LÄHTEENKATU 3 (0417) Asemakaavan muutoksen selostus

1 KOTKA 32. HELILÄ LÄHTEENKATU 3 (0417) Asemakaavan muutoksen selostus LUONNOS KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 25.10.2017 Kaupunkirakennelautakunta

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Lähteenkatu 3 (0417) asemakaavan muutos Kotkan kaupunki Korttelin 28 tontti 2, kiinteistö 285-032-28-2 Asemakaavalla muodostuu 32. Helilän kaupunginosan korttelia 28. Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu 26.8.2017. Asemakaava on hyväksytty Kaupunkirakennelautakunnassa Kaupunginhallituksessa Kaupunginvaltuustossa Kotkan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Kustaankatu 2, PL 114, 48101 Kotka Yhteyshenkilö, kaavan valmistelija: Patricia Broas kaavoitusarkkitehti puh. 040 647 1539 patricia.broas@kotka.fi

3 1.2 Kaava-alueen sijainti Lähteenkatu 3 sijaitsee Karhulassa, Helilän kaupunginosassa, Pajamäenkadun ja vesitornin pohjoispuolella. Kaavamuutosalueeseen kuuluu asuinkerrostaloalueeksi kaavoitettu tontti, jolla sijaitsee tyhjillään oleva omakotitalo. Tonttiin liittyy pieni alue, joka edelleen on osa katualuetta. Korttelin muilla tonteilla on asuinkerrostaloja. Kaavamuutosalue on suuruudeltaan noin 800 m 2. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Lähteenkatu 3, asemakaavan muutos (0417) Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa tontin tehokkaampi käyttö, jolloin tontti voitaisiin rakentaa vastaavalla tavalla kuin viereiset asuinkerrostalojen tontit. Kaavoituksen tavoitteena on tarkastella tonttia osana ympäröivää asuinkerrostalojen aluetta. Lähtökohtina pidetään katu- ja kaupunkikuvan hallittu kehitys, alueen rakentuminen sekä toimivat tontti- ja pysäköintijärjestelyt.

4 1.4 Selostuksen sisällysluettelo Sisällys 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti... 3 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 4 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 5 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 5 2 TIIVISTELMÄ... 6 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 6 2.2 Asemakaava... 6 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 6 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 3.1.2 Luonnonympäristö... 7 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 7 3.1.4 Maanomistus... 8 3.2 Suunnittelutilanne... 8 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 8 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 12 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 12 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 12 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 12 4.3.1 Osalliset... 12 4.3.3 Viranomaisyhteistyö... 14 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 14 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 14 5.1 Kaavan rakenne... 14 5.1.1 Mitoitus... 15 5.3 Aluevaraukset... 15 5.3.1 Korttelialueet... 15 5.4 Kaavan vaikutukset... 16 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 16 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 16 5.4.3 Muut vaikutukset... 17

5 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 17 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 18 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Asemakaavan seurantalomake 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 23.8.2017 3. Maanomistus 4. Asemakaavamuutoksen luonnos 5. Havainnekuva 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. Maakuntakaava 2. Kotkan yleiskaava, ei oikeusvaikutteinen 3. Kotkan kaupungin rakennusjärjestys, 14.11.2001 4. Kotkan tie- ja katuverkostosuunnitelma 2030, Tiehallinto, Kotka, Linea konsultit

6 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan vireille tulosta on ilmoitettu 26.8.2017. Aloitteen kaavan muuttamiseksi on tehnyt kiinteistön 285-32-28-2 maanomistaja. Asemakaavan laatimisen yhteydessä tehdään maankäyttösopimus. 23.8.2017 päivätty Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on ollut nähtävillä 28.9-27.9.2017 (MRL 63 ). Osallisten mielipiteet OAS:sta pyydettiin 27.9.2017 mennessä. Asemakaavan luonnos on ollut nähtävillä MRL 62 mukaisesti 30.10-24.11.2017 mielipiteiden esittämistä varten. Mielipiteet luonnoksesta pyydettiin 24.11.2017 mennessä. 2.2 Asemakaava 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Kaava-alueella olevalla tontilla on tyhjillään seisova rintamamiestyyppinen omakotitalo. Voimassa olevan asemakaavan mukaan tontille saa rakentaa pienen asuinkerrostalon. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa ympäristöön sopiva, tontin tehokkaampi käyttö. Asuinkerrostalon rakentaminen on tarkoitus aloittaa asemakaavan valmistuttua. 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaavamuutosalue sijaitsee Helilässä, asuinkerrostalojen korttelissa. Alue sijaitsee aivan Karhulan keskustan tuntumassa ja lähellä on useita keskustan palveluita kuten uimahalli, koulu, kirjasto ja liikkeitä. Asuinkorttelissa on 2-4 kerroksisia kerrostaloja, jotka ovat rakentuneet 60-luvulta lähtien vanhalle omakotitaloalueelle. Tonttia ympäröivät kerrostalot ovat eri aikakausilta; vanhimmat ovat 60-luvun lopulta ja uusimmat ovat vuosina 2005 ja 2007 rakennettuja. Viereisissä kortteleissa on myös vastaavalla tavalla kerrostaloja sekä joitakin omakotitaloja.

7 3.1.2 Luonnonympäristö Kaava-alueen lähistöllä on virkistysalueet Helilänpuisto ja Vesitorninmäki. Maisemarakenne, luonnonolot Asuinkerrostalot hallitsevat maisemaa. Asuinkerrostalot sijoittuvat kohtalaisen väljästi, jolloin alueen yleisilme on vehreä. Rakennusten välissä on piha-alueita, joissa on hoidettua kasvillisuutta. Luonnonsuojelu 3.1.3 Rakennettu ympäristö Alueella ei todettu luonnonsuojelullisia erityisarvoja eikä lisäinventoinneille nähdä tarvetta. Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Kaava-alue sijaitsee asuinalueella, jossa asunnot ovat pääosin kerrostaloasuntoja. Väestön rakenne on sekoittunut. Yhdyskuntarakenne Kaavoitettavan alueen ympäristössä on kerrostalovaltaisia kortteleita. Alueella on lisäksi jonkin verran pientaloja. Alue kuuluu Karhulan osakeskuksen reuna-alueeseen jolloin keskustapalvelut ovat lyhyen etäisyyden päässä. Palvelut Kaava-alueella ei ole palveluita, mutta kaava-alueen lähistöllä on koulu, uimahalli, kirkko, kirjasto, seuratalo sekä liikkeitä. Lähin päivittäistavarakauppa sijaitsee noin 600 metrin päässä. Työpaikat, elinkeinotoiminta Kaava-alueella ei harjoiteta elinkeinotoimintaa. Virkistys Lähistöllä on virkistysalueina toimivia puistoja. Lähimpinä ovat Helilänpuisto ja Vesitorninmäki. Liikenne Lähteenkatu on vilkkaasti liikennöityjen katujen lähellä, mutta Lähteenkadulla sekä lähikaduilla on rauhallinen liikenne. Lähikatujen liikenne koostuu lähinnä asukkaiden päivittäismatkoista. Keskustaalueilla liikennettä on runsaammin. Karhulan keskusta tarjoaa

8 3.1.4 Maanomistus erinomaiset linja-autoliikenneyhteydet sekä kaupungin sisällä, että kaukoliikenteen osalta. Vesitorninmäen kautta kulkeva kevyen liikenteen reitti tarjoaa lyhyimmän yhteyden Karhulan keskustaan sekä torille. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Kaava-alueella ei ole muinaismuistoja. Tekninen huolto Kaava-alueella on kunnallinen vesi- ja viemäriverkosto. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Kaava-alueella ei ole merkittäviä ympäristöhäiriöitä. Kaava-alue on yksityisessä omistuksessa. Katualueet ovat kaupungin omistuksessa. Kaavoituksen yhteydessä laaditaan maankäyttösopimus kaupungin ja maanomistajan välillä. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Ajantasamaakuntakaava sisältää Kymenlaakson vaihekaavat taajamat ja niiden ympäristöt (vahvistettu 28.5.2008 ja 18.1.2010), maaseutu ja luonto (vahvistettu 14.1.2010), energiamaakuntakaava (vahvistettu 10.4.2014, KHO 9.2.2016) sekä kauppa ja merialue (vahvistettu 26.11.2014). Suunnittelualue sijaitsee taajamatoimintojen alueella (A), keskustatoimintojen alueen (C) välittömässä läheisyydessä. Alue kuuluu konsultointialueeseen (sev).

9 Ote maakuntakaavojen yhdistelmäkartasta. Yleiskaava Kotkan yleiskaavassa, joka on hyväksytty 19.3.1986 alue on kerrostalovaltainen asuinalue (AK). Alueen kerrosalasta saadaan 20% varata ja vähintään 5% on varattava työtiloja ja asumista palvelevia yhteisiä toimintoja varten. Mitoituksen mukainen suositeltava keskimääräinen tonttitehokkuus > 0,5. Yleiskaava on oikeusvaikutukseton.

10 Ote Kotkan yleiskaavasta Karhulan osayleiskaava Karhulan osayleiskaavassa, joka on hyväksytty 15.6.1988 kaupunginvaltuustossa, sijaitsee tontti asuinkerrostalojen alueella (AK). Kerrosalaa on osoitettu korttelialueelle 6840 k-m 2. Osayleiskaava on oikeusvaikutukseton. Ote Karhulan osayleiskaavasta

11 Asemakaava Voimassa olevan asemakaavan (kaava nro 14/80, vahvistettu 26.8.1983) mukaan sijaitsee kaavamuutosalue asuinkerrostalojen korttelialueella (AK korttelissa 28), jossa rakennusoikeutta on tonttitehokkuusluvun e=0,65 mukaan. Asuinkerrostalon saa rakentaa kahteen ja puoleen kerrokseen. Lähteenkadun puoleisella tontin reunalla on istutettava alueen osa, jolle on istutettava puurivi. Kerrostaloille on varattava yksi autopaikka kerrosalan 100 m 2 kohti. Ote asemakaavasta. Rakennusjärjestys Kotkan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2002. Tonttijako ja -rekisteri Tilat ovat kiinteistörekisterissä. Pohjakartta Pohjakarttaa ylläpitää ja täydentää Kotkan kaupungin Kaupunkisuunnittelun Kaupunkimittaus.

12 Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Kaava-alueella ja sen lähialueilla on voimassa olevat asemakaavat. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kaava-alueen ympäristö on vuosien varrella rakentunut omakotitaloalueesta kerrostaloalueeksi. Osalla AK-korttelia on tehty vuonna 2000 kaavamuutos, joka on mahdollistanut alueen yleistä tehokkuutta tehokkaampaa rakentamista, useampaan kerrokseen. Lähteenkatu 3 osoitteessa oleva tontti ei ole lähtenyt muiden tonttien tavoin uudistumaan. Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa tehokkaampi maankäyttö ja tontin rakentumisen kuten kaavamuutosalueen eteläpuolella olevat, Pajamäenkadun varrella olevat tontit. Kaavoituksella tavoitellaan täydentyvää kaupunkirakennetta sekä asuntoja keskustapalvelujen ja hyvien liikenneyhteyksien lähellä. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Asemakaava on käynnistetty hakemuksesta. Asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Osallisina kaavoituksessa ovat: alueen ja lähialueen maanomistajat ja asukkaat Lähialueen toimipaikat, yritykset ja niiden työntekijät Yhdistykset ja yhteisöt: Kotkan ympäristöseura ry, Kotka-Seura ry, Meri-Kymen luonto ry Kotkan kaupungin asiantuntijaviranomaiset: kaupunkimittaus, tekniset palvelut, puistotoimi, rakennusvalvonta ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kymenlaakson museo Kymenlaakson pelastuslaitos Kymen Vesi Oy Kymenlaakson Sähkö Oy Kymenlaakson sähköverkko Oy

13 Kotkan Energia Oy Gasum Oy Auris Kaasunjakelu Oy Elisa Oy Telia Sonera Finland Oy Kymenlaakson Jäte Oy 4.3.2 Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä (MRL 63 ) 28.8-27.9.2017. Osallisten mielipiteet pyydettiin 27.9.2017 mennessä. Nähtävillä olosta ja mahdollisuudesta esittää mielipiteensä ilmoitettiin kaupungin ilmoitustaululla ja lehtikuulutuksella Ankkuri -lehdessä sekä kaupungin internet-sivuilla. Osallisille lähetettiin kirjeitse tieto nähtävillä olosta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin lausunnot seuraavilta: Pyydetty Saatu Fingrid Oy 26.9.2017 Gasum Oy 27.9.2017 Tekniset palvelut 11.9.2017 Kymenlaakson museo 27.9.2017 Kymenlaakson pelastuslaitos 21.9.2017 Kaakkois-Suomen ELY-keskus 25.9.2017 Kotkan ympäristöseura 29.9.2017 Asukas 5.9.2017 Tekniset palvelut muistuttivat lausunnossaan, että Lähteenkadulla on ollut ongelmia pysäköinnin kanssa. Kaavatyössä tulee tontin autopaikat osoittaa tontille. Kaakkois-Suomen ELY-keskus ilmoitti lausunnossaan, että näkee rakennetun alueen täydennysrakentamiseen tähtäävän kaavaprosessin ilahduttavana ja toteuttavana hyvin alueiden käytön suunnittelun tavoitteita (MRL 5 ) sekä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita (VAT). Kymenlaakson museo kertoi lausunnossaan, että kaavamuutostontilla sijaitseva rintamamiestalo ei sisällä erityisiä kulttuurihistoriallisia arvoja, jotka vaikuttaisivat asemakaavan muutokseen. Kymenlaakson museolla ei ollut huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Kaavamuutosalueen korttelissa asuva, rajanaapurina asuva asukas on ilmoittanut, että mikäli muutoksella haetaan yli 2 ja puoli kerrosta korkeammalle kerrostalolle niin hän vastustaa hanketta. Perusteena asukas esittää, että mitä korkeampi rakennus, sitä enemmän se peittää maisemaa.

14 Kaavamuutostontin eteläpuolisen naapuriyhtiön kanssa on käyty keskustelua kaavahankkeesta sekä mahdollisesta rakentamisesta tontin rajan läheisyyteen. Taloyhtiö ei kuitenkaan jättänyt varsinaista mielipidettä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Kaavaluonnos 4.3.3 Viranomaisyhteistyö Asemakaavamuutoksen luonnos oli nähtävillä (MRL 62 ) 30.10-24.11.2017. Osallisten mielipiteet pyydettiin 24.11.2017 mennessä. Nähtävillä olosta ja mahdollisuudesta esittää mielipiteensä ilmoitettiin kaupungin ilmoitustaululla ja lehtikuulutuksella Ankkuri -lehdessä sekä kaupungin internet-sivuilla. Osallisille lähetettiin kirjeitse tieto nähtävillä olosta. Kaavaluonnoksesta saatiin palautetta seuraavilta tahoilta: Asemakaavasta ei ole järjestetty viranomaisneuvottelua. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Kaupungin tavoitteena rakennetun ympäristön täydentyminen sekä rakentumattomien tonttien rakentuminen. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Suunnittelutyö on pohjautunut maakuntakaavan sekä yleiskaavan mukaisiin tavoitteisiin. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti hyödynnetään olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja eheytetään taajamaa. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaava-alue osoitetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Asemakaavan muutoksen myötä on tontilla rakennusoikeutta aiemman n. 475 k-m 2 sijaan 1100 k-m 2. Lähteenkadun puoleisella tontin osalla on istutettava alue, johon tulee istuttaa myös puita. Tontille ajo tulee järjestää siitä kohtaa tonttia, jossa ei ole istutettavaa alueen osaa.

15 5.1.1 Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on noin 800 m 2 ja se on kokonaisuudessa asuinkerrostalojen korttelialuetta. Korttelialueelle muodostuu 1100 k-m² rakennusoikeutta. Autopaikkoja on rakennettava 1 ap 100 k-m² kohti ja polkupyöräpaikkoja 1 pp asuntoa kohti. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavamuutosalue on ainoa osa korttelia, joka ei ole rakentunut asemakaavan mukaisesti asuinkerrostalolla. Tontilla on tyhjilleen jäänyt omakotitalo ja pihapiiri on hoitamattomana ränsistynyt. Rakentumisen myötä alue siistiytyy ja täydentyy. Tontin rakentamisen myötä mahdollistetaan uusien asukkaiden tulo Karhulan keskustaan. Tämä osaltaan lisää keskustan elinvoimaa sekä tehostaa kaupunkirakennetta. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Kaava-alueelle muodostuu asuinkerrostalojen korttelialuetta. Asuinkerrostalojen korttelialue - AK Asuinkerrostalojen korttelialue (korttelissa 28) on kooltaan 800 m 2. Korttelialueelle saa rakentaa 1100 k-m 2 asuinkerrostalon neljään kerrokseen. Autopaikkoja on toteutettava 1 ap / 100 k-m 2 ja polkupyöräpaikkoja 1 pp / asunto. Korttelialueen osalta määrätään Lähteenkadun puoleiseen reunaan istutettava alueen osa, jolle tulee istuttaa myös puita. Istutettavalle alueen osalle ei saa sijoittaa ajotietä, katoksia tai rakennuksia. Istutussuunnitelma on esitettävä rakennuslupaa haettaessa. Korttelialueella on hulevesien johtamisesta ja käsittelystä tontilla esitettävä suunnitelma rakennuslupaa haettaessa. Hulevedet on mahdollisuuksien mukaan viivytettävä ja imeytettävä tontilla.

16 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Kaava-alueen rakentumisen myötä alueen rakenne täydentyy. Palvelut, työpaikat, elinkeinotoiminta Kaava-alueen rakentaminen mahdollistaa uusien asukkaiden tulon Karhulan keskustaan. Asukkaat käyttävät keskustan palveluja ja tukevat siten mm. kaupan elinkeinoa. Virkistys Alue ei tarjoa uusia virkistysalueita. Liikenne Kaavaratkaisu lisää vähäisesti liikennettä Lähteenkadulla. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alue ei kuulu rakennettuun kulttuuriympäristöön eikä alueella ole todettu muinaismuistoja. Tekninen huolto Alueella on olemassa entuudestaan kunnallistekniikkaa. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueen rakentaminen tulee lisäämään hieman liikennettä ja liikenteen aiheuttamia ympäristöhäiriöitä alueella. Liikenteen lisäys on hyvin pieni. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemarakenne, maisemakuva Alueen rakentaminen täydentää alueen maisemakuvaa ja -rakennetta. Luonnon monimuotoisuus Rakentaminen vähentää vähäisesti luonnon monimuotoisuutta alueella.

17 5.4.3 Muut vaikutukset Kaavalla ei ole merkittäviä muita vaikutuksia. Taulukko. Energia- ja ilmastoasioiden huomiointi kaavassa Asia Arvio* Perustelut arviolle ja lisätietoja Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen (vähentää liikenteen päästöjä) Sijainti yhdyskuntarakenteessa sekä mm. palveluiden ja asumisen välisen sijoittumisen suhde Alueen joukkoliikenneyhteydet / olosuhteet Reittien tiheys ja sujuvuus (yhteydet keskeisiin kohteisiin) Etäisyydet ja yhteydet pysäkeille. Kävelyn hyvien olosuhteiden huomiointi Reittien turvallisuus ja kattavuus Pyöräilyn hyvien olosuhteiden huomiointi Reittien ehjyys ja innostavuus Polkupyörien pysäköinti Kestävien energiaratkaisujen mahdollistaminen Kaukolämmön mahdollisuus (mm. kaukolämpöverkon läheisyys & aluetehokkuus vaikuttavat) Maalämmön mahdollisuus (pieni tontti ja sijainti pohjavesialueella voivat estää) Aurinkoenergian mahdollistaminen (mm. harjasuunnat) 2 Olemassa oleva kaupunkirakenne tiivistyy ja asutusta lisätään palvelujen viereen. Olemassa oleva infraa käytetään. 2 Kaava-alueen vieressä on olemassa olevat joukkoliikenteen pysäkit.? Asemakaavalla ei vaikuteta kävelyn reitteihin. 1 Asemakaavalla ei vaikuteta pyöräilyn reitteihin. Kaavassa velvoitetaan kuitenkin polkupyöräpaikkojen rakentamiseen tontilla.? Alueella on kaukolämpöverkko. Asemakaavassa ei oteta kantaa energiaratkaisuihin. *asteikko: 0 toteutuu heikosti, 1 toteutuu kohtalaisesti, 2 toteutuu hyvin, 3 toteutuu erinomaisesti,? ei arvioitavissa/ei arvioitu 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueen lähiympäristössä on jonkin verran liikenteestä johtuvia häiriötekijöitä, melua ja päästöjä. 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset AK - Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennuksen julkisivun tulee olla pääosin punatiilipintainen ja katon tulee olla joko harjakatto tai murrettu harjakatto. Tontille on muodostettava suojaisa leikki- ja ulko-oleskelualue. Hulevesien johtamisesta ja käsittelystä tontilla on esitettävä suunnitelma rakennuslupaa haettaessa. Hulevedet on mahdollisuuksien mukaan viivytettävä ja imeytettävä tontilla.

18 Istutussuunnitelma on esitettävä rakennuslupaa haettaessa. Tällä asemakaava-alueella korttelialueelle laaditaan erillinen tonttijako. Istutettava alueen osa. Alueelle ei saa sijoittaa ajotietä, autopaikkoja, talousrakennuksia tai katoksia. Istutettava puu. Auto- ja polkupyöräpaikat. Autopaikkoja tulee toteuttaa 1 ap / 100 k-m 2 ja polkupyöräpaikkoja tulee toteuttaa 1 pp / asunto 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Korttelialue on tarkoitus rakentaa kaavan saatua lainvoiman.