Yksilö ryhmässä 1. Yhteenveto viime luennosta 9/20/17. Havainnot, merkityksenanto, rationaalisuus Kari Jalonen

Samankaltaiset tiedostot
Yhteenveto. TU-C1010 Ihminen ryhmässä Kari Jalonen

Yksilö ryhmässä. TU-C1011 Ryhmätoiminta ja organisointi Johanna Maaniemi

Sisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

Monimutkainen käyttäjä. Käytettävyyden psykologia syksy 2004

TU-C1010 Ihminen ryhmässä

Pakollinen kurssi. 1. Psyykkinen toiminta ja oppiminen (PS01)

PS6-kurssin tehtävä

Yksilö ryhmässä 2. Arvot, persoonallisuus ja tunteet Kari Jalonen

Psyykkinen toimintakyky

EKK 223 Uuden testamentin sosiaalinen maailma. Risto Uro Luentokurssi PR XV

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

AJATTELE ITSE. Hanna Vilkka

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa

HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.

Organisaatiokäyttäytyminen. 21C00250, 6 op, , periodi I

Keksikää mahdollisimman monta:

SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti

Ihmistieteet vs. luonnontieteet: Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta. Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin

Rationaalisen valinnan teoria

Opetuksen tavoitteet

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Pelin kautta opettaminen

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

TERV108 V luento. Tutkimus terveystiedossa, 3op. syyslukukausi 2009 Raili Välimaa puh (260) 2014, L-328

Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

Teoria tieteessä ja arkikielessä. Teoriat ja havainnot. Teorian käsitteitk. sitteitä. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1)

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy T syksy 2004

Teidän kysymyksiänne Perspektiivejä minuuteen ja identiteettiin Sukupuoli osana minuutta

Psykologitiimi Päämäärä Oy

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

Näkökulmana kulttuuri

Näkökulmana kulttuuri

VUOROVAIKUTUSHARJOITUS

Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä (ESY) - menetelmä

Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari

5.16 PSYKOLOGIA TAVOITTEET

Johdatus kuluttajan käyttäytymiseen

Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1)

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

MS-C2128 Ennustaminen ja Aikasarja-analyysi, 5 op Esittely

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Intentionaalisuus. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia

Maailma muuttuu, kehittyykö valmennus? Jukka Tiikkaja, koulutuspäällikkö (valmennus) Valmennus- ja seuratoimintaseminaari 25.4.

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

Psykologia. Opetuksen tavoitteet

Pakollinen kurssi. Syventävät kurssit 3V\\NNLQHQWRLPLQWDRSSLPLQHQMDYXRURYDLNXWXV36

Opetuksen tavoitteet. Arviointi

Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

Tieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

MS-C2128 Ennustaminen ja Aikasarja-analyysi, 5 op Esittely

ACUMEN O2: Verkostot

PSYKOLOGIA - AINEOPINNOT 35 OP

Ennakoinnin työkalupakki -koulutus Päivi Holopainen Well Ahead

MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT

hyvä osaaminen

Verkostoista ja strategisesta ajattelusta

Tutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Havainto ja sen kirjaaminen sekä Itsearvioinnin ja ulkopuolisen havainnoinnin sudenkuoppia. C: Tuomas Leinonen

ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO

Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

MS-C2128 Ennustaminen ja Aikasarja-analyysi, 5 op Esittely

Varhainen tiedekasvatus: yhdessä ihmetellen. FT Jenni Vartiainen

6 TARKASTELU. 6.1 Vastaukset tutkimusongelmiin

VALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

Lyhyet kurssikuvaukset

5.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet

3.16 Psykologia. Opetuksen tavoitteet

Luento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987

6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Luento 7, , Johtamisviestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Valintamuotoilu ja nudging vaikuttamisen keinona I Markus Kanerva Kokeileva Suomi -hanke / Politiikka-analyysiyksikkö

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa Näkymätön näkyväksi

arvioinnin kohde

Persoon ersoon llin llin en aja a ttelu p ä ä telm ien telm ien ja ja pä p ä ä töksen teossa töksen T tki t ja: Ura:

MIKÄ ON HAVAINTO? TIEDON SUBJEKTIIVINEN LÄHTÖKOHTA

Teoriat liikkeenjohtamisessa: hyviä, pahoja vai tarpeettomia? Kimmo Alajoutsijärvi Dekaani Oulu Business School

PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS

HAVAINTO, TIEDONINTRESSI, PÄÄTTELY, HAVAINNOLLISTAMINEN JA DIALOGINEN KIRJOITTAMINEN MIKÄ ON HAVAINTO?

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Tieteenfilosofia 3/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla

Kandidaatin tutkinnon ohjeellinen suorittamisjärjestys sosiaalipolitiikassa

Transkriptio:

Yksilö ryhmässä 1 Havainnot, merkityksenanto, rationaalisuus 20.9.2017 Kari Jalonen Yhteenveto viime luennosta Kurssin käytännöt Kurssikirja Lukupiirit Keskustelun tasot Yksilöiden toiminta työorganisaatioissa Ryhmien toiminta työorganisaatioissa Organisaatioiden johtaminen Kyrö-esimerkki 1

Päivän ohjelma Yksilöpsykologian rooli yhteistoiminnan ymmärtämisessä Havainnot Havainnointiprosessi Havainnoinnin ominaisuudet ja sudenkuopat Merkityksenanto Ympäristön ja toiminnan tulkinta sosiaalisena toimintana Rationaalisuus ja sen rajat Tieteelliset merkitykset: teoriat ihmistieteissä Psykologia ja organisaatiokäyttäytyminen Psykologia Yksilön mielen sisäisiä tapahtumia ja käyttäytymistä tutkiva tieteenala Voimakas, luonnontieteeseen pohjautuva tutkimusperinne Organisaatiokäyttäytyminen (Organizational behaviour, OB) Sovellettu tieteenala, joka keskittyy yksilö-, ryhmä- ja organisaatiotason prosesseihin jotka selittävät organisaation toimintaa (ja toiminnan tuloksia) Monitieteistä; ilmiöiden kuvaus ja sovellettavat teoriat hyödyntävät psykologian lisäksi sosiaalipsykologian, sosiologian, taloustieteen keskusteluita 2

Ihmiskäsitys! Luonto Perustuuko ihmisyksilöiden persoonallisuus, ajattelu ja käytös geeneihin? Onko se ennalta ohjelmoitua? Hoiva Onko ihmisten persoonallisuus, ajattelu ja käytös opittua sosialisaation seurausta? Heikot sortuu elon tiellä Ohjaako ihmisten toimintaa oma etu vai yhteisön etu? Millainen on johtaja joka perustaa toimintansa oletukseen pysyvistä käytösmalleista? Entä kulttuurisista, opituista malleista? Miten nämä oletukset näkyvät omassa arjessasi? Havainnointi! 3

Havainnointi tiedon käsittelynä Tallennus ja haku Tulkinta Järjestäminen Huomion suuntaaminen, suodatus Jatkuva aistimusten virta ( raakadata ) (muokattu Reed, 2009) Havainnointiprosessin ominaisuuksia Stereotyypit Ihmisten, objektien ryhmittely yleistyksiin perustuviin kategorioihin Haloefekti, paholaisefekti Henkilöön tietyssä tilanteessa liitettyjen (positiivisten / negatiivisten) piirteiden yleistäminen myös muihin tilanteisiin Mukavaa ihmistä pidetään helposti myös luotettavana, maratoonaria myös hyvänä johtajana Itsensä toteuttavat ennusteet Uskomukset vaikuttavat ihmisten toimintaan; kun toimimme niiden mukaan, ne toteutuvat Tärkeitä tehokkaalle viestinnälle ja toiminnalle Aiheuttavat helposti ongelmia 4

Attribuutiovirheet Käytöksen sisäiset ja ulkoiset syyt (Internal and external attribution) Fundamental attribution error Sisäisten ominaisuuksien käyttö muiden käytöksen selittämiseen Minää palvelevat vinoumat (self-serving bias) Menestyksen selittäminen sisäisillä ominaisuuksilla ja epäonnistumisen ulkoisilla syillä Kognitiivinen dissonanssi Epämukavuus, joka seuraa ristiriitaisten uskomusten (skeemojen) samanaikaisesta ylläpitämisestä 5

Milloin nämä ominaisuudet johtavat meitä harhaan?! Milloin nämä ominaisuudet johtavat meitä harhaan? Riittämätön tiedonkeruu Tulkintojen perustaminen epäoleelliseen tai hataraan tietoon Pinnallisiin, omien toiveiden mukaisiin havaintoihin tyytyminen Tulkinnan perustaminen ensimmäisiin tietoihin (myöhemmistä havainnoista välittämättä) Stereotyyppien kritiikitön hyväksyminen Ei-sanallisen käytöksen tulkitseminen huomioimatta ympäröivää kontekstia Attribuutioiden perustaminen hatariin todisteisiin 6

Miten kognitiivisia virheitä vältetään?! Miten kognitiivisia virheitä vältetään? Varaa aikaa, vältä pikaisten johtopäätösten tekemistä Kerää ja käytä tietoisesti monenlaista tietoa ihmisistä Opettele ymmärtämään omien ennakko-oletuksiesi ja mielipiteidesi vaikutus päätöksentekoosi Tarkastele kriittisesti tekemiäsi oletuksia tapahtumien syistä è Tieteellinen ajattelutapa! 7

System 1 and 2 Thinking (Daniel Kahneman) Sensemaking merkityksenanto! 8

SENSEMAKING Sensemaking on aktiivista toimintaa, joka on jatkuvaa retrospektiivistä uskottavuuden ohjaamaa (ei tarkan oikeellisuuden) mielikuviin perustuvaa ihmisten tekemää (ja yhdessä tekemää!)... syitä ja seurauksia etsivää (rationalisoivaa ei rationaalista)... sosiaalista Muokattu: Weick, 1995 SENSEMAKING Aspects of Sensemaking Social context Personal identity Retrospection Salient cues Ongoing projects Plausibility Enactment Drafting Doing 9

Metaforat ja rationaalisuus Kuvaamme usein asioita vertauskuvallisesti käyttäen yhden elämänalueen ilmaisuja toisen elämänalueen kuvaamiseen Liikkeenjohdon alalla usein käytettyjä vertauskuvia Erottavat Toisaalta sodanjohto: yhtenäinen joukko seuraa lippua kantavaa johtajaansa kamppailuun Biologia: työnjako, luonnollisuus, kilpailu Rationaalinen päätöksenteko Kielenkäyttö vaikuttaa siihen, mitä mitä pidämme järkevänä tai mahdollisena. Teoria! 10

Mikä on teoria ihmistieteissä? Kuvaa ilmiön ja selittää sen Keskittyy tiettyyn ilmiöön, tietyssä ympäristössä Perustuu aiemmalle tutkimukselle; täydentää tai tarkentaa sitä Kuvaa todellisuutta sitä heikommin, mitä kauempana keskeisestä ilmiöstä tai teorian luomisympäristöstä ollaan Ei päde universaalisti; sopivuus perusteltava käytettäessä Hyödyllinen ennustamisessa? Harvoin todistettavissa - usein osoitettavissa vääräksi Ohjaa huomiota ja toimintaa; myös käytännössä (enemmän tai vähemmän) hyödyllinen Picasso: Bull (plates 1, 2, 4, 5, 6, 7, 10, 11). 1945-1946. In this series of images, all pulled from a single stone, Picasso visually dissects the image of a bull to discover its essential presence through a progressive analysis of its form. Each plate is a successive stage in an investigation to find the absolute 'spirit' of the beast. 11

"Blind monks examining an elephant" by Itcho Hanabusa (1652 1724) Ensi viikolla Keskiviikon luennolla jatkamme yksilönäkökulman käsittelyä Lukupiiritapaamiset alkavat! Ensimmäisen luentotehtävän DL pe 29.9. 12

Luentotehtävät Kirjoita esseesi asiakielellä Kiinnitä huomiota esseesi rakenteeseen, johdattele lukijaa Hyvä vastaus soveltaa luennoilla käsiteltyjä käsitteitä, malleja, teorioita esitettyyn tehtävään. Perustele esittämäsi väitteet (myös silloin, kun aiot kyseenalaistaa ne) Vältä helppoja yleistyksiä kuten kaikki tietävät... tai kukaan ei voi väittää... tai ihminen toimii aina näin, kuvaa mieluummin esim. perusteena esittämälleni tulkinnalle voi esittää... Vaikka omat kokemuksesi tilanteista ovat todellisia, älä oleta, että muut kokisivat tilanteet samoin kuin sinä. Pohdi, mistä tämä johtuu tai mitä seurausta tällä voi olla (tehtävästä riippuen) 13