AK 369 TERVEYSKESKUKSEN JA SAIRAALAN ALUE (TERVEYSKAMPUS-HANKE) ASEMAKAAVAN SELOSTUS

Transkriptio

1 Iisalmen kaupunki Tekninen keskus Kaupunkisuunnittelu Kaavaselostus 1 (26) Pvm muutettu Asianumero IIS/67/ /2017 AK 369 TERVEYSKESKUKSEN JA SAIRAALAN ALUE (TERVEYSKAMPUS-HANKE) ASEMAKAAVAN SELOSTUS EHDOTUS ASEMAKAAVAN MUUTOS, joka koskee Iisalmen kaupungin 1. kaupunginosan kortteleita 36, 37, 38, 130, 102 (osa) ja 103 (osa) sekä katualuetta. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU Iisalmen kaupungin 1. kaupunginosan korttelit 36, 37, 38, 130, 102 (osa) ja 103 (osa) sekä katualuetta. Kaavan laatija Postiosoite: Iisalmen kaupunki, kaavoitus, Pohjolankatu 14, PL 10, IISALMI Hannele Kelavuori, asemakaava-arkkitehti Jyrki Könttä, kaupungininsinööri Heli Kärki, kaavavalmistelija puh puh puh hannele.kelavuori@iisalmi.fi jyrki.kontta@iisalmi.fi heli.karki@iisalmi.fi Kaavan vireille tulo: Kaavan hyväksyminen: Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 Kaavaselostus 2 (26) 1.TIIVISTELMÄ 1.1.Asemakaavan muutosalue Asemakaavaa muutetaan kortteleissa 36 (sairaala), 37 (terveyskeskus), 38 (huoltoasema), 130 sekä osittain kortteleissa 102 ja 103. Kaava-alueen keskeiset korttelit ovat Ilvolankadun, Salmenkadun, Riistakadun, Meijerikadun, Pohjolankadun ja Kuutolankadun väliin jäävät kaksi korttelia. Näiden lisäksi kaava-alueella on Ilvolankadun ja Salmenkadun kulmauksessa oleva pysäköintialue sekä Riistakadun ja Meijerikadun kulmauksessa oleva tontti (Meijerikatu 1). Kuva 1 Sijainti. 1.2.Asemakaava ja asemakaavan muutoksen tavoitteet Asemakaavan muutoksen keskeinen tavoite on mahdollistaa nykyisen ns. terveyskeskuksen ja ns. aluesairaalan alueen kehittäminen ja tonttien mahdollinen täydennysrakentaminen. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän hankesuunnitelmissa esittämä tavoite on edetä toimintojensa kehittämisessä siten, että nykyisen aluesairaalan toimintoja siirtyy nykyisen terveyskeskuksen puolelle ja aluesairaalan korttelissa puretaan osia rakennuksesta ja uusia toimintoja sijoitetaan sairaalarakennukseen. Nämä muutokset muuttavat myös liikennöintitarpeita kortteleissa: terveyskeskuksen sisäpihalle suuntautuu lisääntyvät liikennemäärät ja vastaavasti aluesairaalan osalta ainakin huoltoliikenteen liikennöintimäärät todennäköisesti vähenevät. Voimassa olevan asemakaavan mukainen rakennusoikeus ei riitä mahdollistamaan täydennysrakentamista toimijan kannalta riittävässä laajuudessa. Mahdollinen terveyskeskuksen korttelialueen täydennysrakentaminen aiheuttaa pysäköintipaikkojen uudelleen järjestämistarpeita, samoin kuin mahdollinen täydennysrakentaminen ns. sairaalan korttelissa. Kaavamuutoksella tutkitaan mahdollisuus sijoittaa terveyskeskuksen tarvitsemia pysäköintipaikkoja sairaalan kortteliin, esimerkiksi Salmenkadun puoleiselle tontin osalle, jos 1970-luvulla rakennettu osa sairaalasta puretaan. Kaavamuutoksella tutkitaan myös ns. Veljeskodin kiinteistön kehittämismahdollisuuksia maankäytöllisesti. Kaavamuutokseen mukaan on otettu myös Meijerikatu 1 kiinteistö, koska nykyinen kaava mahdollistaa tällä alueella vain kaksikerroksista rakentamista ja ympäristöä olisi mahdollista kehittää tiiviimmän rakentamisen mahdollistamiseksi. Kaavalla pyritään varaamaan riittävät aluevaraukset myös tulevaisuuden terveydenhuollon vaatimia ratkaisuja varten.

3 Kaavaselostus 3 (26) 1.3.Kaavaprosessin vaiheet Kaavan vireille tulo: Kaavan käsittelyvaiheet: Iisalmen Sanomat, kuulutus OAS nähtävillä Tekninen lautakunta Kaavaluonnos nähtävillä Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Kaavaehdotus nähtävillä Tekninen lautakunta Kaavan hyväksyminen: Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

4 Kaavaselostus 4 (26) Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä Asemakaavan muutosalue Asemakaava ja asemakaavan muutoksen tavoitteet Kaavaprosessin vaiheet Lähtökohdat ja alueen nykytilanne Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Kaavoitus- ja suunnittelutilanne Asemakaavan suunnittelu ja kaavaprosessi Asemakaavan suunnittelun tarve Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Kaavahankkeen aloitus ja eteneminen Asemakaavan tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Kaavaluonnos Kaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavan kuvaus Kaavan rakenne Aluevaraukset Kaavamerkinnät - ja määräykset Nimistö Mitoitus Kaavan vaikutukset ja tavoitteiden toteutuminen Asemakaavan toteutus Liitteet 1. Asemakaavan seurantalomake 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Kaavan yleisötilaisuuksien muistiot 4. Yhteenveto kannanotoista oas-vaiheessa, yhteenveto luonnosvaiheen lausunnoista ja kannanotoista sekä kaavoittajan vastineet 5. Selvitys maankäytön edellytyksistä alueella, Selvitys liikenteellisistä vaihtoehdoista, Inventointikortit

5 Kaavaselostus 5 (26) 2. LÄHTÖKOHDAT JA ALUEEN NYKYTILANNE 2.1.Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Alue on pitkälti rakentunut. Etenkin ns. terveyskeskuksen korttelin (k. 37) pohjoisosa on tiiviisti rakentunut. Tämä osa on punatiilistä, 2-3 kerroksista, 1980-luvun rakennuskantaa. Korttelin eteläosassa on rakentunut kulma 4-kerroksisina kerrostaloina 2000-luvulla. Korttelissa on yksi pientalo, pysäköintialueita sekä huoltoasema. Korttelissa 36 on rakentunut aluesairaala, jonka vanhin osa on 1950-luvulta ja johon on tehty laajennuksia mm ja 1990-luvuilla. Ns. R2-rakennukselle aluesairaalan tontilla (Riistakatu 23) on myönnetty purkulupa ja rakennus on purettu. Kyseessä on porrastettu rivitalomainen 2-kerroksinen kiinteistö. Korttelin eteläosassa on tiiviisti rakentunut Ilvolanpirtin palvelu- ja asuinkiinteistö sekä 1980-luvulla rakentunut 2- kerroksinen asuin- ja toimistokäytössä oleva kiinteistö. Korttelissa 103 tontilla 6 (Meijerikatu 1) on yksikerroksinen kaupungin omistama kiinteistö, joka toimii tällä hetkellä väistötilana. Kaava-alueella ei ole luonnonympäristöä. Kaava-alueen pinta-ala on n. 7,5 ha. Alueella ovat voimassa asemakaavat AK 331 (hyv. 2007) ja AK 255 (hyv. 1991) Luonnonympäristö Alueella ei ole luonnontilaista ympäristöä Rakennettu ympäristö Kaava-alueella asuu noin 120 asukasta. Alueelle on rakentunut kaksi 4-kerroksista asuinkerrostaloa luvulla. Kaava-alueen länsi- ja pohjoispuolella on pientaloasutusta ja etelä- ja itäpuolella kerrostaloja. Alue on pitkälti rakentunut. Alueen merkittävin toiminto liittyy terveydenhuoltoon Iisalmen sairaalan ja terveyskeskuksen toimintojen myötä. Alueella on myös ikäihmisten palveluasumista, kuntoutuspalveluita sekä huoltoasema. Alueella on pitkään ollut tarve lisätä sekä henkilökunnan että asiakkaiden pysäköintipaikkoja. Kaava-alueen välittömään läheisyyteen sijoittuu myös kaupan suuryksikkö. Pohjolankatu on Iisalmen merkittävin taajaman läpikulkuväylä pohjois-eteläsuunnassa. Rakennuskanta Terveyskeskuksen korttelialueen rakentaminen tapahtunut vaiheittain, pääosin 1980-luvun alkupuolella. Tuolloin alueelle on rakennettu punatiiliset terveyskeskuksen L-mallinen ja II-kerroksinen rakennus sekä Pohjolankadun puolelle ns. Veljeskodin III-kerroksiset tornimaiset asuinosat ja matalampana muut tilat. Asemapiirroksen mukaan terveyskeskusta on laajennettu yhdistämään nämä kaksi rakennusta 1990-luvun alussa Meijerikadun suuntaisella lisäsiipiosalla. Tällöin rakennuksen arkkitehtuuriin on tuotu muutoksia mm. lisäämällä lasitiilinen, porrastettu aihe pääsisäänkäynnin yläpuolelle sekä toteuttamalla uudisosa aiempaa osaa korkeampana, joskin kolmas kerros on julkisivulinjasta sisennettynä. Pääasiallinen julkisivumateriaali on edelleen ollut punatiili.

6 Kaavaselostus Kuva 2 Arkkitehtitoimisto Into Pyykkö, asemapiirros vuodelta Kuva 3 Ns. Veljeskodin rakennusten julkisivut. Rakennusaika (26)

7 Kaavaselostus 7 (26) Kuva 4 Arkkitehtitoimisto Into Pyykkö, 1991, 2. rakennusvaihe Kuva 5 Kuva vuodelta 2009, Meijerikadun julkisivu. Vasemmassa reunassa laajennusosaa, oikealla terveyskeskuksen vanhin osa luvun alussa korttelialueen Riistakadun puolelle on toteutettu varsin vähäeleinen ja ympäristöön hyvin sopiva laajennusosan ns. hammashoitolan siipirakennus. Käytetty materiaali (punatilli), ikkunalinjan vaakasuuntainen aukotus sekä kattomuoto ja räystäskorkeus liittävät osan luontevasti osaksi toteutunutta rakennusmassaa samoin kuin rakennusosan mitta (vastaa alkuperäistä) ja runkosyvyys.

8 Kaavaselostus 8 (26) Kuva 6 Ns. hammashoitolan siipiosa on vuodelta , asemapiirros. Kuva 7 Kuva vuodelta 2009, ns. hammashoitolan siipi Riistakadun suuntaan Terveyskeskuksen kiinteistössä toteutetaan parhaillaan korjaus- ja muutostöitä. (syksy 2018). Taustaa terveydenhuoltorakennusten rakentamiseen Suomessa (Kursivoidut otteet mainituista lähdeteoksista) 1970-luvulta 1980-luvun puoliväliin ulottuvana ajanjaksona rakennettiin koko maan kattava terveyskeskusverkosto. Tuona aikana rakennettujen terveysasemien arkkitehtuurissa näkyvät tehokkuuden tavoittelu sekä elementtirakentamiselle tyypilliset piirteet. Terveysasema oli kokonaan uusi rakennustyyppi ja se kehiteltiin yleis-, paikallis- ja keskussairaaloissa käytettyjen tilaratkaisuiden ja tavoitteiden pohjalta, joissa keskitetystä blokkisairaalatyypistä muodostui yhä matalampi ja syvärunkoisempi ratkaisu. Samaan aikaan kehittyivät myös valaistusratkaisut, koneelliset ilmanvaihtojärjestelmät sekä teräsbetonirakenteet, mitkä mahdollistivat runkosyvyyden kasvattamisen. Terveyskeskusrakennusten ylivoimaisesti yleisin pääasiallinen julkisivumateriaali on ollut tiili. Yleisempi rakenne oli: kantavat rakenteet tehtiin betonista joko paikallavaluna tai elementteinä ja julkisivut muurattiin tiilestä. Into Pyykkö suunnitteli terveyskeskuksien lisäksi paljon kunnallisia kohteita kuten kouluja ja vapaa-ajan keskuksia. Hän suunnitteli mm. Mustasaaren terveyskeskuksen Urjalan (1976), Siilinjärven ja Iisalmen terveysasemat (1978) sekä Helsingin Etelä-Haagan ja Vieremän (1981) terveysasemat.

9 Kaavaselostus 9 (26) Ylläolevat kursivoidut tekstikohdat Terveyttä kaikille- terveyskeskukset 1970-luvulta 1990-luvulle Sanna Ihatsu, CasaCo studio, 2014 (museovirasto). Iisalmen sairaalan alue rakennettiin silloiselle Iisalmen maalaiskunnan alueelle vuonna Sairaalaa alettiin suunnitella ensimmäisen kerran jo 1930-luvun loppupuolella luvun alussa Iisalmen maalaiskunta pani vireille useiden kuntien yhteisen sairaalan perustamishankkeen. Aluksi suunnitelmassa oli mukana Iisalmen maalaiskunta, kaupunki, Vieremä ja Sonkajärvi. Sonkajärvi jättäytyi pois hankkeesta Iisalmen kunnallissairaalan kuntainliitto perustettiin vuonna Arkkitehdiksi pyydettiin Reino Koivula, joka palattuaan Amerikkaan tekemältään opintomatkaltaan oli Helsingin Sanomien haastattelussa sanonut olevansa valmis suunnittelemaan uutta sairaalaa näyttääkseen, että hyvä sairaala on mahdollista tehdä huomattavasti halvemmalla kuin sairaalat yleensä Suomessa rakennettiin. Johtokunta ohjeistikin arkkitehdin suunnittelemaan sairaalan siten, että kaikkia turhia kustannuksia ja ylellisyyttä oli vältettävä. Sairaalasta suunniteltiin ensin 60 paikkaista, mutta Sonkajärven tultua uudelleen mukaan hankkeeseen suunnitelmat tehtiin 90 paikkaiselle sairaalalle. Suunnitteluvaiheessa toivottiin, että 1957 tulisi voimaan uusi laki, joka mahdollistaisi aluesairaalan saamisen Iisalmeen. Silloin valtio maksaisi 50 prosenttia perustamis- ja 40 prosenttia käyttökustannuksista. Laki lykkääntyi vuodella, mutta uusi sairaala lopulta hyväksyttiin aluesairaalaksi ja se sai nimekseen Iisalmen aluesairaala. Rakennustyöt aloitettiin vuonna 1957, ja niihin saatiin 8 milj. markan työttömyyslaina. Kaupunki lakkautti oman sairaalansa ja synnytyslaitoksensa 1958 lopussa ja suurin osa niiden henkilökunnasta siirtyi uuden aluesairaalan palvelukseen. Aluesairaalan tilavuus oli suunnitelmien mukaan m3 ja kustannusarvion loppusumma 270 milj. markkaa. Aluesairaalassa toimi sisätauti-, synnytys- ja naistentautien, sekä kirurginen osasto. Lääkäreitä oli sairaalan alkuvaiheessa neljä ja muuta hoitohenkilökuntaa 69 henkeä. Aluesairaalaan piiriin tulivat myöhemmin mukaan Lapinlahti, Pyhäjärvi ja Pielavesi 1960-luvun alkupuolella. Uusi sairaala palveli näin ollen laajalti Ylä-Savon kuntia. Myöhemmin 1960-, ja 1990-luvuilla sairaalaa laajennettiin. Kuva 8 Alkuperäinen asemapiirros luvun sairaala-arkkitehtuurilla on kiinteät liittymäkohdat funktionalismiin. Standardointi ja rationalisointi olivat avainsanoja sodanjälkeisessä rakentamisessa ja erityisesti sairaala-arkkitehtuurissa. Tyypillisiä piirteitä olivat mm. suorakulmaiset jaolliset ikkuna-aukot, loivat harjakatot, rapatut tai muuratut julkisivut ja kapeat rakennusrungot. Ylimpien viranhaltijoiden asunnot olivat usein rivitalotyyppisiä työsuhdeasuntoja hieman erillään muita rakennuksista. Reino Koivulan suunnittelemia toteutettuja terveydenhuollon kohteita Iisalmen aluesairaala, Oulun yliopistollinen sairaala, Kainuun keskussairaala, HYKS:n päärakennus, Porvoon aluesairaala, Lapin keskussairaala. Lähde: Terveyttä kaikille- keskussairaalat 1940-luvulta 1980-luvulle Terhi Lehtimäki Arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen oy 2014 Iisalmen sairaalan lääkärien asuinrivitalo rakennettiin samaan aikaan Iisalmen aluesairaalan kanssa vuonna Suunnittelijana toimi arkkitehti Reino Koivula Helsingistä. Rakennuksen massa on polveileva: rakennukseen on suunniteltu kolme erillistä asuntoa jotka jokainen hahmottuvat selkeästi omaksi osakseen. Rakennuksen aukotukset ovat sairaalan puolella pienet, poikkeuksena avarat ja lasiset sisäänkäynnit.

10 Kaavaselostus 10 (26) Päätyjulkisivut ovat umpinaiset. Rakennuksen pihan puolella lännen suuntaan on runsaammin aukotuksia ja reilun kokoiset, yksityiset parvekkeet. Näkymät sisältä avautuvat asuinalueelle länteen. Jokaisen asuinhuoneiston lattiapinnat ovat eri korkeudella. Rakennus on ulkoapäin pääpiirteittäin säilynyt alkuperäisessä muodossaan. Rakennuksen julkisivupinnat, katto, räystäät, ikkunat, ja ulko-ovet ovat alkuperäiset. Sokkelit on uusittu. Rakennuksen sisätilat ovat kokeneet useita muutosvaiheita: Vuonna 1986 asunnot muutettiin vanhusten päiväkeskukseksi. Vuonna 1989 kaksi eteläisintä asuinhuoneistoa muutettiin toimistotiloiksi. Vuonna 2001 rakennuksen pohjoisin huoneisto muutettiin fysioterapian ryhmätilaksi. Vuonna 2003 kaksi rakennuksen eteläisintä huoneistoa muutettiin lasten ja nuorten psykiatriseksi poliklinikaksi. Rakennuksen pohjoisin huoneisto on toiminut myöhemmin päiväkotina. Rakennukselle on myönnetty purkulupa vuonna 2016 ja rakennus on purettu Maanomistus Iisalmen kaupunki omistaa kiinteistöt 37-6 (terveyskeskus) ja 37-7 ( Veljeskoti ) sekä pysäköintialueen Kuutolankadun pohjoispuolella, autopaikkojen korttelialueen Salmenkadun pohjoispuolella sekä liikennöintialueet (kadut ja kevyen liikenteen yhteysväylät). Aluesairaalan tontin 36-1 omistaa Ylä-Savon SOTE -kuntayhtymä ja Ilvola-säätiö tontit 36-2 ja Muu maanomistus on kaava-alueella yksityistä. Kuva 9 Alueen maanomistus. 2.2.Kaavoitus- ja suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ja ne tulivat voimaan Kaavahankkeeseen liittyy mm. eheytyvän yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön laatuun liittyviä tavoitteita, kuten: Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia.

11 Kaavaselostus 11 (26) Maakuntakaava Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030, jonka YM on vahvistanut , suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi. Kuva 10 Ote Pohjois-Savon maakuntakaava Kaava-alueelle sijoittuu Pohjois-Savon maakuntakaavassa MA1-merkitty Pohjolankadun alue. MA1: Kulttuuriympäristön kannalta maakunnallisesti tärkeä alue. Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt. Suunnittelumääräys: Alueen tai kohteen suunnittelussa on otettava huomioon rakennetun kulttuuriympäristön kokonaisuudet ja ominaislaatu. Alueen tai kohteen erityispiirteitä tulee vaalia. Kuva 11 Ote Pohjois-Savon maakuntakaava 2030, Iisalmen kulttuuriympäristö Yleiskaava Kaavamuutosalueella on voimassa kaupunginvaltuuston hyväksymä Iisalmen keskustaseudun osayleiskaava (OYK 16).

12 Kaavaselostus 12 (26) Kuva 12 Ote Keskustaseudun osayleiskaavasta. Yleiskaavassa kaava-alueen suunnittelua ohjaavat merkinnät ja määräykset: - Julkisten palveluiden ja hallinnon alue, nykyisellään säilyvä. (violetti), kerrostalovaltainen asuinalue (ruskea), autopaikkojen korttelialue (vaal.pun.) sekä liikennealue (pun. reunustettu). - Riistakadulla Kehitettävä kevyenliikenteen yhteystarve (musta palloviiva). - Pohjolankadulla Kaupunkikuvallisesti tärkeä alue, jossa asemakaavaa laadittaessa on varmistettava kaupunkikuvallisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen (viivarasterointi). Asemakaava Alueella ovat voimassa asemakaavat AK 331 (hyv. 2007) ja AK 255 (hyv. 1991). Kuva 13 Kaavoitustilanne. Voimassa oleva asemakaava mahdollistaa sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten (YS) sijoittamisen alueelle. Lisäksi kaavassa on LPA-alue varauksia (autopaikkojen korttelialue), AK eli kerrostalojen korttelialue sekä LH eli huoltoaseman korttelialue.

13 Kaavaselostus 13 (26) Voimassa oleva kaava mahdollistaa 4-kerroksisen rakentamisen ns. sairaalan kortteliin (k.36), 3-kerroksisen rakentamisen ns. terveyskeskuksen kortteliin ja 4-kerroksisen rakentamisen kerrostalokortteliin. Kaavassa on terveyskeskuksen eteläpuolella kevyenliikenteen yhteys- varaus Riistakadulle asti (Pohjolankadulta). Kaava sallii maanalaista pysäköintiä sairaalan eteläpuolelle. Muut tarkemmat voimassa olevan kaavan kaavamerkinnät ovat tarkistettavissa ajantasa-asemakaavasta. Kuva 14 Ote ajantasa-asemakaavasta. Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen Rakennuskiellot Alue ei ole rakennuskiellossa Ilvolankadun varren LPA-aluetta lukuun ottamatta. Päätökset, sopimukset, suunnitelmat ja investoinnit Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän hankesuunnitelman (vaiheet 1 ja 2) liittyvät kaavamuutoshankkeeseen. Hankesuunnitelma käsittää mittavia investointeja. Hankesuunnitelmaa on käsitelty myös Iisalmen kaupunginvaltuustossa. Hankesuunnitelman vaiheen 2 suunnittelu on käynnissä.

14 Kaavaselostus 14 (26) Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän edustajat ovat tuoneet kaavamuutostarpeen ilmi neuvottelussa Iisalmen kaupungin kanssa ennen kaavamuutoksen käynnistämistä. Kiinteistörekisteri Alue kuuluu kiinteistörekisteriin. Pohjakartta Iisalmen kaupungin teknisen keskuksen kaupunkirakenneyksikkö on tarkastanut pohjakartan vuonna Muut suunnitelmat ja selvitykset Iisalmen kaupunki laati v alueelle maankäyttösuunnitelman. Suunnitelmalla tutkittiin mm. Soteterveyskampushankkeen myötä katuverkostolle aiheutuvia muutostarpeita. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä on laadituttanut ja ohjannut hankesuunnitelman laadintaa. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän yhtymähallitus on hyväksynyt Terveyskampus vaihe 2 hankesuunnitelman ja hyväksynyt että suunnittelussa edetään siten, että Terveyskampus hankkeessa rakennetaan yksi uudisrakennus sairaalan tontille Riistakadun varteen ja sairaalarakennuksesta remontoidaan c-osa (ve 1).

15 Kaavaselostus 15 (26) 3. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELU JA KAAVAPROSESSI 3.1.Asemakaavan suunnittelun tarve Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä on tuonut esiin kaavamuutostarpeen neuvotteluissa Iisalmen kaupungin kanssa toimintojen kehittämisen mahdollistamiseksi alueella. 3.2.Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavahankkeessa osallisia ovat seuraavat tahot: Viranomaiset: Pohjois-Savon ELY-keskus Kuopion kulttuurihistoriallinen museo Pohjois-Savon pelastuslaitos Lautakunnat: SOTE Kuntayhtymän ympäristölautakunta SOTE Kuntayhtymän yhtymähallitus tekninen jaosto Asukkaat ja kiinteistönomistajat Naapurikunnat Järjestöt ja yhdistykset: nuorisoneuvosto ikäihmisten neuvosto vammaisneuvosto yrittäjäjärjestöt (Iiden ry, Iisalmen yrittäjät, Iisalmen Seudunyrittäjänaiset) Ylä-Savon Nuorkauppakamari, Ylä-Savon Kauppakamari Sähkö-, vesi-, puhelinyhtiöt: puhelinyhtiöt: Kaisanet Oy, TeliaSonera Finland Oyj Savon Voima Verkko Oy Savon Voima Oyj/ Energiantuotanto ja kaukolämpö Iisalmen Vesi Muut tarpeen mukaan Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt OAS tilaisuus järjestettiin OAS:iin saatiin kannanottoja lähialueen pientaloasukkailta. Kaavoitus on osallistunut alueen suunnittelun edistämiseen Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän Terveyskampushankkeen hanketyöryhmän kanssa yhteistyössä vaiheessa Viranomaisyhteistyö Kaavasta keskusteltiin viranomaisneuvottelussa. 3.3.Kaavahankkeen aloitus ja eteneminen Asemakaavan muutoksen käynnistymisestä ja 1. yleisötilaisuudesta kuulutettiin Iisalmen Sanomissa sekä kaupungin ilmoitustaululla ja www-sivuilla Yleisötilaisuus: osallistumis- ja arviointisuunnitelman esittely ja osallisten kuuleminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla.

16 Kaavaselostus 16 (26) Kaavaluonnoksen esittelytilaisuus pidettiin kaupungintalolla Kaavaluonnos oli nähtävillä ja lausunnoilla. xx.xx.-xx.xx.20xx xx.xx.20xx Kaavaehdotus oli nähtävillä ja lausunnoilla. Kaavaehdotuksen esittelytilaisuus pidettiin kaupungintalolla. Yhteistyötä on tehty kaupungin toimitilat vastuualueen, kadut- ja infra vastuualueen, rakennusvalvonnan sekä tonttipalveluiden ja mittauspalveluiden kanssa Asemakaavan tavoitteet Yleisellä tasolla yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja palveluiden kehittämisen turvaaminen ovat keskeisiä kaavan tavoitteita. Alueella on kaavalla tehtävää toimintojen sijoittamisen, liikenteen ja kaupunkikuva ohjaamisen tarvetta. Asemakaavan tavoitteita on käsitelty kohdassa 1.2. Osallisten tavoitteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä helmikuussa Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan saatiin kommentteja Ilvolankadun ja Salmenkadun varren asukkailta (8 hlöä). Kannanotoissa toivottiin, etteivät uudet suunnitelmat huononna tai vaaranna asuinympäristöä, viihtyisyyttä ja asumiseen liittyviä laatutekijöitä. Toivottiin, että suunnittelussa huomioidaan asukkaiden näkemykset ja toiveet. Salmenkadun kannanotossa nähtiin mahdollisen pysäköintialueen sijoittamisen Salmenkadun varteen ja mahdollisen korkeamman rakentamisen heikentävän asuinympäristön arvoa Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Kaavaluonnosta laadittaessa on pohdittu mm. seuraavia vaihtoehtoja: - Veljeskodin kiinteistö säilyy tai alue uudisrakennetaan. - Kuutolankadun ja Riistakadun risteysalueen länsipuolella oleva rakennus säilyy tai korvautuu uudisrakentamisella. - Pysäköinti järjestetään maantasopysäköintinä ja/tai rakennetaan rakenteellista pysäköintiä. - Meijerikatu 1 kiinteistö säilyy tai korvautuu uudisrakentamisella. Lähtökohtana on, että toiminnoille esitetty ja tarvittava pysäköintipaikkamäärä on osoitettu kaava-alueelta. Erillisiä kaavaluonnosvaihtoehtoja ei ole laadittu, koska alue on pitkälti rakentunut ja alueen suunnittelua toteutetaan myös Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän hankesuunnittelun muodossa Kaavaluonnos Kaavaluonnoksessa esitettyjä keskeisiä muutoksia voimassa olevaan asemakaavaan nähden ovat: Sairaalan kiinteistön ( ) rakennusoikeutta on nostettu tehokkuudesta e=0,8 tehokkuuteen e=1,0. Kerrosluku neljä (IV). Toteutunut rakennusoikeus tontilla 36-1 on noin k-m2. Ns. Terveyskeskuksen korttelialueen (K.37,YS) rakennusoikeutta on nostettu e=1,0 ( k-m2). Voimassa olevan kaavan mukainen rakennusoikeus e=0,85 (17102 k-m2) on käytetty. Kerrosluku on pääosin III. Kerrosluku vaihtelee II-IV välillä. Kortteli 103 YS-korttelialueen (Meijerikatu 1) rakennusoikeutta on nostettu ja kerroslukua korotettu tontin eteläosassa neljään mahdollistamaan tontin tehokkaampi rakentaminen (Riistakadun ja Meijerikadun kulmaus). Rakenteellinen pysäköinti (maanalainen pysäköinti ja pysäköintilaitos) on mahdollistettu kortteleissa 36,37,38 ja 103. Pysäköintilaitos voi olla kaavaluonnoksen mukaisesti korkeintaan maantasokerros + 2 maanpäällistä pysäköintitasoa. Salmenkadun varsi korttelissa 36 (pohjoisosa, jossa nyt sairaalan 70-luvulla valmistunut osa) on varattu kaavassa rakenteelliselle pysäköinnille. Pysäköinti velvoitetaan toteuttamaan tällä alueella vähintään kahteen kerrokseen. Ilvolankadun katualuetta on levennetty 4 m jalkakäytävä-varausta varten itään, YS-korttelialueen pinta-ala pienenee samassa suhteessa. Kannanottoja kevyenliikenteen väylän järjestämiseksi Ilvolankadulle on saatu Haukiniemi-Ilvolankatu kaavan yhteydessä. Katua käytetään kannanottojen mukaan mm. koululaisten kouluun kulkemis-/kuljettamisväylänä.

17 Kaavaselostus 17 (26) Riistakatu on osoitettu hidaskatuna. Tällä pyritään parantamaan terveydenhuollon tilojen toiminnallista yhteyttä. Louhenkatu palautetaan katualueeksi Kuutolankadusta pohjoiseen (ollut korttelin osaa), koska on arvioitu, että liikennöinti terveyskeskuksen sisäpihalla tulee lisääntymään. Kaavalla mahdollistetaan pysäköintipaikkojen osoittaminen kortteleiden 36 ja 37 välillä, eli käytännössä siten, että ns. terveyskeskuksen pysäköintipaikkoja voidaan järjestää ns. sairaalan korttelialueelle. Nykyiset LPA-merkityt alueet säilyvät kortteleiden 36 ja 37 käytössä. Näiden lisäksi on tehty muita, lähinnä teknisiä muutoksia verrattuna nykytilanteeseen tai voimassa olevaan kaavaan. Pysäköinnin järjestäminen on yksi keskeisistä asioista kaava-alueella. Alueen tehokas rakentaminen edellyttää pysäköinniltä osittain rakenteellista ratkaisua. Rakentamisen tehokkuus on suhteessa pysäköintiratkaisuun ja siten tulevaisuuden rakentamismahdollisuuksien turvaamiseen alueella. Pysäköintinormi on sosiaalitoimen ja terveydenhuollon tilojen osalta 1 ap / 70 k-m2 kohden. Alueella työskentelevän henkilökunnan määrän vuoksi alueella on runsaasti pysäköintitarvetta, minkä lisäksi tarvetta on asiakaspysäköintipaikoille. Pysäköinti alueella on osittain hajautunut eri kiinteistöille. Pysäköintipaikkoja (YS-alueilla k.36 ja 37) on nykytilanteessa noin 410 autopaikkaa, SOTE: n arvio henkilökunnan pysäköintipaikka tarpeesta suunniteltujen toimintojen alueelle sijoittumisen jälkeen noin 320 autopaikkaa (+asiakaspaikat) ja kaavaluonnoksen enimmäisrakennusoikeuden mukainen autopaikkamäärä YS-alueelle on noin 560 autopaikkaa, mikä edellyttää rakenteellista pysäköintiä. Hankesuunnitelman vaihtoehdossa (i) esitetyn ratkaisun mukaisella rakentamisella tarve olisi noin 410 autopaikkaa (kerrosala perusteisesti). Näiden lisäksi tarvitaan muiden alueen toimintojen autopaikat (kuten Ilvolasäätiö, Veljeskoti, Meijerikatu 1 kiinteistö), jotka toteutetaan pääosin kiinteistökohtaisesti sekä mahdolliset tulevaisuuden rakentamisen varaukset. Rakennusoikeus (k-m2) toteutunut Voim.ol. kaava Kaavaluonnos Sote hankes.tot. Kortteli 36, ns.sairaalan tontti (e=0,8) (e=1,0) Kortteli 37, YS (e=0,85) (e=1,0) Kuva 15 Rakennusoikeuksien (noin) nykytoteuma YS-käyttötarkoituksilla valkoisella pohjalla. Purettava osuus valkoisella pohjalla suluissa. Punertavalla pohjalla suunniteltu lisärakentamisen määrä.

18 Kaavaselostus 18 (26) Kaavaehdotus Ylä-Savon sote kuntayhtymän hankesuunnitteluvaiheessa 2 on edennyt vuoden 2018 siten, että kuntayhtymä on hyväksynyt suunnittelun jatkamisen vaihtoehdon pohjalta, jossa ns. sairaalan tontille rakennetaan uudisrakennus ja ns. terveyskeskuksen puolelle ei tule lisärakentamista (uudisrakentaminen sisäpihalle). Yhtymähallitus Terveyskampus hankkeessa rakennetaan yksi uudisrakennus sairaalan tontille Riistakadun varteen ja sairaalarakennuksesta remontoidaan c-osa. Kaavaehdotukseen on saatujen kannanottojen jälkeen osoitettu palveluasumisen mahdollisuuksia tietyille korttelialueille (YSA). Kuntaliiton internetsivuilla sosiaalihuoltolain mukaisia asumispalveluita on määritelty seuraavasti: Sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaisia asumispalveluja ovat tuettu asuminen, palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen. Asumispalveluja toteutettaessa on huolehdittava, että henkilö saa tarpeenmukaiset kuntoutus- ja terveydenhuollon palvelut. Tuettua asumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat tukea itsenäiseen asumiseen tai itsenäiseen asumiseen siirtymisessä. Tuetun asumisen järjestämisen mallit vaihtelevat kunnittain. Yhteistä malleille on asunto-/kiinteistötoimen ja sosiaalitoimen työnjako. Siinä asuntotoimi hankkii hallintaansa asunnot, jotka se osoittaa sosiaalitoimen käytettäväksi. Sosiaalitoimi osoittaa tuetun asumisen asiakkaat ja järjestää asumista tukevat palvelut. Asumista tuetaan sosiaaliohjauksella tai muilla sosiaalipalveluilla. Palveluasumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat soveltuvan asunnon sekä hoitoa ja huolenpitoa. Palveluasumisella tarkoitetaan palveluasunnossa järjestettävää asumista ja palveluja, kuten hoiva- ja hoitopalveluja sekä ateriapalveluja. Tehostettua palveluasumista järjestetään henkilöille, joilla hoidon ja huolenpidon tarve on ympärivuorokautista. Tehostetun palveluasumisen yksikössä henkilöstöä on paikalla ja palveluja järjestetään asiakkaan tarpeen mukaisesti ympärivuorokautisesti. Palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen ovat avohoitoa. Asukkaista huomattava osa on iäkkäitä henkilöitä. Asukas maksaa palveluasunnosta vuokrasopimuksen mukaisen vuokran ja palveluista peritään asiakasmaksuja. Palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen voi olla pitkäaikaista tai lyhytaikaista. Lyhytaikaista tehostettua palveluasumista voidaan järjestää iäkkäälle henkilölle esimerkiksi omaishoitajan vapaiden ajaksi ja muutoinkin, jos se on iäkkään henkilön palvelutarpeen ja kotona selviytymisen kannalta tarkoituksenmukainen vaihtoehto. (lähde: ) Kaavaratkaisun valinta ja perusteet Kaavaluonnosvaiheessa on suhteutettu alueen toteutuneita rakennusoikeuksia kaavan varauksiin. Kaavaluonnoksessa on haluttu myös ohjata alueen käyttötarkoitusta sosiaali- ja terveydenhuollon käyttöön, samoin kuin mahdollistaa SOTEn esittämien suunnitelmien toteuttaminen. Toisaalta kaavalla varaudutaan myös erilaisiin ja pidemmän tähtäimen hankkeisiin verrattuna kaavoitusvaiheessa esillä olleisiin tarpeisiin, eli kaavasta pyritään tekemään rakennusalojen ja rakennusoikeuden suhteen joustava, huomioiden kuitenkin korttelialueiden toimivuus sekä pysäköintitarpeet. Rakennuskannan arvojen analysointi Terveyskampuksen alueella oleva rakennuskanta on rakentunut 1950-luvulta alkaen ja on siten hyvin monimuotoista. Eri aikakausien tyypillistä rakennuskannan kerrostumaa on alueella olemassa. Alueella sijaitsevat sairaala, terveyskeskus, Veljeskoti, Ilvola-säätiön palvelutalo, asuinrakennuksia ja huoltoasema Pohjolankadun varressa. Rakennusmateriaaleina julkisivuissa on punatiili, betoni, pelti jne. Alue on siten kaupunkikuvaltaan hyvin monimuotoinen ja paikoin hahmottumaton. Vanha sairaalarakennus ja lääkäreiden asuinrakennus ovat arvokkaita rakennuksia, joissa on kulttuurihistoriallisia arvoja. Lääkäreiden asuinrakennukselle on purkulupa. Aluesairaalan osalta laajennusosat ja tehdyt muutokset ovat heikentäneet sen kulttuurihistoriallista ja maisemallista arvoa. Etenkin peltipintainen suurikokoinen laajennusosa Meijerikadun päätteenä on muuttanut rakennuskokonaisuuden monimuotoisemmaksi ja alkuperäistä sairaalaosaa on vaikea hahmottaa luvun

19 Kaavaselostus 19 (26) siipiosa on pinta-alallisesti suuri, mutta kuitenkin pääosin erilleen vanhasta sairaalasta rakennettu. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän tavoitteena on purkaa 1970-lvuun siipiosa. Vanhimman sairaala osan rakennushistorialliset arvot liittyvät sen säilyneeseen rakennusmassaan, aukotukseen ja käytettyihin materiaaleihin. Kaavassa rakennuksen eteläpuolella rakennusala on rajattu kiinni nykyiseen seinälinjaan, jolla turvataan se, ettei rakennuksen kohtuullisen hyvin säilyneeseen julkisivuun tehdä laajennuksia. Kaavan yleismääräyksellä ohjataan muutosten sopeuttamista osaksi sairaalakokonaisuutta. Terveyskeskus ja Veljeskoti muodostavat yhtenäisen punatiilisen rakennuskompleksin, joka rakentaa alueen identiteettiä voimakkaasti. Täydennysrakentamisen tämän korttelin yhteyteen on oltava kaupunkikuvaa kehittävää ja korttelin yhtenäisyyttä korostavaa. Tämän toteuttamiseksi asemakaavaehdotukseen on lisätty yleismääräys rakentamisen sopeuttamiseksi ympäristöönsä. Korttelin pohjoisosan rakennuskanta edustaa aikansa terveydenhuollon rakennusten vallitsevaa suunnittelua. Rakennukset eivät kaavoittajan näkemyksen mukaan sisällä erityisiä rakennustaiteellisia tai rakennushistoriallisia arvoja, joiden vuoksi rakennuksia olisi tarpeen suojella kaavamääräyksellä. Terveyskeskuksen massoittelu ja julkisivut ovat muuttuneet tehtyjen muutosten myötä.

20 Kaavaselostus 20 (26) 4. ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1.Kaavan rakenne Alueen ollessa pitkälti toteutunut ja kaava noudattaa pitkälti toteutunutta rakennetta. Kaavassa varaudutaan kuitenkin alueen kehittämiseen osoittamalla rakennusoikeutta ja rakennusaloja siten, että YS- ja YSA-alueita olisi mahdollista jatkossakin kehittää. Näitä keskeisiä kohtia ovat sairaalan ja Ilvolasäätiön omistamien kiinteistöjen välinen alue sekä terveyskeskuksen korttelialueella ns. nykyisen Veljeskodin kiinteistö. Lisäksi Riistakadun ja Kuutolankadun kulmassa korttelissa 36 on mahdollista uudisrakentaa nykyisen punatiilisen pienkerrostalon paikalle. Myös Meijerikatu 1 tonttia on mahdollista uudisrakentaa jatkossa toteutunutta rakentamista tehokkaammin Aluevaraukset YS Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue. Aluevarausten riittävyyden turvaaminen alueella on tärkeää mahdollisten tulevaisuuden tarpeiden vuoksi. YSA Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa myös erityisryhmien ja/tai vanhusten palveluasumista. AK Asuinkerrostalojen korttelialue. Alue on pitkälti toteutunut. Alueelle on mahdollista rakentaa uusi kerrostalo alueen koillisosaan. LPA Autopaikkojen korttelialueet, jotka on varattu kortteleiden 36 ja 37 pysäköintiä varten. LH Huoltoaseman korttelialue Kaavamerkinnät - ja määräykset Yleismääräyksissä otetaan kantaa mm. seuraaviin asioihin: - Korttelin 37 pysäköintiä on mahdollista sijoittaa kortteliin Mikäli Pohjolankadun varteen tulee uudisrakentamista, tulee rakennuksen arkkitehtuurin soveltuvuuteen ympäristöön kiinnittää erityistä huomioita. Pohjolankadulle on mahdollista ottaa yksi suuntaisliittymä korttelista 37. Pohjolankadun varteen ei tule rakentaa suuria yhtenäisiä pysäköintialueita kaupunkikuvallisten arvojen vuoksi. - Korttelissa 37 rakennusten pääasiallinen julkisivumateriaali tulee olla punatiili. Kattomuodon tulee olla ympäristöön soveltuva ja loiva. - Sairaalarakennuksen vanhinta osaa korjattaessa tai siihen liittyvien rakennusosien muutoksissa tulee mahdolliset muutokset sovittaa osaksi rakennuksen säilynyttä arkkitehtuuria, materiaaleja ja ominaispiirteitä. - Ns. sairaalan korttelialueen täydennysrakentamista suunniteltaessa on kiinnitettävä huomioita rakentamisen, pysäköinnin ja muiden toimintojen sijoittamiseen. - Rakenteellisesta pysäköinnistä on annettu määräyksiä. Mm. pysäköintilaitos voidaan toteuttaa rakennusoikeuteen kuulumattomana ja enintään kolmikerroksisena (maantaso+ kaksi maanpäällistä pysäköintitasoa), mikäli kerrosluvulla ei ole osoitettu matalampaa kerroslukumäärää Nimistö Alueen nimistö ei muutu.

21 Kaavaselostus 21 (26) Mitoitus Rakennusoikeus (RO) muutokset kortteleittain: Kortteli 36 (YS) Toteutunut rakennusoikeus (km2) Sairaala, (36-1): k- m2, kulmassa oleva tiilirakennus 1495 k-m2 = k-m2. Voimassa olleen kaavan mukainen rakennusoikeus e=0, k- m2 Kaavamuutoksella esitetty rakennusoikeus (ehdotusvaihe) SOTE:n hankesuunnitelmassa esitetyt tavoitteet: puretaan 5905 k-m2 (sairaalan siipiosa) Kortteli 36 YSA (ns. Ilvolanpirtti) Ilvolasäätiö, asunto-osa (36-3): 1469 k-m2 Ilvolasäätiö, palveluosa (36-2): 1492 k-m2 e=0, k-m2 e=0, k-m2 Uudisraken nus: 3215k-m Kortteli 37 (YS ja YSA) Kortteli 37 (AK) terveyskeskus (37-6): 10537k-m2 ns. Veljeskoti (37-7): 6740 k-m2 yht (130-1): =2858 k-m2 talousr.: = 243 k-m2 e=0, k-m2 e=0, k- yht m =2752 k-m2 talousr. 200 k-m k- m k-m k-m k-m2, t 200 k-m2 ei tavoitteita (37-2): 240k-m k-m2 talousr. 100 k-m k-m2 talousr. 100 k-m2 (37-3): 1310k-m2 (maanp.kellarikerros?) 1713 k-m2 talousr. 200 k-m k-m2, t 200 k-m2 Kortteli 37 (38-119): 380 k-m k-m km-2 (LH) Kortteli 103 (103-6): 1168 k-m k-m k-m2 (YS) Meijerikatu Kortteli (LPA) Lisäksi mahdollistetaan kortteleissa 36, 37, 38 ja 103 rakenteellisen pysäköinnin sijoittamista korttelialueille (rakennusalalla): enintään kahteen kerrokseen maantason lisäksi, mikäli kerroslukua ei ole rajoitettu matalammaksi. Myös maanalainen pysäköinti sallitaan ko. korttelialueilla. Rakenteellinen pysäköinti voidaan toteuttaa rakennusoikeuteen kuulumattomana. Rakentaminen kellarikerrokseen (I-maanalainen kerros) rakennusoikeuteen kuulumattomana (ei pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja). Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän hankesuunnitelman kerrosalatiedot kaavoitusvaiheessa: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän hankesuunnitelmassa esitetään, että tontilta 1 (sairaala) puretaan 5905 k-m2 (kohta 3.1.5).

22 Kaavaselostus 22 (26) Vanhan sairaalarakennuksen peruskorjauksen vaiheessa 1 on remontoitu 5872 k-m2 ja jäljelle jäävä (k-m2) (k-m2) (k-m2)= 3996 k-m2 on vaiheessa 2 peruskorjattavaa. (Tieto: Paula Martikainen, sähköposti). Kortteliin 36 suunnitellun uudisrakennuksen kerrosala on Sweco-arkkitehdeiltä saadun tiedon mukaan ( ) 3215 k-m2 (1 ja 2 krs k-m k-m2), kellari 1031 k-m2 ja IV-konehuone 426 k- m2. è ns. sairaalan tontilla toteutunut kerrosala olisi siipiosan purkamisen jälkeen noin: sairaalarakennus = 9868 k-m2. Tähän lisättynä suunniteltu uudisrakennus: 9869 k-m k-m2 = k-m2. Korttelin 36 YS-käyttötarkoituksen alueella olisi rakennusoikeutta käytetty suunniteltujen muutosten (uudisrakennus- ja purkutyöt, + oleva tiilirakennus) jälkeen noin k-m2. Ns. terveyskeskuksen korttelissa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän hankesuunnitelman mukaan ei rakenneta uudisosaa terveyskeskuksen kortteliin. Palveluasumisen asukkaiden määrä alueella voi lisääntyä, mikäli alueelle sijoitetaan palveluasumista Pysäköinti Kaavalla ei pääsääntöisesti erotella henkilökunnalle ja asiakkaille tarvittavia pysäköintipaikkoja. Kaavassa lähtökohta on, että pysäköinti osoitetaan niitä palveleville tonttialueille sekä kaavassa niille varatuille LPA-alueille. AUTOPAIKAT (ap), SAIRAALAN KORTTELIALUE (k.36) NYKYTILANNE Sairaalan tontilla: 97 ap (henk.k. 36 / as.61) SOTEN HANKESUUNNITELMAN MUKAINEN (vaihe 2 tehty), k-m2 perustuva laskentatapa, autopaikkojen tarve (1/70): Sairaalan tontilla: sairaala purkamisen jälkeen 9868/70= 141 ap, uudisosa 3215/70= 46 ap, oleva tiilirak. 1500/70=22 ap, 209 ap SOTEN HENKILÖKUNNAN TARVE KAAVAN MAKSIMIRAKENNUSOIKEUDEN MUKAINEN TARVE (k.36,ys): 20500/70=293 ap + (k.36 YSA): riippuen toiminnasta Rakenteellisen pysäköinnin mahdollistaminen. LPA (Ilvolankatu) 42 ap yht. sairaalan käytössä 139 ap Ilvolasäätiö (16 ap) +eteläosan tiilirak./sote (38 ap)= 54 ap è Asemapiirroksessa 178 ap (Swecoarkkitehdit 11/2018) säilyy 42 ap yht. sairaalan käyttämällä alueella sis. LPA olisi 220 ap (178+42) ei muutosta 42 ap yht. 193 ap =274 ap 188 ap 293 ap + ns. Ilvolasäätiön tontit

23 Kaavaselostus 23 (26) AUTOPAIKAT (ap) TERVEYSKESKUKSEN KORTTELIALUE (k.37) YS-TOIMINTOJEN OSALTA NYKYTILANNE SOTEN HANKESUUNNITELMAN MUKAINEN (vaihe 2 tehty), k-m2 perustuva laskentatapa, autopaikkojen tarve (1/70): SOTEN HENKILÖKUNNAN TARVE KAAVAN MAKSIMIRAKENNUSOIKEUDEN MUKAINEN TARVE LPA korttelissa 38: 60 ap + pysäköintialue terveyskeskuksen eteläpuolella: 116 ap = 176 ap Lisäksi pysäköintiä ollut Meijerikadun kiinteistöllä 33 ap + 29 ap = 62 ap, (sijoittaminen ei kaavan tavoitteiden mukaista) Nyk / 70=150 ap 130 ap 12000/70=172 ap (YS) YSA:n osalta tarve vaihtelee käyttötarkoituksen mukaan: Esim. YSA, jos erityisryhmien asumista:7000 / työnt. = 35 ap + työntekijöiden paikat YSA, jos terveydenhuoltoa: 7000 / 70 = 100 ap Veljeskoti/Vetreaalueella 43 ap. Oheiset taulukoiden tiedot perustuvat osittain Ylä-Savon SOTE kuntayhtymältä saatuihin selvitystietoihin (11/2017). 4.2.Kaavan vaikutukset ja tavoitteiden toteutuminen Arvioitava tekijä Ihmisten elinolot ja ympäristö Sisältö Saatujen kannanottojen mukaan osa pientaloasukkaista kokee korkeamman rakentamisen sijoittumisen lähelle asuinkiinteistöään vähentävän tontin asumisviihtyisyyttä ja mahdollisesti arvoa. Myös pysäköintialueen / rakenteellisen pysäköinnin sijoittaminen Salmenkadun varteen on saanut kritiikkiä. Voimassa oleva asemakaava mahdollistaa jo korkeamman rakentamisen (IV) Ilvolankadun puoleiseen tontin osaan. Rakennusala ei ulotu Ilvolankadun varteen asti. Rakentaminen tulee aloittaa Riistakadun varresta ja Ilvolankadun puolella on istutettava alueen osa. Myös Salmenkadun varsi on jo voimassa olevassa kaavassa mahdollistanut IV-kerroksisen rakentamisen. Tätä on madallettu osalla Salmenkadun vartta. Lisäksi on osoitettu istutettava alueen osa Salmenkadun varteen. Rakenteellisesta pysäköinnistä on annettu tarkentavia määräyksiä mm. rakenteiden suhteen, jotta mahdollisia haittoja ehkäistäisiin. Myös kerroslukua on madallettu Ilvolankadun puolella 15 m levyisellä rak.alueen osalla neljästä (IV) kahteen kerrokseen (II). Liittymien sijoittamista mahdolliselle pysäköinnille ei ole tarkemmin suunniteltu tai ohjattu kaavalla, muutoin kuin risteysalueet poislukien.

24 Kaavaselostus 24 (26) Maa- ja kallioperä, vesi, ilma ja ilmasto Luonnonolot Alue- ja yhdyskuntarakenne, yhdyskunta- ja energiatalous sekä liikenne Tehdyillä muutoksilla kaavassa on pyritty huomioimaan läheisten pientaloalueiden sijoittuminen sairaala-alueen läheisyyteen. Toisaalta on tärkeää turvata riittävän tehokas rakentaminen sairaalan tontilla. Kaavamuutoksella ei kohdisteta merkittäviä vaikutuksia maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan tai ilmastoon. Alueella ei ole luonnontilaista ympäristöä. Palveluiden saavutettavuuden kannalta alue on keskeinen ja terveydenhuollon toimintojen sijoittuessa alueelle pysyvät ne hyvin saavutettavissa. Kaava mahdollistaa olemassa olevan rakennuskannan käytön, mutta sallii myös uudisrakentamista. Liikenteellistä kehittämistä ovat hidaskatu-varaus Riistakadulle sekä jalkakäytävävaraus Ilvolankadun varteen. Joukkoliikenne käyttää tällä hetkellä Meijerikatua, joka on keskeisellä paikalla palveluiden saavutettavuuden kannalta. Sijoittuessaan tiiviisti rakentuneeseen ympäristöön, ovat olevat infralinjat ja katuverkosto hyvin hyödynnettävissä täydennysrakennettaessa aluetta. Kaupunkikuva, maisema, kulttuuriperintö ja rakennettu ympäristö Sosiaaliset vaikutukset Yhdyskuntatalous ja yritysvaikutukset Kaavan mahdollistama rakentaminen tiivistäisi aluetta ja siten muuttaisi alueen kaupunkikuvaa. Uudisrakentaminen sairaalan tontilla tulee sairaalan eteläpuolella rakentaa erilliseen rakennukseen. Näin säilytetään sairaalarakennuksen massa että näkymät länteen. Terveyskeskuksen ympäristössä on mahdollista sijoittaa lisärakentamista sisäpihalle ja sen sopeuttamiseen olevaan rakennukseen tulisi kiinnittää mm. korkojen ja materiaalien osalta huomioita, mikäli rakentamista alueelle joskus harkitaan. Ns.Veljeskodin rakennukset on mahdollista korvata uudisrakentamisella. Alueella on yhtenäinen punatiilinen rakennusmassa. Huoltoaseman alueelle ei ole esitetty muutoksia rakentamiseen. Tontti on toteutunut matalana ja rakennus ei ole kadun varressa, vaan muodostaa kenttämäisen avoimen kulman risteysalueelle. Sairaalan korttelissa täydennysrakentaminen on ohjattu aloitettavaksi Riistakadun varresta. Näin ollen Riistakadun varsi muuttuisi suljetummaksi, mutta rakentamisalaa ei ole osoitettu kiinni olemassa olevaan sairaalarakennukseen pääasiassa kaupunkikuvallisten syiden vuoksi. Kulttuuriperinnön osalta kaava-alueelle ei ole osoitettu suojeltavia rakennuksia. Sairaalarakennuksen vanhinta osaa korjattaessa tai siihen liittyvien rakennusosien muutoksissa tulee mahdolliset muutokset sovittaa osaksi rakennuksen säilyneitä ominaispiirteitä, arkkitehtuuria ja materiaaleja. Terveyskeskuksen korttelialuetta täydennysrakennettaessa uudisrakentamista ohjataan: rakennusten pääasiallinen julkisivumateriaali tulee olla punatiili. Kattomuodon tulee olla ympäristöön soveltuva ja loiva. Näillä määräyksillä pyritään turvaamaan kaupunkikuvaan ja arvokkaaseen rakennuskantaan liittyviä arvoja. Rakennetun ympäristön huomioimisen osalta kaavassa on useita yleismääräyksiä mm. Pohjolankadun ja Ilvolankadun varren osalta. Terveydenhuollon palvelut ovat erittäin keskeisiä koko kaupunkia ja aluetta ajatellen. Näin ollen kaavalla on merkittävä vaikutus palveluiden sijoittamisen mahdollistamisen näkökulmasta ja mahdollistaa alueen tulevaisuuden rakentamismahdollisuudet siten, että sen kehittäminen jatkossakin on mahdollista. Ei suoria yritysvaikutuksia. Kaavalla ei ole suoria vaikutuksia yhdyskuntatalouteen, sillä kaava ei edellytä esim. rakennuskantaan kohdistuvia purku- tai säilyttämisvelvoitteita. Kevyenliikenteenväylän tilavaraus Ilvolankadun varteen ja Louhenpolun kaavallinen varaus eivät edellytä välittömiä rakentamistoimenpiteitä, mutta aiheuttavat

25 Kaavaselostus 25 (26) toteutettaessa kunnalle kustannuksia. Vaikutusten arviointia on tehty virkamiestyönä kaavanvalmisteluvaiheessa. Vaikutusten arviointi täydentyy vuorovaikutuksen myötä. Ympäristön häiriötekijät ja ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Saa-5 merkinnällä on osoitettu maankäyttörajoite pääosin huoltoaseman korttelialueelle paikkatietoaineistoihin perustuen. Tutkimuksia tehty ja kunnostusta

26 Kaavaselostus 26 (26) 5.ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttaminen ja ajoitus / Toteutuksen seuranta Ylä-Savon SOTE hankesuunnitelman mukaiselle uudisrakennukselle on tavoiteaikataulun mukaan tarkoitus hakea rakennuslupaa vuoden 2019 alkupuolella. Muilta osin ei ole tiedossa rakennuskantaan kohdistuvia tietoja aikataulusta. Iisalmessa Hannele Kelavuori asemakaava-arkkitehti