KAARINAN KAUPUNKI TASEKIRJA 1.1 31.12.2010
Sisällysluettelo 1. Kaupunginjohtajan katsaus... 3 2. Kaupunginjohtajan katsaus... 3 3. Väestö... 6 4. Kaarinan kaupungin tuloslaskelman talousarviovertailu... 7 5. Talouden tunnusluvut... 8 6. Verotulot... 8 7. Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä... 8 8. Rahoituslaskelman talousarviovertailu... 9 9. Valtuustoon nähden sitovat määrärahaerät...10 10. Kaarinan kaupungin tuloslaskelma...11 11. Kaarinan kaupungin tase...12 12. Kaarinan kaupungin rahoituslaskelma...14 13. Konsernituloslaskelma...15 14. Konsernitase...16 15. Konsernirahoituslaskelma...18 16. Konsernijohto...19 17. Tarkastuslautakunta...25 18. Elinkeinopolitiikka...26 19. Vuokratalotoiminta...29 20. Palo ja pelastustoimi...32 21. Hallintopalvelut...33 22. Henkilöstölautakunta...39 23. Sivistyslautakunta...42 24. Perusturvalautakunta...56 25. Erikoissairaanhoito...79 26. Kansalaistoiminnan lautakunta...80 27. Tekninen lautakunta...84 28. Vesihuoltolaitos...94 29. Kaavoitus ja rakennuslautakunta...99 30. Ympäristönsuojelulautakunta...105 31. Investoinnit...108 32. Henkilöstötilinpäätös...112 33. Tilinpäätöksen liitetiedot...123 34. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot...138 35. Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista...143 36. Tilinpäätöksen allekirjoitukset...144 2
1. Kaupunginjohtajan katsaus 2. Kaupunginjohtajan katsaus Talous elpyi Maailmantalous näytti elpymisen merkkejä vuonna 2010 ja niin yritysten kuin kansalaistenkin odotukset muuttuivat myönteisemmäksi. Toisaalta teknologiateollisuuden vienti ja tuotantokehitys on kääntynyt kasvuun vasta viime kuukausina ja tämä on hidastanut Varsinais Suomen toipumista vientilamasta. Turun seudulla taantuma pitkittyy telakkateollisuuden ongelmien myötä. Työttömyysaste Varsinais Suomessa ylitti syksyllä ensi kertaa yli 30 vuoteen koko maan vastaavan. Työttömyysaste oli Varsinais Suomessa vuoden lopussa 10,3 %. Kahdessa vuodessa kasvu on ollut peräti 3,0 prosenttiyksikköä. Koko maassa työttömyysaste kasvoi vastaavasti 1,5 prosenttiyksikköä. Tässä muutoksessa Turun seutu on keskeinen tekijä ja sen kehitys poikkeaa selvästi muiden maakunta ja korkeakoulukeskusten kehityksestä. Kaarinassa työttömyysaste vuoden lopussa oli 6,9 %. Kuntasektorilla taantuma ei näkynyt niin pahasti kuin ennakoitiin. Koko kuntasektorin tulokertymä oli ennakoitua selvästi parempi ja toistaiseksi toimeentuloon ja työttömyyteen liittyviin kuluihinkaan ei tullut niin suuria muutoksia, kuin pelättiin. Kaarinan osalta kunnallis ja yhteisöveron selvä kasvu viittaa kuntalaisten ja yritysten kohtuulliseen kykyyn selviytyä nopeista lyhytaikaisista kansainvälisistä häiriötilanteista. Seudullinen yhteistyö tiivistyi Kunta ja palvelurakenneuudistus eteni palvelurakenteiden selvityksillä. Kaarinan kaupunki oli strategiansa mukaisesti kehittämässä kilpailukykyistä Turun seutua. Toteutuneen kuntaliitoksen ohella kaupunki oli aktiivisesti mukana kehittämässä seudun palvelurakenteita yhteistyössä Turun seudun kuntien kanssa. Vuoden aikana organisoitiin seudullinen valmistelutyö uudelleen. Seutusopimus muutettiin elinkeinosopimukseksi ja seudun kunnat päättivät virallistaa seudullisen Paras ohjausryhmän ja sen alatyöryhmät. Ohjausryhmän koordinoimana jatkettiin ja käynnistettiin useita seudullisia yhteistyöhankkeita. Seudullisen yhteistyön kärkihankkeita teknisellä sektorilla ovat vesihuollon seudullinen yhtiöittäminen, kaupunkiseudun vuoteen 2035 tähtäävä rakennemalli, yhteinen rakennusvalvonta ja infrastruktuurin tilaaja ja tuottajayhteistyön kehittäminen. Näiden lisäksi seudullisen kaukolämpötoiminnan päätökset siirtyivät vuodelle 2011. Sosiaali ja terveyssektorilla suunniteltiin palvelusetelin käyttöönottoa, kustannuslaskennan kehittämistä, palvelustrategian laatimista sekä päivystystoiminnan ja maahanmuuttajiin liittyvien palvelujen kehittämistä. Sairaanhoitopiiri on valmistellut yhteispäivystyksen ja ensihoidon järjestelmää. Ensihoidon järjestämisvastuu siirtyy uuden terveydenhuoltolain mukaisesti sairaanhoitopiirille. Varhaiskasvatuksessa saatiin neuvoteltua seudullinen sopimus. Liikuntasektorilla seudulla aloitettiin hanke "Turun seutukunta hyvinvoinnin malliseutu liikunnan keinoin 2016". Tavoitteena on kasvattaa yhteistyötä niin järjestöliikunnan, liikkumaan aktivoinnin kuin liikuntaympäristöjen kehittämisessä. Kirjastotoiminnan yhteistyö lisääntyi, kun kaikki Turun seudun kunnat ovat päättäneet lähteä mukaan Vaski kirjastojärjestelmään. Nuorisotoimessa seudullisia palveluja 3
olivat nuorisotiedotus, kansainvälisyys ja ympäristökasvatus sekä etsivän työ. Kaarinan tavoitteet täsmentyivät Kaarinan kaupungin strategia ja palvelustrategia vahvistettiin. Vuoden aikana valmistui lapsi ja nuorisopoliittinen ohjelma. Vuoden aikana valmisteltiin hyvinvointikertomusta, asuntopoliittista ohjelmaa, tietohallintostrategiaa, talous ja hankintastrategiaa, viestintästrategiaa ja henkilöstöstrategiaa. Vuoden 2010 talousarvioon oli sisällytetty merkittävä määrä rakenteellisia muutoksia. Osa muutoksista pystyttiin hyödyntämään jo vuoden 2010 aikana, mutta pääosa muutoksista ja selvityksistä tähtää tulevaisuuden toiminnan kehittämiseen. Vuoden aikana seurantatoimikunta arvioi kunkin toimialan organisoinnin toimivuutta. On todettu että pääosin on liian varhaista ottaa kantaa nykyisen organisaation toimivuuteen. Hallintopalvelujen osalta esille nousi suurimmaksi kehittämistarpeeksi talous ja henkilöstöhallinnon organisointi sekä ruokapalvelujen mahdollinen toimialan vaihto hallintopalveluista ympäristöpalveluihin. Seurantatoimikunta valmisteli valtuustolle raportin yhdistymissopimuksen tavoitteiden toteutumisesta. Tuloslaskelmasta Kaarinan kaupunki nosti 0,50 % kunnallisveroprosenttia vuodelle 2010. Verokertymä ei noussut tämä takia, koska samalla valtio lisäksi verovelvollisten ansiotulovähennystä, joka alensi verotuloja saman määrän kuin, mitä veronkorotus nosti verotuloja. Valtionvarainministeriö arvioi vuoden 2009 kesällä, että lama alentaisi kunnallisverotuloja ja sen takia valtio ryhtyi tukemaan kuntien taloutta. Kiinteistöverojen alarajoja korotettiin verolaissa, mikä nosti Suomen kuntien kiinteistöverotuloja. Kaarina sai 1,9 miljoonaa euroa enemmän kiinteistöverotuloja. Yhteisöverojen arvioitiin alentuvan tuntuvasti ja yhteisöverojen kuntaosuuksia nostettiin kolmen vuoden ajaksi kompensoimaan verotulomenetyksiä. Kaarina hyötyi tästä noin 1,6 miljoonaa euroa. Lisäksi valtio poisti kuntien kela maksut, joka helpotti 0,7 miljoonaa euroa Kaarinan henkilöstökustannuksia. Synkistä talousnäkymistä huolimatta Kaarinan kaupungin kunnallisverotulot kasvoivat 5,8 %. Kunnallisverotulot ylittivät valtakunnan tason ennusteet ja Kaarinan budjetin 7,6 miljoonaa euroa. Yhteisöverotulot kasvoivat 20,0 % ja kiinteistöverotulot 60,5 %. Kaarina hyödynsi vuoden 2010 kesän aikana ollutta poikkeuksellisen alhaista korkotasoa siten, että kaupunki suojasi lainojensa korot useiksi vuosiksi tulevaisuuteen. Näyttää siltä, ettei kaupunki joudu maksamaan nettokorkokuluja ollenkaan ainakaan seuraavan 10 vuoden aikana suojausten takia. Tilivuonna 2010 kaupunki hyötyi hyvin ajoitetuista suojaussopimuksista ja pankkitalletuksista noin yhden miljoonan euron verran. Kaarinan kaupungin tulosta paransi myös kuntaliitoksesta saatava määräaikainen porkkanaraha, joka paransi kaupungin tulosta 2,2 miljoonaa euroa. Maanmyyntivoittoja saatiin noin 1,6 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuotena, mikä johtui maakauppojen satunnaisesta ajoittumisesta vuoden 2011 puolelle. Kaarinan kaupungin tulos oli 9,1 miljoonaa euroa positiivinen ja parannusta syntyi 9,7 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen nähden. Parannus johtui suurimmaksi osaksi valtion tukitoimenpiteistä, onnistuneista korkosuojauksista sekä verotulojen ennusteita merkittävästi suuremmasta kasvusta. Kaupungin rahoituksellista tulosta paransi tuntuvasti se, että investointeja (8,3 miljoonaa euroa) toteutettiin merkittävästi vähemmän kuin, mitä tulorahoitusta kertyi (vuosikate 16,0 miljoonaa euroa). Investoinneista Investoinnit eivät sisältäneet varsinaisia uusinvestointeja, mutta paransivat selkeästi olemassa olevan rakennuskannan tasoa: Valkeavuoren peruskorjaus valmistui, Hovirinnan koulun sisäpiha muutettiin luok 4
katilaksi, Kaarina teatterin peruskorjaus käynnistyi ja Valmakotiin rakennettiin turvallisuutta lisäävä sammutusjärjestelmä. Kaarinan visiona on olla kilpailukykyisen Turun seudun vetovoimaisin kaupunki. Tavoitteena on edistää hyvinvointia ennakoivasti, olla kustannus ja laatutietoinen, rakentaa ekologisesti viihtyisä ympäristö ja tuoda kaarinalainen luovuus esiin. Mielestäni vuoden 2010 toiminta on edistänyt näiden tavoitteiden toteutumista. Kaarina yhtenä Turun seudun kaupunkina on entistä parempi paikka elää ja yrittää. Kaupungin sisäinen valvonta tilivuoden 2010 aikana Kaupungin johtosäännöt on laadittu siten, että toimintaprosessit sisältävät työvaiheita, joiden tarkoitus on valvoa toimintaa. Erityisesti talous ja hankintasääntö sisältävät erityisiä valvontatoimenpiteitä. Riskialttiit työt on järjestetty siten, että vähintään kaksi henkilöä osallistuu tapahtuman käsittelyyn. Kaupunginhallitus valvoo tavoitteiden saavuttamista seuraamalla kolmannesvuosiraportteja sekä talouden osalta myös kuukausiraportteja. Nyt kolmannesvuosiraportteihin on lisätty konserniyhtiöitä koskevia osia. Toiminnan lainmukaisuutta toimielimet valvovat seuraamalla niille ilmoitettuja viranhaltijapäätöksiä ja pöytäkirjoja. Toimielimet ovat tarvittaessa käyttäneet otto oikeutta tehtyihin päätöksiin. Havaituista poikkeamista on raportoitu kaupunginhallitukselle, mutta merkittäviä poikkeamia sääntöjen noudattamisessa ei ole havaittu tilivuoden 2010 aikana. Harri Virta kaupunginjohtaja 5
3. Väestö Kaarinan väestö 2010 2009 Muutos Elävänä syntyneet 402 370 8,6 % Kuolleet 202 201 0,5 % Syntyneiden enemmyys 200 169 18,3 % Kuntien välinen tulomuutto 1 744 2 012 13,3 % Kuntien välinen lähtömuutto 1 786 1 798 0,7 % Kuntien välinen nettomuutto 42 214 119,6 % Nettomaahanmuutto 15 25 160,0 % Väestönlisäys 143 408 65,0 % Väkiluku 30 903 30 760 0,5 % Väestön kasvu on laskenut 0,5 %:n tasolle. Lama on laskenut uusien asuntojen rakentamista, joten tulomuutto Kaarinaan on hiipunut Vuosi Asukasluku Muutos Työpaikat Muutos Työvoima Muutos Työvoima Työpaikkakpl kpl kpl suhteessa omavaraiasukkaisiin suusaste 2000 26 746 8 571 13 773 51,5 % 62,2 % 2001 27 287 2,0 % 8 705 1,6 % 14 043 2,0 % 51,5 % 62,0 % 2002 27 535 0,9 % 8 505 2,3 % 14 139 0,7 % 51,3 % 60,2 % 2003 27 846 1,1 % 8 753 2,9 % 14 256 0,8 % 51,2 % 61,4 % 2004 28 404 2,0 % 8 932 2,0 % 14 443 1,3 % 50,8 % 61,8 % 2005 28 967 2,0 % 8 984 0,6 % 14 530 0,6 % 50,2 % 61,8 % 2006 29 462 1,7 % 9 222 2,6 % 14 763 1,6 % 50,1 % 62,5 % 2007 29 928 1,6 % 9 676 4,9 % 15 027 1,8 % 50,2 % 64,4 % 2008 30 347 1,4 % 9 726 0,5 % 15 295 1,8 % 50,4 % 63,6 % 2009 30 760 1,4 % 15 279 0,1 % 49,7 % 2010 30 903 0,5 % Kaarinan kaupungin työpaikkaomavaraisuusasteesta on Tilastokeskuksesta saatavilla vasta tiedot vuodelta 2008, joten uudempia tietoja ei ole esitettävissä. Tiedot on laskettu uuden kuntajaon mukaisesti, jossa Kaarina ja Piikkiön ovat yhdistyneet uudeksi kaupungiksi. 6
4. Kaarinan kaupungin tuloslaskelman talousarviovertailu Vertailuvuoden 2009 lukuihin on sekä maksutuottoihin ja investointeihin lisätty kumpaankin 797 tuhatta euroa maankäyttösopimusten kirjauskäytännön muutoksen johdosta. Näin vertailu vuosien välillä on vertailukelpoinen. Tulojen ja kulujen rakenne muuttunut myös vertailuluvuissa kotikuntakorvausten valtionosuusmuutoksen johdosta, mutta tämän vaikutus on nolla euroa tulokseen. Vastaavia vertailukelpoisuusmuutoksia ei ole tehty tässä tasekirjassa esitettyyn viralliseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty jäljempänä tässä tasekirjassa. Tuhatta euroa TP2010 MTA2010 TP2009 10/9 % Myyntituotot 13 873 12 566 11 593 19,7 % Maksutuotot 8 384 7 996 8 835 5,1 % Tuet ja avustukset 4 334 3 952 4 605 5,9 % Vuokratuotot 1 642 1 636 1 487 10,4 % Muut tuotot 3 543 3 009 1 735 104,2 % Toimintatulot yhteensä 31 776 29 159 28 255 12,5 % Valmistus omaan käyttöön 2 487 3 090 2 777 10,4 % Henkilöstökulut 69 085 69 650 66 384 4,1 % Palvelujen ostot 65 966 69 408 64 118 2,9 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 12 052 11 835 11 890 1,4 % Avustukset 8 541 8 492 7 528 13,5 % Vuokrat 1 426 1 320 1 284 11,1 % Muut kulut 111 57 103 7,8 % Toimintakulut yhteensä 154 694 157 672 148 530 4,2 % TOIMINTAKATE 122 918 128 513 120 275 2,2 % Kunnallisvero 100 364 92 721 94 891 5,8 % Yhteisövero 4 667 4 353 3 890 20,0 % Kiinteistövero 5 232 5 268 3 260 60,5 % Valtionosuudet 28 113 26 111 25 540 10,1 % Verot ja valtionsosuudet 138 376 128 453 127 581 8,5 % Korkotuotot 506 650 407 24,3 % Muut rahoitustuotot 215 84 43 400,0 % Korkokulut 107 1 050 730 85,3 % Muut rahoituskulut 35 100 14 150,0 % Nettokorkokulut 579 416 294 296,9 % VUOSIKATE 16 037 476 7 012 128,7 % Poistot 6 940 6 800 6 862 1,1 % TULOS 9 097 7 276 150 Ennuste Korolliset lainat 63 609 68 000 75 120 Nettoinvestoinnit 8 329 8 834 11 590 Velka per asukas 2 058 2 443 Velka (talletukset pois) per asukas 1 432 1 789 Nettolaina (talletukset pois) 44 259 55 020 7
5. Talouden tunnusluvut Kaupungin kassavaroista oli vuoden lopulla 19,4 miljoonaa euroa sijoitettu korkeakorkoisiin nopeasti rahaksi muutettaviin pankkitalletuksiin, joiden korkotuotto on suurempi kuin lainojen korkoprosentti. Kun kaupungin korollisista lainoista vähennetään korkeakorkoiset pankkitalletukset, niin korollinen lainakanta per asukas on 1 432 euroa per asukas, mikä on vertailukelpoisempi luku verrattaessa velkaantumista muihin kuntiin nähden. Edellisenä vuotena nettolaina oli 1 789 euroa per asukas. 2010 2009 Toimintatuotot/ kulut 20,2 % 18,1 % Vuosikate/poistot 230,5 % 90,4 % Vuosikate/asukas 519 202 Investointien tulorahoitus 192,5 % 56,7 % Kassavarojen riittävyys (pv) 65 71 Omavaraisuusaste 49,6 % 44,5 % Korollinen lainakanta 31.12. 63 609 109 75 119 623 Korollinen lainakanta per asukas 2 058 2 443 Suhteellinen velkaantuneisuus 54,3 % 67,1 % Konsernin lainakanta per asukas 3 261 3 525 6. Verotulot Kaarinan kaupungin vero prosentit 2010 2009 Kunnallisvero 18,50 18,00 Kiinteistöverot: yleinen prosentti 1,00 0,55 yleishyödylliset yhteisöt ei asetettu 0,00 vakituinen asuinrakennus 0,35 0,25 muut asuinrakennukset ei asetettu 0,70 rakentamaton rakennuspaikka 3,00 2,50 Kaarinan kaupungin kunnallisveroprosentti oli keskimäärin 18,34 % vuonna 2008. Kaarinan veroprosentti oli 18,00 ja Piikkiön 19,50. Täten veroprosentti laski keskimäärin 0,34 % koko kaupungin alueella vuodelle 2009, koska Piikkiön alueen veroprosentti laski 1,50 %:ia. Vuoden 2010 alusta lukien eduskunta muutti kiinteistöverolakia siten, että kiinteistöverojen alarajoja korotettiin, jolloin iso osa Suomen kunnista jouti nostamaan kiinteistöveroprosentteja. Kaarina joutui nostamaan vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroa lakimuutoksen takia. Vuonna 2010 ei ollut erikseen määrätty yleishyödylliselle kiinteistölle veroprosenttia. Täten näiden kiinteistöjen kohdalla on sovellettu muita vahvistettuja kiinteistöveroprosentteja. Muun asuinrakennuksen kohdalle ei myöskään määrätty erillistä kiinteistöveroprosenttia, jolloin näiden rakennusten kohdalla on tullut sovelletuksi yleinen prosentti. 7. Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että poistoeroa vähennetään 16 666,67 euroa ja tilikauden ylijäämä 9 096 811,69 siirretään tilille edellisten tilikauden ylijäämä. 8
8. Rahoituslaskelman talousarviovertailu Rahoituslaskelman talousarvio on alkuperäinen talousarvio tilivuodelle ilman talousarviomuutoksia. Tuhatta euroa TP2010 TA2010 TP2009 TOIMINTA JA INVESTOINNIT Vuosikate 16 037 589 6 166 Tulorahoituksen korjauserät 2 641 1 800 1 132 Tulorahoitus 13 396 2 389 5 034 Investoinnit 8 709 9 534 11 725 Rahoitusosuudet 378 700 858 Käyttöomaisuuden myyntitulot 2 742 1 800 1 256 Investoinnit 5 589 7 034 9 611 NETTOKASSAVIRTA 7 807 9 423 4 577 RAHOITUSTOIMINTA Antolainojen lisäys Antolainojen vähennys 6 50 103 Antolainauksen muutos 6 50 103 Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys 1 256 1 000 2 771 Lyhytaikaisten lainojen muutos 10 205 9 703 25 985 Lainakannan muutos 11 461 8 703 23 214 Oman pääoman muutos 3 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja po. Muutos 2 120 Vaihto omaisuuden muutos 1 135 Lyhytaikaisten saamisten muutos 171 1 191 Korottomien saamisten muutos Korottomien velkojen muutos 1845 720 1550 Muut maksuvalmiuden muutokset 1 675 720 344 RAHOITUKSEN KASSAVIRTA 9 783 9 473 22 973 KASSAVAROJEN MUUTOS 1 976 50 18 396 9
9. Valtuustoon nähden sitovat määrärahaerät Vuoden 2010 alusta lukien tarkastuslautakunnan määrärahat ovat olleet erikseen sitovia. Tarkastuslautakunta kuului vuonna 2009 konsernijohtoon. Keskusvaalilautakunta on siirtynyt erikseen sitovana eränä osaksi hallintopalveluja vuoden 2010 alusta lukien. Vertailuvuoden 2009 luvut on laskettu vertailukelpoisiksi muutoksen kanssa. Valtionosuusjärjestelmän muutos aiheutti sivistyslautakunnan osalta olennaisen kirjauskäytännön muutoksen. Sivistyslautakunnan kotikuntakorvauksilla oikaistu vertailukelpoinen kasvu on ollut 5,0 %:ia (kirjanpidollinen 10,3 %) ja asiasta on lisää tietoa sivistyslautakunnan teksteissä. Euroa TP2010 MTA2010 TA2010 TP2009 TP10/09% Konserni Tuotot 2 435 566 2 192 000 2 192 000 2 877 134 15,3 % johto Kulut 1 740 190 1 891 966 1 891 966 1 850 996 6,0 % Kate 695 376 300 034 300 034 1 026 138 32,2 % Tarkastus Tuotot 0 0 0 0 lautakunta Kulut 62 482 106 412 106 412 64 425 3,0 % Kate 62 482 106 412 106 412 64 425 3,0 % Aluepelastus Tuotot 0 0 0 0 laitos Kulut 1 977 584 2 034 000 2 034 000 1 889 758 4,6 % Kate 1 977 584 2 034 000 2 034 000 1 889 758 4,6 % Hallinto Tuotot 6 958 340 6 678 675 6 678 675 6 862 919 1,4 % palvelut Kulut 8 443 998 8 650 814 8 650 814 8 600 252 1,8 % Kate 1 485 658 1 972 139 1 972 139 1 737 333 14,5 % Henkilöstö Tuotot 850 687 861 118 861 118 727 219 17,0 % lautakunta Kulut 1 454 073 1 563 333 1 563 333 1 462 552 0,6 % Kate 603 386 702 215 702 215 735 333 17,9 % Sivistys Tuotot 4 487 422 4 349 819 3 748 475 3 634 210 23,5 % lautakunta Kulut 58 210 514 58 170 456 57 672 118 52 794 765 10,3 % Kate 53 723 092 53 820 637 53 923 643 49 160 555 9,3 % Perusturva Tuotot 8 375 942 8 085 563 8 085 563 7 282 958 15,0 % lautakunta Kulut 49 138 280 48 859 709 48 859 709 46 218 118 6,3 % Kate 40 762 338 40 774 146 40 774 146 38 935 160 4,7 % Erikois Tuotot 0 0 0 0 sairaanhoito Kulut 28 790 496 30 607 000 30 607 000 27 791 312 3,6 % Kate 28 790 496 30 607 000 30 607 000 27 791 312 3,6 % Kansalais Tuotot 1 279 107 1 089 540 1 089 540 1 171 863 9,2 % toiminnan Kulut 5 863 804 6 008 058 6 008 058 5 843 308 0,4 % lautakunta Kate 4 584 697 4 918 518 4 918 518 4 671 445 1,9 % Tekninen Tuotot 29 561 981 27 628 218 27 628 218 28 325 624 4,4 % lautakunta Kulut 22 841 355 22 725 164 22 725 164 23 093 746 1,1 % Kate 6 720 626 4 903 054 4 903 054 5 231 878 28,5 % Rakennus ja Tuotot 3 731 344 3 310 000 3 310 000 1 919 324 94,4 % kaavoitus Kulut 1 730 532 1 755 877 1 755 877 1 805 187 4,1 % lautakunta Kate 2 000 812 1 554 123 1 554 123 114 137 1653,0 % Ympäristön Tuotot 51 524 55 400 55 400 61 201 15,8 % suojelu Kulut 395 762 400 686 400 686 440 865 10,2 % lautakunta Kate 344 238 345 286 345 286 379 664 9,3 % 10
10. Kaarinan kaupungin tuloslaskelma Toimintatuotot 1.1. 31.12.2010 1.1. 31.12.2009 Myyntituotot 13 872 304,82 11 592 726,68 Maksutuotot 8 384 102,09 7 452 176,89 Vuokratulot 1 642 276,38 1 487 315,60 Tuet ja avustukset 4 334 141,23 4 605 299,92 Muut toimintatuotot 3 543 424,21 31 776 248,73 1 734 897,95 26 872 417,04 Valmistus omaan käyttöön 2 487 341,68 2 777 207,94 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 53 389 114,07 50 989 938,83 Eläkekulut 12 706 783,54 11 815 925,98 Muut henkilösivukulut 2 989 089,25 3 577 645,26 Palvelujen ostot 65 965 644,77 61 452 730,20 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 12 051 890,20 11 890 640,99 Avustukset 8 541 172,46 7 528 417,75 Vuokrat 1 426 134,48 1 283 910,58 Muut toimintakulut 110 879,15 157 180 707,92 103 245,94 148 642 455,53 Toimintakate 122 917 117,51 118 992 830,55 Verotulot 110 262 150,03 102 041 710,24 Valtionosuudet 28 112 556,00 23 460 814,00 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 506 699,78 406 941,13 Muut rahoitustuotot 214 530,97 42 905,57 Korkokulut 106 957,54 730 084,17 Muut rahoituskulut 35 209,78 579 063,43 13 621,12 293 858,59 Vuosikate 16 036 651,95 6 215 835,10 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 6 956 506,93 6 878 859,87 Arvonalentumiset 6 956 506,93 6 878 859,87 Tilikauden tulos 9 080 145,02 663 024,77 Poistoeron vähennys 16 666,67 16 666,67 Rahastojen vähennys Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 9 096 811,69 646 358,10 11
11. Kaarinan kaupungin tase VASTAAVAA 31.12.2010 31.12.2009 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 346 810,07 284 797,77 Aineelliset hyödykkeet Maa ja vesialueet 19 763 987,43 19 041 041,04 Rakennukset 50 010 927,00 48 042 679,29 Kiinteät rakenteet ja laitteet 50 408 250,80 49 551 811,15 Koneet ja kalusto 1 291 332,23 1 333 423,49 Muut aineelliset hyödykkeet 59 667,15 54 879,72 Ennakkomaksut ja keskeneräiset 273 615,08 2 467 426,12 121 807 779,69 120 491 260,81 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 23 822 563,05 23 823 877,29 Muut lainasaamiset 775 492,09 781 825,42 24 598 055,14 24 605 702,71 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 179 285,20 259 212,91 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 227 895,39 227 468,90 407 180,59 486 681,81 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto omaisuus Aineet ja tarvikkeet 345 671,79 344 878,83 Pitkäaikaiset saamiset Siirtosaamiset 475 700,00 951 400,00 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 5 053 701,91 4 283 135,20 Siirtosaamiset 1 402 273,72 1 313 184,93 Muut saamiset 1 182 538,91 1 395 908,23 7 638 514,54 6 992 228,36 Rahoitusarvopaperit 16 886,07 16 886,07 Rahat ja pankkisaamiset 29 882 963,06 31 859 087,76 VASTAAVAA YHTEENSÄ 185 519 560,95 186 032 924,12 12
VASTATTAVAA 31.12.2010 31.12.2009 OMA PÄÄOMA Peruspääoma 76 028 183,91 76 028 183,91 Arvonkorotusrahasto 7 111,99 7 111,99 Muut rahastot 0,00 3 059,51 Edellisten tilikausien ylijäämä 6 731 574,78 7 377 932,88 Tilikauden alijäämä/ylijäämä 9 096 811,69 646 358,10 91 863 682,37 82 769 930,19 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Kertynyt poistoero 381 683,08 398 349,75 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 158 737,08 54 855,48 158 737,08 54 855,48 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 229 822,76 306 211,74 Lahjoitusrahastojen pääomat 249 894,27 250 867,43 479 717,03 557 079,17 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta 1 849 886,87 2 906 556,87 Lainat julkisyhteisöiltä 1 143 651,60 1 342 556,42 Lainat muilta luotonantajilta Liittymismaksut ja muut velat 11 544 068,49 11 052 278,42 14 537 606,96 15 301 391,71 Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat 60 000 000,00 70 000 000,00 Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta 416 666,00 619 998,00 Lainat julkisyhteisöiltä 198 904,82 200 512,08 Saadut ennakot 167 846,23 81 450,00 Ostovelat 6 185 261,08 6 164 715,22 Muut velat 1 318 594,56 1 281 726,85 Siirtovelat 9 810 861,74 8 602 915,67 78 098 134,43 86 951 317,82 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 185 519 560,95 186 032 924,12 13
12. Kaarinan kaupungin rahoituslaskelma Kaarinan kaupungin rahoituslaskelma Toiminnan ja investointien rahavirta 1.1. 31.12.2010 1.1. 31.12.2009 Tulorahoitus Vuosikate 16 036 651,95 6 215 835,10 Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät 2 634 586,48 1 131 756,10 Investoinnit Investoinnit 8 708 675,52 11 725 088,41 Rahoitusosuudet 296 095,80 858 319,08 Käyttöomaisuuden myyntitulot 2 742 100,87 5 670 478,85 1 255 815,17 9 610 954,16 Toiminnan ja investointien nettokassavirta 7 731 586,62 4 526 875,16 Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainauksen muutokset Antolainojen vähennys 6 333,33 6 333,33 103 343,42 103 343,42 Lainakannan muutos Pitkäaikaisten lainojen vähennys 1 255 574,82 2 770 892,59 Lyhytaikaiset velat lisäys (+) / vähennys ( ) 10 204 939,26 11 460 514,08 25 935 376,80 23 164 484,21 Oman pääoman lisäys (+) / vähennys ( ) 3 059,51 15,69 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 77 362,14 119 843,54 Vaihto omaisuuden muutos 792,96 134 576,33 Lyhytaikaisten saamisten muutos 170 586,18 1 191 360,88 Korottomien pitkä ja lyhytaik. velkojen muutos 1 843 545,94 1 749 528,94 1 550 331,44 344 237,77 Rahoitustoiminnan nettokassavirta 9 707 711,32 22 923 574,17 Kassavarojen muutos 1 976 124,70 18 396 699,01 Kassavarat 31.12. 29 899 849,13 31 875 973,83 Kassavarat 1.1. 31 875 973,83 1 976 124,70 13 479 274,82 18 396 699,01 14
13. Konsernituloslaskelma Euroa 1.1. 31.12.2010 1.1. 31.12.2009 Toimintatuotot 72 739 609,88 63 915 976,59 Toimintakulut 191 315 303,63 178 977 933,88 Osuus osakkuusyhtöiden voitosta 636,19 788,55 Toimintakate 118 575 057,56 115 061 168,74 Verotulot 110 262 150,03 102 041 710,24 Valtionosuudet 28 112 556,00 23 460 814,00 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 359 891,49 335 022,49 Muut rahoitustuotot 693 656,14 227 015,14 Korkokulut 751 195,34 1 627 558,50 Muut rahoituskulut 206 656,70 95 695,59 168 404,18 1 233 925,05 Vuosikate 19 895 344,06 9 207 430,45 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 10 119 129,43 9 800 305,65 Satunnaiset erät 1 327,27 1 865,20 Tilikauden tulos 9 774 887,36 591 010,00 Tilinpäätössiirrot 136 293,15 20 977,24 Vähemmistöosuudet 3 852,01 2 398,00 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 9 634 742,20 567 634,76 15
14. Konsernitase VASTAAVAA 31.12.2010 31.12.2009 PYSYVÄT VASTAAVAT Euroa Euroa Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 352 172,91 286 826,18 Konserniliikearvo Muut pitkävaikutteiset menot 207 855,76 281 426,52 Ennakkomaksut 120 888,52 89 441,40 680 917,19 657 694,10 Aineelliset hyödykkeet Maa ja vesialueet 23 994 156,92 23 269 556,42 Rakennukset 88 078 770,87 82 338 053,39 Kiinteät rakenteet ja laitteet 50 664 368,13 49 836 937,20 Koneet ja kalusto 4 704 419,10 4 943 456,41 Muut aineelliset hyödykkeet 122 835,71 120 616,48 Ennakkomaksut ja keskeneräiset 4 177 531,42 6 967 628,61 171 742 082,15 167 476 248,51 Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet 145 383,62 152 717,05 Muut osakkeet ja osuudet 10 810 915,43 10 791 743,64 Muut lainasaamiset 109 758,93 110 757,94 Muut saamiset 42 173,65 39 725,55 11 108 231,63 11 094 944,18 Toimeksiantojen varat Valtion toimeksiannot 443 467,57 620 569,46 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 249 120,26 245 853,67 Muut toimeksiantojen varat 685 383,67 694 021,49 1 377 971,50 1 560 444,62 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto omaisuus Aineet ja tarvikkeet 830 317,27 705 563,80 Ennakkomaksut 0,00 41,13 830 317,27 705 604,93 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset 22 059,58 51 809,88 Siirtosaamiset 477 261,20 952 961,20 499 320,78 1 004 771,08 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 6 407 327,58 5 494 485,25 Muut saamiset 2 084 353,16 2 125 758,08 Siirtosaamiset 2 890 621,44 2 268 921,20 11 382 302,18 9 889 164,53 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet 16 912,23 473 877,60 Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 650 000,00 0,00 Muut arvopaperit 42,73 42,73 666 954,96 473 920,33 Rahat ja pankkisaamiset 32 646 309,79 33 782 303,79 VASTAAVAA YHTEENSÄ 230 934 407,45 226 645 096,07 16
KAARINAN KAUPUNGIN KONSERNITASE VASTATTAVAA 31.12.2010 31.12.2009 Euroa Euroa OMA PÄÄOMA Peruspääoma 76 028 183,91 76 028 183,91 Arvonkorotusrahasto 1 354 963,71 1 354 963,71 Muut omat rahastot 2 493 954,65 2 495 131,18 Edellisten tilikausien ylijäämä 566 326,41 1 133 961,17 Tilikauden alijäämä/ylijäämä 9 634 742,20 567 634,76 90 078 170,88 80 444 605,21 Vähemmistöosuudet 1 078 515,24 1 073 537,75 Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Poistoero 386 075,51 407 189,95 Vapaaehtoiset varaukset 592 863,81 435 456,21 978 939,32 842 646,16 Pakolliset varaukset Eläkevaraukset 21 523,41 27 292,22 Muut pakolliset varaukset 730 266,00 678 489,11 751 789,41 705 781,33 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 494 005,13 667 568,30 Lahjoitusrahastojen pääomat 324 845,51 67 727,51 Muut toimeksiantojen pääomat 685 926,85 945 250,14 1 504 777,49 1 680 545,95 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta 36 784 244,64 27 173 501,92 Lainat julkisyhteisöiltä 1 143 651,60 8 135 979,98 Lainat muilta luotonantajilta 4 500,93 4 500,93 Liittymismaksut ja muut velat 11 144 865,54 10 657 141,84 49 077 262,71 45 971 124,67 Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta 62 654 848,03 72 646 160,33 Lainat julkisyhteisöiltä 198 904,82 458 986,27 Saadut ennakot 286 396,43 194 133,44 Ostovelat 8 294 790,17 7 958 062,99 Muut velat 2 066 219,28 2 018 519,41 Siirtovelat 13 963 793,67 12 650 992,56 87 464 952,40 95 926 855,00 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 230 934 407,45 226 645 096,07 17
15. Konsernirahoituslaskelma Toiminnan ja investointien rahavirta 1.1. 31.12.2010 1.1. 31.12.2009 Tulorahoitus Euroa Euroa Vuosikate 19 895 344,06 9 266 007,73 Satunnaiset kulut 1 327,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät 2 701 222,39 1 092 921,47 Investoinnit Investoinnit 14 952 398,48 16 812 960,21 Rahoitusosuudet 799 279,45 907 503,91 Käyttöomaisuuden myyntitulot 2 746 297,43 11 406 821,61 1 262 022,58 14 643 433,72 Toiminnan ja investointien nettokassavirta 5 785 973,06 6 470 347,46 Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainauksen muutokset Antolainojen lisäys 7 332,34 0,00 Antolainojen vähennys 6 333,33 999,01 96 220,90 96 220,90 Lainakannan muutos Pitkäaikaisten lainojen lisäys 9 610 742,72 665 188,05 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 6 992 328,38 26 268 594,73 Lyhytaikaiset lainojen muutos 10 251 393,75 7 632 979,41 0,00 25 603 406,68 Oman pääoman lisäys (+) / vähennys ( ) 265 024,74 121 084,65 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 6 704,66 99 970,40 Vaihto omaisuuden muutos 124 712,34 233 734,11 Saamisten muutos 989 136,44 1 415 487,63 Korottomien velkojen muutos 2 277 214,85 1 170 070,73 2 216 171,38 666 920,04 Rahoitustoiminnan nettokassavirta 6 728 932,43 24 911 622,89 Kassavarojen muutos 942 959,37 18 441 275,43 Kassavarat 31.12. 33 313 264,75 34 256 224,12 Kassavarat 1.1. 34 256 224,12 942 959,37 15 814 948,69 18 441 275,43 18
16. Konsernijohto 100 Konsernijohto Kaupunginjohtaja Harri Virta 100 Konsernijohto Kaupunginjohtaja Harri Virta Toiminta ajatus Konsernijohtoon lukeutuvat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja, palo ja pelastustoimi. Kaupunginvaltuusto päättää voimavarojen käytöstä, strategiasta ja kaupungin toimintaan keskeisemmin vaikuttavista asioista. Kaupunginhallitus yhdessä kaupunginjohtajan kanssa johtaa kaupungin käytännön toimintaa ja valmistelee kaupunginvaltuustolle menevät asiat. Talous Euroa TP2010 MTA2010 TA2010 TP2009 TP10/09% Tuotot 2 435 566 2 192 000 2 192 000 2 877 134 15,3 % Kulut 1 740 190 1 891 966 1 891 966 1 850 996 6,0 % Kate 695 376 300 034 300 034 1 026 138 32,2 % 100 Kaupunginvaltuusto Kaupunginjohtaja Harri Virta Toimintaa kuvaavat tunnusluvut Kaupunginvaltuusto TP2010 TP2009 TA2010 Kokoukset, lukumäärä 10 12 11 Käsitellyt asiat, 166 226 200 Tehdyt valtuustoaloitteet, lukumäärä 20 23 23 112 Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Harri Virta 112 Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Harri Virta 113 Kaupunginjohtaja Kaupunginjohtaja Harri Virta. Kaupunginhallituksen pj. 114 Elinkeinopalvelut Kaupunginjohtaja Harri Virta Valtuuston sitovat tavoitteet Strateginen painopiste Hallituksen tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Toimialat ylittävän yhteistyön Strategian jalkauttaminen lisääminen Kaarina strategian ja Toimiala kohtaisten tavoitteiden ja alakohtaisten strategioiden vastaavuus Strategiat ja ohjelmat vastaavat toisiaan. Toteutuma: Valtuusto hyväksyi Kaarinastrategian toukokuussa 2010. Tämän jälkeen kaupungissa on käynnistynyt mm. hyvinvointikertomuksen, henkilöstöstrategian, talous ja hankintastrategian, kulttuuristrategian, tietohallintostrategian 19
sekä viestintä ja markkinointistrategian valmistelu. Nämä suunnitelmat pohjautuvat kaupunkistrategiassa määriteltyihin arvoihin ja visioon sekä täsmentävät ja yksilöivät päästrategian tavoitteita. Edullisimman (hinta ja laatu) tuotantotavan valitseminen Palvelustrategian laadinta Palvelustrategia Palvelustrategia on päivitetty 30.4.2009 mennessä Toteutuma: Valtuusto hyväksyi laajan lausuntokierroksen läpikäyneen Kaarinan kaupungin palvelustrategian marraskuussa 2010. Kuntaliitoksen hyödyntäminen Kuntaliitoksen tavoitteiden toteutuminen Seurantatoimikunta raportoi kolmannesvuosittain tavoitteiden toteutumisesta. Kolmannesvuosiraporteissa on seurantatoimikunnan erillinen arvio tavoitteiden toteutumisesta. Talouden vakauttaminen Talouden vakauttaminen Toimialat ylittävän yhteistyön lisääminen Talouden vakauttaminen Tuottavuuden parantaminen Selvitetään mahdollisuus Eu hakenrahoituksen saamiseksi sekä paikallisten yhdistysten että ystävyyskuntien kehityshankkeisiin Asetetaan investointitarpeita selvittävän poikkihallinnollisen työryhmä Kokousten valmistelun suunnitelmallisuutta ja kokousten tehokkuutta parannetaan sekä päiväseminaareista luovutaan Talousarviossa määritettyjen tuottavuusohjelmien ja rakenteellisten muutosten toteutuminen Toteutuma: Toisen kolmannesvuosiraportin yhteydessä lokakuussa valtuustoa informoitiin kuntaliitoksen tavoitteiden toteutumisesta. Talousarviossa määritettyjen tuottavuusohjelmien ja rakenteellisten muutosten aikataulu. Toteutuma: Rakenteelliset muutoksia ja niihin liittyviä selvityksiä on valmisteltu toimialoilla. Selvitys tehty Tehty 31.12.2010 Asetettu Kokousten keston lyhentyminen Toteutuma: Selvitystyö ei ole vielä käynnistynyt. 31.5.2010 mennessä Toteutuma: Kaupungin johtoryhmä päätyi 6.4.2010 siihen, että työryhmänä toimii kaupungin johtoryhmä. Kokousten kesto on lyhentynyt Toteutuma: Kaupunginhallituksen koko 20
ukset ovat kestäneet keskimäärin 2 h 25 min (v. 2009: 2 h 37 min). Kaupunginvaltuuston kokoukset ovat kestäneet keskimäärin 2 h 38 min(v. 2009: 2 h 51 min). Kuntaliitoksen hyödyntäminen Maapoliittisen ohjelman päivittäminen Päivitetään maapoliittinen ohjelma Ohjelma on päivitetty 31.12.2010 mennessä Toteutuma: Maapoliittiset ohjelmat (yritysalueet ja asumiseen liittyvät alueet) ovat ehdotusvaiheessa ja lausuntokierroksella. Toimintaa kuvaavat tunnusluvut Kaupunginhallitus TP2010 TP2009 TA2010 Kokoukset, lukumäärä 26 33 28 Käsitellyt asiat, 431 539 490 Toiminnan kehittäminen Kaupungin oma toiminta Konsernijohto luo edellytyksiä tuottavuuden edistämiseen kehittämällä toimintamalleja ja toimintaprosesseja sekä kustannustehokkuutta. Toimikunnat, neuvostot ja jaostot Agenda 21 toimikunta Ansiomerkkitoimikunta Ryhmäpuheenjohtajien toimikunta Saaristotoimikunta Seurantatoimikunta Työllistämistoimikunta Veteraanitoimikunta Vanhusneuvosto Vammaisneuvosto Lapsi ja nuorisoneuvosto Yksityistiejaosto Kansainvälisyys ja ystävyyskuntatoiminta Kaupungin ystävyyskunnat ovat Szentes/Unkari, Sovetski/Venäjä, Jõgeva/Viro Neuvotteluja sopimuksen uudistamiseksi jatkettin Enköpingin/Ruotsi ja Nedre Eikerin/Norja kanssa. Lisäksi päätettiin aloittaa neuvottelut Ansiaõn/Portugal kanssa. Konserniohjauksen kehittäminen Edellä mainittujen tavoitteiden lisäksi konsernin tytäryhtiöiden kohdalla painotetaan yhteistyön tavoitteiden toteuttamisen tärkeyttä ja kaupunginvaltuuston hyväksymän strategian toteuttamista tytäryhtiöissä. Konsernin sisällä kehitetään yhteistyötä ja raportointia konsernijohdon tarpeisiin. 21
Puolueiden paikkasuhteet valtuustossa vuonna 2010 Puolue Paikkaa Kansallinen Kokoomus 18 Suomen Sosialidemokraattinen puolue 13 Vihreä Liitto 7 Vasemmistoliitto 4 Suomen Keskusta 4 Kristillisdemokraatit 2 Ruotsalainen Kansanpuolue 2 Sitoutumattomat 1 Yhteensä 51 Kaupunginvaltuusto Ranne, Matti, pj SDP Koskenvoima, Antti SDP Hurme, Hannu, 1. vpj KOK Kujanpää, Pertti KOK Fröberg, Ralph, 2. vpj RKP Kuosmanen, Pekka VAS Järvinen Jarkko, 3. vpj SDP Kurkilahti, Tomi VIHR Rantanen, Mika, 4. vpj KOK Kylkis, Margita RKP Ailanto, Pirjo SDP Laaksonen, Ilkka SDP Alander, Matti KESK Laine, Tuomo VAS Arell, Oskari KOK Laitinen, Aila KOK Aso, Janne KESK Lindblad, Niklas KOK Elo, Arto SDP Mäki, Vesa KOK Eriksson, Terttu VIHR Männistö, Milla VIHR Friman, Kari KOK Nikkonen, Kari SDP Gustafsson, Irja SDP Ossa, Jaakko KOK Hartonen, Teuvo KOK Raittila, Tapani SIT. Hautakoski, Rainer SDP Rautanen, Hannu VIHR Hollmén, Kimmo KOK Ruohonen, Maija SDP Hollmén, Timo KESK Saario, Mari VIHR Hukkanen, Sari SDP Savo, Seija VAS Hyppönen, Sirpa KOK Seivästö, Ismo KD Jalo, Henrik SDP Sirkiä, Hanna KOK Järvinen, Jere SDP Suutari, Anneli VIHR Kallio, Pentti VAS Sysinoro, Olli Pekka KOK Kannisto, Petri KOK Tapper, Keijo KOK Kantalainen, Merja KOK Toivonen, Toni KD Korvensyrjä, Kalervo KOK Tähkämaa, Sanna KESK Virranheimo, Niina VIHR 22
Luottamushenkilöorganisaatio Kaupungin luottamushenkilöorganisaation muodostavat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, tarkastuslautakunta sekä seuraavat toimialoilla toimivat lautakunnat: Hallintopalvelut Henkilöstölautakuta Keskusvaalilautakunta Hyvinvointipalvelut Kansalaistoiminnanlautakunta Perusturvalautakunta Sivistyspalvelut Sivistyslautakunta Ympäristöpalvelut Kaavoitus ja rakennuslautakunta Tekninen lautakunta Ympäristönsuojelulautakunta Kaupunginhallitus Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Mäki, Vesa, pj KOK Tähkäpää, Päivi KOK Ossa, Jaakko 1. vpj KOK Kannisto, Petri KOK Jalo, Henrik, 2. vpj SDP Vuori, Mikko SDP Saario, Mari, 3. vpj VIHR Suutari, Anneli VIHR Friman, Kari KOK Arell, Oskari KOK Laitinen, Aila KOK Hyppönen, Sirpa KOK Sirkiä, Hanna KOK Kantalainen, Merja KOK Aso, Janne KESK Alander, Matti KESK Ilus, Anneli KD Kylkis, Margita RKP Nikkonen, Kari SDP Laaksonen, Ilkka SDP Ruohonen, Maija SDP Taimila, Marjo SDP Rautanen, Hannu VIHR Eriksson, Terttu VIHR Savo, Seija VAS Suominen, Matti VAS Lautakuntien puheenjohtajat Henkilöstölautakunta Jensen, Eivor KOK Kaavoitus ja rakennuslautakunta Järvinen, Jere SDP Kansalaistoiminnan lautakunta Virranheimo, Niina VIHR Keskusvaalilautakunta Halttunen, Tuula VAS Sivistyslautakunta Tähkämaa, Sanna KESK Perusturvalautakunta Vuorinen, Olli KOK Tarkastuslautakunta Korvensyrjä, Kalervo KOK Tekninen lautakunta Kujanpää, Pertti KOK Ympäristönsuojelulautakunta Lehtisalo, Esko SDP 23
Kaupunginviraston johtoryhmä Kaupunginjohtaja Harri Virta Hallintojohtaja Päivi Antola Sivistysjohtaja Esko Poikela Tekninen johtaja Jyrki Lappi Hyvinvointipalveluiden johtaja Antti Parpo Talousjohtaja Janne Lavén Henkilöstöjohtaja Sinikka Valtonen Henkilöstö edustaja Kirsti Bergendahl Tietohallintojohtaja Kari Hölsö Johtoryhmän sihteeri Pirkko Aalto Organisaatio Konsernijohto Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Palolaitos Tarkastuslautakunta Hallintopalvelut Kanslia ja viestintäpalvelut Taloushallinto Henkilöstöhallinto Tietohallinto Ruokapalvelut Sivistyspalvelut Sivistyslautakunnan yleispalvelut Kirjasto Koulutus Varhaiskasvatus Hyvinvointipalvelut Hyvinvoinnin edistäminen Perusturvalautakunnan yleishallinto Perhepalvelut Aikuissosiaalityö ja vammaispalvelut Kotihoito ja vanhuspalvelut Terveyspalvelut Ympäristöpalvelut Ympäristöpalveluiden yleishallinto Yhdyskuntatekniikka Tilakeskus Rakentamispalvelut Maankäyttö Ympäristönsuojelu 24
17. Tarkastuslautakunta 110 Tarkastuslautakunta Kaupunginvaltuuston pj Matti Ranne Tarkastuslautakunnan pj. Kalervo Korvensyrjä Toiminta ajatus Tarkastuslautakunta arvioi kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden toteutumista ja valvoo tilintarkastusta. Tarkastuslautakunta antaa vuosittain kaupunginvaltuustolle arviointikertomuksen, jossa arvioidaan päättynyt tilikausi. Tämä lisäksi tarkastuslautakunta antaa väliraportteja. Valtuuston sitovat tavoitteet Strateginen painopiste Hallituksen tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Muutoksen tunnistaminen Kuntatarkastajan tekemien selvitysten Valmiusaste 30.6.2010 mennessä on laadit ja hallinta raportointi valtuustolle tu raportti valtuustolle Muutoksen tunnistaminen ja hallinta Ensimmäinen kolmannesvuosiraportti ja kesäkuun kuukausiraportti on analysoitu ja havainnoista on tehty väliraportti valtuustolle Valmiusaste Toteuma: Raportoitu 30.9.2010 mennessä on laadittu raportti valtuustolle Toteuma: Raportoitu Talous Euroa TP2010 MTA2010 TA2010 TP2009 TP10/09% Tuotot 0 0 0 0 Kulut 62 482 106 412 106 412 64 425 3,0 % Kate 62 482 106 412 106 412 64 425 3,0 % Toiminta Tarkastuslautakunta on arvioinut valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista sekä kunnan toimintojen tarkoituksenmukaisuutta, taloudellisuutta, vaikuttavuutta ja laatua. Lautakunta on valvonut tilintarkastusta. Tarkastuslautakunta kokoontui 11 kertaa vuoden 2010 aikana. Tilintarkastajana toimi JHTT tilintarkastusyhteisö PwC Julkistarkastus Oy ja vastuualaisena tilintarkastajana JHTT Tomi Moisio. Lautakunnan painopistealueena on ollut Ympäristöpalvelut toimiala kokonaisuutena sekä johtaminen. Arviointia on toteutettu mm. haastatteluin, toimipaikkavierailuin ja tilinpäätösasiakirjaan tutustumalla. Lautakunta teetti KPMG Julkishallinnon palvelut Oy:llä selvitystyön kaupungin vanhuspalveluiden ja lastensuojelun tilanteesta, joka kuului vuoden 2009 painopistealueeseen. 25
18. Elinkeinopolitiikka Elinkeinopolitiikka ja Kaarinan Kehitys Oy Kaupunginjohtaja Harri Virta Valtuuston sitovat tavoitteet Strateginen painopiste Yritys ja ym Rakennetaan malli päristövaikutus ten arvioinnin arvioimiseksi yritystenvaikutusten huomioiminen päätöksenteossa Hallituksen tavoite Mittari Malli yritystenvaikutusten arvioimiseksi on tehty Mittarin tavoitearvo Malli on valmis 30.6.2010 mennessä Toteuma: Kaarinan kehitys Oy:n hallitus hyväksyi prosessin arviointimenettelyn kehittämiseksi. Kaarina Kilpailukykyisen Turun seudun yhteistyökykyisin elinkeino ja yrityskaupunki Kaarinan kaupungin elinkeinopolitiikan tavoitteena on parantaa yrittämisen edellytyksiä Kaarinassa siten, että jo olemassa olevat yritykset menestyvät ja uusia yrityksiä syntyy. Tämä edellyttää elinkeinoelämän tarpeiden ymmärtämistä ja tarpeisiin vastaamista, tiiviin ja säännöllisen yhteistyön jatkamista yrittäjien sekä muiden seudullisten yhteistyötahojen kanssa. Kaarinan vahvuuksia ovat hyvä imago, nopea päätöksenteko, hyvät asuinolot ja laajat palvelut, virkamiesten myönteinen asenne yrittämiseen, Kaarinan ja yrittäjäjärjestöjen kanssa yhdessä omistama kehitysyhtiö, aktiiviset yrittäjäjärjestöt ja merkittävät kansainvälisesti menestyvät yritykset. Elinkeinopolitiikan painopisteiksi on valittu Kaarinan kaupungin vetovoimaisuuden parantaminen, yritystoimintaa tukeva tonttipolitiikka ja yritysten luovuuden edistäminen niiden toiminta ja kasvuedellytyksistä huolehtimalla sekä yritysvaikutusten arviointiprosessin luominen. Kaupungin palvelustrategiassa on sitouduttu siihen, että kaupunki hankkii osan palveluistaan ulkoisesti yksityiseltä sektorilta. Palvelustrategiaa kehitetään edelleen ja palveluseteleiden käyttöä pyritään edistämään. Samalla kehitetään kaupungin hankintaosaamista. Kaupungin elinkeinopolitiikkaa toteutetaan: 1) Kaupungin omina toimenpiteinä, joita pääasiassa toteuttaa Kaarinan Kehitys Oy 2) Alueellisena yhteistyönä Turun Seudun Kehittämiskeskuksen koordinomana Kaupungin omat toimenpiteet Hyvät julkiset palvelut ja toimiva yhdyskuntainfrastruktuuri luovat yrittämisen perusedellytykset ja kaupungin kilpailukyvyn. Kaupunki panostaa omaan, paikalliseen elinkeinopolitiikkaan. Hyvä yrittäjäilmapiiri ja yrittäjien kokema hyvä yhteistyö vaatii palvelu ja päätöksenteko organisaatiolta kykyä arvioida elinkeinoelämän merkitystä ja päätösten vaikutusta yrityksiin. Kaarinan Kehitys Oy:n toimitusjohtaja toimii linkkinä yrittäjien ja kaupungin sekä muiden viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden välillä, huolehtii yritystonttien markkinoinnista yhdessä Turun seudun kehittämiskeskuksen kanssa ja pyrkii kaikin tavoin edistämään yritystoimintaa ja elinkeinopolitiikkaa kaupungissa yhdessä yhteistyökumppaneiden ja erityisesti Kaarinan ja Piikkiön Yrittäjät ry:ien kanssa. 26
Kaarinan Kehitys Oy:n toimintakatsaus 2010 Kaarinan Kehitys Oy on vuonna 1992 perustettu ja vuonna 2004 varsinaisen toimintansa aloittanut Kaarinan kaupungin, Kaarinan Yrittäjät ry:n ja Piikkiön Yrittäjät ry:n omistama yhtiö. Kaarinan Kehityksen tavoitteena on yritysten ja kaupungin välisen vuorovaikutuksen paraneminen sekä uusien yritysten sijoittuminen Kaarinaan joko yritysten omiin tai vuokratiloihin sekä olemassa olevan yrityskannan toimintaedellytysten kehittäminen. Tämän lisäksi yrittäjäyhdistykset odottavat yhtiön edistävän kaarinalaisten yritysten verkostoitumista ja yritysten keskinäistä tunnettuutta. Toimintavuosi Vuonna 2010 Kaarinan Kehitys Oy tuotti elinkeino ja asiantuntijapalveluja pääasiassa Kaarinan kaupungille ostopalvelusopimuksen mukaisesti. Lisäksi kaupungin rakennusvalvontavirasto ja Kaarinan Yrittäjät ry ostivat pienen määrän Kaarinan Kehitys Oy:n toimistosihteerin palveluita. Kaarinan Kehitys Oy työllisti vuoden aikana yritysasiamiehenä ja yhtiön toimitusjohtajana toimivan henkilön. Lisäksi yhtiössä työskenteli toimistosihteeri. Marraskuun alussa 2010 yhtiöön palkattiin osaaikainen projektipäällikkö matkailualan kehittämishankkeen vetäjäksi. Yhteistyö Kaarinan Yrittäjät ry:n ja Piikkiön Yrittäjät ry:n kanssa oli vilkasta. Toimitusjohtaja osallistui kummankin yrittäjäyhdistyksen hallituksen kokouksiin asiantuntijajäsenenä ja toimi Krossin osaston viestijänä. Kaarinassa järjestettiin useita yrittäjille suunnattuja tilaisuuksia, mm. aamukahvitapaamisia, joiden järjestelyistä yhtiö vastasi. Lisäksi Kehitys oli mukana organisoimassa Kaarinan joulunavausta sekä Krossin Keväthuutoa. Yhtiön toimintaa ja Kaarinan elinkeinoelämän tilannetta esiteltiin myös useissa tilaisuuksissa. Alkuvuodesta 2010 Kaarinan Kehitys Oy:n hallitus työsti loppuun vuonna 2009 aloitetun kaupungin strategiaan liittyvän elinkeino ohjelman vuosille 2010 2016. Yrityksille ja yrittäjille elinkeino ohjelmaa esiteltiin huhti toukokuun aikana viidessä aamukahvitilaisuudessa. Lisäksi yhtiö ja kaupunki järjestivät yhteistyössä kaksi Hyvä hanketyöpajapäivää, joissa käsiteltiin hyvinvointitoimialan palvelustrategiaa. Paikalla olivat yrittäjäyhdistysten, työntekijäjärjestöjen ja Turun Seudun Kehittämiskeskuksen edustajat, Kehitys Oy:n hallituksen edustajat sekä kaupungin toimialajohtajat. Marraskuussa 2010 Kaarinan Kehitys organisoi alueen yrittäjille hankintaseminaarin. Tilaisuuteen osallistui noin 60 yrittäjää ja kaupungin hankinnoista vastaavaa viranhaltijaa. Ohjelmassa hankintoja käsiteltiin sekä seudullisista että paikallisista lähtökohdista. Yhtiössä aloitettiin syksyllä 2010 elinkeino ohjelmaan kirjatun yritysvaikutusten arviointiprosessin valmistelu. Kaarinan Kehitys Oy toimii läheisyysperiaatteella ja keskittyy paikallisiin tehtäviin. Se tekee yhteistyötä seudullisten kehittämisorganisaatioiden kanssa, mm. yritysneuvontapalveluja tuottavan Turun seudun yrityspalvelukeskus Potkurin kanssa. Vuoden 2010 aikana Potkurin kautta perustettiin Kaarinaan 89 uutta yritystä. Kaikkiaan Kaarinaan perustettiin ennakkotietojen mukaan 170 ja lopetettiin 84 yritystä. Kaarinan Kehitys Oy tarjoaa yrityksille tietoa vapaista toimitiloista ja yritystonteista mm. www sivuilla, eri kautta hankituille kontakteille sekä mainonnan keinoin yhteistyössä kaupungin kanssa. Tonttineuvotteluista vastasi kaupunki. Toimintavuoden aikana toimitusjohtaja osallistui yritysalueiden maapoliittisen ohjelman luomiseen yhtenä kaupungin työryhmän jäsenenä. Ohjelmaluonnos esiteltiin yrityksille iltatilaisuudessa 8.6.2010. Toimitusjohtaja osallistui myös ns. yritystonttiryhmän työskentelyyn. Ryhmään kuuluivat lisäksi tontti ja toimitila asioista sekä tonttimarkkinoinnista vastaavat virkamiehet. 27
Yrittäjät tyytyväisiä kaupungin toimintaan Vuoden 2010 aikana Kaarina menestyi hyvin erilaisissa tutkimuksissa, joissa kartoitettiin paikkakuntien ja yrittäjien yhteistyön sujuvuutta sekä paikkakunnan yritysilmapiiriä. Elinkeinoelämän keskusliiton tekemä valtakunnallinen yritysilmastoa koskeva tutkimus julkaistiin lokakuussa 2010 ja Kaarina sijoittui tutkimuksessa kärkisijoille. Kaarinassa on maakunnan paras yrittäjyysilmapiiri myös Varsinais Suomen Yrittäjien ja Osuuspankin vuosittain julkaiseman Maakuntaennusteen mukaan. Vuoden 2010 lopulla teetetyssä ja 2011 alussa julkaistussa ennusteessa Kaarinan yrittäjyysilmapiirin arvioi erinomaiseksi tai hyväksi 78 % yrittäjistä. Merkittävää on myös se, että vain kolme prosenttia piti ilmapiiriä huonona. Kaupungin ja yrittäjien välinen yhteistyö sai niin ikään kiitosta: kyselyn tulosten mukaan kaarinalaisista yrityksistä 65 % pitää yhteistyötä kaupungin ja yrittäjien välillä hyvänä tai erinomaisena. Tästä kuuluu kiitos yrittäjäjärjestöille, kaupungin luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 93 kaarinalaista yritystä. Taloudellinen yhteenveto Yrityksen liikevaihdoksi muodostui 134.400,55. Kustannukset koostuivat pääsääntöisesti palkka ja palkkiokuluista, asiantuntijapalveluiden ostosta sekä yleiskuluista. Tilikauden voitto oli 3.222,13, mikä ylitti budjetoidun vajaalla kolmella tuhannella eurolla. Yhtiön taseen loppusumma on 67.797,55. 28
19. Vuokratalotoiminta Vuokrataloyhtiöt Kaupunginjohtaja Harri Virta Valtuustoon sitovat tavoitteet Strateginen painopisttuksen tavoite Kaupunginhalli Oman palvelutuotannon kustannus ohjelman laadinta Asuntopoliittisen tehokkuuteen panostaminen Oman palvelutuotannon kustannusyhtiöiden yhdistä Vuokratalotehokkuuteeminen panostaminen Mittari Mittarin tavoitearvo Asuntopoliittinen ohjelma Kaarinan asuntopoliittinen ohjelma on päivitetty 30.4.2010 mennessä Toteuma: Asuntopoliittinen ohjelman hyväksyminen siirtyi maaliskuun 2011 valtuustoon. Yhdistymisen toteutusaste Vuokrataloyhtiöiden fuusio on rekisteröity 31.12.2010 mennessä Toteuma: Valmistuu 2011 Suurin osa Kaarinan kaupungin vuokraamista asunnoista on Kiinteistö Oy Kaarinan vuokratalot yhtiössä sekä Piikkiön Vuokra asunnot Oy:ssä. Yhtiöiden talous on erillään kaupungin taloudesta, joten näille yhtiöille ei vahvisteta kuntalain tarkoittamaa määrärahaa. 29
Kiinteistö Oy Kaarinan vuokratalot Perustiedot: Kiinteistö Oy Kaarinan vuokratalot on Kaarinan kaupungin 100 %:sesti omistama vuokrataloyhtiö. Yhtiön tarkoituksena on tarjota asukkaille kohtuuhintaisia vuokra asuntoja. Huoneistot: 500 kpl Käyttöpaikkojen (kiinteistöjen) lukumäärä 18 kpl Huoneistoneliöt 27690,5 m2 Keskimääräinen huoneistokoko 55,3 m2 Talouden tunnuslukuja: 2006 2007 2008 2009 2010 2011 tp tp tp tp tp ta Keskivuokra 7,68 8,10 8,32 8,61 9,20 9,65 Quick ratio 0,48 0,41 0,26 0,45 0,29 0,35 ( hyvä >1, tyydyttävä 0,5 1, heikko <0,5) Lainat kok. 29.799.487 18.724.977 18.058.424 18.189.939,67 18.123.873,20 17.135.368,00 Lainat / m2 715,03 676,22 652,15 656,90 654,52 618,82 Käyttöaste % 97 97 97 96 94 96 Yhtiön maksuvalmius (Quick ratio) on tyydyttävä. Yhtiö on maksanut lainanlyhennyksiä pääsääntöisesti lyhennyssuunnitelman mukaisesti. Käyttöaste on hyvä. Yhtiö on suojannut pitkäaikaiset lainansa korkoriskiltä tekemällä 18.000.000,00 korkosuojauksen. Tulevaisuudessa yhtiön kiinteistökannan ikääntyessä peruskorjauksien määrä lisääntyy. Tilikauden 2010 aikana valmistui Pehtorinkatu 6:n käyttöpaikan ulkokuoren ja pihan peruskorjaus, joka rahoitettiin pitkäaikaisella lainalla. 30