vaihtoehtoiskustannuksen eli tulon, jonka saisi jossakin muualla NollavoiFoehto (zero profit condi3on) markkinoille tulee niin paljon yrityksiä efä P = min ATC eli efä markkinahinta kafaa juuri ja juuri keskimääräiset kustannukset Tämä merkitsee sitä, efä markkinatarjontakäyrä on vaakasuora, kun tarkastellaan niin pitkää aikaväliä, efä yritysten määräkin voi muufua Kuvio 6 19

Kuvio 6. Markkinatarjonta, kun yritysten lukumäärä määräytyy nollavoifoehdosta (a) Yrityksen nollavoifoehto (b) Markkinatarjonta Hinta Hinta MC P = minatc ATC Tarjonta 0 0 Määrä (yritys) Määrä (markkinat) 20

4. Yrityksen ja markkinoiden vuorovaikutus Nyt voimme tarkastella, miten yksifäisten yritysten päätösten kaufa markkinat reagoivat kysynnän vahvistumiseen Miten markkinat 3etävät tuofaa enemmän? Oletetaan alku3lanne (kuvio 7a) sellaiseksi, efä markkinat ovat tasapainossa D 1 = S 1 ja hinta on keskimääräisten kustannusten minimissä P 1 = min ATC yrityksiä on markkinoilla nollavoifoehdon määrifelemä määrä määrä ei kasva eikä vähene 21

Oletetaan seuraavaksi (kuvio 7b), efä kysyntä vahvistuu asemaan D 2 esimerkiksi jäätelön kysyntä vahvistuu kuumana kesänä hinta nousee P 2 :een jossa S 1 = D 2 yritykset tuofavat määrän jolla MC = P 2 markkinat reagoivat tarjontakäyrää S 1 pitkin Nyt nollavoifoehto ei päde, vaan P 2 > minatc seurauksena on se,efä markkinoille tulee uusia yrityksiä (kuvio 7c) tarjontakäyrä S 1 siirtyy oikealle asemaan S 2 jossa S 2 = D 2 ja hinta P 2 = min ATC nollavoifoehto pätee jälleen mufa yrityksiä on nyt markkinoilla enemmän kuin alku3lanteessa Lopputuloksen on 3lanne, jossa markkinat ovat vastanneet kasvaneeseen kysyntää tarjontaa lisäämällä tarjonnan lisäys on tapahtunut viime kädessä yritysten lukumäärän kasvun kaufa 22

Kuvio 7. Tarjonnan sopeutuminen kysynnän vahvistumiseen (a) Alku3lanne Hinta Yritys Hinta Markkinat MC ATC S 1 P 1 P 1 D 1 Pitkän ajan tarjonta 0 q 1 0 Q Määrä (yritys) 1 Määrä (markkinat) Markkinoiden tarjontakäyrä S 1 on yritysten tarjontakäyrien eli MC-käyrien summa. Oletetaan, efä kaikki yritykset ovat kustannuksiltaan samanlaisia. => Yrityksiä on markkinoilla Q 1 /q 1 kappalefa. 23

Kuvio 7. Tarjonnan sopeutuminen kysynnän vahvistumiseen (b) Lyhyen aikavälin reak3o Hinta Yritys Hinta Markkinat VoiFo MC ATC S 1 P 2 P 1 P 2 P 1 D 1 D 2 Pitkän ajan tarjonta 0 q 1 q 2 Määrä (yritys) 0 Q 1 Q 2 Määrä (markkinat) Yritysten lukumäärä ei muutu vielä, vaan yritykset reagoivat hinnan nousuun tuofamalla enemmän. 24

Kuvio 7. Tarjonnan sopeutuminen kysynnän vahvistumiseen (c) Pitkän aikavälin reak3o Hinta Yritys Hinta Markkinat P 1 MC ATC P 2 P 1 S 1 S 2 Pitkän ajan tarjonta D 2 0 q 1 Määrä (yritys) 0 Q 1 Q 2 D 1 Q 3 Määrä (markkinat) Yritysten lukumäärä markkinoilla kasvaa kunnes puhdas voifo eliminoituu. Markkinatarjonta S 2 siirtyy oikealle yritysten lukumäärän kasvun seurauksena. Uudessa tasapainossa jokainen yritys tuofaa saman verran kuin alku3lanteessa eli q 1, mufa markkinoilla on nyt enemmän yrityksiä eli Q 3 /q 1 kappalefa. 25

Pitkän aikavälin tarjontakäyrä voi olla myös nouseva Yritysten määrä ei voi lisääntyä rajafa, koska resurssit ovat niukat Yritykset kustannusrakenteet poikkeavat toisistaan; markkinoille tulijoiden kustannukset suuremmat Silloin jotkut yritykset voivat ansaita voifoa myös pitkällä aikavälillä. Kustannusrakenteen eroista syntyvä voifo on normaali osa kilpailullisten markkinoiden toimintaa. 26