AK 359 TERVEYSKESKUKSEN JA SAIRAALAN ALUE (TERVEYSKAMPUS-HANKE) ASEMAKAAVAN SELOSTUS

Iisalmen kaupunki Tekninen keskus Kaupunkisuunnittelu Kaavaselostus 1 (18) Pvm muutettu Asianumero 12.12.2017..20 IIS/67/10.02.03.00/2017 AK 359 TERVEYSKESKUKSEN JA SAIRAALAN ALUE (TERVEYSKAMPUS-HANKE) ASEMAKAAVAN SELOSTUS LUONNOS ASEMAKAAVAN MUUTOS, joka koskee Iisalmen kaupungin 1. kaupunginosan kortteleita 36, 37, 38, 130, 102 (osa) ja 103 (osa) sekä katualuetta. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU Iisalmen kaupungin 1. kaupunginosan korttelit 36, 37, 38, 130, 102 (osa) ja 103 (osa) sekä katualuetta. Kaavan laatija Postiosoite: Iisalmen kaupunki, kaavoitus, Pohjolankatu 14, PL 10, 74101 IISALMI Hannele Kelavuori, asemakaava-arkkitehti Jyrki Könttä, kaupungininsinööri Heli Kärki, kaavavalmistelija puh. 040 830 2783 puh. 040 588 9022 puh. 040 355 1886 hannele.kelavuori@iisalmi.fi jyrki.kontta@iisalmi.fi heli.karki@iisalmi.fi Kaavan vireille tulo: 27.1.2017 Kaavan hyväksyminen: Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Kaavaselostus 2 (18) 1.TIIVISTELMÄ 1.1.Asemakaavan muutosalue Asemakaavaa muutetaan kortteleissa 36 (sairaala), 37 (terveyskeskus), 38 (huoltoasema), 130 sekä osittain kortteleissa 102 ja 103. Kaava-alueen keskeiset korttelit ovat Ilvolankadun, Salmenkadun, Riistakadun, Meijerikadun, Pohjolankadun ja Kuutolankadun väliin jäävät kaksi korttelia. Näiden lisäksi kaava-alueella on Ilvolankadun ja Salmenkadun kulmauksessa oleva pysäköintialue sekä Riistakadun ja Meijerikadun kulmauksessa oleva tontti (Meijerikatu 1). Kuva 1 Sijainti. 1.2.Asemakaava ja asemakaavan muutoksen tavoitteet Asemakaavan muutoksen keskeinen tavoite on mahdollistaa nykyisen ns. terveyskeskuksen ja ns. aluesairaalan alueen kehittäminen ja tonttien mahdollinen täydennysrakentaminen. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän hankesuunnitelmissa esittämä tavoite on edetä toimintojensa kehittämisessä siten, että nykyisen aluesairaalan toimintoja siirtyy nykyisen terveyskeskuksen puolelle ja aluesairaalan korttelissa puretaan osia rakennuksesta ja uusia toimintoja sijoitetaan sairaalarakennukseen. Nämä muutokset muuttavat myös liikennöintitarpeita kortteleissa: terveyskeskuksen sisäpihalle suuntautuu lisääntyvät liikennemäärät ja vastaavasti aluesairaalan osalta ainakin huoltoliikenteen liikennöintimäärät todennäköisesti vähenevät. Voimassa olevan asemakaavan mukainen rakennusoikeus ei riitä mahdollistamaan täydennysrakentamista toimijan kannalta riittävässä laajuudessa. Mahdollinen terveyskeskuksen korttelialueen täydennysrakentaminen aiheuttaa pysäköintipaikkojen uudelleen järjestämistarpeita, samoin kuin mahdollinen täydennysrakentaminen ns. sairaalan korttelissa. Kaavamuutoksella tutkitaan mahdollisuus sijoittaa terveyskeskuksen tarvitsemia pysäköintipaikkoja sairaalan kortteliin, esimerkiksi Salmenkadun puoleiselle tontin osalle, jos 1970-luvulla rakennettu osa sairaalasta puretaan. Kaavamuutoksella tutkitaan myös ns. Veljeskodin kiinteistön kehittämismahdollisuuksia maankäytöllisesti. Kaavamuutokseen mukaan on otettu myös Meijerikatu 1 kiinteistö, koska nykyinen kaava mahdollistaa tällä alueella vain kaksikerroksista rakentamista ja ympäristöä olisi mahdollista kehittää tiiviimmän rakentamisen mahdollistamiseksi. Kaavalla pyritään varaamaan riittävät aluevaraukset myös tulevaisuuden terveydenhuollon vaatimia ratkaisuja varten.

Kaavaselostus 3 (18) 1.3.Kaavaprosessin vaiheet Kaavan vireille tulo: Kaavan käsittelyvaiheet: Iisalmen Sanomat, kuulutus 27.1.2017 OAS nähtävillä 30.1.- 24.2.2017 Tekninen lautakunta 12.12.2017 Kaavaluonnos nähtävillä Tekninen lautakunta (Kaupunginhallitus) Kaavaehdotus nähtävillä Tekninen lautakunta Kaavan hyväksyminen: Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Kaavaselostus 4 (18) Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä... 2 1.1. Asemakaavan muutosalue... 2 1.2. Asemakaava ja asemakaavan muutoksen tavoitteet... 2 1.3. Kaavaprosessin vaiheet... 3 2. Lähtökohdat ja alueen nykytilanne... 5 2.1. Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 2.1.1. Alueen yleiskuvaus... 5 2.1.2. Luonnonympäristö... 5 2.1.3. Rakennettu ympäristö... 5 2.1.4. Maanomistus... 5 2.2. Kaavoitus- ja suunnittelutilanne... 6 3. Asemakaavan suunnittelu ja kaavaprosessi... 10 3.1. Asemakaavan suunnittelun tarve... 10 3.2. Osallistuminen ja yhteistyö... 10 3.2.1. Osalliset... 10 3.2.2. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 10 3.2.3. Viranomaisyhteistyö... 10 3.3. Kaavahankkeen aloitus ja eteneminen... 10 3.4. Asemakaavan tavoitteet... 11 3.5. Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 11 3.5.1. Kaavaluonnos... 11 3.5.2. Kaavaratkaisun valinta ja perusteet... 12 4. Asemakaavan kuvaus... 13 4.1. Kaavan rakenne... 13 4.1.1. Aluevaraukset... 13 4.1.2. Kaavamerkinnät - ja määräykset... 13 4.1.3. Nimistö... 13 4.1.4. Mitoitus... 14 4.2. Kaavan vaikutukset ja tavoitteiden toteutuminen... 16 5. Asemakaavan toteutus... 18 Liitteet 1. Asemakaavan seurantalomake 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Kaavan yleisötilaisuuksien muistiot 4. Kannanotot oas-vaiheessa, yhteenvedot lausunnoista ja vastineet 5. Selvitys maankäytön edellytyksistä alueella, 2015 6. Selvitys liikenteellisistä vaihtoehdoista, 2015 7. Inventointikortit

Kaavaselostus 5 (18) 2. LÄHTÖKOHDAT JA ALUEEN NYKYTILANNE 2.1.Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1.Alueen yleiskuvaus Alue on pitkälti rakentunut. Etenkin ns. terveyskeskuksen korttelin (k. 37) pohjoisosa on tiiviisti rakentunut. Tämä osa on punatiilistä, 2-3 kerroksista, 1980-luvun rakennuskantaa. Korttelin eteläosassa on rakentunut kulma 4-kerroksisina kerrostaloina 2000-luvulla. Korttelissa on yksi pientalo, pysäköintialueita sekä huoltoasema. Korttelissa 36 on rakentunut aluesairaala, jonka vanhin osa on 1950-luvulta ja johon on tehty laajennuksia mm. 1970- ja 1990-luvuilla. Ns. R2-rakennukselle aluesairaalan tontilla (Riistakatu 23) on myönnetty purkulupa. Kyseessä on porrastettu rivitalomainen 2-kerroksinen kiinteistö. Korttelin eteläosassa on tiiviisti rakentunut Ilvolanpirtin palvelu- ja asuinkiinteistö sekä 1980-luvulla rakentunut 2-kerroksinen asuin- ja toimistokäytössä oleva kiinteistö. Korttelissa 103 tontilla 6 (Meijerikatu 1) on yksikerroksinen kaupungin omistama kiinteistö, joka toimii tällä hetkellä väistötilana. Kaava-alueella ei ole luonnonympäristöä. Kaava-alueen pinta-ala on n. 7,5 ha. Alueella ovat voimassa asemakaavat AK 331 (hyv. 2007) ja AK 255 (hyv. 1991). 2.1.2.Luonnonympäristö Alueella ei ole luonnontilaista ympäristöä. 2.1.3.Rakennettu ympäristö Kaava-alueella asuu noin 120 asukasta. Alueelle on rakentunut kaksi 4-kerroksista asuinkerrostaloa 2010- luvulla. Kaava-alueen länsi- ja pohjoispuolella on pientaloasutusta ja etelä- ja itäpuolella kerrostaloja. Alue on pitkälti rakentunut. Alueen merkittävin toiminto liittyy terveydenhuoltoon Iisalmen sairaalan ja terveyskeskuksen toimintojen myötä. Alueella on myös ikäihmisten palveluasumista, kuntoutuspalveluita sekä huoltoasema. Alueella on pitkään ollut tarve lisätä sekä henkilökunnan että asiakkaiden pysäköintipaikkoja. Kaava-alueen välittömään läheisyyteen sijoittuu myös kaupan suuryksikkö. Pohjolankatu on Iisalmen merkittävin taajaman läpikulkuväylä pohjois-eteläsuunnassa. 2.1.4.Maanomistus Iisalmen kaupunki omistaa kiinteistöt 37-6 (terveyskeskus) ja 37-7 ( Veljeskoti ) sekä pysäköintialueen Kuutolankadun pohjoispuolella, autopaikkojen korttelialueen Salmenkadun pohjoispuolella sekä liikennöintialueet (kadut ja kevyen liikenteen yhteysväylät). Aluesairaalan tontin 36-1 omistaa Ylä-Savon SOTE -kuntayhtymä ja Ilvola-säätiö tontit 36-2 ja 36-3. Muu maanomistus on kaava-alueella yksityistä. Kuva 2 Alueen maanomistus.

Kaavaselostus 6 (18) 2.2.Kaavoitus- ja suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteet ovat uudistumassa. Kaavahankkeeseen liittyy mm. eheytyvän yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön laatuun liittyviä tavoitteita, kuten: Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Maakuntakaava Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030, jonka YM on vahvistanut 7.12.2011, suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi. Kuva 3 Ote Pohjois-Savon maakuntakaava 2030. Kuva 4 Ote Pohjois-Savon maakuntakaava 2030, Iisalmen kulttuuriympäristö Kaava-alueelle sijoittuu Pohjois-Savon maakuntakaavassa MA1-merkitty Pohjolankadun alue. MA1: Kulttuuriympäristön kannalta maakunnallisesti tärkeä alue. Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt. Suunnittelumääräys: Alueen tai kohteen suunnittelussa on otettava huomioon rakennetun kulttuuriympäristön kokonaisuudet ja ominaislaatu. Alueen tai kohteen erityispiirteitä tulee vaalia.

Kaavaselostus 7 (18) Yleiskaava Kaavamuutosalueella on voimassa kaupunginvaltuuston 26.3.2007 hyväksymä Iisalmen keskustaseudun osayleiskaava (OYK 16). Kuva 5 Ote Keskustaseudun osayleiskaavasta. Yleiskaavassa kaava-alueen suunnittelua ohjaavat merkinnät ja määräykset: Julkisten palveluiden ja hallinnon alue, nykyisellään säilyvä. (violetti), kerrostalovaltainen asuinalue (ruskea), autopaikkojen korttelialue (vaal.pun.) sekä liikennealue (pun. reunustettu). Riistakadulla Kehitettävä kevyenliikenteen yhteystarve (musta palloviiva). Pohjolankadulla Kaupunkikuvallisesti tärkeä alue, jossa asemakaavaa laadittaessa on varmistettava kaupunkikuvallisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen (viivarasterointi). Asemakaava Alueella ovat voimassa asemakaavat AK 331 (hyv. 2007) ja AK 255 (hyv. 1991). Kuva 6 Kaavoitustilanne.

Kaavaselostus 8 (18) Voimassa oleva asemakaava mahdollistaa sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten (YS) sijoittamisen alueelle. Lisäksi kaavassa on LPA-alue varauksia (autopaikkojen korttelialue), AK eli kerrostalojen korttelialue sekä LH eli huoltoaseman korttelialue. Voimassa oleva kaava mahdollistaa 4-kerroksisen rakentamisen ns. sairaalan kortteliin (k.36), 3-kerroksisen rakentamisen ns. terveyskeskuksen kortteliin ja 4-kerroksisen rakentamisen kerrostalokortteliin. Kaavassa on terveyskeskuksen eteläpuolella kevyenliikenteen yhteys- varaus Riistakadulle asti (Pohjolankadulta). Kaava sallii maanalaista pysäköintiä sairaalan eteläpuolelle. Muut tarkemmat voimassa olevan kaavan kaavamerkinnät ovat tarkistettavissa ajantasa-asemakaavasta. Kuva 7 Ote ajantasa-asemakaavasta. Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen 14.11.2011 114. Rakennuskiellot Alue ei ole rakennuskiellossa Ilvolankadun varren LPA-aluetta lukuun ottamatta.

Kaavaselostus 9 (18) Päätökset, sopimukset, suunnitelmat ja investoinnit Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän hankesuunnitelman (vaiheet 1 ja 2) liittyvät kaavamuutoshankkeeseen. Hankesuunnitelma käsittää mittavia investointeja. Hankesuunnitelmaa on käsitelty myös Iisalmen kaupunginvaltuustossa. Hankesuunnitelman vaiheen 2 suunnittelu on käynnissä. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän edustajat ovat tuoneet kaavamuutostarpeen ilmi neuvottelussa Iisalmen kaupungin kanssa ennen kaavamuutoksen käynnistämistä. Kiinteistörekisteri Alue kuuluu kiinteistörekisteriin. Pohjakartta Iisalmen kaupungin teknisen keskuksen kaupunkirakenneyksikkö on tarkastanut pohjakartan vuonna 2017. Muut suunnitelmat ja selvitykset Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä on laadituttanut ja ohjannut hankesuunnitelman laadintaa. Iisalmen kaupunki laati v. 2015 alueelle maankäyttösuunnitelman. Suunnitelmalla tutkittiin mm. Soteterveyskampushankkeen myötä katuverkostolle aiheutuvia muutostarpeita.

Kaavaselostus 10 (18) 3. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELU JA KAAVAPROSESSI 3.1.Asemakaavan suunnittelun tarve Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä on tuonut esiin kaavamuutostarpeen neuvotteluissa Iisalmen kaupungin kanssa toimintojen kehittämisen mahdollistamiseksi alueella. 3.2.Osallistuminen ja yhteistyö 3.2.1.Osalliset Kaavahankkeessa osallisia ovat seuraavat tahot: Viranomaiset: Pohjois-Savon ELY-keskus Kuopion kulttuurihistoriallinen museo Pohjois-Savon pelastuslaitos Lautakunnat: SOTE Kuntayhtymän ympäristölautakunta SOTE Kuntayhtymän yhtymähallitus tekninen jaosto Asukkaat ja kiinteistönomistajat Järjestöt ja yhdistykset: nuorisoneuvosto ikäihmisten neuvosto vammaisneuvosto yrittäjäjärjestöt (Iiden ry, Iisalmen yrittäjät, Iisalmen Seudunyrittäjänaiset) Ylä-Savon Nuorkauppakamari, Ylä-Savon Kauppakamari Sähkö-, vesi-, puhelinyhtiöt: puhelinyhtiöt: Kaisanet Oy, TeliaSonera Finland Oyj Savon Voima Verkko Oy Savon Voima Oyj/ Energiantuotanto ja kaukolämpö Iisalmen Vesi Muut tarpeen mukaan 3.2.2.Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt OAS tilaisuus järjestettiin 1.2.2017. OAS:iin saatiin kannanottoja lähialueen pientaloasukkailta. Kaavoitus on osallistunut alueen suunnittelun edistämiseen Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän Terveyskampushankkeen hanketyöryhmän kanssa yhteistyössä vaiheessa 2. 3.2.3.Viranomaisyhteistyö Kaavasta ei ole järjestetty viranomaisneuvottelua (luonnosvaihe). 3.3.Kaavahankkeen aloitus ja eteneminen Asemakaavan muutoksen käynnistymisestä ja 1. yleisötilaisuudesta kuulutettiin Iisalmen Sanomissa 29.1.2017 sekä kaupungin ilmoitustaululla ja www-sivuilla. 1.2.2017 1. Yleisötilaisuus: osallistumis- ja arviointisuunnitelman esittely ja osallisten kuuleminen. 30.1.-24.2.2017 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla.

Kaavaselostus 11 (18) xx.xx.20xx xx.xx.-xx.xx.20xx xx.xx.-xx.xx.20xx xx.xx.20xx Kaavaluonnoksen esittelytilaisuus pidettiin kaupungintalolla. Kaavaluonnos oli nähtävillä ja lausunnoilla. Kaavaehdotus oli nähtävillä ja lausunnoilla. Kaavaehdotuksen esittelytilaisuus pidettiin kaupungintalolla. Yhteistyötä on tehty kaupungin toimitilat vastuualueen, kadut- ja infra vastuualueen, rakennusvalvonnan sekä tonttipalveluiden ja mittauspalveluiden kanssa. 3.4. Asemakaavan tavoitteet Yleisellä tasolla yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja palveluiden kehittämisen turvaaminen ovat keskeisiä kaavan tavoitteita. Alueella on kaavalla tehtävää toimintojen sijoittamisen, liikenteen ja kaupunkikuva ohjaamisen tarvetta. Asemakaavan tavoitteita on käsitelty kohdassa 1.2. Osallisten tavoitteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä helmikuussa 2017. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan saatiin kommentteja Ilvolankadun ja Salmenkadun varren asukkailta (8 hlöä). Kannanotoissa toivottiin, etteivät uudet suunnitelmat huononna tai vaaranna asuinympäristöä, viihtyisyyttä ja asumiseen liittyviä laatutekijöitä. Toivottiin, että suunnittelussa huomioidaan asukkaiden näkemykset ja toiveet. Salmenkadun kannanotossa nähtiin mahdollisen pysäköintialueen sijoittamisen Salmenkadun varteen ja mahdollisen korkeamman rakentamisen heikentävän asuinympäristön arvoa. 3.5. Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Kaavaluonnosta laadittaessa on pohdittu mm. seuraavia vaihtoehtoja: - Veljeskodin kiinteistö säilyy tai alue uudisrakennetaan. - Kuutolankadun ja Riistakadun risteysalueen länsipuolella oleva rakennus säilyy tai korvautuu uudisrakentamisella. - Pysäköinti järjestetään maantasopysäköintinä tai rakennetaan rakenteellista pysäköintiä. - Meijerikatu 1 kiinteistö säilyy tai korvautuu uudisrakentamisella. Lähtökohtana on, että toiminnoille esitetty ja tarvittava pysäköintipaikkamäärä on osoitettu kaava-alueelta. Erillisiä kaavaluonnoksia ei ole laadittu, koska alue on pitkälti rakentunut ja alueen suunnittelua toteutetaan myös Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän hankesuunnittelun muodossa. 3.5.1. Kaavaluonnos Kaavaluonnoksessa esitettyjä keskeisiä muutoksia voimassa olevaan asemakaavaan nähden ovat: Sairaalan kiinteistön (140-1-36-1) rakennusoikeutta on nostettu tehokkuudesta e=0,8 tehokkuuteen e=1,0. Kerrosluku neljä (IV). Toteutunut rakennusoikeus tontilla 36-1 on noin 24 000 k-m2. Ns. Terveyskeskuksen korttelialueen (K.37,YS) rakennusoikeutta on nostettu e=1,0 (19 738 k-m2). Voimassa olevan kaavan mukainen rakennusoikeus e=0,85 (17102 k-m2) on käytetty. Kerrosluku on pääosin III. Kerrosluku vaihtelee II-IV välillä. Kortteli 103 YS-korttelialueen (Meijerikatu 1) rakennusoikeutta on nostettu ja kerroslukua korotettu tontin eteläosassa neljään mahdollistamaan tontin tehokkaampi rakentaminen (Riistakadun ja Meijerikatun kulmaus). Rakenteellinen pysäköinti (maanalainen pysäköinti ja pysäköintilaitos) on mahdollistettu kortteleissa 36,37,38 ja 103. Pysäköintilaitos voi olla kaavaluonnoksen mukaisesti korkeintaan maantasokerros + 2 maanpäällistä pysäköintitasoa. Salmenkadun varsi korttelissa 36 (pohjoisosa, jossa nyt sairaalan 70-luvulla valmistunut osa) on varattu kaavassa rakenteelliselle pysäköinnille. Pysäköinti velvoitetaan toteuttamaan tällä alueella vähintään kahteen kerrokseen. Ilvolankadun katualuetta on levennetty 4 m jalkakäytävä-varausta varten itään, YS-korttelialueen pinta-ala pienenee samassa suhteessa. Kannanottoja kevyenliikenteen väylän järjestämiseksi Ilvolankadulle on saatu Haukiniemi-Ilvolankatu kaavan yhteydessä. Katua käytetään kannanottojen mukaan mm. koululaisten kouluun kulkemis/kuljettamisväylänä. Riistakatu on osoitettu hidaskatuna. Tällä pyritään parantamaan terveydenhuollon tilojen toiminnallista yhteyttä.

Kaavaselostus 12 (18) Louhenkatu palautetaan katualueeksi Kuutolankadusta pohjoiseen (ollut korttelin osaa), koska on arvioitu, että liikennöinti terveyskeskuksen sisäpihalla tulee lisääntymään. Kaavalla mahdollistetaan pysäköintipaikkojen osoittaminen kortteleiden 36 ja 37 välillä, eli käytännössä siten, että ns. terveyskeskuksen pysäköintipaikkoja voidaan järjestää ns. sairaalan korttelialueelle. Nykyiset LPA-merkityt alueet säilyvät kortteleiden 36 ja 37 käytössä. Näiden lisäksi on tehty muita, lähinnä teknisiä muutoksia verrattuna nykytilanteeseen tai voimassa olevaan kaavaan. Pysäköinnin järjestäminen on yksi keskeisistä asioista kaava-alueella. Alueen tehokas rakentaminen edellyttää pysäköinniltä osittain rakenteellista ratkaisua. Rakentamisen tehokkuus on suhteessa pysäköintiratkaisuun ja siten tulevaisuuden rakentamismahdollisuuksien turvaamiseen alueella. Pysäköintinormi on sosiaalitoimen ja terveydenhuollon tilojen osalta 1 ap/ 70 k-m2 kohden. Alueella työskentelevän henkilökunnan määrän vuoksi alueella on runsaasti pysäköintitarvetta, minkä lisäksi tarvetta on asiakaspysäköintipaikoille. Pysäköinti alueella on osittain hajautunut eri kiinteistöille. Pysäköintipaikkoja (YS-alueilla k.36 ja 37) on nykytilanteessa noin 410 autopaikkaa, SOTE: n arvio henkilökunnan pysäköintipaikka tarpeesta suunniteltujen toimintojen alueelle sijoittumisen jälkeen noin 320 autopaikkaa (+asiakaspaikat) ja kaavaluonnoksen enimmäisrakennusoikeuden mukainen autopaikkamäärä YS-alueelle on noin 560 autopaikkaa, mikä edellyttää rakenteellista pysäköintiä. Hankesuunnitelman vaihtoehdossa (i) esitetyn ratkaisun mukaisella rakentamisella tarve olisi noin 410 autopaikkaa (kerrosala perusteisesti). Näiden lisäksi tarvitaan muiden alueen toimintojen autopaikat (kuten Ilvolasäätiö, Veljeskoti,Meijerikatu 1 kiinteistö), jotka toteutetaan pääosin kiinteistökohtaisesti sekä mahdolliset tulevaisuuden rakentamisen varaukset. Rakennusoikeus (k-m2) toteutunut Voim.ol. kaava Kaavaluonnos Sote hankes.tot. Kortteli 36, ns.sairaalan tontti 23 992 19 828 (e=0,8) 24 058 (e=1,0) 16 676 Kortteli 37, YS 17 277 17 102 (e=0,85) 19 738 (e=1,0) 18 787 3.5.2.Kaavaratkaisun valinta ja perusteet Kaavaluonnosvaiheessa on suhteutettu alueen toteutuneita rakennusoikeuksia kaavan varauksiin. Kaavaluonnoksessa on haluttu myös ohjata alueen käyttötarkoitusta sosiaali- ja terveydenhuollon käyttöön, samoin kuin mahdollistaa SOTEn esittämien suunnitelmien toteuttaminen. Toisaalta kaavalla varaudutaan myös erilaisiin ja pidemmän tähtäimen hankkeisiin verrattuna kaavoitusvaiheessa esillä olleisiin tarpeisiin, eli kaavasta pyritään tekemään rakennusalojen ja rakennusoikeuden suhteen joustava, huomioiden kuitenkin korttelialueiden toimivuus sekä pysäköintitarpeet.

Kaavaselostus 13 (18) 4. ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1.Kaavan rakenne Alueen ollessa pitkälti toteutunut ja kaava noudattaa pitkälti toteutunutta rakennetta. Kaavassa varaudutaan kuitenkin alueen kehittämiseen osoittamalla rakennusoikeutta ja rakennusaloja siten, että YS-alueita olisi mahdollista jatkossakin kehittää. Näitä keskeisiä kohtia ovat sairaalan ja Ilvolasäätiön omistamien kiinteistöjen välinen alue sekä terveyskeskuksen korttelialueella ns. nykyisen Veljeskodin kiinteistö. Lisäksi Riistakadun ja Kuutolankadun kulmassa korttelissa 36 on mahdollista uudisrakentaa nykyisen punatiilisen pienkerrostalon paikalle sekä terveyskeskuksen sisäpihalle ns. hammashoitolan siiven itäpuolelle on mahdollista toteuttaa terveyskeskuksen laajennusosa. Myös Meijerikatu 1 tonttia on mahdollista uudisrakentaa jatkossa toteutunutta rakentamista tehokkaammin. 4.1.1.Aluevaraukset YS merkintä osoittaa alueet sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevia rakennuksia varten. Näiden alueiden riittävyyden turvaaminen alueella on tärkeää mahdollisten tulevaisuuden tarpeiden vuoksi. AK-alue on pitkälti toteutunut. Alueelle on mahdollista rakentaa uusi kerrostalo käyttötarkoitusalueen koillisosaan. LPA-alueet Autopaikkojen korttelialue. Alueet ovat varattu kortteleiden 36 ja 37 pysäköintiä varten. LH Huoltoaseman korttelialue. 4.1.2.Kaavamerkinnät - ja määräykset Yleismääräyksissä otetaan kantaa mm. seuraaviin asioihin: - Korttelin 37 pysäköintiä on mahdollista sijoittaa kortteliin 36. - Mikäli Pohjolankadun varteen tulee uudisrakentamista, tulee rakennuksen arkkitehtuurin soveltuvuuteen ympäristöön kiinnittää erityistä huomioita. Pohjolankadulle on mahdollista ottaa yksi suuntaisliittymä korttelista 37. - Sairaalarakennuksen vanhinta osaa korjattaessa tai siihen liittyvien rakennusosien muutoksissa tulee mahdolliset muutokset sovittaa osaksi rakennuksen säilynyttä arkkitehtuuria, materiaaleja ja ominaispiirteitä. - Korttelin 36 tontin 1 Ilvolankadun puoleisen tontin osan istutettavana alueen osana toteuttaminen rakennusalan osalta, mikäli alue ei ole rakennuksen rakentamiskäytössä. Eli pysäköintialuetta ei voi laajentaa ns. R3-rakennuksen paikalle. - Ns. sairaalan korttelialueen täydennysrakentamista suunniteltaessa on kiinnitettävä huomioita rakentamisen, pysäköinnin ja muiden toimintojen sijoittamiseen. - Rakenteellisesta pysäköinnistä on annettu määräyksiä. Mm. pysäköintilaitos voidaan toteuttaa rakennusoikeuteen kuulumattomana ja enintään kolmikerroksisena, mikäli kerrosluvulla ei ole osoitettu matalampaa kerroslukumäärää. 4.1.3.Nimistö Alueen nimistö ei muutu.

Kaavaselostus 14 (18) 4.1.4.Mitoitus Rakennusoikeus (RO) muutokset kortteleittain: Kortteli 36 (YS) Kortteli 37 (YS) Kortteli 37 (AK) Toteutunut rakennusoikeus (km2) Sairaala, (36-1):19316 + rivitalo (220)k-m2, kulmassa oleva tiilirakennus 1495 k-m2 Ilvolasäätiö, asunto-osa (36-3): 1469 k-m2 Ilvolasäätiö, palveluosa (36-2): 1492 k-m2 terveyskeskus (37-6): 10537k-m2 ns. Veljeskoti (37-7): 6740 k-m2 yht. 23992 yht. 17 277 (130-1):1398+1460=2858 k-m2 talousr.:36+190+17= 243 k-m2 Olevan kaavan mukainen rakennusoikeus e=0,8. 16 524 k-m2 e=0,8. 1570 k- m2 e=0,8. 1734 k- m2 e=0,85. 10710 k-m2 yht. 19828 yht. 17102 e=0,85. 6392 k- m2 1352+1400=2752 k- m2 talousr. 200 k-m2 Kaavamuutoksella esitetty rakennusoikeus (luonnos) e=1,0 (20 754 km2) e=0,8. 1570km2 e=0,8. 1734 k- m2 12 286 k- m2 7452 k- m2 yht. 24 058k m2 e=1,0 (19 738 km2) 2750 k-m2, t 200 k-m2 SOTE:n hankesuu nnitelmas sa esitetyt tavoitteet: puretaan 5905 k- m2 (sairaala +R2), lisäraken nus, II, 1550 k- m2. lisäraken nus sisäpiha, II, 1450 k-m2 (37-2): 240k-m2 1000 k-m2 talousr. 100 k-m2 (37-3): 1310k-m2 1713 k-m2 (maanp.kellarikerros?) talousr. 200 k-m2 (38-119): 380 k-m2 1000 k-m2 ennallaan 1710 k-m2, t 200 k-m2 Kortteli 37 (LH) Kortteli 103 (103-6): 1168 k-m2 2800 k-m2 (YS) Meijerikatu Kortteli 0 0 0/ * (LPA) *) Yleismääräyksellä mahdollistetaan rakenteellisen pysäköinnin sijoittamista korttelialueille: 36,37,103,38 enintään II-kerrokseen maantason lisäksi, mikäli kerroslukua ei ole rajoitettu matalammaksi. Myös maanalainen pysäköinti sallitaan ko. korttelialueilla. Yhteensä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän hankesuunnitelmassa esitetään, että tontilta 1 (sairaala) puretaan 5905 k-m2 (kohta 3.1.5). Vaihtoehto i käsittää ns. sairaalan tontille lisärakentamista n. 1550 km2 ja ns. terveyskeskuksen tontille lisärakentamista n. 1450 km2. Näiden muutosten jälkeen ns. sairaalan tontilla toteutunut kerrosala olisi noin 21031-5905+1550 = 16 676 km2. Ns. terveyskeskuksen korttelissa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän hankesuunnitelman mukaan olisi tarve rakentaa uudistiloja olevien toimintojen välittömään läheisyyteen toiminnallista syistä. Kerrosalaa muodostuisi vaihtoehto i mukaan n. 1450 k-m2. Näiden muutosten jälkeen ns. terveyskeskuksen YS-korttelialueella (mukaan luettuna ns. Veljeskodin tontti) toteutunut kerrosala olisi noin 17277 + 1450 = 18 787 k-m2.

Kaavaselostus 15 (18) Asukkaiden määrä kaava-alueella ei tule merkittävästi kasvamaan. Alueelle on sallittu toteutettavan 10% rakennusoikeudesta 4.1.5. Pysäköinti Kaavassa ei pääsääntöisesti erotella henkilökunnalle ja asiakkaille tarvittavia pysäköintipaikkoja. Kaavassa lähtökohta on, että pysäköinti osoitetaan niitä palveleville tonttialueille sekä kaavassa niille varatuille LPA-alueille. AUTOPAIKAT (ap), SAIRAALAN KORTTELIALUE (k.37) NYKYTILANNE Sairaalan tontilla: 97 ap (henk.k. 36 / as.61) SOTEN HANKESUUNNITELMAN MUKAINEN (vaihe 2 tehty), k-m2 perustuva laskentatapa, autopaikkojen tarve: (1/70) Sairaalan tontilla: sairaala purkamisen jälkeen 13411/70=192 ap, uudisosa 1550/70= 22 ap, oleva tiilirak. 1500/70=22 ap, 236ap SOTEN HENKILÖKUNNAN TARVE LPA (Ilvolankatu) 42 säilyy ap yht. sairaalan käytössä 139 ap Ilvolasäätiö+eteläosan Ilvolasäätiö tiilirak. 54 ap yht. 193 ap 236ap + ilvolasäätiö 188 ap 295 ap KAAVAN MAKSIMIRAKENNUSOIKEUDEN MUKAINEN TARVE 24058/70=344ap kaksitasoratkaisu n. 160ap + maantasoon n. 150ap. Jos yksitasoratkaisu, n. 90ap? + 150 ap. Jos myös R2 alue olisi pysäköinnille, siihen n. 40ap, mutta veisi rakennusalaa. 42 ap AUTOPAIKAT TERVEYSKESKUKSEN KORTTELIALUE (k.36) YS-TOIMINTOJEN OSALTA NYKYTILANNE SOTEN HANKESUUNNITELMAN MUKAINEN (vaihe 2 tehty), k-m2 perustuva laskentatapa, autopaikkojen tarve (1/70): Nyk.10537+uudisosa 1450, ns.veljeskodin kiinteistö ei mukana) SOTEN HENKILÖKUNNAN TARVE KAAVAN MAKSIMIRAKENNUSOIKEUDEN MUKAINEN TARVE yht. 171 ap +Veljeskoti (6740)/ 200: n.35 ap +Veljeskoti (6740)/ 70: n.96 ap 219 ap yht. n.210-270 130 ap 271 ap Oheiset taulukoiden tiedot perustuvat osittain Ylä-Savon SOTE kuntayhtymältä saatuihin selvitystietoihin (11/2017).

Kaavaselostus 16 (18) 4.2.Kaavan vaikutukset ja tavoitteiden toteutuminen Vaikutusten arviointi täydentyy kaavaehdotusvaiheessa Arvioitava tekijä Ihmisten elinolot ja ympäristö Maa- ja kallioperä, vesi, ilma ja ilmasto Luonnonolot Alue- ja yhdyskuntarakenne, yhdyskunta- ja energiatalous sekä liikenne Kaupunkikuva, maisema, kulttuuriperintö ja rakennettu ympäristö Sosiaaliset vaikutukset Yhdyskuntatalous ja yritysvaikutukset Sisältö Saatujen kannanottojen mukaan osa pientaloasukkaista kokee korkeamman rakentamisen sijoittumisen lähelle asuinkiinteistöään vähentävän tontin asumisviihtyisyyttä ja mahdollisesti arvoa. Myös pysäköintialueen / rakenteellisen pysäköinnin sijoittaminen Salmenkadun varteen on saanut kritiikkiä. Voimassa oleva asemakaava mahdollistaa jo korkeamman rakentamisen (IV) Ilvolankadun puoleiseen tontin osaan. Rakennusala ei ulotu Ilvolankadun varteen asti. Rakentaminen tulee aloittaa Riistakadun varresta ja Ilvolankadun puolella on istutettava alueen osa. Rakenteellisesta pysäköinnistä on annettu tarkentavia määräyksiä mm. rakenteiden suhteen, jotta mahdollisia haittoja ehkäistäisiin. Myös kerroslukua on tiputettu neljästä (IV) kaksi-kolmekerroksiseen (II-III). Liittymien sijoittamista mahdolliselle pysäköinnille ei ole tarkemmin suunniteltu tai ohjattu kaavalla, muutoin kuin risteysalueet poislukien. Alueella ei ole luonnontilaista ympäristöä. Palveluiden saavutettavuuden kannalta alue on keskeinen ja terveydenhuollon toimintojen sijoittuessa alueelle pysyvät ne hyvin saavutettavissa. Kaava mahdollistaa olemassa olevan rakennuskannan käytön, mutta sallii myös uudisrakentamista. Liikenteellistä kehittämistä ovat hidaskatu-varaus Riistakadulle sekä jalkakäytävävaraus Ilvolankadun varteen. Joukkoliikenne käyttää tällä hetkellä Meijerikatua, joka on keskeisellä paikalla palveluiden saavutettavuuden kannalta. Energiatehokas yhdyskuntarakenne Kaavan mahdollistama rakentaminen tiivistäisi rakentamista alueella ja siten muuttaisi alueen kaupunkikuvaa. Terveyskeskuksen ympäristössä suuri muutos olisi kaksikerroksinen lisäosa sisäpihalle ja sen sopeuttamiseen olevaan rakennukseen tulisi kiinnittää mm. korkojen ja materiaalien osalta huomioita. Ns.Veljeskodin tornimaiset rakennukset olisi mahdollista korvata uudisrakentamisella. Alueella on yhtenäinen punatiilinen rakennusmassa. Huoltoaseman alueelle ei ole esitetty muutoksia rakentamiseen. Tontti on toteutunut matalana ja rakennus ei ole kadun varressa, vaan muodostaa kenttämäisen avoimen kulman risteysalueelle. Sairaalan korttelissa täydennysrakentaminen on ohjattu aloitettavaksi Riistakadun varresta. Näin ollen Riistakadun varsi muuttuisi suljetummaksi, mutta rakentamisalaa ei ole osoitettu kiinni olemassa olevaan sairaalarakennukseen pääasiassa kaupunkikuvallisten syiden vuoksi. Terveydenhuollon palvelut ovat erittäin keskeisiä koko kaupunkia koskien. Näin ollen kaavalla on merkittävä vaikutus. Toisaalta on tärkeää myös mahdollistaa tulevaisuuden rakentamismahdollisuudet siten, että alueen kehittäminen jatkossakin on mahdollista. Elinkeinot ja yrittäminen Julkiset investoinnit ja ylläpito Vaikutusten arviointia on tehty virkamiestyönä kaavaluonnoksen valmisteluvaiheessa. Vaikutusten arviointi täydentyy vuorovaikutuksen myötä.

Kaavaselostus 17 (18) Ympäristön häiriötekijät ja ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Saa-5 merkinnällä on osoitettu maankäyttörajoite pääosin huoltoaseman korttelialueelle paikkatietoaineistoihin perustuen. Tutkimuksia tehty 19.11.2003 ja kunnostusta 23.6.2004. Yritysvaikutusten arviointi Kaava ei ota kantaa alueen toimintojen järjestäjään. Kaavalla mahdollistetaan sosiaalitoimen ja terveydenhuollon toimintojen sijoittaminen alueelle.

Kaavaselostus 18 (18) 5.ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta Täydennetään kaavaehdotusvaiheessa. Iisalmessa 12.12.2017 Hannele Kelavuori asemakaava-arkkitehti