LAUSUNTO Helsinki, 16.6.2017 Valtivarainministeriölle Asia: Lausuntpyyntö hallituksen esityslunnkseen eduskunnalle maakuntauudistuksen täytäntöönpana sekä valtin lupa-, hjaus- ja valvntatehtävien uudelleenrganisintia kskevaksi lainsäädännöksi SOSTE Sumen ssiaali ja terveys ry n valtakunnallisten ssiaali- ja terveysjärjestöjen kattjärjestö. SOSTE n ssiaali- ja terveyspliittinen vaikuttaja ja asiantuntijajärjestö, jka rakentaa ssiaalisen hyvinvinnin ja terveyden edellytyksiä yhteistyössä jäsenyhteisöjensä kanssa. SOSTE Sumen ssiaali ja terveys ry:n varsinaisina jäseninä n 219 valtakunnallista ssiaali- ja terveysalan järjestöä ja yhteistyöjäseninä 71 muuta ssiaali- ja terveysalan timijaa. Lisätietja: erityisasiantuntija Minttu Ojanen, minttu.janen@sste.fi, puhelin 050 462 3347 SOSTE Sumen ssiaali ja terveys ry Vertti Kiukas pääsihteeri
Hallituksen esityslunns eduskunnalle maakuntauudistuksen täytäntöönpana sekä valtin lupa-, hjaus- ja valvntatehtävien uudelleenrganisintia kskevaksi lainsäädännöksi Jhdant Tämä hallituksen esityslunns liittyy eduskunnalle 2.3.2017 annettuun hallituksen esitykseen HE 15/2017 vp. (maakuntauudistuksesta ja ssiaali- ja terveydenhulln uudistuksesta) ja se sisältää ehdtukset maakunnille valtilta ja kunnilta siirrettäviä eräitä muita kuin ssiaali- ja terveydenhulln tehtäviä ja pelastustimen tehtäviä kskevien erityislakien muuttamiseksi. Lisäksi hallituksen esityslunns sisältää ehdtukset Ssiaali- ja terveysalan lupa- ja valvntavirastn, aluehallintvirastjen, elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja työ- ja elinkeintimistjen lakkauttamisesta sekä uuden Valtin lupa- ja valvntavirastn virastn perustamisesta. Lausuntpyyntö kstuu klmesta suudesta (A-C). A. käsittelee maakuntauudistuksessa maakunnille siirtyviä tehtäväalja, jtka perustuvat maakuntalain maakuntien tehtäväalan määrittävään 6 :ään. (khta 1) B. käsittelee valtin lupa-, hjaus- ja valvntatehtävien uudelleenrganisintia ja sen edellyttämiä uusien virastjen perustamista kskevia lakiehdtuksia (khta 2. Laki Valtin lupa- ja valvntaviraststa ja khta 3. Laki Ahvenanmaan valtinviraststa). C. käsittelee hallituksen esityksen sisältämää ehdtusta vimaanpanlaiksi sekä muita 224 lakiehdtusta, jilla tteutetaan uudistuksen edellyttämät tehtäväsiirrt maakunnille, Valtin lupa- ja valvntavirastlle ja muille virastille. (khdat 4-6) A. MAAKUNTAUUDISTUKSESSA MAAKUNNILLE SIIRTYVÄT TEHTÄVÄALAT Tähän hallituksen esitykseen sisältyvät maakuntien tehtävät kstuvat kahdestakymmenestäyhdestä maakuntalain 6 :n mukaisesta tehtäväalasta. Khta 1. Tässä vitte kmmentida maakunnalle nyt siirrettäviksi ehdtettavia tehtäviä tehtäväalittain: kattavatk ehdtukset kaikki tehtäväalan tehtävät, jtka pitäisi siirtää? (1. MAKU II yleisperustelut luvut 2.3-2.3.21) Onk teillä kmmentitavaa khtaan 1? Pakllinen kysymys. Mikäli ei, vitte siirtyä khtaan 2. Kyllä X Ei Hallituksen esitys pyrkii siihen, että 1.1.2019 alkaen kunnan, maakunnan ja valtin välillä n selkeä työnjak. Tehtävät siirretään maakunnille kunnista, maakuntien liitista ja muista kuntayhtymistä, elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (ELY-keskus), työ- ja elinkeintimistista (TE-timist), ELYkeskusten ja TE-timistjen kehittämis- ja hallintkeskuksesta (KEHA-keskus) sekä aluehallintvirastista (AVI). Hallituksen esityksen vaikutusten arviinnissa tdetaan, että tehtävien kkaminen yhteen tulevassa maakuntarganisaatissa vahvistaa maakuntien itsehallinta, mahdllistaa nykyistä paremmin tehtäviä 2
kskevan krdininnin ja timinnan yhtenäistämisen sekä vähentää hallinnn prtaita ja selkeyttää rakennetta. Myös hallinnllinen taakka vähentyisi uudistuksen mahdllistaessa eräiden nykyisten rakenteiden ja menettelyiden keventämisen. SOSTE n maakuntauudistusta ja ssiaali- ja terveydenhulln järjestämisuudistusta kskevassa lausunnssaan kannattanut ssiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirtämistä maakunnille, kska sen dtetaan vähentävän palveluiden kuntakhtaista kirjavuutta ja kuntalaisten välistä epätasa-arva. Samin perustein tässä esityksessä kunnilta maakunnille siirrettävät tehtävät n tarkituksenmukaista siirtää leveämmille hartiille ja yhdenmukaistaa timintatavat. Edellä mainitussa lausunnssa SOSTE pitää esitystä maakuntamalliksi hallinnllisesti selkeänä. Kaavaillussa maakuntajassa sa maakunnista jää kuitenkin liian pieniksi. Maakuntien lisi ltava tarpeeksi vahvja niin timinnallisesti kuin taludellisesti, jtta niiden päätöksentessa pystytään tekemään ihmisten kannalta parhaimmat ja kustannusvaikuttavimmat ratkaisut. Hallitus esittää, että tehtäviä siirrettäisiin maakunnille myös valtin hallinnimilta tahilta. Kska maakunnat vat hyvin erilaisia vahvuudeltaan, n uhkana, että maakuntien välille synny erilaisia timintatapja. SOSTE näkee kuitenkin hyvänä, että tehtävien siirrilla tavitellaan hallinnn selkiyttämistä ja menettelyiden keventämistä. Tehtäväalakhtaiset kmmentit: Terveydensujelu, tupakkavalvnta, elintarvikevalvnta sekä eläinten terveyden ja hyvinvinnin valvnta ja eläinlääkäripalvelut (HE 2.3.1) Hallituksen esityksessä ehdtetaan, että terveydensujelulain, tupakkalain ja lääkelain mukaiset kuntien tehtävät siirrettäisiin tuleville maakunnille. Tehtävät n edellä mainituin perustein hyvä keskittää nykyistä suurempiin yksikköihin. Nykyiset Valviran ja aluehallintvirastjen terveydensujelulain ja tupakkalain mukaiset hjaustehtävät yhdistettäisiin uuteen Valtin lupa- ja valvntavirastn. Vimavarjen yhdistämisellä tavitellaan valtakunnallisen hjauksen tehstumista. SOSTE kats, että Valtin lupa- ja valvntavirastlla tulee lla riittävät resurssit hjata ja valva maakunnan terveydensujelutehtävän tteuttamista. Hyvinvinnin ja terveyden edistäminen n jatkssakin kuntien tehtävä. Kunnille n turvattava riittävät resurssit hyvinvintia ja terveyttä edistävän työn tekemiseen, vaikka tehtäviä siirtyy maakunnille. Maakuntien tulee myös tarjta asiantuntija-apua ja tukea kuntia niiden hyvinvinnin ja terveyden edistämisen tehtävässä. Maakunnan ja sen alueelle kuuluvien kuntien yhteistyö terveyden ja hyvinvinnin edistämisessä n timittava käytännössä ja vurvaikutuksen n ltava jatkuvaa. Tämä edellyttää pysyviä yhteistyörakenteita ja riittäviä henkilöstöresursseja hyvinvintia ja terveyttä edistävään työhön 1) maakuntiin ja 2) kuntiin sekä 3) niiden välille. 3
Alueellisen liikuntaneuvstn asettaminen yhteistyössä muiden maakuntien kanssa sekä liikunnan edistäminen maakunnassa alueellisen liikuntaneuvstn timinnan kautta sekä ulkilureittitehtävät (HE 2.3.12) Liikuntalain (390/2015) 7 :n ja alueiden kehittämisestä ja rakennerahasttiminnan hallinninnista annetun lain 17 :ssä mukaan aluehallintvirastjen asiantuntijaeliminä timivat alueelliset liikuntaneuvstt asettaa maakunnan liitt. Js aluehallintvirastn timialueella n useampi maakunnan liitt, niin liitt asettavat liikuntaneuvstn yhdessä. Alueellisen liikuntaneuvstn tehtävistä, kknpansta ja asettamisesta säädetään tarkemmin valtineuvstn asetuksella liikunnan edistämisestä (550/2015). Alueellisen liikuntaneuvstn timintament maksetaan petus- ja kulttuuriministeriön aluehallintvirastlle sittamasta määrärahasta. Hallitus esittää, että liikunnan edistäminen maakunnissa tapahtuu Valtin lupa- ja valvntavirastn asiantuntijaeliminä timivien alueellisten liikuntaneuvstjen timinnan kautta. Neuvstjen tehtävät n määritelty liikuntalaissa ja liikunnan edistämisestä annetussa valtineuvstn asetuksessa. Päävastuu liikunnan edistämisestä säilyy kunnilla. SOSTE näkee hyvänä, että Valtin lupa- ja valvntavirast hyödyntää alueellisten liikuntaneuvstjen asiantuntemusta ja esittää, että myös ssiaali- ja terveysjärjestöt sallistetaan hyvinvinnin ja terveyden edistämistyöhön. Yhteispalveluiden alueellinen järjestäminen ja kehittäminen (HE 2.3.17) Yhteispalveluista säädetään yhteispalvelulaissa ja niillä tarkitetaan avustavien asiakaspalvelutehtävien hitamista viranmaisten välisen yhteispalveluspimuksen njalla. Yhteispalvelulakia svelletaan valtin viranmaisille, kunnallisille viranmaisille ja Kansaneläkelaitkselle kuuluvien avustavien asiakaspalvelutehtävien järjestämiseen ja hitamiseen viranmaisten yhteistyönä. Yhteispalvelussa tisen viranmaisen pulesta annettavia avustavia asiakaspalvelutehtäviä vat esimerkiksi timeksiantajana timivalle viranmaiselle tarkitettujen ilmitusten, hakemusten ja muiden asiakirjjen vastaanttamista ja välittämistä edelleen timeksiantajalle sekä timeksiantajan sähköisten palveluiden käytön tukemiseen liittyviä tehtäviä. Lakiesityksen mukaan yhteispalvelutiminnan hjausta muutettaisiin siten, että valtivarainministeriö vastaisi yhteispalvelutiminnan yleisestä, valtakunnallisesta hjauksesta ja kehittämisestä. Maakunnat pulestaan vastaisivat yhteispalvelun alueellisesta kehittämisestä ja edistämisestä sekä svittaisivat alueellisesti yhteen viranmaisten yhteispalvelua kskevia timenpiteitä. Tavitteena n saada yhtenäinen yhteispisteiden timintamalli kaikkiin maakuntiin ja mahdllistaa liikkuvat palvelut. Osapulten situtuminen yhteispalvelupisteisiin n spimusperustaista eli kukin viranmaistah itse päättää tarjaak se palveluitaan yhteispalvelupisteessä. SOSTE kannattaa viranmaispalveluiden asiakaslähtöisyyttä ja ns. yhden luukun periaatetta. Yhteispalvelupisteissä lisi ltava mukana kaikki leelliset viranmaistimijat ja palveluita vitaisiin täydentää myös järjestöjen ja yritysten kanssa tehtävin spimuksin. Esimerkiksi työttömille suunnatut mnialaiset palvelut lisi jatkssakin syytä tarjta keskitetysti samasta paikasta. 4
SOSTE kats, että tavite saada jkaiseen maakuntaan yhtenäinen yhteispisteiden timintamalli edistää asukkaiden tasa-arvista khtelua. B. VALTION LUPA-, OHJAUS- JA VALVONTATEHTÄVIEN UUDELLEENORGANISOINTI Hallituksen esitykseen sisältyy ehdtukset valtin lupa-, hjaus- ja valvntatehtävien uudelleenrganisimiseksi. Esityksellä perustettaisiin Valtin lupa- ja valvntavirast, jlle kttaisiin pääsa lakkautettavaksi ehdtettavien aluehallintvirastjen ja Ssiaali- ja terveysalan lupa- ja valvntavirastn tehtävistä sekä sa lakkautettavaksi ehdtettavien elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskusten tehtävistä. Valtin lupa- ja valvntavirast lisi timivallaltaan valtakunnallinen ja tehtäviltään mnialainen valtin hallintviranmainen, jka turvaisi alueilla timien perusikeuksien ja ikeusturvan tteutumista ja valvisi yleistä etua hitamalla lainsäädännön timeenpan-, hjaus- ja valvntatehtäviä. Virasttyypiltään Valtin lupa- ja valvntavirast lisi uudenlainen valtineuvstn alainen ja sitä hjaavien ministeriöiden yhteinen virast. Esitykseen sisältyy myös ehdtus laiksi Ahvenanmaan valtinviraststa. Laki ei muuta Ahvenanmaan valtinvirastn asemaa eikä merkittävissä määrin tehtäviäkään. Khta 2. Tässä vitte kmmentida Valtin lupa- ja valvntavirasta kskevaa lakiehdtusta (2. Laki Valtin lupa- ja valvntaviraststa), sen yksityiskhtaisia perusteluja sekä sitä kskevia yleisperustelusuuksia: Muuts- ja krjausehdtuksia Valtin lupa- ja valvntavirasta kskevaan lakiehdtukseen ja sen yksityiskhtaisiin perusteluihin sekä mahdlliset kmmentit yleisperusteluihin Onk teillä kmmentitavaa khtaan 2? Pakllinen kysymys. Mikäli ei, vitte siirtyä khtaan 3. Kyllä X Ei Hallituksen linjauksen mukaan nykyisestä kuudesta aluehallintviraststa mudstetaan yksi valtakunnallisen timivallan maava viranmainen, jka timii alueellisissa yksiköissä / timipaikissa. Päällekkäisyydet aluehallintvirastn ja keskushallinnn virastjen välillä puretaan. Uudistuksessa henkilöstöä ei keskitetä yhteen timipisteeseen. Esityksen tavitteena n vastata hallinnn rakennemuutksen tumiin haasteisiin ja kta hallituksen linjaamia periaatteita nudattaen valtin aluehallinnssa ja keskushallinnssa hidettuja valtin lupa-, hjaus- ja valvntatehtäviä siten, että jatkssa tehtävistä vastaavat valtakunnallisesti timivat virastt. Tehtävien kkamisella ja timivallan valtakunnallisuudella tavitellaan virastrakennetta, jka mahdllistaa nykyistä vaikuttavamman, asiakaslähtöisemmän, yhdenmukaisemman ja kustannustehkkaamman valtin lupa-, hjaus- ja valvntatehtävien tteuttamisen ja jssa viranmaisten keskinäiset työnjat vat selkeitä ja päällekkäiset tehtävät karsitaan. Tavitteena n luda virastrakenne, jka tehstaa viranmaisresurssien käyttöä ja tällä tavin turvaa vimavarjen ja asiantuntemuksen riittävyyttä valtin lupa-, hjaus- ja valvntatehtävien hitamisessa. Valtin valvntatiminta ja läsnäl kk maan alueella tulee esityksessä turvata ja tteuttaa julkistaluden kannalta kestävällä tavalla. Esityksen vaikutusten arviinnissa nähdään, että erityisesti ssiaali- ja terveysalan lupa-, hjaus- ja valvntatiminnan kannalta malli selkeyttää viranmaisrakennetta sekä parantaa mahdllisuuksia vimavarjen tehkkaaseen ja tarkituksenmukaiseen hyödyntämiseen verrattuna nykytilaan, jssa timinta n hajautettu kuudelle aluehallintvirastlle ja Ssiaali- ja terveysalan lupa- ja valvntavirastlle. 5
SOSTE pitää kannatettavana, että perusikeuksien tteutumista valvva valtin viranmainen timii jatkssakin myös alueellisissa yksiköissä/timipaikissa. SOSTE yhtyy hallituksen arvin siitä, että ssiaali- ja terveydenhulln valvnnan tehtävä n erityisen vaativa juuri nyt, kun ssiaali- ja terveydenhulln palvelurakennetta uudistetaan laajamittaisesti mnella tavalla. SOSTE pitää erityisen tärkeänä, ettei uudistuksen timeenpan heikennä palveluiden saatavuutta tai vaaranna ptilas- ja asiakasturvallisuutta. Muutsvaiheessa virastn hjauksen ja valvnnan rli keskeinen. Palvelurakenteiden muuts, ihmisten valinnanvapauden lisääminen, palveluntuttajien ja palvelun tuttamisen tapjen uudistuminen ja mninaistuminen edellyttävät valvnnalta vahvaa ssiaali- ja terveydenhulln erityispiirteet tunnistavaa ja humiivaa kuin myös palvelujärjestelmän kknaisuuden hahmttavaa ja saavaa asiantuntemusta ja riittäviä vimavarja. Maakunnilla tulee palveluiden järjestäjänä lemaan suuri mavalvntavastuu. Näin llen n hyvä, että valtineuvstn asetuksella säädettäisiin, että virastlla n timipaikka jkaisessa maakunnassa. Virastn tehtävänä n valva palveluiden järjestäjää, mikä edellyttää avinta tiednvaiht maakunnan ja virastn välillä sekä jatkuvaa tiednkeruuta. SOSTE pitää hulestuttavana, että hallitus massa esityksessään pitää virastn timinnan käynnistämisen aikataulua haasteellisena. Timinnan tulisi käynnistyä samanaikaisesti 1.1.2019 kun ssiaali- ja terveyspalvelujen uudistus tulee vimaan. Kiire ei saa missään tilanteessa vaarantaa ptilas- ja asiakasturvallisuutta eikä palveluiden laatua. Pikkihallinnllisuus: Hallituksen esityksellä pyritään löytämään ratkaisuja Sumen julkisen hallinnn arviinneissa tistuvasti esille nstettuihin ngelmakhtiin eli vimakkaaseen jakautumiseen tisistaan irrallisiin plitiikkalhkihin (siilutuminen) sekä kk hallinnn kattavien periaatteiden ja ratkaisujen krdinaatin ja hjauksen heikkuteen. Hallituksen esityksen tavitteena n luda viranmaisrakenne, jka tukee strategisen kknaisnäkemyksen mudstamista, mahdllistaa pikkihallinnllisten tavitteiden timeenpann sekä paremman hallinnn kknaisuutta kskevan ennakinnin ja suunnittelun. Tisin kuin sektriviranmaismallissa, lisi Valtin lupa- ja valvntavirastlla mnialaisena valvntaviranmaisena käytössään laaja-alainen erityisasiantuntemus tisiinsa linkittyviltä eri hallinnnalilta. Esimerkiksi lasten ja nurten palveluiden valvnnassa virastlla n käytössään niin ssiaalihulln, terveydenhulln, varhaiskasvatuksen kuin petustimenkin erityisasiantuntemus. Lisäksi valvntatiminnan kkaminen yhteen virastn mudstaa Valtin lupa- ja valvntavirastn vahvan laillisuusvalvnnan ikeudellisen saamiskeskittymän. Laajaphjainen asiantuntemus eri alilta mahdllistaa timialjen vimavaratarpeiden humiimisen entistä paremmin ja kustannustehkkaammin. Timintaympäristön muuttuessa, yhteiskunnan kehittyessä ja valvttavan timinnan mnitahistuessa virastn timialilla n tarve hyvin mnipuliseen erityisasiantuntemukseen. SOSTE pitää kannatettavana, että uudessa virastmallissa pystytään hyödyntämään resursseja ja asiantuntemusta entistä laajemmin. 6
Esimerkiksi ssiaali- ja terveydenhulln rakenteiden ja palvelututannn muuttuessa virast tarvitsee merkittävää yksityis- ja hankintaikeudellista, hallinnllista sekä taludellista asiantuntemusta ssiaali- ja terveydenhulln ammatillisen ja ikeudellisen asiantuntemuksen rinnalle. Mnialainen virastrakenne mahdllistaa tällaisen asiantuntemuksen verkstmaisen hyödyntämisen virastn sisällä siten, että tarvittavaa asiantuntijaresurssia vidaan justavasti khdentaa timialjen erityistarpeiden ja työtilanteiden mukaan eikä sitä tarvitse hankkia virastn ulkpulelta. Ohjausjärjestelmänsä kautta virastn timinnassa säilyy kiinteä yhteys ssiaali- ja terveysministeriöön ja knserniyhteistyön kautta kk hallinnnalaan. Tällä n erityinen merkitys timinnassa ensisijaisesti tarvittavan laajan ssiaali- ja terveysalan asiantuntemuksen kannalta. Luku 1 Valtin lupa - ja valvntavirastn asema ja tehtävät (1-4 ) Hallituksen esityksessä ehdtetaan perustettavaksi kknaan uudenlainen valtinhallinnn virasttyyppi, valtineuvstn alainen ja sitä hjaavien ministeriöiden yhteinen Valtin lupa- ja valvntavirast. Valtin lupa- ja valvntavirast lisi valtakunnallinen keskushallinnn virast, jka kuuluisi kaikkien sitä hjaavien ministeriöiden hallinnnalalle. Valtin lupa- ja valvntavirastn kttaisiin lupa-, hjaus- ja valvntatehtäviä sekä eräitä muita ikeusturvatehtäviä nykyisistä valtin aluehallintvirastista, sin ELYkeskuksista sekä Ssiaali- ja terveysalan lupa- ja valvntavirast Valvirasta. Virastn timialueena lisi kk maa, jllei erikseen tisin säädetä. Virast timisi valtakunnallisesti mutta alueellisissa timipaikissa laajalla, kaikki maakunnat kattavalla timipaikkaverkstlla. Uusi virast valvisi muun muassa ssiaali- ja terveydenhulta, terveydensujelua, varhaiskasvatusta, petustimea, työsujelua, ympäristönsujelua ja lunnnsujelua sekä hitaisi muita valtin ikeusturvatehtäviä. Lain mukaan virast timisi asiakaslähtöisesti ja pikkihallinnllisesti sekä mniammatillista asiantuntemusta hyödyntäen. Virastn timinta-ajatukseen sisältyvä kansalaisten perusikeuksien ja ikeusturvan turvaaminen tteutetaan parhaiten, kattavimmin ja tasapulisimmin kun virast pystyy tehkkaalla riskisperusteisella timinnalla ehkäisemään lainvastaista timintaa sekä viipymättä puuttumaan uhkatilanteisiin. SOSTE pitää hyvänä, että virastn lähtökhtana vat asiakaslähtöisyys sekä ngelmien ennaltaehkäisy. Lisäksi SOSTE näkee, että aluehallintvirastjen ja keskushallinnn päällekkäisyyksien purkaminen n järkevää. Virastn timivallan valtakunnallisuus antaa myös paremmat valmiudet yhdenmukaiseen khteluun. SOSTE kats, ettei digitaaliset palvelut svellu kaikille ja palvelunhjaukseen n kiinnitettävä suurta humita Valviran timintjen siirtäminen virastlle Esitystä Valviran ste-timintjen siirrsta uuteen perustettavaan virastn n kritisitu, kska mnialaisen virastn asiantuntemuksen pelätään jäävän ste-kysymyksissä hueksi. Selvityshenkilö Sinivaara esitti 29.8.2016 kannantssaan, että Valviran ste-tehtävät siirrettäisiin kknaisuudessaan timialaksi perustettavaan valtineuvstn yhteiseen valtakunnalliseen lupa- hjaus- ja valvntavirastn. Timialan timinnan sisällöllisestä hjauksesta vastaisi ssiaali- ja terveysministeriö. Hallitus kuitenkin esittää, että Ssiaali- ja terveysalan lupa- ja valvntavirastn nykyiset tehtävät pilktaan uudistuksessa perustettavaan Valtin lupa- ja valvntavirastn sekä sin Lääkealan 7
turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealle. Lisäksi sa tehtävistä siirretään ssiaali- ja terveysministeriöön. Näin llen hallitus ei nudattaisi selvityshenkilön susitusta. Ssiaali- ja terveydenhulln valvnnan salta arviitu vaihtehtinen tteuttamistapa lisi timinnan rganisiminen ssiaali- ja terveysministeriön hallinnnalalle perustettavaan uuteen ssiaali- ja terveysalan valvntavirastn. Vaihtehdssa kttaisiin ssiaali- ja terveysalan tehtävistä nykyisin vastaavan keskushallinnn virastn ja kuuden aluehallintvirastn asianmaiset tehtävät yhdeksi lupa-, hjaus- ja valvntavirastksi ssiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen ja sen suraan resurssi- ja sisällölliseen hjaukseen. Ssiaali- ja terveydenhulln tehtävien lisäksi virast hitaisi myös Valviralle ja aluehallintvirastille kuuluneita ympäristöterveydenhulln tehtäviä sekä Valviralle kuuluneita alkhlihallinnn tehtäviä aluehallintvirastjen alkhlitehtävien siirtyessä maakunnille. Virastn tehtäviin kuuluisivat lisäksi muut nykyisin Valviralle kuuluvat tehtävät. Virast timisi valtakunnallisesti, mutta sillä lisi timintaa myös alueilla. Vaihtehdn arviitiin tteuttavan uudistuksen tavitteita mnelta sin. Kkaminen tehstaisi tehtäviin sitettujen vimavarjen käyttöä, selkeyttäisi tältä sin hallinnn rakennetta ja yhdenmukaistaisi menettelytapja sekä ratkaisukäytäntöjä. Tisaalta vaihtehdn arviitiin edistävän hallinnn siilutumista eikä sen nähty mahdllistavan mnialaisuuden ja pikkihallinnllisen timinnan sekä laajaphjaisen virastn tumia synergia- ja tuttavuushyötyjä. SOSTE näkee, että kriittistä Valviran timintjen siirtämisessä uuteen virastn n se, miten Valviran erityistehtävät humiidaan riittävästi ja tasapulisesti isssa ja mnen ministeriön hjaamassa valvntaknsrtissa ja miten hyvin ssiaali- ja terveydenhulln valvnta pystytään uudessa rakenteessa tteuttamaan Kansalaisten ja ste- palvelujentuttajien kannalta valvnnan tulee lla ikeudenmukaista ja yhdenvertaista sekä vaikuttavaa Vaikuttavuus saadaan aikaan mm. ssiaali- ja terveysalan saamisella, kentän tuntemuksella ja tehkkaalla tiednhallinnalla Suunnitelmaperusteisella valvnnalla suunnataan resursseja sinne, missä riskit arviidaan suurimmiksi Luku 2 Valtin lupa- ja valvntavirastn rganisaati (5 ) Virast lisi hallinnlliselta asemaltaan aivan uudentyyppinen ministeriöiden yhteinen keskushallinnn virast. Virast ei kuulu minkään yksittäisen ministeriön hallinnnalalle. Virast sallistuisi jkaisen sitä hjaavan ministeriön hallinnnalan knserniyhteistyöhän. Virastn hjaus perustuisi hjaavien ministeriöiden yhteistyöhön ja yhteiseen päätöksentekn ja ministeriöiden erimielisyystilanteissa päätöksentek siirtyisi valtineuvsttaslle. Virastn timinnan järjestämisen phjana lisi virastn jakautuminen sille kuuluvien tehtävien hitamista varten timialihin ja timintayksiköihin. Timialat ja timintayksiköt lisivat valtakunnallisesti timivia tehtäväkknaisuuksien hitamista varten mudstettuja rakenteita eikä erillisiä aluetasn tai muun jatuksen mukaisia säädöstaslla määriteltäviä rakenteita lisi. Timialjen ja timintayksiköiden työjärjestyksissä vitaisiin timintaa tarvittaessa kuitenkin rganisida sekä timinnallisesti että alueellisesti järjestäen. Valtineuvstn asetuksella lisi tarkitus säätää virastlle seuraavat timialat: 1. Ssiaali- ja terveysala, 2. Opetus- ja kulttuuritimi, 3. Ympäristötehtävät sekä 4. Työsujelu, jka mudstuisi ssiaali- ja terveysministeriön hallinnnalan työsujeluviranmaistehtävistä. 8
SOSTE pitää tärkeänä, että timialjen, timintayksikköjen ja timintjen timintaa järjestettäessä hulehditaan palveluiden saatavuudesta sekä kielellisten ikeuksien tteutumisesta. Erityisesti merkittävässä määrin alueellista timintaa surittavien timialjen tulisi hulehtia siitä, että timialan palveluita n tasapulisesti saatavilla ilman khtuutnta vaikeutta ja että niitä n mahdllista saada ilman aiheetnta viivytystä. Tällä tarkitettaisiin palveluita niin virastn sisäisille kuin ulkisille asiakkaille, mukaan lukien valvttaville. SOSTE kats, että ssiaali- ja terveyskysymysten substanssisaamisen säilymisen kannalta useamman ministeriön yhteishallint ja virastn timialarakenne n hyvä. Tisaalta vaarana n edelleen siilutuminen eli hallinnn jakautuminen tisistaan erillisiin plitiikkalhkihin. Näin llen tavite luda viranmaisrakenne, jka tukee strategisen kknaisnäkemyksen mudstamista, mahdllistaa pikkihallinnllisten tavitteiden timeenpann sekä paremman hallinnn kknaisuutta kskevan ennakinnin ja suunnittelun saattaa vaarantua. Luku 3 Valtin lupa- ja valvntavirastn jhtaminen (6-9 ) Pykälän 6 mukaan virasta jhtaisi pääjhtaja ja virastn timialaa jhtaisi timialan jhtaja. Pääjhtaja jhtaisi virastn timintjen yhteensvittamista ja yhteistä kehittämistä sekä muuta yhteistiminnan järjestämistä. Pääjhtajalla lisi siten keskeinen asema virastn timinnan kknaisptiminnissa, sen jhtamisessa ja virastn timinta-ajatuksen tteuttamisessa. Pääjhtaja jhtaisi kaikkia virastn yhtenäisen timinnan sa-alueita, kuten timintjen yhteensvittamisen rganisintia ja pikkihallinnllista tteuttamista, sisäistä ja ulkista yhteistyötä ja yhteisiä pikkihallinnllisia timintamalleja sekä niiden kehittämistä kaikilla tasilla, mukaan lukien digitalisaatija tietjärjestelmäkehittäminen. Jhdn tehtävissä krstuisi siten perinteisen tulsvastuun hella vastuu virastn sisäisen yhteistyön, pikkihallinnllisen timinnan ja aidn yhteisesti tavitteellisen timinnan tteuttamisesta ja edistämisestä ja jht lisi velvllinen sallistumaan virastn yhteiseen jhtamiseen. Tarkitus lisi, että virast ei jhdettaisi timialakhtaisina erillisinä sina vaan aidsti yhteiskuntaan vaikuttavana kknaisuutena jka n suurempi kuin siensa summa. Jhtryhmätyöskentelyn tulisi hjata virastn eri timialjen yhteistyötä ja edistää tiednkulkua. Erityisesti jhtryhmän tulisi hjata virastn timialille perustettujen yhteisten timintjen työskentelyä ja pikkihallinnllisten timintamallien kehittämistä. SOSTE kats, että pääjhtajalle asetettu tehtävä vastata usealle ministeriölle ja jhtaa virasta pikkihallinnllisesti n erittäin haastava. Virastn jhtaminen aidsti yhteiskuntaan vaikuttavana kknaisuutena vaatii täysin uudenlaista tapaa hahmttaa eri timialjen välisiä yhteyksiä. Luku 4 Valtin lupa- ja valvntavirastn hjaus (10-13 ) - Luku 5 Ssiaali- ja terveysalan tehtävistä vastaavaa timialaa kskevat erityissäännökset (14-19 ) 9
Pykälässä 19 säädettäisiin ssiaali- ja terveysalan tehtävistä vastaavan timialan timinnan tukemiseksi asetettavasta neuvttelukunnasta, jnka ssiaali- ja terveysministeriö asettaa neljäksi vudeksi kerrallaan. Neuvttelukunta lisi yhteiskunnan eri sa-alueita edustava asiantuntijaelin. Neuvttelukunnassa visivat lla edustettuna esimerkiksi elinkeinelämä, järjestöt ja muut ssiaali- ja terveysalan viranmaiset. SOSTE pitää hyvänä, että ssiaali- ja terveysalan tehtävistä vastaavan timialan timinnan tukemiseksi asetetaan neuvttelukunta, jssa n edustettuna myös ssiaali- ja terveysalan järjestöt. Neuvttelukunnan puheenjhtaja lisi virastn ulkpulinen henkilö. Asetuksella lisi tarkitus säätää neuvttelukunnan tehtäviksi seurata ssiaali- ja terveydenhullssa ja sen timintaympäristössä tapahtuva kehitystä ja sen vaikutuksia asiakkaan asemaan ja ikeuksiin. Neuvttelukunta visi erikseen asetuksessa säädetyllä tavalla tehdä virastlle ehdtuksia hjauksen ja valvnnan painpistealueiksi. Neuvttelukunnan lisi erityisesti seurattava haavittuvassa asemassa levien asemaa, ikeuksia ja erityistarpeita ssiaali- ja terveydenhullssa. Neuvttelukunta visi tehdä ssiaali- ja terveysministeriölle tai virastlle ehdtuksia esimerkiksi haavittuvassa asemassa levien ikeusturvan ja ssiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden parantamiseksi. SOSTE pitää tärkeänä, että neuvttelukunnan tehtävänä lisi seurata erityisesti haavittuvassa asemassa levien asemaa, ikeuksia ja erityistarpeita ssiaali- ja terveydenhullssa ja se visi tehdä ssiaali- ja terveysministeriölle tai virastlle ehdtuksia esimerkiksi haavittuvassa asemassa levien ikeusturvan ja ssiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden parantamiseksi. Khta 3 Tässä vitte kmmentida Ahvenanmaan valtinviraststa annettua lakiehdtusta (3. Laki Ahvenanmaan valtinviraststa), sen yksityiskhtaisia perusteluja sekä yleisperustelusuuksia: Muuts- ja krjausehdtuksia Ahvenanmaan valtinvirasta kskevaan lakiehdtukseen ja sen yksityiskhtaisiin perusteluihin sekä mahdlliset kmmentit yleisperusteluihin Onk teillä kmmentitavaa khtaan 3? Pakllinen kysymys. Mikäli ei, vitte siirtyä khtaan 4. Kyllä (vastauskhdat aukeavat, js tämä vaihteht valitaan) Ei X C. MAAKUNTAUUDISTUSTA JA VALTION LUPA-, OHJAUS- JA VALVONTATEHTÄVIEN UUDELLEENORGANISOINTIA KOSKEVA VOIMAANPANOLAKI SEKÄ ERITYISLAKIEN MUUTOKSET Khta 4. Tässä vit kmmentida hallituksen esitykseen sisältyvää ehdtusta laiksi maakuntauudistuksen täytäntöönpana sekä valtin lupa-, hjaus- ja valvntatehtävien uudelleenrganisintia kskevan lainsäädännön vimaanpansta (6. Vimaanpanlaki): Muutsja krjausehdtuksia vimaanpanlain pykäliin ja yksityiskhtaisiin perusteluihin. Onk teillä kmmentitavaa khtaan 4? Pakllinen kysymys. Mikäli ei, vitte siirtyä khtaan 5. Kyllä (vastauskhdat aukeavat, js tämä vaihteht valitaan) 10
Ei X Khta 5. Tässä vit kmmentida hallituksen esityksen sisältämiä muita 224 lakiehdtusta, jilla tteutetaan maakuntauudistuksen edellyttämät tehtävänsiirrt maakunnille, Valtin lupa- ja valvntavirastlle ja muille virastilla: Muuts- ja krjausehdtuksia esityslunnksen pykäliin (4. MAKU II lakiehdtukset) ja yksityiskhtaisiin perusteluihin (5. MAKU II yksityiskhtaiset perustelut). Onk teillä kmmentitavaa khtaan 5? Pakllinen kysymys. Mikäli ei, vitte siirtyä khtaan 6. Kyllä X (Ssiaali- ja terveysministeriö) Ei Kmmenteissa pyydämme viittaamaan lukuun, lakiehdtuksen numern ja pykälään. Ssiaali- ja terveysministeriö, 14 lakiehdtusta, luku 1.6 (lakiehdtukset 1-4) ja luku 2.9 (lakiehdtukset 1-10) Ehdtus nr 10, 45 Valvnta ja siihen liittyvä hjaus Ssiaali- ja terveydenhulln järjestämisen ja palvelurakenteen lainmukaisuuden valvnta ja valvntaan liittyvä hjaus kuuluu valtin lupa- ja valvntavirastlle. Mitä tässä luvussa säädetään maakuntien timinnan valvnnasta, kskee myös 7 :n mukaista hyvinvinnin ja terveyden edistämistä kunnassa. SOSTE pitää erityisen tärkeänä, että tähän tehtävään turvataan tarvittavat resurssit Valtin lupa- ja valvntavirastssa Ehdtus nr 10, 30 Palvelujen saatavuuden ja rahituksen riittävyyden arviinti Ssiaali- ja terveysministeriö valmistelee palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden ja rahituksen tasn riittävyyden arviimiseksi valtakunnallisesti ja maakunnittain vusittain selvityksen. Selvityksessä tarkastellaan ssiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta, saatavuuden ja laadun tteutunutta ja arviitua tulevaa kehitystä sekä näiden suhdetta julkisen taluden kehitykseen. SOSTE pitää hyvänä, että ssiaali- ja terveysministeriö tekee vusittain selvityksen palveluiden yhdenvertaisesta saatavuudesta ja rahituksen tasn riittävyydestä myös maakunnittain. Khta 6. Tässä khdassa vitte jättää muita lausunnilla levaa hallituksen esitystä kskevia uudistuksen täytäntöönpann liittyviä kmmenttejanne, humiitanne ja näkemyksiänne. Onk teillä kmmentitavaa khtaan 6? Pakllinen kysymys. Kyllä (vastauskhdat aukeavat, js tämä vaihteht valitaan) Ei X 11