email: pyhannankunta@pyhanta.fi

Manuntie 2 040 1912 200 Pankit: Oulu Osuuspankki, Pyhäntä 92930 PYHÄNTÄ Telefax: 08-8123 119 Danske Bank www.pyhäntä.fi email: pyhannankunta@pyhanta.fi

Toimintakertomus 1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 1 1.1 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 1 Kunnanjohtajan katsaus vuoteen 2013... 2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 5 1.2 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys... 8 1.2.1 Yleinen taloudellinen tilanne... 8 1.2.2 Kuntatalous 2013... 9 1.2.3 Pohjois-Pohjanmaan talousalueen kehitys... 10 1.2.4 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa... 10 1.2.5 Kunnan henkilöstö... 11 1.2.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä... 11 1.2.7 Ympäristötekijät... 11 1.3 Sisäisen valvonnan järjestäminen... 11 2 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 14 2.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen... 14 2.2 Toiminnan rahoitus... 17 3 Rahoitusasema ja sen muutokset... 20 4 Kokonaistulot ja menot... 23 5 Kuntakonsernin toiminta ja talous... 24 5.1 Yhdistelmä konsernitilipäätökseen kuuluvista yhteisöistä... 24 5.2 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat... 24 5.3 Konsernituloslaskelma ja tunnusluvut... 28 5.4 Konsernin rahoituslaskelma ja tunnusluvut... 29 5.5 Konsernitase ja sen tunnusluvut... 30 6 Kunnanhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä... 32 7 Talousarvion toteutuminen... 33 7.1 Käyttötalouden toteutumisvertailu... 33 7.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen... 68 Tuloslaskelmaosan toteutumisen erittelyt... 69 7.3 Investointien toteutuminen... 70 7.4 Rahoitusosan toteutuminen... 74 7.5 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta... 75 8.1 Tuloslaskelma ( ulk. )... 80 8.2 Rahoituslaskelma... 81 8.3 Tase... 82 8.4 Konsernituloslaskelma... 84 8.5 Konsernin rahoituslaskelma... 85 8.6 Konsernitase... 86 9 Tilinpäätöksen liitetiedot... 88 9.1 Arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät... 88 9.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot... 89 9.2.1 Toimintatuotot (ulk)... 89 9.2.2 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista... 89

9.2.3 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta... 90 9.2.4 Selvitys olennaisista muihin tuottoihin sisältyvistä pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitosta ja muihin kuluihin sisältyvistä myyntitapahtumista... 90 9.3 Tasetta koskevat liitetiedot... 91 9.3.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot... 91 9.3.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot... 94 9.4. Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot... 95 9.5 Henkilöstöä koskevat liitetiedot... 96 9.6 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot... 97 9.6.1 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet... 97 9.6.2 Konsernin tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot... 97 9.6.3 Konsernin tasetta koskevat liitetiedot... 98 9.7 Laskennallisesti eriytetyn liikelaitoksen tilinpäätöslaskelmat... 99 9.7.1 Jätevesilaitoksen tuloslaskelma... 99 9.7.2 Jätevesilaitoksen tase... 100 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013... 101 10 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista... 111 11 Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilintarkastusmerkintä... 112 Kansi: Urho Ahonpää

1 Toimintakertomus 1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleistä Perustamisvuosi 1909 Väkiluku 1.1.2013 1545 Asukastiheys 1,93 as/maa-km 2 Kunnallisvero/as. v. 2012 2229 Haapaveden-Siikalatvan seutukunta Kansallinen aluetukiluokitus 1 EU tavoite 1-alue Etäisyydet lähimpiin keskuksiin Oulu 122 km Kajaani 76 km Iisalmi 77 km Kokkola 173 km Raahe 116 km Sijainti ja alue Pyhäntä sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla Kainuun ja Pohjois-Savon yhtymäkohdassa. Naapurikuntia on kuusi idässä Kajaani, etelässä Vieremä ja Kiuruvesi, lännessä Pyhäjärvi, Kärsämäki ja pohjoisessa Siikalatva. Kunnan pinta-ala on 844,43 km 2, josta vesistöjä 34,10 km 2 ja maata 810,33 km 2. Vesistöjen rantaviivan pituus on 103,9 km. Suurimmat järvet ovat Iso-Lamujärvi ja Pyhännänjärvi. Lisäksi kunnassa on useita pieniä järviä ja lampia. Kunnan kaakkoisosassa on 6000 ha:n kokoinen eräalue. Natura 2000 verkostoon kuuluvia alueita Pyhännän kunnassa on kahdeksan. Alueet suojellaan harjujensuojeluohjelman, soidensuojeluohjelman, lintuvesien suojeluohjelman, metsien suojeluohjelman sekä luonnonsuojelulain mukaisesti. Hallinnollinen asema Hallinnollisessa jaotuksessa Pyhäntä kuuluu seuraaviin alueisiin: Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Ylivieska-Raahen käräjäoikeus (maaoikeusasiat Oulun käräjäoikeus) Oulun hallinto-oikeus Oulun syyttäjävirasto Rovaniemen hovioikeus Pohjois-Pohjanmaan verotoimisto, Siikalatvan toimipiste Kansaneläkelaitos, Pohjois-Pohjanmaan vakuutuspiiri, Pulkkilan palvelupiste Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimisto, Ylivieska Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

2 Kunnanjohtajan katsaus vuoteen 2013 Suomen taloudellinen tilanne heikentyi edelleen vuonna 2013. Bruttokansantuote pieneni edellisestä vuodesta ennakkotietojen mukaan selvästi, 1,4 %. Vienti oli edelleen tuontia pienempi, tosin ulkomaankaupan vaihtotase kohentui jonkin verran. Myös työttömyys kasvoi edelleen vuonna 2013. Teollisuusyritykset jatkoivat edelleen lomautuksiaan ja irtisanomisiaan ja myös kaupan alalla vuonna 2013 jouduttiin irtisanomisiin ja lomautuksiin. Valtionhallinnosta vähennettiin edelleen henkilöstöä ja samalla tehtiin rakenteellisia uudistuksia, joilla toimintoja keskitettiin entistä enemmän kasvukeskuksiin. Loppuvuodesta hallitus teki päätökset rakennepaketista, joka koski sekä julkista että yksityistä sektoria. Rakennepaketin tavoitteena on kansantalouden kestävyysvajeen supistaminen, mutta yksityiskohtaisia toimenpiteitä ei vielä juuri ole tehty. Kunnille vuosi 2013 oli kaksijakoinen. Kuntien ja kuntayhtymien taloustilastot kyllä paranivat, sillä vuosikate nousi 700 milj. vuodesta 2012. Niinpä negatiivisen vuosikatteen vuonna 2013 teki vain 36 kuntaa, joka oli selvästi pienempi määrä kuin edellisenä vuonna. Kuntatalouden muutokset parempaan suuntaan johtuivat kuitenkin suurelta osin kertaluontoisista verotulojen kertaeristä, n. 400 milj., henkilöstön kasvaneista lomautuksista ja irtisanomisista syntyneistä henkilöstömenojen säästöistä, n. 400 milj. sekä tulo- ja kiinteistöverojen korotuksista, n. 130 milj.. Kun nämä jätetään huomioimatta ja mukaan otetaan vielä kasvaneet valtionosuusleikkaukset, kuntatalous ei kohentunut itse asiassa lainkaan. Kuntaveron korkeaa tuottoa selittää 119 kunnan päätös nostaa tuloveroprosenttia vuodelle 2013. Kuntatalouden heikkoa tilannetta kuvaa myös se, että 155 kunnassa vuosikate ei riitä kattamaan poistoja ja kuntien velkamäärä kasvoi voimakkaasti 2013. Pyhännän kunnan toimintaympäristössä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuonna 2013. Vuoden aikana kunnan toiminnassa olivat esillä keskeisesti valtionhallinnon kuntia koskevat uudistukset. Kunta antoi lausuntonsa kuntarakennelaista helmikuussa ja rakennelain vaatimasta selvitysalueesta marraskuussa. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevasta lainsäädännöstä sekä kuntalain uudistuksesta kunta myös antoi lausuntonsa. Erityisen ongelmalliseksi Pyhännän kannalta osoittautui joulukuussa julkaistu valtionosuusuudistus, sillä Pyhännän kunta oli kaavailussa uudistuksessa suuri menettäjä. Yritystoiminta Pyhännällä oli vuonna 2013 kasvussa. Vuoden alussa valmistui kunnan rakennuttamana uusi tehdas Novisol Oy:lle, nykyiselle Feelia Oy:lle. Loppuvuodesta puolesta kunta rakensi uutta varastotilaa sekä Pyhännän PuuTop Oy:lle että LapWall Oy:lle. Näin kunnan vuokratilat teollisuudelle lisääntyivät merkittävästi. Nämä investoinnit antavat yrityksille mahdollisuuden lisätä työpaikkoja ja sitä kautta myös kunnan asukasluku on mahdollista kääntää nousuun. Kunnan suurimman työnantajan, PRT-konsernin, Pyhännän yksiköistä osa sen sijaan oli edelleen vaikeuksissa. Tämä näkyi myös työttömyysluvuissa, sillä vuoden lopulla oli työttömänä lähes 15 % työvoimasta. Merkittävän investointipäätöksen kunta teki myös myöntämällä lainaa Siikaverkko Oy:lle laajakaistan rakentamiseksi aluksi Tavastkengän alueelle ja myöhemmin ehkä myös muille kunnan alueille. Pyhännän kunnan talous koheni edellisestä vuodesta. Tulos oli jälleen ylijäämäinen, sillä ylijäämää kertyi vuoden 2013 aikana 474959,01. Tulokseen vaikutti, kuten muissakin kunnissa, verotulojen kertaerät mutta myös valtionosuuksien kasvu edellisestä vuodesta oli vaikuttamassa ylijäämän nousuun. Huolestuttavaa oli toimintamenojen voimakas kasvu, 6,7%. Varsinkin erikoissairaanhoidon menot olivat suuret, sillä ne nousivat edellisestä vuodesta yli 300 000 eli noin 23 %. Perusterveydenhuollossa ei saatu korjattua lääkäripalveluiden puutetta. Vuoden aikana Pyhännän terveysasemalla pystyttiin tarjoamaan lääkärin vastaanottoaikoja vain satunnaisesti tiettyinä aikoina. Sama tilanne oli myös hammaslääkäripalveluissa. Palveluiden toteutumattomuus näkyi Sosiaali- ja terveyspiiri Helmen kustannuksissa, sillä Pyhännän maksuosuus pysyi laaditun talousarvion mukaisena. Pyhännän väkiluku jatkoi vähenemistään vuoden 2013 aikana, nyt 20 henkilöllä eli osapuilleen saman verran kuin 2012. Väkiluvun laskun pysäyttäminen ja sen kääntäminen kasvuun on kunnan keskeinen tavoite kuntastrategia 2017 mukaan. Niinpä alkuvuonna perustettiin yrittäjistä ja kunnan luottamushenkilöistä Kasvuryhmä pohtimaan ja työstämään kunnan kehittämiseen, kuten väkiluvun kasvuun ja palvelutuotantoon, liittyviä asioita. Kiinteistö Oy Ukonojankartanon taloudellista tilannetta kunta korjasi omilla päätöksillään. Toimenpiteet olivat välttämättömiä, jotta oma pääoma ei olisi mennyt negatiiviseksi. Parantunut taloudellinen tilanne ja suoritetut asukasjärjestelyt antoivat Kiinteistö Oy Ukonojankartanolle mahdollisuuden aloittaa asuntotuotannon uudistamisen suunnittelun vuoden 2013 loppupuolella.

3 Vuodesta 2013 Pyhännän kunta selvisi kohtuullisen hyvin. Kunta jatkoi edellisinä vuosina noudatettua taloudellista linjaa hyvässä yhteistyössä eri puolueiden kesken, vaikka kunnan luottamushenkilöstössä tapahtui suuria muutoksia uuden valtuuskauden alkaessa vuoden 2013 alussa. Hyvä yhteistyö, yrittäjien ja muiden toimijoiden aktiivisuus sekä sujuva ja yksimielinen päätöksenteko olivat jälleen vahvuuksiamme päättyneen vuoden aikana. Kiitokset kaikille kuntalaisille, yrittäjille, luottamushenkilöille ja henkilöstölle työstä kuntamme hyväksi! Pyhäntä 28.3.2014 Jouko Nissinen Kunnanjohtaja

4 Väestö Väestön kehitys (Väestörekisterikeskus) tarkasteluvuosi (1.1.) väkiluku muutos edelliseen 2000 1958-137 2008 1764-37 2009 1701-63 2010 1648-53 2011 1632-16 2012 1588-44 2013 1565-23 2014 1545-20 Väestön ikärakenne 31.12.( Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu] Vuosi 0-14 v. % 15-64 v. % 64 v. - % Yht. 2008 375 22,0 1068 62,8 258 15,2 1701 2009 357 21,7 1036 62,8 255 15,5 1648 2010 348 21,3 1016 62,3 268 16,4 1632 2011 334 21,1 982 62 269 16,9 1585 2012 316 20,2 987 62,5 272 17,4 1566 2013 315 20,4 947 61,3 283 18,3 1545

5 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset PYHÄNNÄN KUNNAN HALLINTO-ORGANISAATIO KUNNANVALTUUSTO KUNNANHALLITUS Tarkastuslautakunta Perusturvalautakunta Keskusvaalilautakunta Tekninen lautakunta Sivistyslautakunta Kunnanvaltuusto Puheenjohtaja Pahkala Lauri, rakennusinsinööri, Keskusta, Kirkonkylä I varapuheenjohtaja Tuuli Tuomas, kehityspäällikkö, Kokoomus, Kirkonkylä II varapuheenjohtaja Rimpeläinen Satu, terveydenhoitaja, Keskusta, Tavastkenkä Jäsenet: Aitto-oja Teemu, diplomi-insinööri, Keskusta, Kirkonkylä Hoikka Raimo, eläkeläinen, yrittäjä, keskusta, Kirkonkylä Hiltunen Jouko, muurari, Vasemmistoliitto, Kirkonkylä Karppinen Kauko, insinööri, Keskusta, Kirkonkylä Kesti Merja, kirjastovirkailija, Perussuomalaiset, Kirkonkylä Konola Matti, maanviljelijä, Keskusta, Tavastkenkä Körkkö Kari, rakennusmestari, Keskusta, Kirkonkylä Leiviskä Matti, tutkija, Keskusta, Tavastkenkä Mahosenaho Riitta, lähihoitaja, Keskusta Mikkonen Jari, yrittäjä, Keskusta, Kirkonkylä Pellikka Sami, pääluottamusmies, Sosiaalidemokraattinen Puolue, Kirkonkylä Pellikka Matti, lihanleikkaaja, Perussuomalaiset, Tavastkenkä Esittelijänä kunnanjohtaja Jouko Nissinen Sihteerinä hallintosihteeri Helvi Luttinen Vuosille 2013-2016 valitussa valtuustossa on 15 valtuutettua. Valtuuston voimasuhteet: lkm ääniä, % vaalit 2012 Suomen Keskusta 10 467 61,7 Perussuomalaiset 2 101 13,3 Sosiaalidemokraattinen puolue 1 75 9,9 Kokoomus 1 70 9,2 Vasemmistoliitto 1 44 5,8

6 Kunnanhallituksen kokoonpano toimikaudella 2012-2016 Puheenjohtaja Konola Matti, maanviljelijä, Keskusta, Tavastkenkä Jäsenet: Kotisaari Mirja, terveydenhoitaja, Keskusta, Kirkonkylä, I vpj Pellikka Sami, pääluottamusmies, Suomen Sosiaalidemokraattinen puolue, II vpj Haataja Janne, tehdaspäällikkö, Keskusta, Tavastkenkä Kesti Merja, kirjastovirkailija, Perussuomalaiset, Kirkonkylä Korsulainen Terhi, lähihoitaja, Keskusta, Kirkonkylä Leiviskä Matti, tutkija, Keskusta, Tavastkenkä Esittelijänä toimi kunnanjohtaja Jouko Nissinen ja sihteerinä toimi hallintosihteeri Helvi Luttinen. Kunnanhallituksen voimasuhteet: lkm % Suomen Keskusta 5 71,43 Sosiaalidemokraatit 1 14,29 Perussuomalaiset 1 14,29 Keskusvaalilautakunnan kokoonpano Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet Mikko Kamula Pauli Vartiainen Sami Pellikka Vuokko Luttinen Marja-Liisa Hiltunen Tarkastuslautakunnan kokoonpano Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet Kari Körkkö Satu Rimpeläinen Pauli Vartiainen Anni Pehkonen Perusturvalautakunnan kokoonpano Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet Veikko Heikkinen Jari Mikkonen Sirpa Piippo Sanni Makkonen Mauri Pirttisalo Esittelijänä on toiminut sosiaalijohtaja Pilvi Härmä Sivistyslautakunnan kokoonpano Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet Satu Rimpeläinen Sirkka Mäenpää Teemu Aitto-oja Arto Mikkonen Jaakko Pylväs Riitta Mahosenaho Sami Pellikka Esittelijänä on toiminut rehtori Samuli Yrjänä

7 Teknisen lautakunnan kokoonpano: Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet Kauko Karppinen Jouko Hiltunen Raimo Hoikka Saija Hyttinen Kirsi Höglund Esittelijänä on toiminut rakennustarkastaja Timo Aitto-oja. PYHÄNNÄN KUNNAN VIRASTO-ORGANISAATIO Konsernijohtaja/ hallinto-osaston päällikkö kunnanjohtaja Jouko Nissinen Vaalit Tilintarkastus Yleinen hallinto Muut palvelut Elinkeinoelämän edistäminen Maaseudun kehittäminen Sivistysosaston päällikkö rehtori Samuli Yrjänä Hallinto ja koulutoimisto Perusopetus Esiopetus Päivähoito Vapaaaikatoimi Kulttuuritoimi Kirjastotoimi Perusturvaosaston päällikkö sosiaalijohtaja Pilvi Härmä Hallinto ja sosiaalitoimisto Lasten ja nuorten tukitoimet Vanhusten laitos- ja asumispalvelut Kotipalvelut Vammaisten laitospalvelut ja suojatyö Muut vanhusten ja vammaisten palvelut Päihdehuolto Terveyden- ja sairaanhoito Muu sosiaali- ja terveystoimi Teknisen osaston päällikkö rakennustark. Timo Aitto-oja Hallinto- ja tekninen toimisto Yhdyskuntasuunnittelu Rakennusten ja kiinteistöjen hoito Maa- ja metsätilat ja ympäristönsuojelu Jätehuolto ja energiahuolto Liikenneväylät, puistot ja yleiset alueet Hallinto ja rakennusvalvonta Palo ja pelastustoiminta

8 1.2 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 1.2.1 Yleinen taloudellinen tilanne (Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Kansantalouden tilinpito [verkkojulkaisu]) Bruttokansantuotteen volyymi supistui 1,4 prosenttia vuonna 2013 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan. Kansantalouden tuotantoa kuvaava bruttokansantuote oli viime vuonna 193 miljardia euroa. Kansantalouden tuloja kuvaava kansantulo supistui reaalisesti 1,6 prosenttia. Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, prosenttia Kansantalouden kysyntää vähensi vuonna 2013 yksityisen kulutuksen ja investointien supistuminen. Yksityisen kulutuksen volyymi väheni 0,8 prosenttia, mutta julkinen kulutus kasvoi 0,8 prosenttia. Yksityiset investoinnit vähenivät 6,4 prosenttia, mutta julkiset investoinnit kasvoivat 6,8 prosenttia. Yritysten varsinaisen toiminnan voittoja kuvaava toimintaylijäämä supistui nimellisesti 9 prosenttia. Yritysten arvioidaan maksaneen osinkoja 13 prosenttia enemmän vuoteen 2012 verrattuna. Yritysten rahoitusasema oli 4,5 miljardia euroa ylijäämäinen. Ylijäämä kasvoi edellisestä vuodesta, koska investoinnit supistuivat 8 prosenttia. Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto sen sijaan oli viidettä vuotta peräkkäin alijäämäinen, 4,6 miljardia euroa. Vuonna 2012 alijäämä oli 4,3 miljardia euroa. Kuntien ja kuntayhtymien alijäämä pieneni, samoin työeläkelaitosten ylijäämä. Kotitalouksien reaalitulojen kasvu oli pysähdyksissä toista vuotta. Käytettävissä oleva nettotulo väheni reaalisesti 0,3 prosenttia. Kotitalouksien oikaistu reaalitulo supistui 0,1 prosenttia. Siihen luetaan mukaan myös hyvinvointipalvelut eli julkisyhteisöjen ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut. Palkkatulot kasvoivat nimellisesti yhden prosentin. Sen sijaan sosiaalietuudet kasvoivat 5,5 prosenttia muun muassa eläkeläisten ja työttömien lukumäärän kasvun takia.

9 1.2.2 Kuntatalous 2013 (Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain [verkkojulkaisu]). Vuonna 2013 Manner-Suomen kuntien vuosikatteet paranivat 669 miljoonaa euroa vuoteen 2012 verrattuna. Tätä selittää toimintamenojen kasvun taittuminen sekä verotulojen ja valtionosuuksien edellistä vuotta voimakkaampi nousu. Kuntien lainakannan kasvu kiihtyi 13,4 prosenttiin. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain -tilastosta, jota varten kerättiin tilinpäätösarviotietoja Manner Suomen 304 kunnalta ja 149 kuntayhtymältä. Manner-Suomen kuntien valtionosuudet, verotulot, vuosikate ja lainakanta 2002 2013* *Tilinpäätösarviot Kuntien toimintamenot, ilman liikelaitoksia, kasvoivat 3,0 prosentilla vuodesta 2012. Palkkamenot kasvoivat 2,2 prosenttia ja palveluiden ostot 3,4 prosenttia. Kuntien toimintatulot kasvoivat 1,4 prosenttia. Toimintamenojen kasvu oli hitaampaa kuin edellisvuosina. Kuntien toimintakatteet heikentyivät aikaisempia vuosia vähemmän, yhteensä 0,9 miljardilla eurolla. Verotulot kasvoivat vuoteen 2012 verrattuna 6,8 prosenttia ja valtionosuudet 2,9 prosenttia. Verorahoituksen 1,5 miljardin euron lisäys riitti kattamaan toimintakatteiden heikkenemisen, mikä näkyy vuosikatteiden paranemisena. Kuntien vuosikatteet nousivat 0,7 miljardilla eurolla ja samalla yhä harvemmilla kunnilla vuosikate oli negatiivinen. Vuosikatteen arvioitiin jäävän negatiiviseksi 36 kunnassa, kun edellisenä vuonna näin oli 84 kunnassa. Vuosikate kattoi poistoista ja arvonalentumisista 99,5 prosenttia ja investoinneista 51,7 prosenttia. Tunnusluvut parantuivat vuodesta 2012, vaikka sekä poistoissa että investointimenoissa oli kasvua. Kuntien investointimenot kasvoivat 3,7 prosenttia. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta vuoden 2013 lopussa oli 13,8 miljardia euroa. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 13,4 prosenttia, noin 1,6 miljardilla eurolla. Asukasta kohden laskettu kuntien lainakanta oli 2553 euroa, kun vastaava luku oli edellisenä vuonna 2262 euroa. Kuntien lainakannan kasvu kiihtyi loppuvuotta kohti. Neljännen neljänneksen aikana kuntien lainakanta, ilman liikelaitoksia, nousi 7,8 prosenttia. Kuntayhtymien toimintamenot, ilman liikelaitoksia, pienenivät 0,3 prosenttia edellisestä vuodesta. Palkkamenot, kuntayhtymien suurin menoerä, pienentyivät 1,1 prosenttia ja palveluiden ostot kasvoivat 1,3 prosenttia. Toimintatulot nousivat 1,5 prosenttia. Kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2013 lopussa 2,9 miljardia euroa ja kasvua oli 5,2 prosenttia edellisestä vuodesta.

10 1.2.3 Pohjois-Pohjanmaan talousalueen kehitys Pohjois-Pohjanmaalla asui Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2013 lopussa noin 403300 asukasta. Asukasmäärä lisääntyi vuoteen 2012 verrattuna 2600 asukkaalla. Työttömiä työnhakijoita Pohjois-Pohjanmaalla oli vuoden 2013 lopussa 27313. Työnhakijoiden määrä lisääntyi edellisvuodesta 3614 työnhakijalla. Alle 25-vuotiaita nuoria työttömiä työnhakijoita Pohjois-Pohjanmaalla oli 4630 ja vuoden 2012 lopussa määrä oli 3578 työnhakijaa (29,4 %). Pitkäaikaistyöttömiä Pohjois-Pohjanmaalla oli vuoden 2013 lopussa 5993 henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyi vuoteen 2012 verrattuna 1080 henkilöllä (22,0 %). Haapaveden-Siikalatvan alueella asui vuoden 2013 lopussa 14642 henkilöä. Vuoden aikana seutukunnan väestö väheni 190 henkilöllä. Seutukunnan alueella oli työttömiä työnhakijoita 803, ja työttömien osuus työvoimasta oli 12,6 %. Työttömien työnhakijoiden määrä pysyi vuoden 2012 tasolla. Vuonna 2012 työttömiä työnhakijoita oli 807 ja työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 12,6 %. Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita Haapaveden- Siikalatvan seutukunnan alueella oli vuoden 2013 lopussa 115 ja määrä lisääntyi vuoteen 2012 verrattuna kolmella työnhakijalla. Pyhännän kunnassa työttömiä työnhakijoita vuoden 2013 lopussa oli 99 henkilöä ja työttömien osuus työvoimasta oli 15,0 %. Vuonna 2012 työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 14,5 % ja työttömien työnhakijoiden määrä oli 99 työnhakijaa. 31.12.2011 31.12.2012 31.12.2013 Työttömiä 81 99 99 Työttömyysaste, % 11,7 14,5 15,0 Alle 25-vuotiaat 15 11 11 Haapaveden-Siikalatvan seutukunta, % 10,6 12,6 12,6 Pohjois-Pohjanmaan seutukunta, % 11,7 13,0 15,0 Koko maa työttömyysaste, % 7,4 10,7 12,6 Pyhännällä valmistui vuoden 2013 aikana kaksi omakotitaloa. Korjausavustuskohteita oli yhteensä neljä ja asuntojen peruskorjauksia kaksi kappaletta. 1.2.4 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnanvaltuusto hyväksyi 25.2.2013 Pyhännän koulukeskuksen peruskorjaushankkeen. Hankkeesta toteutettiin vuoden 2013 aikana putkistojen uusiminen, keittiötilojen muutostyöt ja aamu- ja iltapäivätilojen sekä musiikkiluokan korjaustyöt. Korjaustöiden kustannusarvio oli noin 200000. Talousarvion 2013 investointiosaan kunnanvaltuusto hyväksyi LapWall Oy:n varastotilojen ja paikoitusaluelaajennuksen rakentamista varten 250000 :n suuruisen menomäärärahan. Lisäksi investointiosaan varattiin 180000 euron suuruinen menomääräraha Puu-Top Oy:n varastohallin rakentamista varten. Siikaverkko-osuuskunnalle kunnanvaltuusto myönsi laajakaistahankkeen I-vaiheen toteuttamista varten markkinaehtoista pitkäaikaista lainaa 190000 ja lyhytaikaista lainaa 230000. Siikaverkko-osuuskunnalle myönnetystä lyhytaikaisesta lainasta nostettiin 24000 vuonna 2013. Pitkäaikaista lainaa ei nostettu. Kiinteistö Oy Ukonojankartanon talouden tervehdyttämiseksi kunnanvaltuusto hyväksyi 187742,61 :n osakepääomasijoituksen, jossa kaksi yhtiölle myönnetyistä antolainoista muutettiin osakepääomaksi. Lisäksi kunnanvaltuusto myönsi Kiinteistö Oy Ukonojankartanolle 50000 :n korottoman kertalyhenteisen lainan. Real Snacks Oy:lle myönnettiin 150000 :n omavelkainen takaus jätevesien esikäsittelyinvestoinnin rahoittamiseksi. Pyhännän ja Siikalatvan kuntien yhteisomistuksessa olleiden Yrjänän, Harjulan ja Haaralan metsätilojen omistusoikeuksien jakaminen Pyhännän ja Siikalatvan kuntien kesken hyväksyttiin 10.6.2013 pidetyssä kunnanvaltuuston kokouksessa. Leiviskänkankaan asemakaavan muutos ja laajennus hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 30.9.2013.

11 1.2.5 Kunnan henkilöstö Pyhännän kunnan henkilöstömäärä 31.12.2013 oli 115 henkilöä. Vakinaista henkilökuntaa oli 88, sijaisia 15 ja määräaikaisia 12. Vuoteen 2012 verrattuna henkilöstön määrä laski kolmella henkilöllä (-2,5 %) prosentilla. Vakinaisen henkilöstön määrä laski kolmella henkilöllä, sijaisten määrä kasvoi seitsemästä henkilöstä 15 henkilöön ja määräaikaisten määrä laski 16 henkilöstä 12 henkilöön. Määräaikaisissa työntekijöissä on huomioitu yksi pitkäkestoinen tukityöllistämisjakso. Henkilöstömäärässä ei ole huomioitu perhehoitajia eikä omaishoitajia. Henkilöstöä koskevat tiedot on esitetty toimintakertomuksen lopussa olevassa henkilöstökertomuksessa. 1.2.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä Pyhännän kunnan kannalta merkittäviä talouteen vaikuttavia riski- ja uhkatekijöitä ovat kunnan verotulojen alhainen kehittyminen, kunnan velkamäärän liiallinen kasvu, valmisteilla oleva valtionosuusuudistus ja uuden EU- ohjelmakauden 2014-2020 rahoitusjärjestelmä. Kunnan saamien verotulojen lasku on ollut viime vuosina voimakasta. Laskeva väestö-määrä ja pitkäaikaisen taantuman aiheuttamat vaikeudet osassa puutuotetuoteteollisuutta ovat heikentäneet sekä tuloveron että yhteisöveron tuottoa jo usean vuoden ajan. Verotulojen kääntäminen kasvuun on kunnan tulevaisuuden kannalta elinehto. Verotulojen lisääntymiseen antaa mahdollisuuden myös suunnitteilla oleva tuulivoimapuisto, joka toteutuessaan lisäisi kunnan kiinteistöverotuloja huomattavasti. Valtionosuusuudistus ratkaisee, mitkä mahdollisuudet kunnalla on tuottaa peruspalvelut nykyisellä tasolla. Mikäli valtionosuusuudistus toteutetaan selvitysmiehen esittämässä muodossa, pienenevät Pyhännän kunnan valtionosuudet huomattavasti, noin 570000 eli 367 /asukas. Näin suurten leikkauksien vuoksi kunta joutuu tarkastelemaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja kriittisesti. Uuden EU-ohjelmakauden rahoitus taas määrittelee osaltaan kunnan mahdollisuudet kehittämistoimintaan. Mikäli rahoituksen taso laskee tai rahoitusehdot tiukentuvat nykyisestä, kehittämistoiminta hiipuu. Kunnan velkaantumisaste on noussut korkeaksi mittavien teollisuusinvestointien vuoksi. Velan lyhennyksistä ja korkomenoista suoriutuminen edellyttää rakennettujen tilojen tuovan kunnalle jatkuvasti vuokratuottoa. Mikäli yritysten taloudellinen tilanne heikkenee, voi vuokratuloja jäädä saamatta äärimmäisessä tilanteessa. Myös korkotason huomattava nousu muodostaa riskin. Pyhännän kunnan taloudellinen tilanne tulevina vuosina riippuu sekä kunnan omista päätöksistä että muiden, lähinnä valtion, päätöksistä. Mikäli valtio ei omilla toimenpiteillään vaikeuta kunnan asemaa ja toisaalta kunnassa kyetään tekemään järkeviä ja maltillisia taloudellisia linjanvetoja, voi Pyhännän kunta selvitä tulevista vuosista kohtuullisesti. 1.2.7 Ympäristötekijät Leiviskänkankaan teollisuusalueen vedenottamossa havaittiin 24.1.2013 raakavesinäytteessä kohonnut hiilivetypitoisuus. Ympäristövahingosta aiheutui kunnalle kustannuksia yhteensä 30096,61. Kustannuksiin haettiin täysimääräistä korvausta öljynsuojelurahastolta. Korvauspäätöstä ympäristövahingosta aiheutuneista kustannuksista ei ole saatu. Syytä raakavesinäytteestä löytyneelle kohonneelle hiilivetypitoisuudelle ei ole löydetty. 1.3 Sisäisen valvonnan järjestäminen Kuvaus sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Kunnan valvonta muodostuu ulkoisesta ja sisäisestä valvonnasta. Ulkoista valvontaa tekevät tarkastuslautakunta, tilintarkastaja, muut viranomaiset ja kuntalaiset. Kunnanhallitus puolestaan vastaa kunnan sisäisestä valvonnasta. Kunnanjohtajan velvollisuuksiin kuuluu kunnan sisäisen valvonnan käytännön toteuttaminen. Osastopäälliköt ja muut tilivelvolliset puolestaan vastaavat oman hallinnonalansa sisäisestä valvonnasta. Konsernijohto vastaa kuntakonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Sisäisen valvonnan tehtävänä on varmistaa, että toiminta on niin taloudellista kuin tuloksellista ja päätösten perusteena oleva tieto on sekä luotettavaa että riittävää. Lakien, asetusten, erilaisten säädöksien ja ohjeitten sekä toimielinten päätösten noudattamista seurataan sisäisellä valvonnalla. Omaisuuden ja voimavarojen turvaaminen on myös yksi sisäisen valvonnan tavoite.

12 Kunnan riskienhallintatyön järjestäminen toteutetaan samoilla periaatteilla. Kuvaus sisäisen valvonnan järjestämisen arvioinnista Kunnan sisäisen valvonnan järjestämistä ja toteuttamista on seurattu johtoryhmässä. Osastopäälliköt ja heidän alaisensa ovat vastaavasti toteuttaneet sisäisen valvonnan omassa toimintaympäristössään. Näin sisäinen valvonta on osa kunnan johtamista ja toiminnan ohjausta. Sisäisen valvonnan perusteiden ja ohjeiden uusiminen aloitettiin vuoden 2013 lopulla. Riskien kartoitusten ajantasaisuus ja kattavuus Kunnan toimintaan ja talouteen liittyviä riskejä arvioidaan kunnassa jatkuvasti, mutta erityisesti talousarviota laadittaessa ja suuria investointipäätöksiä tehtäessä ja niiden toteutumista tarkasteltaessa. Myös toiminnan muutoksissa arvioidaan riskejä aina. Kunnan vakuutukset pidettiin ajan tasalla riskienhallintaohjeen mukaisesti. Kukin osasto vastasi pääosin oman toimialansa riskienhallinnasta. Vuoden aikana jatkettiin varautumis- ja turvallisuussuunnitelmiin liittyvien toimialakohtaisia suunnitelmien päivittämistä ja uusimista ja tätä työtä jatketaan vuonna 2014. Säännösten ja määräysten ja päätösten noudattaminen Säännöksiä, määräyksiä ja päätöksiä on noudatettu poikkeuksella, että Pyhännän kunta ei ilmoittanut kuntarakennelain edellyttämässä ajankohdassa mahdollisesta kuntajakoselvitysalueestaan, koska kuntarakennelain edellyttämää selvitysaluetta ei ollut muodostettavissa. Sisäisen valvonnan kehittämisalueita 1. Sopimustoiminnan seuraaminen ja vaikuttaminen niissä tuotettuihin palveluihin. 2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistuksen uusiminen. 3. Raportoinnin parantaminen. Kunnan keskeisimmät toimintaan ja talouteen liittyvät riskit 1. Valtionhallinnon kuntiin kohdistamat toimenpiteet 2. Velkamäärän kasvu rajoittaa kunnan toimintamahdollisuuksia ja luo korkoriskin. 3. Palvelutuotannosta päättäminen osaltaan kunnan ulkopuolella. 4. Kunnan tulopohjan heikkeneminen. 5. Kiinteistö Oy Ukonojankartanon taloudellinen ja toiminnallinen asema. Suunnitellut kehittämistoimenpiteet 1. Kuntastrategian edellyttämien toimenpiteiden toteuttaminen. 2. Riskien tunnistamisen ja riskien hallintatoimenpiteiden kehittäminen. 3. Henkilöstön koulutukseen panostaminen. Vuoden 2013 toiminnan tarkastelu Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi vuonna 2013 pääosin Pyhännän kunnan valituksen Patasuon turvetuotantoalueelle myönnetystä ympäristöluvasta ja toiminnanaloittamisluvasta. Pyhännän kunta valitti asiasta edelleen, nyt asiaa käsittelee Korkein hallinto-oikeus. Oulun hallinto-oikeus puolestaan hylkäsi yksityisen henkilön tekemän valituksen Patahiekan osa-alueen ranta-asemakaavamuutoksesta. Korkein hallinto-oikeus käsittelee myös tätä asiaa. Pyhännän kunta muutti oppikirjojen hankintapäätöstään, koska seurauksena olisi ollut joutuminen Markkinaoikeuteen. Sekä perusturvalautakunta että tekninen lautakunta ylittivät alkuperäisen talousarvionsa. Etenkin erikoissairaanhoidon menot ylittyivät selvästi alkuperäisestä talousarviosta. Menot kasvoivat edellisestä vuodesta yli 23%. Lisätalousarviossa varauduttiin tähän ylitykseen. Lisätalousarviossa ei kaikkiin ylityksiin pystytty varautumaan.

13 Valtuuston asettamien taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta tai poikkeamista sekä niiden johdosta tehdyistä toimista on kerrottu toimintakertomuksessa. Kunnan yksi keskeinen tavoite, asukasluvun kääntäminen kasvuun, ei onnistunut. Pyhännän kunnan palvelujen ostoista eniten kohdistuu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin ja Sosiaali- ja terveyspiiri Helmeen. Erikoissairaanhoidon menojen kasvu ositti, että pienen, yksittäisen kunnan vaikutusmahdollisuus tässä asiassa on heikko. Palvelujen ostot muilla sektoreilla jatkuivat ennallaan. Kirjastonjohtajan palvelut ostettiin Haapaveden kaupungilta. Maaseutupalvelut hankittiin Siikalatvan yhteistoiminta-alueelta. Kiinteistöhoidon palvelut ostetaan Pyhännän TeeHoo:lta. Kannanotto sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä Kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tila vaatii kehittämistä. Tähän työhön paneudutaan vuoden 2014 aikana.

14 2 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 2.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Tilikauden jaksotettujen tulojen riittävyys jaksotettuihin menoihin osoitetaan tuloslaskelman välitulosten eli toimintakatteen, vuosikatteen ja tilikauden tuloksen avulla. Arvioinnissa käytetään lisäksi tuloslaskelman eristä ja välituloksista laskettuja tunnuslukuja. Jäljempänä esitettävä tuloslaskelma sisältää ulkoiset tuotot ja kulut.

15 Tuloslaskelma ja tunnusluvut (ulk.) 2013 2012 Toimintatuotot 1 000 1 000 Myyntituotot 782 871 Maksutuotot 265 266 Tuet ja avustukset 142 105 Vuokratuotot 580 458 Muut toimintatuotot 16 60 1785 1760 Toimintakulut Palkat ja palkkiot -3826-3760 Henkilösivukulut -1107-1069 Henkilöstökorvaukset ja muut korj. 46 61 Palvelujen ostot -5144-4539 Aineet,tarvikkeet ja tavarat -839-875 Avustukset -313-316 Vuokrat -117-85 Muut toimintakulut -18-24 -11318-10607 Toimintakate -9533-8847 Verotulot 4221 3958 Valtionosuudet 6280 5548 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 7 18 Muut rahoitustuotot 1 2 Korkokulut -54-92 Muut rahoituskulut -1-46 -73 Vuosikate 922 586 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -528-443 Tilikauden tulos 394 143 Poistoeron muutos 81-250 Varausten muutos 0 280 Tilikauden ylijäämä 475 173 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 15,8 % 16,6 % Vuosikate/Poistot, % 174,5 % 132,1 % Vuosikate, /asukas 596,6 374,7 Asukasmäärä 31.12. 1545 1565 Kaavat: Toimintatuotot/Toimintakulut, % = 100 * Toimintakulut / (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate / poistot, % = 100 * Vuosikate / Poistot

16 Toimintakate Toimintatuottojen ja toimintakulujen erotuksena syntyvä toimintakate osoittaa, paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate on kunnassa aina -merkkinen. Pyhännän kunnan toimintakate vuonna 2013 oli -9533000,60. Toimintakate heikkeni vuoteen 2012 verrattuna -685650,22 (-7,75 %). Toimintatuotot Toimintatuottoja kertyi 1784559,31 ja toimintatuotot lisääntyivät vuoteen 2012 verrattuna 24507,54 (1,39 %) Jätevesimaksujen myyntituotot olivat 179620,31, ja tulot laskivat -43237,59 (-19,40 %) kotikuntakorvaustuloja kertyi 119397,00, ja tulot lisääntyivät 21994,00 (22,58 %).Vuokratuotot olivat 580115,09, lisääntyen vuoteen 2012 verrattuna 122375,41 ( 26,73 %). Vuokratuottoja lisäsivät vuoden 2013 aikana valmistuneet teollisuustilat. Toimintakulut Toimintakuluja kertyi 11317559,91 ja toimintakulut lisääntyivät vuoteen 2012 verrattuna 710 157,76 (6,69 %). Palkkakulut olivat 3826023,28, ja palkkakulut kasvoivat 66237,39 (1,76 %). Palveluja ostettiin 5143469,45 :lla ja ostot lisääntyivät 604254,85 (13,31 %). Palvelujen ostot kasvoivat erityisesti kuntayhteisöiltä tapahtuvissa ostoissa, lisäys 394339,49 (27,20 %). Aineiden ja tarvikkeiden ostot laskivat 35664,27 (-4,08 %), lämmityskustannukset laskivat -17654,05 (-4,83 %) ja vuokrakulut lisääntyivät 32010,43 (37,75 %). Verotulot Verotuloja kertyi 4220705,24 ja verotulot lisääntyivät vuoteen 2012 verrattuna 262940,03 (6,64 %) Kunnallisveroa kertyi 3578853,55 ja kunnallisverotulot lisääntyivät 155744,39 (4,55 %). Yhteisöverotilityksiä saatiin 365738,02 ja tilitykset lisääntyivät 96790,97 (35,99 %). Kiinteistöveroa kertyi 276113,67 ja verotulot lisääntyivät 10404,67 (3,92 %). Verotulot lajeittain, 1000 Muutos % 2010 2011 2012 2013 2013-2012 Kunnallisvero 3452 3636 3423 3579 4,56 Yhteisövero 506 446 269 366 36,06 Kiinteistövero 261 259 266 276 3,76 Yhteensä 4219 4341 3958 4221 6,64 Valtionosuudet Valtionosuuksia kertyi 6280422,00 ja valtionosuudet lisääntyivät vuoteen 2012 verrattuna 732021,00 (13,19 %). Vuosikate Vuosikate osoittaa tulorahoituksen riittävyyden investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku tulorahoituksen riittävyyttä arvioitaessa. Kunnan tulorahoitus on riittävällä tasolla, mikäli vuosikate on vähintään siitä vähennettävien poistojen suuruinen. Vuonna 2013 vuosikate oli 921812,40 ja vuosikate kattaa poistot 528393,99.

17 Vuosikatteen kehitys 2008-2013 /asukas Tulorahoituksen riittävyys, 1000 Tilikauden tulos Tilikauden tulos vuonna 2013 oli 393418,41. Tulos parantui vuoteen 2012 verrattuna 250813,62 (175,88 %). 2.2 Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoiminnan eli anto- ja otto-lainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän erotus tai summa osoittaa kunnan kassavarojen muutoksen tilikaudella.