TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 - Jakelu OKME 2 kpl - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU
TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 JOHDANTO MAASTOTUTKIMUKSET TULOSTEN TARKASTELU LIITTEET Näytepistekartta 1 : 10 000 ~ivinappinäytteiden kivilajit 1 : 10 000 Geokem. kartta/moreeni Cu, 1 : 10 000 II II II Zn, II II II Ni, II II II 11 II CO, I, II II II II Pb t II II II s, II II II Fe, Eri alkuaineiden pitoisuuksien jakautuminen tutkimuskaivannoissa Analyysiluetteloita II II
TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 1 JOHDANTO Ilomantsin vihreäkivivyöhykkeen tutkimuksissa todettiin profiilimittauksilla kaksi johdevyöhyketta Keralänvaarassa. Näiden selvittelyissä otettiin myöskin moreeninaytteita johdevyöhykkeiden alueelta. Mittausprofiilien W-puolella tunnetaan joitakin GTK:n toteamia Cu-anomalioita moreenissa. Anomalioiden laadun ja laajuuden selvittämiseksi toteutettiin paikalla suppeahko moreenitutkimus. Molempien naytteenottojen tulokset on yhdistetty tässä raportissa. 2 - MAASTOTUTKIMUKSET Johdevyöhykkeilla naytteenotto suoritettiin 24. - 27.8.87 työryhmällä 1. Nevalainen ja A. Mustonen. Naytteita otettiin kaikkiaan 17 kpl, 15:sta naytepisteestä. Mittausprofiilien W-puolella naytteenotto suoritettiin 21.12.87-14.1.88 työryhmälla E. Nykänen ja R. Lempiäinen. Naytteita otettiin 76 kpl, 38:sta näytepisteestä. Johdevyöhykkeillä näytepisteet sijoitettiin maastoon linjamuodossa lyhkaisin pistevälein (5-10 m). Näytteenoton tavoitteena oli kalliopera, joten kaikki mr-näytteetkin on aina otettu mahdollisimman syvalta. Kukin nayte otettiin yleisimmin yhdestä, syvimmalle yltaneesta porauksesta. W-osassa näytteenotto toteutettiin hajapisteisesti. Naytteet pyrittiin saamaan mahdollisimman syvalta, moreenin pohjaosasta. Yksi nayte koostui kahdesta tai useammasta erillisnäytteesta, jotka otettiin 5-10 m:n välein toisistaan. Naytteet kuivattiin ja niiden hienoaines (alle 200 mesh) analysoitiin seuraavasti: - linjakohtaiset näytteet 87-48705-48721; Cu, Zn, Ni, Co, Pb ja Fe = NA/AAS, S = NA/LECO - hajapisteiset naytteet 87-40554-40575 ja 88-40001-40054; Cu, Zn, Ni, CO, Fe, Mn, S = kuningasvesi/icp, Pb ja Aq = kuninqasvesi/aas Kivinappinäytteet pestiin ja niistä havannoitiin kivilajit ja malmimineraalit.
TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 4 TULOSTEN KÄSITTELY 5 TULOSTEN TARKASTELU Tuloskäsittelyn ensivaiheessa poistettiin näytejoukosta rapakallio- ja soija-aineksista koostuvat naytteet. Sen jälkeen tulokset jaoteltiin alkuainekohtaisesti viiteen anomalialuokkaan frekvenssijakautumaa hyväksikäyttäen. Kartoilla anomalialuokat eroteltiin erikokoisilla symboleilla. Koska linjakohtaiset ja hajapisteiset naytteet on analysoitu erilaisilla menetelmillä, ei niiden tuloksia voi suoralta kädeltä verrata toisiinsa. Tämä seikka on tulosten käsittelyssä otettu huomioon tarkastelemalla kumpaakin näytejoukkoa omana ryhmänään. Tulkittaessa moreenitutkimuksen antamaa tulosta voidaan käyttää hyväksi eteläisemmän johdevyöhykkeen poikki kaivetusta tutkimuskaivannosta tehtyjä havaintoja. Tämän kaivannon sijainti ilmenee liitteessä 1 (Ml). Havaintojen mukaan kaivannosta tavattujen FEK-SK-kiisukerrosten olettaisi todennäköisimmin synnyttävän pohjamoreeniin kapeita monimetallianomalioita, joissa dominoivimpana kombinaationa esiintyisi Cu-Fe-S ja hieman heikompana Ni-Co. Zn- ja Pb-maksimit ovat kaivannossa viereisessä kerroksessa edellisiin nähden. Mrnäytteenoton mittakaavassa ne varmasti esiintyvät usein yhdessä muiden kanssa. Kaavio eräiden alkuaineiden esiintymisestä kaivannon kivilajeissa on esitetty liitteessä 10. Moreenitutkimuksen tuloksissa voidaan havaita edellä kuvatun kaltaisia monimetallianomalioita. Profiilimittausalueella ne osuvat varsin hyvin yksiin pohjoisemman johdevyöhykkeen kanssa. Tästä voisi päätellä, että molemmat johdevyöhykkeet ovat geokemialtaan samankaltaisia. Moreenissa havaittavan indikaation mukaan pohjoisempi johdevyöhyke näyttäisi jatkuvan W-suunnassa hajapisteisen näytteenottoalueen keskivaiheille asti, jossa se sitten häipyy näytteenoton vaikutuspiiristä. Syitä tähän on turha kysellä. Vastauksen saaminen edellyttäisi tiheampaa näytteenottoa. Samantyyppisiä anomalioita esiintyy myöskin hajapisteisen alueen S-osassa. On mahdollista, että ne kuvastavat eteläisempää johdevyöhykettä. Jos näin on, vaikuttaisi kiisuuntunut vyöhyke tällä kohtaa hieman leveämmältä. Asiantilan varmentaminen edellyttäisi tässäkin tiheämpää näytteenottoa.
TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 Mikään havaituista anomalioista ei viittaa rikkaamman tai laajemman arvometallikonsentraation esiintymiseen tutkimusalueella. Ilomantsin Keralanvaarassa suoritetun moreenitutkimuksen tulos sisälsi joitakin monimetallianomalioita, joisen avulla voidaan jossain määrin arvioida profiilimittauksilla todettujen johdevyöhykkeiden laatua, laajuutta ja sijaintia. Moreenin sisältamän informaation mukaan molemmat johdevyöhykkeet ovat tutkimusalueella samankaltaisia, kapeita, todennäköisesti rautakiisurikkaita kerroksia, joihin ei näyttäisi liittyvän merkittavia arvometallikonsentraatioita.