Mäkärän rapakallio- ja moreeninäytteiden geokemiallisten tulosten arviointi ja tulkinta Helena Hulkki ja Anne Peltoniemi-Taivalkoski

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mäkärän rapakallio- ja moreeninäytteiden geokemiallisten tulosten arviointi ja tulkinta Helena Hulkki ja Anne Peltoniemi-Taivalkoski"

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi 130 / 2013 Mäkärän rapakallio- ja moreeninäytteiden geokemiallisten tulosten arviointi ja tulkinta Helena Hulkki ja Anne Peltoniemi-Taivalkoski

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Helena Hulkki Anne Peltoniemi-Taivalkoski Raportin laji Arkistoraportti Toimeksiantaja GTK Raportin nimi Mäkärän rapakallio- ja moreeninäytteiden geokemiallisten tulosten arviointi ja tulkinta Tiivistelmä Mäkärän tutkimusalue sijaitsee Sodankylän kunnan alueella noin 15 km Vuotson kylästä luoteeseen. Geologisesti alue sijoittuu granuliittikaaren eteläreunan läheisyydessä olevalle nk. Tana Belt lle. Tässä raportissa on tulkittu ja arvioitu HighTech-hankkeen ( ) toimesta suoritetun iskuporanäytteenoton rapakallio- ja moreeninäytteiden analyysituloksia. Tulosten analysoinnin tarkoituksena oli selvittää kuinka käyttökelpoinen suoritettu näytteenotto olisi alueen kivilajien, rakenteiden ja mineraalipotentiaalin määrittelyssä sekä moreenin kuljetusmatkan arvioinnissa. Tarkastelun tuloksena tulivat ilmi myös analyysiaineistojen ja näytteenoton laadulliset ominaisuudet. Iskuporanäytteenotto toteutettiin 200 metrin verkkoon vuosien 2009 ja 2010 aikana ja käsitti yhteensä 809 näytepistettä. Näytteenottoalue on laajuudeltaan noin 31 km2 ja koostuu kahdesta osa-alueesta. Mäkärän rapakallioaineisto osoittautui hyväksi alueen geologisten piirteiden kuvaajana. Moreeniaineiston käytettävyyttä rajoitti moreeniaineiston näytteenoton ja analytiikan laadulliset ongelmat. Tulosten tulkinnan kannalta todettiin aineistojen luokittelun olevan tärkeää sen sijaan, että aineistoa tarkasteltaisiin yhtenä kokonaisuutena. Mäkärän mineraalipotentiaali muodostuu kullasta ja REE-alkuaineista. Varsinaisten anomalioitten toteamiseksi ja käsittelemiseksi kyseisten alkuaineiden anomaliakynnykset täytyisi määrittää ja määrittely täytyisi tehdä luokitelluille aineistoille. Mäkärän alueella korkeimmat kultapitoisuudet muodostavat tutkimusalueen keskelle pohjois-etelä-suuntaisen vyöhykkeen. Lisäksi Mäkärän tutkimusalueen eteläosissa olevaan lounaiskoillis-suuntaiseen rakenteeseen liittyy korkeahkoja moreenin kultapitoisuuksia noin 2.9 km:n matkalla. Tätä rakennetta myötäilee vyöhyke, jossa on korkeita kullan seuralaisalkuaineiden pitoisuuksia (As, Bi, Te, Se, Fe, Co ja Cu). Mielenkiintoinen piirre on myös rapakallion geokemian kartoilla näkyvä kullan seuralaisalkuaineista voimakkaasti rikastunut pistemäinen alue, joka sijaitsee kairareiästä R318 noin kaksi kilometriä länsiluoteeseen. Korkeimmat Y- ja La-pitoisuudet muodostavat tutkimusalueella lohkoja, joista yksi merkille pantavin sijaitsee varsinaisen Mäkärän tutkimusalueen länsipuolella olevan pienen näytteenottoalueen länsiosissa. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Geokemia, rapakallio, moreeni, Au, Y, La Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Lappi, Sodankylä, Mäkärä Karttalehdet V434 Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistoraportti Kokonaissivumäärä Yksikkö ja vastuualue Pohjois-Suomen yksikkö, 501 Allekirjoitus/nimen selvennys Helena Hulkki Kieli Suomi Arkistotunnus 130/2013 Hinta Hanketunnus Allekirjoitus/nimen selvennys Anne Peltoniemi-Taivalkoski Julkisuus julkinen

3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO 1 2 NÄYTTEENOTTO JA ANALYSOINTI 2 3 RAPAKALLION GEOKEMIA Rakenteet ja kivilajit rapakallioaineiston geokemian valossa Kivilajeja indikoivat alkuaineet Kulta ja sen mahdolliset seuralaisalkuaineet La, Y, Zn, Cd, Be, Sn, Th ja U 33 4 MOREENIN GEOKEMIA Moreeniaineiston luokittelu Moreeniaineistossa havaitut analyyttiset ongelmat Kivilajeja indikoivat alkuaineet Kulta ja sen mahdolliset seuralaisalkuaineet La,Y, Zn, Cd, Be, Sn, Th ja U 73 5 MOREENI- JA RAPAKALLIOAINEISTON VERTAILU 81 6 JOHTOPÄÄTÖKSET 82 KIRJALLISUUSLUETTELO

4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 1 JOHDANTO Mäkärän tutkimusalue sijaitsee Sodankylän kunnan alueella noin 15 km Vuotson kylästä luoteeseen. Geologisesti alue sijoittuu granuliittikaaren eteläreunan läheisyydessä olevalle nk. Tana Belt lle (Kuva 1). Alue oli valittu tarkemman tutkimuksen kohteeksi lähinnä sen REE-potentiaalin johdosta. Mäkärä on tunnettu myös kultapotentiaalistaan, sillä alue on ollut kultatutkimusten kohteena jo 1950-luvulta lähtien. Tässä raportissa on tulkittu ja arvioitu HighTech-hankkeen ( ) toimesta suoritetun iskuporanäytteenoton rapakallio- ja moreeninäytteiden analyysituloksia. Tulosten analysoinnin tarkoituksena oli selvittää kuinka käyttökelpoinen suoritettu näytteenotto olisi alueen kivilajien, rakenteiden ja mineraalipotentiaalin määrittelyssä sekä moreenin kuljetusmatkan arvioinnissa. Tarkastelun tuloksena tulivat ilmi myös analyysiaineistojen ja näytteenoton laadulliset ominaisuudet. Kuva 1. Tutkimusalueen sijoittuminen yksinkertaistetulla geologisella kartalla. Kuvaan on merkitty myös alueellisen litogeokemiallisen näytteenoton ja moreeninäytteenoton La-pitoisuuksia, kuva Sarapää & Sarala 2013.

5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 2 2 NÄYTTEENOTTO JA ANALYSOINTI Iskuporanäytteenotto toteutettiin 200 metrin verkkoon vuosien 2009 ja 2010 aikana. Näytteenottoalue on laajuudeltaan yhteensä noin 31 km2 ja koostuu kahdesta osa-alueesta (28.34 km2 ja 2.74 km2, Kuva 2). Näytteenotto käsitti 809 näytepistettä, joista saatiin 803 rapakallioksi sekä 805 moreeninäytteeksi luokiteltua näytettä. Rapakallionäytteiden ottosyvyys vaihteli välillä m ja moreeninäytteiden välillä metrin. Keskimääräinen rapakallion näytteenottosyvyys on alueella ollut 5.72 m ja moreeninäytteen 2.27 m. Syvimmät niin rapakallio- kuin moreeninäytteet sijaitsevat pääosin alueen eteläosan ja pohjoisosan suoalueilla (Kuva 2). Moreeninäytteet on otettu pääosin 3.0 metrin päästä rapakallion pinnasta (Kuva 3). Huomattavaa on kuitenkin, että lähes 19 %:a moreeninäytteistä on otettu > 5 metrin päästä rapakallion pinnasta. Suurin ero rapakallion ja moreenin näytesyvyyksien välillä on näytteenottoalueen pohjois- ja itäosien jokilaaksoissa sekä osin kohteen eteläosissa (Kuva 4). Kuva 2. Moreeni- ja rapakallionäytteiden ottosyvyydet Mäkärän alueella. Rp-aineiston syvyydet on esitetty interpoloituna (IDW-menetelmä).

6 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3 Kuva 3. Moreeninäytteiden etäisyys rapakalliosta. Kuva 4. Moreeninäytteiden etäisyys (dm) rapakalliosta. Aineisto interpoloitu (IDW).

7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 4 Rapakallio- ja moreeninäytteistä on analysoitu Labtium Oy:n laboratoriossa 42 alkuaineen pitoisuudet osittaisuutoksesta ICP-MS- ja/tai ICP-OES tekniikalla (Labtiumin menetelmä 515PM). Ennen analyysia rapakallionäytteet kuivattiin, murskattiin sekä jauhettiin. Moreeninäytteet kuivattiin ja näytteistä seulottiin 0.06 mm:n fraktio analyysia varten. Niin rapakallio- kuin moreeninäytteet on analysoitu kuudessa eri erässä. Rapakallionäytteiden tilausnumerot ovat 50536, , , , ja Moreeninäytteet on analysoitu tilausnumeroilla 50537, , , , ja Lisäksi jalometallipitoisuudet on uudelleenanalysoitu (Labtium menetelmä 521U) osittaisuutoksesta GFAAStekniikalla 5 gramman punnituksesta seuraavilla tilausnumeroilla: rapakallionäytteet , , , , ja sekä moreeninäytteet , , , , ja RAPAKALLION GEOKEMIA Rapakallionäytteiden raakadatan paikkatieto ja analyysit tarkistettiin ja alle määritysrajan olevat arvot puolitettiin ennen aineiston numeerista, graafista ja spatiaalista käsittelyä. Lisäksi rapakallioaineistosta poistettiin 13 näytettä, jotka todellisuudessa olivat moreeniainesta. Pitoisuusjakaumien spatiaalista tarkastelua varten tehtiin eri alkuaineista interpoloidut kuvat. Interpolointi tehtiin IDW-menetelmällä, jossa parametreina käytettiin: cell size: 25 power: 2 search radius type: Variable points: 12 Käsittelystä poistettiin seuraavat alkuaineet Ag, Al, B, Li, Na, Mo, Pb, Pd (515M-menetelmä), S, Sb, Sc, Sr, Tl, V, W ja Zr. Useimmiten poistamisen syy oli, että alkuaineen pitoisuudet olivat pääosin alle määritysrajan, vaihteluväli oli pieni ja/tai pitoisuustaso jäi hyvin alhaiseksi. Yleisesti voidaan todeta, että rapakallion analyysiaineistossa ei ole isoja laadullisia ongelmia. Joidenkin alkuaineiden spatiaalista vaihtelua oli vaikea tulkita, joten myös ne jätettiin pois käsittelystä. Rapakallioaineiston analyysien tarkastelua varten jäljelle jääneet 26 alkuainetta on jaettu kolmeen ryhmään: 1. kivilajeja indikoivat alkuaineet, 2. kulta ja sen mahdolliset seuralaisalkuaineet sekä 3. La, Y ja muut. 3.1 Rakenteet ja kivilajit rapakallioaineiston geokemian valossa Mäkärän iskupora-aineiston rapakallionäytteiden geokemiallisista karttakuvista voi hahmottaa useita geokemiallisia rajapintoja (lineamentteja), jotka todennäköisesti ilmentävät alueen kivilajikontakteja tai erilaisia heikkousvyöhykkeitä (Kuva 5). Interpolointi menetelmällä tuotetuissa geokemiallisissa karttakuvissa näkyy kaksi luode-kaakko suuntaista koko tutkimusaluetta halkovaa lineamenttia. Näistä itäisin seuraa DigiKP kallioperäkartalle piirrettyä amfiboliitin ja arkoosigneissin kontaktia (Kuva 5). Arkoosigneissin keskellä kuvassa 5 näkyvä toinen luode-kaakko suuntainen lineamentti myötäilee Härkösen (1987) kuvaamaa ja kulta-hematiitti-juonistoa kontrolloivaa ruhjavyöhykettä. Tosin rapakallion geokemiallisen aineiston perusteella piirretty lineamentti kääntyy eteläosistaan lähes pohjois-eteläiseksi, kun taas Härkösen (1987) tulkinnan mukaan ruhje olisi koko matkaltaan luode-kaakko suuntainen. Luodekaakko-suunnan lisäksi alueelta hahmottuu joitakin koillis-lounais suuntaisia geokemiallisia rajapintoja

8 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 5 ja lisäksi ainakin yksi lähes pohjois-eteläinen lineamentti. Nämä lineamentit todennäköisesti ilmentävät alueen siirros- ja/tai ruhjevyöhykkeitä, sillä ainakin eteläisin koillis-lounainen lineamentti näyttäisi olevan jatke DigiKP kallioperäkartalle piirretylle siirros- tai ruhjevyöhykkeelle. Geokemiallisilta karttakuvilta voi hahmotta muitakin lineamenttejä ja esim. DigiKP-kartalle piirretty heikko luode-kaakko -suuntainen murrosvyöhyke tutkimusalueen lounaisosissa (heikko katkoviiva kuvassa 5 ja 6) näyttäisi indikoivan myös kivilajikontaktia geokemiallisesti määritellyllä kivilajikartalla (Kuva 6). Mäkärän alueen rapakalliosta otetut näytteet käytiin läpi ja erikoistutkija O. Sarapää määritti näytteiden kivilajit. Alkuperäisessä kivilajilistauksessa esiintyi noin 26 erilaista kivilajinimikettä, joten näytteet jouduttiin luokittelemaan uudestaan. Alkuperäisen listauksen mukaan alueella esiintyy kohtalaisen tasapuolisesti niin happamia kuin emäksisiä kiviä, joten näytteet päätettiin jakaa kahteen luokkaan; felsiset ja mafiset. Jako on melko karkea, sillä punaiset felsiset arkoosigneissit tai gneissigraniitit vaihettuvat harmaiksi sarvivälkegneisseiksi ja edelleen amfibolin määrän kasvaessa tummiksi mafisiksi amfiboliiteiksi ilman havaittavaa selvää kontaktia (Härkönen 1987). Rapakallionäytteiden analyysitulosten niin numeerisen kuin spatiaalisen käsittelyn ja tulkinnan kannalta tämä jako näytti kuitenkin olevan toimiva. Lisäksi jakamalla näytteet vain felsiseen ja mafiseen luokkaan saadaan aikaiseksi suurempi geokemiallinen kontrasti ryhmien välille. Analyysiaineiston numeerinen ja graafinen tarkastelu uudelleenluokittelun pohjalta paljasti, että Ca:a ja Mg:a voisi käyttää erottamaan alueen felsiset kivilajit mafisista kivistä (Kuva 7). Jotta luokkien välistä geokemiallista kontrastia saataisiin suurennettua, Ca ja Mg pitoisuudet summattiin ja tuloksesta tehtiin interpoloitu karttakuva IDW-menetelmällä (Kuva 6). Ca ja Mg ovat jakaumaltaan hyvin samanlaiset (Kuva 8) ja siitä johtuen ei tarvittu uudelleenskaalausta summausta varten. Saatu tulos indikoi verrattain hyvin felsisten ja mafisten kivilajien paikallista jakautumista tutkimusalueella (Kuva 6), kun sitä verrataan DigiKP-karttakuvaan. Joitakin selviä eroja DigiKP-kartan ja geokemiallisesti rakennetun karttakuvan kesken tosin esiintyy. On muistettava, että geokemiallinen näytteenotto on toteutettu 200 metrin pisteverkolla ja interpoloinnissa ei ole huomioitu kivilajien kulkusuuntaa. Lisäksi alueen DigiKP kallioperäkartta on rakennettu pitkälti geofysiikan avulla, joten senkin on katsottava olevan lähinnä suuntaa antava.

9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 6 Kuva 5. Geokemiallisesti määritetyt rajapinnat piirrettynä DigiKP-kallioperäkartalle. Kuva 6. Ca- ja Mg-pitoisuuksien avulla interpoloitu tutkimusalueen kallioperäkuva.

10 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 7 Kuva 7. Koko aineiston (harmaa), felsisten (punainen) ja mafisten (vihreä) kivien Ca- ja Mg-boxplot diagrammit perustuen rapakallionäytteiden visuaaliseen luokitteluun. Kuva 8. Ca ja Mg pitoisuuksien q-q plot, vasemmalla koko aineisto, oikealla aineisto, josta on poistettu 11 Mgrikasta näytettä, jotka edustanevat alueen ultramafiitteja. Pisteet asettuvat hyvin lähelle y=x suoraa (pun. katkoviiva, oikeanpuoleisessa kuvassa lähes sama kuin trendiviiva) mikä tarkoittaa alkuaineiden hyvin samanlaista jakaumaa. 3.2 Kivilajeja indikoivat alkuaineet Tutkimusalueen kivilajeja indikoivia alkuaineita voisivat Ca:n ja Mg:n lisäksi olla Co, Ni, Cr, Ti, Mn P, K ja Ba. Näiden alkuaineiden keskimääräiset pitoisuustasot ovat korkeammat mafisissa kivissä kuin felsisissä kivilajeissa (Kuvat 9-10). Koska kyseessä ei ole kokokivianalyysi, vaan osittaisuutos, tulee tulosten

11 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 8 tulkinnassa huomioida selektiivisen uuttamisen vaikutus pitoisuustasoon. Käytetty analyysimenetelmä näkyy esim. K-pitoisuuksissa (myös Ba), jotka yleensä ovat korkeampia happamissa kivissä kuin mafisissa kivissä. Osittaisuutosanalyysien K-pitoisuudet indikoivat paremminkin biotiitin määrää kuin kivien todellista K-pitoisuutta. Tavallisista K-pitoisista mineraaleista juuri biotiitti liukenee erittäin hyvin, mutta maasälpä ja serisiitti ei juuri ollenkaan ja amfibolinkin liukeneminen on vähäistä. Koska alueen felsiset kivet ovat kvartsi-maasälpä valtaisia, voisi olettaa, että alueen felsiset kivet näkyvät nyt keskimäärin alhaisina K-pitoisuuksina (Kuva 9-10), kun analysointitapana on osittaisuutos. Analyysitulosten tulkintaa hankaloittaa tai hämärtää käytetyn analyysimenetelmän lisäksi aikaisemmin todettu felsisten kivien vähittäinen vaihettuminen mafisiin kiviin sekä paikallinen felsisten ja mafisten yksiköiden tiivis vuorottelu, joka on havaittu jopa näytemittakaavassa! Tämä merkitsee sitä, että osa tutkimusalueen rapakallionäytteistä ei edusta kumpaakaan tässä näyteaineistossa käytettyä luokkaa. Kuva 9. Koko aineiston (harmaa), felsisten (punainen) ja mafisten (vihreä) kivien Ca-, Mg-, Co-, Ni-, Cr-, Ti-, Mn-, P-, ja K-boxplot diagrammit perustuen rapakallionäytteiden geokemialliseen luokitteluun.

12 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 9 Kuva 10. Felsisten (punainen) ja mafisten (vihreä) kivien Ca-, Mg-, Co-, Ni-, Cr-, Ti-, Mn-, P-, ja K-histogrammit perustuen rapakallionäytteiden geokemialliseen luokitteluun. Tutkimusalueen kivien geokemiallinen jaottelu felsisiin ja mafisiin kiviin käyttäen Ca- ja Mg-pitoisuuksia perustuu seuraaviin seikkoihin: Suurin osa osittaisuutosanalyysissä liukenevasta Ca:sta tulee titaniitista, epidootista ja amfibolista. Mg taasen liukenee hyvin biotiitista, kloriitista ja myös jossain määrin amfibolista (Snäll and Liljefors 2000). Mafiset kivet sisältävät tummia mineraaleja enemmän kuin felsiset ja siten mafiset kivet heijastuvat korkeahkoina Ca- ja Mg-pitoisuuksina. Tulosten tarkemman tulkinnan kannalta olisi oleellista tutkia alueen kivien mineralogia. Tässä vaiheessa sitä ei ole vielä tehty, mutta Mäkärän alueen kivien mineralogiaa on kuitenkin kuvattu Ollilan (1976) Pro Gradu -työssä. Tutkimusaluetta halkoo useita rakenteita ja alueelta on todettu rakenteisiin liittyviä muuttumisilmiöitä ja mineralisoitumista. Pelkkä mineraloginen muuttuminen (esim. karbonaattiutuminen) ilman suurempia kemiallisia muutoksia voi vaikuttaa osittaisanalyysien tuloksiin huomattavasti johtuen mineraalien selektiivisestä uuttamisesta. Mäkärän tutkimusalueella muuttumisvyöhykkeet ovat kuitenkin melko kapeita ja alueelta ei ole kuvattu esim. laaja-alaista karbonaattiutumista tai kloriittiutumista. Näillä perusteilla on päätelty, että Ca- ja Mg-pitoisuuksien vaihteluun oleellisimmin vaikuttava tekijä on juuri kivilaji ja siten Ca-Mgpitoisuustasoa voidaan käyttää indikoimaan alueella vallitsevia kivilajeja. Kivilajeja mahdollisesti indikoivien alkuaineiden pitoisuustason alueellinen vaihtelu Mäkärän alueella on esitetty kuvissa Näissä kuvissa samoin kuin muissa interpoloiduissa karttakuvissa on esitetty myös kairareikä R318 sijainti. Kairareikä R318 lävistää leveintä alueelta tunnettua kulta-hematiittijuonistoa. Ca-, Mg- ja Ti-pitoisuustason alueellinen vaihtelu on hyvin samankaltaista. Samankaltaisuus näkyy parhaiten laajan näytteenottoalueen keskellä olevana osana, jossa alkuaineiden pitoisuustaso on alhainen ja jonka on tulkittu koostuvan pääosin felsisistä kivilajeista. Samanlainen alhaisen pitoisuuden alue näkyy myös Co-, Ni- ja Cr-kuvissa, tosin selkeästi vain laajan näytteenottoalueen pohjoisosissa. Eteläosissa (kairareikä R318:sta eteläkaakkoon) on alueita, joissa Co-, Ni- ja Cr-pitoisuudet ovat koholla ja todennäköi-

13 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 10 sesti ne indikoivat emäksisiä tai ultraemäksisiä yksiköitä leveämmän felsisen yksikön sisällä. Co- ja Nikuvissa näkyy koillis-lounaissuuntaisia rakenteita myötäileviä kapeita korkean pitoisuuden alueita. Nämä piirteet saattaavat indikoida Co:n ja Ni:n myöhäistä mobilisoitumista liittyen alueen rakenteisiin ja/tai ne liittyvät alueelta havaittuihin koillis-lounais-suuntaisiin diabaasijuoniin. K- ja Ba-pitoisuuksien jakaumakuvissa yksi selvimmin näkyvistä piirteistä on korkeiden pitoisuuksien muodostamien kapeiden osien tai katkoksien pohjois-eteläinen suuntautuminen. Mäkärän alueella tämä piirre on tyypillinen kullan seuralaisalkuaineille, kun taas kivilajeja indikoivien alkuaineiden jakaumakuvista korostuu paremminkin kaakko-luode-suunta. Alueelle piirretyt geokemialliset rajapinnat (violetit katkoviivat kuvissa11-20) näkyvät useimmilla alkuaineilla joko kokonaan tai osin. Yksi parhaimmista lienee Ba-kuvassa näkyvä rajapinta, joka myötäilee alueen kulta-hematiitti-juonistoa kontrolloivaa pääruhjetta. Kuva 11. Rapakallion Ca-pitoisuus (ppm), interpoloitu IDW-menetelmällä.

14 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 11 Kuva 12. Rapakallion Mg-pitoisuus (ppm), interpoloitu IDW-menetelmällä.

15 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 12 Kuva 13. Rapakallion Co-pitoisuus (ppm), interpoloitu IDW-menetelmällä.

16 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 13 Kuva 14. Rapakallion Ni-pitoisuus (ppm), interpoloitu IDW-menetelmällä.

17 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 14 Kuva 15. kallion Cr-pitoisuus (ppm), interpoloitu IDW-menetelmällä.

18 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 15 Kuva 16. Rapakallion Ti-pitoisuus (ppm), interpoloitu IDW-menetelmällä.

19 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 16 Kuva 17. Rapakallion Mn-pitoisuus (ppm), interpoloitu IDW-menetelmällä.

20 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 17 Kuva 18. Rapakallion P-pitoisuus (ppm), interpoloitu IDW-menetelmällä.

21 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 18 Kuva 19. Rapakallion K-pitoisuus (ppm), interpoloitu IDW-menetelmällä.

22 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 19 Kuva 20. Rapakallion Ba-pitoisuus (ppm), interpoloitu IDW-menetelmällä. 3.3 Kulta ja sen mahdolliset seuralaisalkuaineet Kullan yleisimmistä seuralaisalkuaineista on käsitelty Pd, As, Bi, Te ja Se. Antimoni, samoin kuin S ja Ag, on jätetty pois niiden hyvin alhaisen pitoisuustason vuoksi. Mäkärän alueella kulta esiintyy hematiittipitoisissa juonissa, joten Fe on luettu mahdollisiin kullan seuralaisalkuaineisiin. Tässä yhteydessä on käsitelty myös kuparipitoisuuksien jakautumista, koska ainakin Keski-Lapin alueella kupari liittyy läheisesti kultaan. Yleisesti voidaan todeta, että kullan ja sen mahdollisten seuralaisalkuaineiden pitoisuustasot ja osin myös niiden jakaumat ovat lähes kivilajista riippumattomia (Kuvat 21-22, Taulukko 1). Rauta ja kupari muodostavat kuitenkin poikkeuksen, sillä niiden keskimääräinen pitoisuustaso on selvästi korkeampi mafisissa kuin felsisissä kivissä. As, Bi ja Se pitoisuustasoissa ja jakaumissa näkyy vain lievää kivilajiriippuvuutta, kun taas Te:n jakauma on täysin kivilajista riippumaton. Kullan seuralaisalkuaineita tarkasteltaessa on huomioitava, että As:n, Bi:n, Te:n ja Se:n pitoisuustasot ovat yleisesti vaatimattomia ja alkuaineiden vaihteluväli on kapea. Yleisen pitoisuustason alhaisuus näkyy parhaiten katsomalla suhteellisen summafrekvenssin arvoa kohdalla 95 %:a (Taulukko 1). Lisäksi, liikuttaessa näin pienillä pitoisuustasoilla analyysien tarkkuus ja siten mittavirheet saattavat vaikuttaa al-

23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 20 kuaineiden pitoisuusvaihteluun ja alueellisen anomaliakuviointiin merkittävästi. Uusinta-analyyseistä lasketut keskiarvoiset mittavirheet keskihajontoineen olivat: As % / 7.01 %, Bi % /25.89 % (mutta % / %, kun poistettu yksi näyte), Te % / % ja Se % / %. Mittavirhetaso kyseisillä alkuaineilla näyttäisi olevan kohtalaisen korkea, jos verrataan vaikka rautaan, jossa mittavirhe oli % / %. Rapakallionäytteet on analysoitu kuudessa eri osassa, jossa yhdessä erässä raudan analysoinnissa oli huomattava mittavirhe. Raudan keskiarvoiseksi mittavirheeksi keskihajontoineen saadaan vain 4.30 % / 3.60 %, jos tämä erä poistetaan tarkastelusta. Kuva 21. Koko aineiston (harmaa), felsisten (punainen) ja mafisten (vihreä) kivien Au-, Pd-, As-, Bi-, Te-, Se-, Feja Cu-boxplot diagrammit perustuen rapakallionäytteiden geokemialliseen luokitteluun. Huom. Au on analysoitu kahdella eri menetelmällä, joista on esitetty omat boxplotit.

24 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 21 Kuva 22. Felsisten (punainen) ja mafisten (vihreä) kivien Au-, Pd-, As-, Bi-, Te-, Se-, Fe- ja Cu-histogrammit perustuen rapakallionäytteiden geokemialliseen luokitteluun. Taulukko 1. Kullan (analysoitu kahdella eri menetelmällä) ja sen seuralaisalkuaineiden tilastollisia parametrejä koko aineistossa (harmaana), felsisissä ja mafisissa näytteissä, pitoisuudet ovat ppm. Count Min Max Mean Median Std IQR Q1 Q3 95 % AU_515M felsinen mafinen Au_521U felsinen mafinen Pd_521U felsinen mafinen AS_515M felsinen mafinen BI_515M felsinen mafinen TE_515M felsinen mafinen SE_515M felsinen mafinen

25 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 22 FE_515P felsinen mafinen CU_515P felsinen mafinen Kullan ja sen mahdollisten seuralaisalkuaineiden alueellinen pitoisuusvaihtelu on esitetty kuvissa Korkeimmat kultapitoisuudet muodostavat tutkimusalueen keskelle lähes pohjois-etelä -suuntaisen vyöhykkeen. Kullan lisäksi myös kullan mahdollisten seuralaisalkuaineiden alueellisissa pitoisuusjakaumissa on havaittavissa voimakas pohjois-eteläinen suuntautuminen. Tämä suuntautuminen poikkeaa selvästi kivilajeja indikoivien alkuaineiden alueellisissa pitoisuusjakaumakuvissa parhaiten näkyvästä ja lähinnä kivilajien kulkusuuntaa indikoivasta kaakko-luode-suunnasta. Pohjois-etelä-suunta korostuu varsinkin As-, Bi-, Te- ja Fe-pitoisuuksien jakaumakuvissa ja näkyy heikommin Se:llä ja Cu:lla. Korkeimmat Bi- ja Te-pitoisuudet keskittyvät kapeaksi vyöhykkeeksi tutkimusalueen keskiosiin, jossa sijaitsee kultapitoinen vyöhyke (Kuvat 27-28). Kultapitoisen vyöhykkeen alueella on myös korkeita Fe- ja Cu-pitoisuuksia. Tosin, kuparin ja raudan korkeita pitoisuuksia tarkasteltaessa huomataan, etteivät ne muodosta selviä vyöhykkeitä, vaan ovat anomaliakuvioinniltaan hajanaisia (Kuvat 30-31). Korkeimmat As-pitoisuudet muodostavat pohjois-etelä-suuntaisen vyöhykkeen noin kilometri länteen kultapitoisesta vyöhykkeestä (Kuva 26), joten se ei todennäköisesti liity kovinkaan kiinteästi kullan esiintymiseen. Kuitenkin, kultapitoisen vyöhykkeen pohjoisosiin liittyy korkeahkoja As-pitoisuuksia. Yleisesti voidaan todeta, että arseenin alueellisessa pitoisuusjakaumassa on enempi yhtäläisyyksiä mm. lantaaniin ja yttriumiin kuin kultaan. Alueellisten pitoisuusjakaumien tarkastelun perusteella voidaan todeta, että Mäkärän alueella kullan seuralaisalkuaineina voisivat olla Te ja Bi sekä Fe. Kullan, vismutin ja raudan yhteys tulee hyvin esille kairareikä R318 kohdalle kaivetussa tutkimuskaivannossa (Kuva 32). Seleenin, kuparin ja arseenin yhteyttä kultaan on vaikeampi hahmottaa näiden alkuaineiden alueellisilta pitoisuusjakaumakartoilta. Tämä johtunee siitä, että niiden alueelliseen jakaumakuvioon todennäköisesti vaikuttaa voimallisemmin muu tekijä kuin kullan mineralisoitumiseen liittyvät prosessit. Huomioitavaa on, että kultapitoiseen vyöhykkeeseen liittyy myös korkeita Co-pitoisuuksia ja että koboltin jakaumakuviointi kultavyöhykkeen alueella on hyvin samankaltainen kuin raudalla. Todennäköisesti seleeniä, kuparia, arseenia ja kobolttia voisi käyttää kultakriittisen vyöhykkeen (tai vyöhykkeiden) rajaamisessa, mutta se vaatisi analyysiaineiston suodattamista näiden alkuaineiden osalta, jotta jakaumakuvioinnista saataisiin poistettua muut kuin kullan mineralisoitumiseen liittyvät tekijät. Pohjois-etelä-suuntaisen kultapitoisen vyöhykkeen lisäksi kullan seuralaisalkuaineiden alueellisilta pitoisuusjakaumakartoilta hahmottuu muutamia mielenkiintoisia piirteitä. Mäkärän tutkimusalueen eteläosissa olevan lounais-koillis-suuntaisen rakenteen läheisyyteen keskittyy korkeita As-, Bi-, Te-, Se- sekä myös Fe-, Co- ja Cu-pitoisuuksia, jotka yhdessä muodostavat noin 1.6 kilometriä pitkän lounais-koillissuuntaista rakennetta myötäilevän vyöhykkeen. Tämä vyöhyke näkyy myös moreenin Au-karttakuvassa (Kuva 68). Tämä jakso tulee hyvin esille mm. kartalla, jossa As-, Bi-, Se-ja Te-pitoisuudet on summattu käyttäen niiden rikastumiskertoimia (Kuva 33). Toinen mielenkiintoinen piirre on kultavyöhykkeen itäpuolella näkyvä epäyhtenäinen ja kapea pohjois-etelä-suuntainen kullan seuralaisalkuaineista rikastunut jakso. Lisäksi, tutkimusalueella näkyy kullan seuralaisalkuaineista voimakkaasti rikastunut pistemäinen alue, joka sijaitsee kairareiästä R318 noin kaksi kilometriä länsiluoteeseen.

26 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 23 Kuva 23. Rapakallion Au (ppm), kun analyysimenetelmä on 515M, interpoloitu IDW-menetelmällä.

27 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 24 Kuva 24. Rapakallion Au (ppm), kun analyysimenetelmä on 521U, interpoloitu IDW-menetelmällä.

28 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 25 Kuva 25. Rapakallion Pd (ppm), interpoloitu IDW-menetelmällä.

29 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 26 Kuva 26. Rapakallion As (ppm), Au-pitoinen vyöhyke mustalla viivalla, interpoloitu IDW-menetelmällä.

30 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 27 Kuva 27. Rapakallion Bi (ppm), Au-pitoinen vyöhyke mustalla viivalla, interpoloitu IDW-menetelmällä.

31 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 28 Kuva 28. Rapakallion Te (ppm), Au-pitoinen vyöhyke mustalla viivalla, interpoloitu IDW-menetelmällä.

32 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 29 Kuva 29. Rapakallion Se (ppm), Au-pitoinen vyöhyke mustalla viivalla, interpoloitu IDW-menetelmällä.

33 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 30 Kuva 30. Rapakallion Fe (ppm), Au-pitoinen vyöhyke mustalla viivalla, interpoloitu IDW-menetelmällä.

34 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 31 Kuva 31. Rapakallion Cu (ppm), Au-pitoinen vyöhyke mustalla viivalla, interpoloitu IDW-menetelmällä.

35 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 32 Kuva 32. Au-, Bi-, Fe2O3-, Ce-, Eu- ja As-pitoisuudet kairareikä R318 kohdalle kaivetussa tutkimuskaivannossa, kuva Sarapää & Sarala 2013.

36 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 33 Kuva 33. Rapakallion yhdistetty As-, Bi-, Se-ja Te-pitoisuus. Summaus on tehty käyttäen alkuaineiden rikastumiskertoimia. Au-pitoinen vyöhyke on rajattu mustalla viivalla, interpoloitu IDW-menetelmällä. 3.4 La, Y, Zn, Cd, Be, Sn, Th ja U Tässä yhteydessä on käsitelty La ja Y ja alueelliselta pitoisuusjakaumaltaan hyvin samankaltaiset alkuaineet Zn, Cd, Be ja Sn. Lisäksi on tarkasteltu myös Th ja U-pitoisuuksia ja niiden alueellista jakautumista. Tuloksia tarkasteltaessa on syytä huomioida, että Be:n, Cd:n ja Sn:n pitoisuustasot ovat yleisesti vaatimattomia ja alkuaineiden vaihteluväli on kapea ja että Th-pitoisuudet ovat suurelta osin alle määritysrajan. Keskimääräinen Y-, La- ja U-pitoisuustaso näyttäisi olevan korkeampi felsisissä kuin mafisissa kivissä, kun taas Zn-pitoisuus on keskimäärin korkeampi mafisissa kivissä (Kuvat 34-35). Mäkärän tutkimusalueen keskiosiin muodostuu Y- ja La-rikas alue, joka rajautuu verrattain terävästi koillis-lounais-suuntaisiin rakenteisiin (Kuvat 36-37). Korkeita Y- ja La-pitoisuuksia esiintyy myös alueen lounaisreunalla. Zn, Cd, Be ja Sn ovat pitoisuusjakaumakuvioinniltaan hyvin samankaltaisia yttriumin ja lantaanin kanssa (Kuvat 38-41). Myös korkeita Th-pitoisuuksia esiintyy, mutta vain osin samoilla alueilla kuin korkeita Y- ja La-pitoisuuksia. Kuitenkin, korkeimmat Th- ja samoin myös U- pitoisuudet ovat pääosin keskittyneet alueen kaakko-luode-suuntaisen ruhjeen ja kivilajikontaktin välisel-

37 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 34 le alueelle (Kuvat 42-43). Merkille pantavaa on, että varsinaisen Mäkärän tutkimusalueen länsipuolella oleva pieni näytteenottoalue on länsiosiltaan selvästi Y- ja La-rikas. Tänne keskittyy myös alueen korkeimpia Zn-, Cd-, Be-, Sn- ja Th-pitoisuuksia sekä As- ja Se-pitoisuuksia. Kuva 34. Koko aineiston (harmaa), felsisten (punainen) ja mafisten (vihreä) kivien Y-, La-, Zn-, Cd-, Be-, Sn-, Thja U-boxplot diagrammit perustuen rapakallionäytteiden geokemialliseen luokitteluun.

38 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 35 Kuva 35. Felsisten (punainen) ja mafisten (vihreä) kivien Y-, La-, Zn-, Cd-, Be-, Sn-, Th- ja U-histogrammit perustuen rapakallionäytteiden geokemialliseen luokitteluun.

39 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 36 Kuva 36. Rapakallion Y (ppm) ja korkeimmat As-pitoisuudet, interpoloitu IDW-menetelmällä.

40 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 37 Kuva 37. Rapakallion La (ppm) ja korkeimmat As-pitoisuudet, interpoloitu IDW-menetelmällä.

41 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 38 Kuva 38. Rapakallion Zn (ppm), interpoloitu IDW-menetelmällä.

42 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 39 Kuva Rapakallion Cd (ppm), interpoloitu IDW-menetelmällä.

43 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 40 Kuva 40. Rapakallion Be (ppm), interpoloitu IDW-menetelmällä.

44 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 41 Kuva 41. Rapakallion Sn (ppm), interpoloitu IDW-menetelmällä.

45 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 42 Kuva 42. Rapakallion Th (ppm), interpoloitu IDW-menetelmällä.

46 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 43 Kuva 43. Rapakallion U (ppm), interpoloitu IDW-menetelmällä. Kullan seuralaisalkuaineiden tarkastelun yhteydessä todettiin, että esim. arseenin ja seleenin alueellista pitoisuusjakaumakuviointia kontrolloisivat muut tekijät kuin kullan mineralisoituminen. Arseeni (ja osin seleeni) näyttäisi korreloituvan hyvin yttriumin ja lantaanin kanssa (Kuvat 44-45). Numeerisen korrelaation lisäksi korkeimmat As-pitoisuudet (ja osin Se-pitoisuudet) korreloituvat spatiaalisesti varsin hyvin yttriumin ja lantaanin kanssa (Kuvat 36-37). Arseenin liittyminen yttriumiin ja lantaanin voisi perustua siihen, että arseeni muodostaa arsenaatteja, joissa AsO4-ioni on hilassa analogisessa asemassa kuin fosfaattien vastaava PO4-ioni ja jotka usein ovat isomorfisia asianomaisten fosfaattimineraalien kanssa (Sahama 1947). Mäkärän alueella La ja Y esiintyvät fosfaattimineraaleina mm. monatsiitti ja ksenotiimi (Sarapää & Sarala 2013). Teoreettisesti tarkasteltuna La ja Y olisivat voineet rikastua raskasmineraalihiekkoina (paleoplacer) felsisiin sedimenttikiviin. Tällä hetkellä ei ole vielä tiedossa, mikä vaikutus alueen rakenteilla ja niihin liittyvällä hydrotermisellä toiminnalla on ollut REE-alkuaineiden konsentroitumisessa. Mielenkiintoista on, että arseeni voisi toimia REE-alkuaineiden nk. seuralaisalkuaineena, jos arseenin ja yttriumin sekä lantaanin väillä todettu yhteys on todellinen. Silloin arseenin alueellisella pitoisuusja-

47 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 44 kaumakartalla näkyvä pohjois-etelä-suuntaus voisi vihjata siihen, että REE-alkuaineiden konsentroituminen liittyisi osin alueen rakenteisiin. Kuva 44. Felsisten (punainen) ja mafisten (vihreä) kivien Y : As ja Y : Se perustuen rapakallionäytteiden geokemialliseen luokitteluun. Kuva 45. Felsisten (punainen) ja mafisten (vihreä) kivien La : As ja La : As scatterplotit perustuen rapakallionäytteiden geokemialliseen luokitteluun. 4 MOREENIN GEOKEMIA Moreeninäytteiden raakadata käsiteltiin ennen varsinaista numeerista, graafista ja spatiaalista analysointia kuten rapakallio. Lisäksi poistettiin kolme näytettä, jotka edustivat muita maalajeja kuin moreenia. Aineistosta tehtiin ArcMap -ohjelmalla interpoloidut kuvat jokaisesta alkuaineesta pitoisuusjakaumien spatiaalista tarkastelua varten. Pitoisuusjakaumien tarkastelua varten alkuaineet jaettiin rapakallioaineiston tapaan kolmeen ryhmään eli kivilajeja indikoiviin alkuaineisiin, kultaan ja sen mahdollisiin seuralaisalkuaineisiin sekä La, Y ja muut alkuaineet. Osa alkuaineista on jätetty käsittelemättä alhaisen pitoisuustason vuoksi ja osa sen vuoksi, että niiden tuloksia on ollut vaikea tulkita (mm. Pt, W, B Na, Tl, Zr). Valitettavasti moreeniaineistossa esiintyy isoja laadullisia ongelmia niin näytteenoton kuin analytiikan

48 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 45 suhteen, jotka häiritsevät suuresti aineiston tulkintaa: moreeninäytteitä ei ole otettu samassa suhteessa rapakallion pintaan nähden, joten ne todennäköisesti edustavat eri moreenipatjoja. Lisäksi moreeniaineistossa havaittiin merkittäviä analyyttisiä virheitä (kts. luku Moreeniaineistossa havaitut analyyttiset ongelmat). 4.1 Moreeniaineiston luokittelu Moreeniaineiston jonkinasteinen luokittelu katsottiin tarpeelliseksi tulosten oikean tulkinnan kannalta. Moreeninäytteet on otettu eri syvyydeltä ja eri etäisyydeltä rapakallion pinnasta. Osa moreeninäytteistä on otettu hyvinkin kaukaa rapakallion pinnasta, joten niiden arveltiin kuvastavan heikosti alla olevaa kallioperää ja edustavan enemmän kaukokulkuista ainesta. Lisäksi alueen tutkimuskaivannoissa on tavattu noin metrin syvyydellä lajittunut kerros ja Rahkolan (1982) tutkimusten perusteella alueella esiintyy jopa turvekerros noin 5 metrin syvyydellä, joten kaikki otetut moreeninäytteet eivät välttämättä edusta samaa moreeniyksikköä. Usean eri moreeniyksikön esiintymisen alueella ovat todenneet mm. Sarapää & Sarala (2013). Tästä johtuen moreeniaineistoa luokiteltiin näytteenottosyvyyden perusteella sekä sen perusteella, kuinka kaukaa rapakalliosta moreeninäytteet oli otettu. Näytteiden ottosyvyyteen perustuvan luokittelun luokkarajoina käytettiin 2.5 m ja 5.0 m alueella esiintyvien hiekka- ja turvekerrosten takia. Tämän tarkastelun perusteella joidenkin alkuaineiden pitoisuustaso oli korkea matalalta otetuissa näytteissä ja joidenkin taas syvältä otetuissa näytteissä (Kuva 46). Joidenkin metallien (Cu, Zn, Co, Ni, Cr) keskipitoisuustasoissa ei havaittu muutoksia. Syvyysluokittelussa on otettava huomioon, että matalalta otetut näytteet on voitu saada yhtä hyvin lähetä kallion pintaa kuin syvältä otetut näytteet. Kun näytteet on otettu eri syvyyksiltä, ne on voitu myös ottaa eri moreenikerroksista. Näytepisteistä otettujen moreeni- ja rapakallionäytteiden välinen syvyyserotus laskettiin, jotta aineiston voitiin luokitella käyttäen jaotteluperusteena moreeninäytteen etäisyyttä rapakallion pinnasta. Näytepareja oli yhteensä 774 kpl. Kaikista näytepisteistä ei ollut moreeninäytettä, jolloin erotusta ei luonnollisesti voitu laskea. Mikäli moreeninäytteitä oli samasta pisteestä useita, laskennassa otettiin huomioon syvin moreeninäyte. Aineisto jaettiin kahteen luokkaan: alle 5.0 metrin ja yli 5.0 metrin päästä rapakallion pinnasta otettuihin näytteisiin. Tähän luokkarajaan päädyttiin sen takia, että näytteenotin on voinut painua noin pari metriä rapakallioon, jolloin rapakallion pinta voisi todellisuudessa olla hieman ylempänä ja moreeninäyte olisi siis otettu lähempää rapakallion pintaa kuin mitä näytteiden välinen ero kertoo. Yleensä läheltä rapakallion pintaa otetut moreeninäytteet heijastavat paremmin paikallista kallioperän koostumusta. Tässä työssä on katsottu, että yli 5.0 metrin päästä rapakallion pinnasta otetut moreeninäytteet heijastavat heikosti alla olevaa kallioperää. Lisäksi aineiston jatkokäsittelyn ja tulkinnan kannalta on myös helpompi, että aineisto on jaettu vain kahteen luokkaan. Etäisyysjaotteluun perustuvalla luokittelulla voidaan todeta, että Mäkärän rapakallioaineistossa näkyvät kallioperän piirteet tulevat joissakin alkuaineissa selvemmin esille näytteissä, jotka oli otettu läheltä rapakalliota. Rapakallioaineiston perusteella tutkimusalueella esiintyy La:n ja Y:n suhteen rikastuneita lohkoja sekä Te-Bi-Fe-rikas vyöhyke. Näiden alkuaineiden pitoisuustason pitäisi siten olla korkeampi läheltä rapakallion pintaa otetuissa näytteissä. Tämä olettamus pohjautuu siihen, että tutkimusalueen länsipuolella moreenin kuljetussuunnassa ei esiinny tutkimusalueella havaittuja geokemiallisia ilmiöitä, vaan nämä piirteet ovat tutkimusalueelle ominaisia. Kuvien perusteella nähdään, että La-, Y-, Te-, ja Fepitoisuustasoissa on oleellisia eroja ja pitoisuustasot ovat korkeammat niissä näytteissä, jotka oli otettu

49 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 46 läheltä rapakallion pintaa. Moreeninäytteiden jakaminen kahteen luokkaan käyttäen luokkarajana 5 metriä ja luokitteluperusteena moreeninäytteen etäisyyttä rapakallionpinnasta näyttäisi olevan perusteltua. Moreeniaineiston etäisyysluokittelu on tulkinnallisesti helpompi ja ymmärrettävämpi. Tosin, parhaimpaan tulokseen tulkinnan kannalta voitaisiin päästä yhdistämällä molempia tässä työssä käytettyjä moreenin luokitteluperusteita. Kuva 46. Te-, Fe-, La ja Y-pitoisuudet esitettynä boxplot-diagrammeissa. Luokittelun perusteena on moreeninäytteiden ottosyvyys. Koko Mr-aineisto (harmaa), näytesyvyys alle 2.5 m (punainen), m (vihreä) ja >5.0 m (sininen).

50 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 47 Kuva 47. Lantaanin ja yttriumin pitoisuudet esitettynä boxplot-diagrammeissa. Luokittelun perusteena on moreeninäytteen etäisyys rapakallion pinnasta. Koko Mr-aineisto (harmaa), Mr-näytteen etäisyys rapakalliosta alle 5.0 m (punainen) ja yli 5.0 metriä (vihreä). Kuva 48. Vismutin, telluurin, raudan ja kullan pitoisuudet esitettynä boxplot-diagrammeissa. Luokittelun perusteena on moreeninäytteen etäisyys rapakallion pinnasta. Koko Mr-aineisto (harmaa), Mr- ja Rp-näytteiden ero alle 5.0 m (punainen) ja yli 5.0 metrin (vihreä).

51 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Moreeniaineistossa havaitut analyyttiset ongelmat Mäkärän näytteenottoalueen moreeninäytteet on analysoitu vuosina kuudessa eri erässä (Kuva 49). Interpoloitujen kuvien perusteella joidenkin alkuaineiden analyysituloksissa huomattiin selkeitä tasoeroja eri analyysierien välillä (kuvat 50-54). Tasoeroja ei kuitenkaan välttämättä esiinny kaikkien erien välillä. Analysointivirheestä johtuu myös se, että muutamien alkuaineiden alhaisimmat (kuvat 55-56) tai korkeimmat pitoisuudet sijoittuivat peräkkäisiin pisteisiin (kuvat 57-58) niin, että kuviin muodostuu laatikkomaisia anomalioita. Näiden virheellisten tulosten takia tiettyjen alkuaineiden (Ag, Al, As, Pb, S, Sb, Sc, Se, Sr, Ti ja V) tuloksia on vaikea tai mahdoton tulkita. Tosin, tämän raportin kokoamisen jälkeen tilauksen tulokset on korjattu Labtiumin toimesta. Kuva 49. Mäkärän näytteenottoalueen moreeninäytteiden analyysitilaukset.

52 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 49 Kuva 50. Se-pitoisuudet moreenissa ja MR-näytteiden analyysierät.

53 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 50 Kuva 51. As-pitoisuudet moreenissa ja MR-näytteiden analyysierät.

54 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 51 Kuva 52. Ag-pitoisuudet moreenissa ja MR-näytteiden analyysierät.

55 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 52 Kuva 53. Sb-pitoisuudet moreenissa ja MR-näytteiden analyysierät.

56 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 53 Kuva 54. S-pitoisuudet moreenissa ja MR-näytteiden analyysierät.

57 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 54 Kuva 55. Moreenin Ti-pitoisuus (ppm), interpoloitu IDW-menetelmällä.

58 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 55 Kuva 56. Moreenin Sc-pitoisuus (ppm), interpoloitu IDW-menetelmällä.

59 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 56 Kuva 57. Moreenin V-pitoisuus (ppm), interpoloitu IDW-menetelmällä.

60 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 57 Kuva 58. Moreenin Sr-pitoisuus (ppm), interpoloitu IDW-menetelmällä. 4.3 Kivilajeja indikoivat alkuaineet Rapakallioaineistoa käsittelevän kappaleen yhteydessä todettiin, että, kivilajeja indikoivina alkuaineina voisivat Mäkärän alueella olla Ca, Mg, Co, Ni, Cr, Ti, Mn, P, K ja Ba. Näiden alkuaineiden pitoisuustason alueellinen vaihtelu moreeniaineistossa on esitetty kuvissa Ti-pitoisuuksien analyyseissä on selviä virheitä (kuva 55), jonka vuoksi tätä alkuainetta ei tässä yhteydessä käsitellä. Kivilajeja indikoivilla alkuaineilla, lukuun ottamatta mangaania, on nähtävissä selkeä luoteen ja kaakon välinen suuntaus. Tämä piirre heijastanee alueen kivilajien kulkua. Korkeimpien Ni -pitoisuuksien esiintymisessä on nähtävissä myös koillisen ja lounaan välistä venymistä. Alueelliselta pitoisuusjakaumaltaan Ba ja K ovat samankaltaisia. Kivilajeja indikoivilla alkuaineilla näkyy interpoloiduissa kuvissa näytteenottoalueen eteläosassa luoteen ja kaakon suuntainen vyöhyke, jossa alkuaineiden pitoisuudet jäävät alhaisiksi. Tämän vyöhykkeen leveys ja pituus vaihtelee alkuaineittain. Muutamilla alkuaineilla (ainakin

61 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 58 Mn, P, Ba) pitoisuudet jäävät alhaisiksi myös alueilla, joilla moreeninäytteet on otettu yli 5.0 m päästä rapakallion pinnasta. Kuva 59. Moreenin Ca-pitoisuus (ppm), interpoloitu IDW-menetelmällä.

62 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 59 Kuva 60. Moreenin Mg-pitoisuus (ppm), interpoloitu IDW-menetelmällä.

63 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 60 Kuva 61. Moreenin Co-pitoisuus (ppm), interpoloitu IDW-menetelmällä.

64 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 61 Kuva 62. Moreenin Ni-pitoisuus (ppm), interpoloitu IDW-menetelmällä.

65 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 62 Kuva 63. Moreenin Cr-pitoisuus (ppm), interpoloitu IDW-menetelmällä.

66 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 63 Kuva 64. Moreenin Mn-pitoisuus (ppm), interpoloitu IDW-menetelmällä.

67 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 64 Kuva 65. Moreenin P-pitoisuus (ppm), interpoloitu IDW-menetelmällä.

68 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 65 Kuva 66. Moreenin K-pitoisuus (ppm), interpoloitu IDW-menetelmällä.

69 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 66 Kuva 67. Moreenin Ba-pitoisuus (ppm), interpoloitu IDW-menetelmällä. 4.4 Kulta ja sen mahdolliset seuralaisalkuaineet Rapakallioaineiston käsittelyn yhteydessä todettiin kullan mahdollisia seuralaisalkuaineita olevan Pd, As, Bi, Te, Fe, Cu, Se sekä myös Sb, S ja Ag. Näiden alkuaineiden pitoisuusjakaumat moreenissa on esitetty kuvissa Ag-, As-, Se-, Sb- ja S-pitoisuuksien analyyseissä on selviä virheitä, jonka vuoksi näitä alkuainetta ei käsitellä tässä yhteydessä. Kullan korkeimmat pitoisuudet moreeniaineistossa muodostavat pohjois-eteläsuuntaisen vyöhykkeen molemmilla analyysimenetelmillä (515M ja 521U). Lisäksi alueen eteläosien koillis-lounais-suuntaiseen rakenteeseen liittyy pistemäisiä korkeahkoja Au-pitoisuuksia. Vismutilla ja telluurilla korkeimmat pitoisuudet sijoittuvat lähes samaan kohtaan kullan kanssa näytteenottoalueen keskelle. Palladiumilla, raudalla ja kuparilla näkyy selvästi alueen eteläosassa sama luode-kaakkosuuntainen venymä korkeiden pitoisuuksien esiintymisessä ja samanlainen matalien pitoisuuksien vyöhyke kuin suurimmalla osalla kivilajeja indikoivista alkuaineistakin. Etenkin raudan korkeat pitoisuudet esiintyvät laajasti näytteenottoalueen keski-

70 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 67 ja eteläosissa. Osa raudan korkeista pitoisuuksista sijoittuu samaan kohtaan Au-pitoisen vyöhykkeen kanssa. Kuparin korkeimmat pitoisuudet sijoittuvat hajanaisesti alueelle. Raudan ja kuparin pitoisuudet ovat alhaisimmillaan näytteenottoalueen pohjoisosissa ja idän jokilaaksossa. Joillakin alkuaineilla (Bi, Te) näkyy näytteenottoalueen pohjoisosassa terävä rajapinta matalien ja korkeiden pitoisuuksien välillä. Tämä on piirre, joka ei kuvasta Mäkärän alueen kallioperää tai rapakallioaineistosta tulkittuja ilmiöitä ja näin ollen voi ennemminkin kertoa virheellisestä analytiikasta (analyysierien vaikutus). Kuva 68. Moreenin Au-pitoisuus (ppm), analyysimenetelmä 521U, interpoloitu IDW-menetelmällä.

71 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 68 Kuva 69. Moreenin Au-pitoisuus (ppm), analyysimenetelmä 515M, interpoloitu IDW-menetelmällä.

72 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 69 Kuva 70. Moreenin Pd-pitoisuus (ppm), analyysimenetelmä 521U, interpoloitu IDW-menetelmällä.

73 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 70 Kuva 71. Moreenin Bi-pitoisuus (ppm), interpoloitu IDW-menetelmällä.

74 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 71 Kuva 72. Moreenin Te-pitoisuus (ppm), interpoloitu IDW-menetelmällä.

75 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 72 Kuva 73. Moreenin Fe-pitoisuus (ppm), interpoloitu IDW-menetelmällä.

76 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 73 Kuva 74. Moreenin Cu-pitoisuus (ppm), interpoloitu IDW-menetelmällä. 4.5 La,Y, Zn, Cd, Be, Sn, Th ja U Tämän ryhmän alkuaineista La, Y, Zn, Be, Sn ja Th korkeimmat pitoisuudet sijoittuvat selvästi näytteenottoalueen keskelle ja rajautuvat erittäin hyvin luode-kaakko ja lounais-koillisen suuntaisiin geokemiallisiin linjoihin. Näille alkuaineille muodostuu myös pienemmälle näytteenottoalueelle spatiaalisesti toisiaan hyvin paljon muistuttava korkeiden pitoisuuksien alue. Kadmiumin korkeimmat pitoisuudet sijoittuvat enemmän luode-kaakkosuuntaisesti näytteenottoalueen eteläosaan, mutta korkeita pitoisuuksia osuu osittain samalle alueelle myös edellä mainittujen alkuaineiden kanssa. Myös sinkillä sama luode-kaakko suunta on nähtävissä. Ryhmän alkuaineiden esiintymisestä moreeniaineistossa poikkeaa eniten uraani, jonka korkeimmat pitoisuudet sijoittuvat kapealle alalle näytteenottoalueen eteläosaan. Ryhmän alkuaineiden alueelliset pitoisuusjakaumat on esitetty kuvissa

77 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 74 Kuva 75. Moreenin La-pitoisuus (ppm), interpoloitu IDW-menetelmällä.

78 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 75 Kuva 76. Moreenin Y-pitoisuus (ppm), interpoloitu IDW-menetelmällä.

79 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 76 Kuva 77. Moreenin Zn-pitoisuus (ppm), interpoloitu IDW-menetelmällä.

80 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 77 Kuva 78. Moreenin Cd-pitoisuus (ppm), interpoloitu IDW-menetelmällä.

81 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 78 Kuva 79. Moreenin Be-pitoisuus (ppm), interpoloitu IDW-menetelmällä.

82 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 79 Kuva 80. Moreenin Sn-pitoisuus (ppm), interpoloitu IDW-menetelmällä.

83 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 80 Kuva 81. Moreenin Th-pitoisuus (ppm), interpoloitu IDW-menetelmällä.

84 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 81 Kuva 82. Moreenin U-pitoisuus (ppm), interpoloitu IDW-menetelmällä. 5 MOREENI- JA RAPAKALLIOAINEISTON VERTAILU Kivilajeja indikoivien alkuaineiden alueellinen esiintyminen moreenissa näyttäisi äkkiseltään eroavan vastaavista rapakallion alkuaineiden alueellisista jakautumista. Kuitenkin, lähempi tarkastelu osoittaa niissä olevan paljon yhtäläisyyksiä, mutta vain tietyissä tutkimusalueen osissa. Parhaiten näkyvä vastaavuus rapakallion ja moreenin välillä on yttriumilla, lantaanilla, sinkillä, berylliumilla ja tinalla. Kullan mahdollisten seuralaisalkuaineiden moreenin analytiikka on sen verran heikkolaatuista, että näiden alkuaineiden alueellisten pitoisuusjakaumien vertailu moreenin ja rapakallion kesken on hankalaa. Moreenin ja rapakallion geokemian välillä ei näyttäisi olevan juuri vastaavuutta alueilla, joilla moreeninäytteet on otettu yli 5-7 metrin päästä kallion pinnasta, etenkin näytteenottoalueen pohjoisosassa ja idän jokilaaksossa. Tämä piirre johtunee joko siitä, että moreeniaines on kaukokulkuista eikä siten heijasta alla olevaa kallioperää tai pitoisuustaso laimenee syystä tai toisesta nopeasti. Eri näyteaineksien geokemiaa vertaillessa on huomioitavaa myös se, että esim. rapakallion korkeat alkuainepitoisuudet näkyvät usein

85 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 82 pistemäisenä ja epäyhtenäisinä jaksoina, kun taas moreeniaineistossa vastaava alue näkyy laajahkona yhtenäisenä vyöhykkeenä johtuen moreeniaineksen tasoittavasta vaikutuksesta. Mäkärän alueella tämä piirre tulee parhaiten esille kullan tapauksessa, jossa moreenin kultapitoisuus muodostaa selkeän vyöhykkeen tutkimusalueen keskusosiin verrattuna rapakallion vastaavaan pistemäiseen ja epäyhtenäiseen jaksoon. Näyteainesten erilaisesta luonteesta johtuen samankaltaisen alueellisen pitoisuusjakauman omaavat aineistot voivat visuaalisesti tarkasteltuna näyttää erilaisilta. Yleisesti voidaan todeta, että moreenin ja rapakallion geokemian välillä näyttäisi olevan spatiaalista vastaavuutta pois lukien tutkimusalueen pohjois- ja itäosien jokilaaksot ja osin alueen eteläosat. Verrattaessa moreenin ja rapakallion geokemiaa toisiinsa havaittiin, että joidenkin alkuaineiden korkeat pitoisuusalueet vastasivat spatiaalisesti erittäin hyvin toisiaan. Paikoitellen moreenin korkeissa pitoisuuksissa havaittiin yhden näytepisteen verran siirtymää eli noin 200 metriä itään verrattuna rapakallioon vastaavaan anomaliaan. Täten voidaan olettaa moreenin olevan tutkimusalueen tietyissä osissa kohtalaisen paikallista ja kulkeutuneen 200 m (tämän ovat todenneet myös Sarapää & Sarala 2013), mutta ei kuitenkaan yli 400 metriä. Tutkimusalueen pohjois- ja itäosien jokilaaksoista ja osin alueen eteläosista otetut moreeninäytteet todennäköisesti edustavat enimmäkseen kaukokulkuista ainesta. Tosin, tämän tutkimusaineiston pohjalta ei pystytä arvioimaan kaukokulkuisen aineksen kuljetusmatkaa. 6 JOHTOPÄÄTÖKSET Mäkärän rapakallioaineisto osoittautui yllättävän hyväksi alueen geologisten piirteiden kuvaajana. Yleensä moreeniaineisto on se aineisto, joka parhaiten kuvaa alueen geologisia ilmiöitä johtuen sen tasoittavasta vaikutuksesta verrattuna rapakallionaineiston pistemäiseen luonteeseen. Valitettavasti tässä työssä moreeniaineiston käytettävyyttä ja sen arviointia rajoittaa suuresti moreeniaineiston laadulliset ongelmat niin näytteenoton kuin analytiikan suhteen. Kokonaisvaltainen aineiston tarkastelu (numeerinen, graafinen, spatiaalinen) on varsin palkitsevaa. Vain yksittäisen anomalian havainnoinnin sijaan voidaan saada tietoa mm. alueen kivilajeista, rakenteista ja yleisestä mineraalipotentiaalista. Vertaamalla rapakalliota ja moreenia voidaan arvioida moreeniaineksen paikallisuutta ja siten sen edustavuutta alla olevan kallioperän piirteiden heijastajana sekä arvioida moreenin kuljetussuuntia ja -etäisyyksiä. Lisäksi aineiston laadulliset ominaisuudet niin näytteenoton kuin analysoinnin osalta tulevat ilmi. Järkevän ja oikeanlaisen tulosten tulkinnan kannalta aineiston jonkinasteinen luokittelu on tärkeää sen sijaan, että aineistoa tarkasteltaisiin yhtenä kokonaisuutena. Tosin, oikean luokitteluperusteen löytäminen ei ole aina helppoa. Alkuaineiden pitoisuuksien vaihteluun ja siten luokitteluperusteeseen voi vaikuttaa useat eri syyt; mm. kivilajit, näytteiden vertailukelpoisuus (näytteiden laatu), erilaiset geologiset tapahtumat (esim. mineralisoitumiset) ja analyysien mittavirheet. Lisäksi tietyn alkuaineen pitoisuusjakaumaan voi vaikuttaa eriasteisesti eri määrä prosesseja kuin jonkun toisen alkuaineen jakaumaan. Tästä johtuen alkuaineiden pitoisuusjakaumiin voimakkaimmin vaikuttavan ja siten oikeanlaisen luokitteluperusteen määrittäminen on usein hankalaa. Rapakallioaineiston kohdalla erilaisten kivilajien vaikutus alkuaineiden pitoisuusjakaumiin olisi huomioitava, jos se vain on mahdollista. Tämä yleensä tarkoittaa, että alueelta on olemassa riittävän tarkka kallioperäkartta. Toisaalta, rapakallion geokemiaa voi joissakin tapauksissa ja joissakin rajoissa käyttää alueen kivilajien määrittämisessä. Ensiarvoisen tärkeää kivilajien vaikutuksen huomioiminen alkuaineiden pitoisuusvaihteluun on alueen mineraalipotentiaalin tulkinnassa varsinkin, jos

Tepsa ja Palojärvi: Kohteellisten moreeninäytteiden uudelleenanalysointi

Tepsa ja Palojärvi: Kohteellisten moreeninäytteiden uudelleenanalysointi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmit ja teollisuusmineraalit Espoo 5/2019 Tepsa ja Palojärvi: Kohteellisten moreeninäytteiden uudelleenanalysointi Anne Taivalkoski GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 5/2019 GEOLOGIAN

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989. Jakelu. OKME 2 kpl MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU

TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989. Jakelu. OKME 2 kpl MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 - Jakelu OKME 2 kpl - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 JOHDANTO MAASTOTUTKIMUKSET TULOSTEN TARKASTELU LIITTEET Näytepistekartta

Lisätiedot

- - - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA. Hyv /&~ OKME, Outokumpu. Jakelu TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989

- - - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA. Hyv /&~ OKME, Outokumpu. Jakelu TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989 Seppo Penninkilampi/KET 17.2.1989 TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 02/SEP/1989 Jakelu OKME, Outokumpu Hyv..2.5.83/&~ - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA ZN-CU Karttalehti 4244 02 Sijainti 1 : 400 000 - -

Lisätiedot

RAPORTTI 062/ A/MK/ Martti Kokkola/tk MOREENITUTKIMUS KULLAA SILKUSSUO Tutkimusalueen sijainti

RAPORTTI 062/ A/MK/ Martti Kokkola/tk MOREENITUTKIMUS KULLAA SILKUSSUO Tutkimusalueen sijainti Martti Kokkola/tk 23.3.1993 RAPORTTI 062/1143 12A/MK/1993 2 MOREENITUTKIMUS KULLAA SILKUSSUO Tutkimusalueen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksen suoritus,tutkimusaluesijaitsee.kullaan - Lavian välisen

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Etelä-Suomen yksikkö 12.12.2006 Q18.4/2006/1 Espoo IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Heikki Vanhala (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06) 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Rovaniemen Kuluskairan iskupora-aineisto - laaduntarkastusraportti Anne Taivalkoski

Rovaniemen Kuluskairan iskupora-aineisto - laaduntarkastusraportti Anne Taivalkoski Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi 86/2014 Rovaniemen Kuluskairan iskupora-aineisto - laaduntarkastusraportti Anne Taivalkoski GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI / Dnro Tekijät Anne Taivalkoski Raportin

Lisätiedot

Tutkimuskohteen sijainti: Eli järvi 1 :

Tutkimuskohteen sijainti: Eli järvi 1 : Tutkimuskohteen sijainti: K E M I Eli järvi 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy - Malminetsinta HUMUSTUTKIMUSKOKEILU KEMI, ELIJARVI Tutkimusalueen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Näytteenoton suoritus Preparointi

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen 15.12.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KILPISJÄRVI 1-3,KAIV. REK. N:O 3398/1-3 SUORITETUISTA

Lisätiedot

SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KORPISELKÄ 1 KAIV.- REK. N:o 2787 SUORITETUT MALMITUTKIMUKSET

SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KORPISELKÄ 1 KAIV.- REK. N:o 2787 SUORITETUT MALMITUTKIMUKSET M06/3723/-79/1/10 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Malmiosasto 5.12.1979 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KORPISELKÄ 1 KAIV.- REK. N:o 2787 SUORITETUT MALMITUTKIMUKSET Johdanto Valtausalueella

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka 8.9.1988 GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS RIIMINOJALLA SODANKYLÄN KUNNASSA VUOSINA 1980 1984 2 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen Yksikkö Kokkola 2/2015 Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA

RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2433/93/2/10 OULAINEN Rimpikoivikko Esko Iisalo 30.4.1993 RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA SISÄLLYSLUETTELO TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI

Lisätiedot

ARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KART

ARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KART ARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku 28.1.2000 Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KARTTALEHDELLÄ 243108, KOHTEESSA JUKU, VUONNA 1998. 1 TUTKIMUSKOHTEEN

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532

Lisätiedot

Taustapitoisuusrekisteri TAPIR. Timo Tarvainen Geologian tutkimuskeskus

Taustapitoisuusrekisteri TAPIR. Timo Tarvainen Geologian tutkimuskeskus Taustapitoisuusrekisteri TAPIR Timo Tarvainen Geologian tutkimuskeskus GTK + SYKE yhteishanke 2008-2009: Valtakunnallinen taustapitoisuustietokanta Suomi jaetaan geokemian karttojen perusteella provinsseihin,

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTE ENONTEKIÖN RUOSSAKERON KULTA-AIHEIDEN TUTKIMUKSISTA VUOSINA

TUTKIMUSTYÖSELOSTE ENONTEKIÖN RUOSSAKERON KULTA-AIHEIDEN TUTKIMUKSISTA VUOSINA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/1834/-91/2/10 Enontekiö Ruossakero Au Jorma Isomaa 11.03.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTE ENONTEKIÖN RUOSSAKERON KULTA-AIHEIDEN TUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-88. Tutkimusalueet sijaitsevat

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA

Lisätiedot

N:o JA REUTUOJAN ALUEELLA Tervol assa 1980 RO 14/81. Liitekartat ja s elosteet

N:o JA REUTUOJAN ALUEELLA Tervol assa 1980 RO 14/81. Liitekartat ja s elosteet RAUTARUUKKI OY MOREENIGEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET YLI - KIRVESMAAN N:o JA REUTUOJAN ALUEELLA Tervol assa 1980 RO 14/81 Tut kimu sa lue Laatija Jakelu Yli- Kirvesmaa Reutuoj a E. Korvuo OU mal RO ma l Kunta

Lisätiedot

Malmi Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb

Malmi Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb 11.2 Malmi % % % ppm ppm % ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb Konttijärvi Kattopuoli 0,20 0,14 0,07 48,97 376,76 4,33

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus

Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo 2.5.2017 Geofysiikan mittaukset Velkuan Aumineralisaation alueella Naantalissa Tuire Valjus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro

Lisätiedot

Kauhajärven geokemialliset maaperätutkimukset Aimo Hartikainen

Kauhajärven geokemialliset maaperätutkimukset Aimo Hartikainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio Arkistoraportti 163/2013 12.12.2013 Kauhajärven geokemialliset maaperätutkimukset Aimo Hartikainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo Kuvailulehti

Lisätiedot

SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv

SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv M 19/2732, 2734/-77/3/10 Kittilä, Tiukuvaara Olavi Auranen 26.11.1977 SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv. 1975-76 Syystalvella v. 1971 lähetti Eino Valkama Kittilän Tiukuvaarasta geologiselle

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1 (4) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1833/-84/1/10 Enontekiö Autsasenkuru Veikko Keinänen 29.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen 24.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA VUOMANPERÄNMAA JA POROAITA, KAIV.REK.

Lisätiedot

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 SINKKI- JA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN HANHISUOLLA, JOUTOKANKAALLA JA KULTAVUORELLA, KTL 3323 03, SEKÄ PYLHY- LÄNAHOLLA, KTL

Lisätiedot

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 :

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy Malminets inta MOREENITUTKIMUS AHLAINEN, SAHAKOSKI Tutkimuskohteen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Tyon suoritus ja

Lisätiedot

n m:n välein. Näytteet esikäsiteltfin

n m:n välein. Näytteet esikäsiteltfin Seppo Penninkilampi/R~L GEOKEMIALLINEN TARKISTUSNÄYTTEENOTTO KUHMON, VUOSANGAN ALUEELLA. (,L,TC),:UP~P\J Toukokuussa v. 1983 suoritetun maastotarkistuskäynnin (VO, U W, SEP) yhteydessa kerattiin joitakin

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

BIOGEOKEMIALLISEN HUMUSTUTKIMUSTULOKSEN KORJAUS SUOMUSSALMI AITTOJARVI

BIOGEOKEMIALLISEN HUMUSTUTKIMUSTULOKSEN KORJAUS SUOMUSSALMI AITTOJARVI OUTOKUMPU Oy Malminetsinta BIOGEOKEMIALLISEN HUMUSTUTKIMUSTULOKSEN KORJAUS SUOMUSSALMI AITTOJARVI Johdanto Tulosten tarkastelua Suomussalmen Aittojärven Mo-aiheella suoritettiin tammi-helmikuussa 1974

Lisätiedot

M 19/2734/72/3/30 Kittilä, Riikonkoski Aimo Nurmi SISÄLLYSLUETTELO. Johdanto. Alueen maaperä

M 19/2734/72/3/30 Kittilä, Riikonkoski Aimo Nurmi SISÄLLYSLUETTELO. Johdanto. Alueen maaperä M 19/2734/72/3/30 Kittilä, Riikonkoski Aimo Nurmi SISÄLLYSLUETTELO Johdanto Alueen maaperä Geokemiallinen näytteenotto - kalustot - näytteiden preparointi ja analysointi Analyysitulosten esittäminen Yhteenveto

Lisätiedot

M19/2432/-96/1/ ARKISTOKKA. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto. VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander

M19/2432/-96/1/ ARKISTOKKA. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto. VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander ARKISTOKKA PAL GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto M19/2432/-96/1/10 VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander 29.2.1996 MALMITUTKIMUKSET VIHANNIN, PYHÄJOEN JA RAAHEN KUNTIEN ALUEILLA

Lisätiedot

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Hämeen vyöhykkeen moreenin karkearakeisen fraktion aineistoanalyysi

Hämeen vyöhykkeen moreenin karkearakeisen fraktion aineistoanalyysi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Mineraalivarannot yksikkö Espoo 75 / 2017 Hämeen vyöhykkeen moreenin karkearakeisen fraktion aineistoanalyysi Helena Hulkki GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 75 / 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

--- 0 U T 0 K U M P U Oy Ma1minetsinta 0625/ /HK/76. M Kokko1a/PAL ( 2) MOREENITUTKIMUS ROVANIEMEN MAALAISKUNTA, KUOHUNKI

--- 0 U T 0 K U M P U Oy Ma1minetsinta 0625/ /HK/76. M Kokko1a/PAL ( 2) MOREENITUTKIMUS ROVANIEMEN MAALAISKUNTA, KUOHUNKI TALLENNETTU 0625/3613 02/MK/76 1 R 11 1010 Tutkimuskohteen sijainti Rovani e mi mlk, Kuohunki Kartan mittakaava 1:400 000 GTK "'':.I.-."$'>,... ',..I l Hirv ss8lk I ' Saun;? \ ukkc: """'\ V\IOsUmojt,....

Lisätiedot

Kannettavan XRF-analysaattorin käyttö moreenigeokemiallisessa tutkimuksessa Pertti Sarala, Anne Taivalkoski ja Jorma Valkama

Kannettavan XRF-analysaattorin käyttö moreenigeokemiallisessa tutkimuksessa Pertti Sarala, Anne Taivalkoski ja Jorma Valkama Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi 120/2014 Kannettavan XRF-analysaattorin käyttö moreenigeokemiallisessa tutkimuksessa Pertti Sarala, Anne Taivalkoski ja Jorma Valkama Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N: SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSI- NA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N: SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSI- NA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1834/-87/1/60 Enontekiö Palkiskuru Ritva Karttunen 13.8.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N:0 3226

Lisätiedot

JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu

JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu A i C.', >'/AP PA LE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M9/323/-92/6/O Juva Rutkonlampi Hannu Makkonen 2.0.992 RUTKONLAMMEN GRANAATTIGABRON TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 989-990 JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi 8.10.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEILLA KIIMALA 1, KAIV. REK. N:o 4125/1, JA KIIMALA 2,

Lisätiedot

17VV VV 01021

17VV VV 01021 Pvm: 4.5.2017 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, huhtikuu Näytteenottopvm: 4.4.2017 Näyte saapui: 6.4.2017 Näytteenottaja: Mika

Lisätiedot

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi

Lisätiedot

TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI Tutkimusalue sijaitsee 8 km Haapajärven keskustasta etelään, Pihtiputaan ja Reisjärven teiden välisellä alueella, karttalehdel

TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI Tutkimusalue sijaitsee 8 km Haapajärven keskustasta etelään, Pihtiputaan ja Reisjärven teiden välisellä alueella, karttalehdel GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2343/-92/1/10 HAAPAJÄRVI Katajaperä Jarmo Nikander 30.12.1992 325 "3 HAAPAJÄRVEN KATAJAPERÄN PGE-PITOISISTA LOHKAREISTA JA PINTAMOREENIN PGE-TUTKIMUKSISTA KARTTALEHDELLÄ 2343

Lisätiedot

RAPORTTITIEDOSTO N:O GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1244/-93/1/10 Isokyrö Orisberg Niilo Kärkkäinen

RAPORTTITIEDOSTO N:O GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1244/-93/1/10 Isokyrö Orisberg Niilo Kärkkäinen RAPORTTITIEDOSTO N:O 3426 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1244/-93/1/10 Isokyrö Orisberg Niilo Kärkkäinen 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTE ISONKYRÖN KUNNAN ORISBERGIN ALUEEN MALMITUTKIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUEITA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2

Lisätiedot

Käsivarren geokemiallisten aineistojen tarkastelua Pasi Lehmuspelto

Käsivarren geokemiallisten aineistojen tarkastelua Pasi Lehmuspelto Pohjois-Suomen yksikkö 23.1.2009 Rovaniemi Käsivarren geokemiallisten aineistojen tarkastelua Pasi Lehmuspelto Käsivarren geokemiaa GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä 23.1.2009 Tekijät Pasi

Lisätiedot

MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek.

MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3311/-87/1/10 Viitasaari Mäkrä Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1 (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek. N:o

Lisätiedot

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ JASOLLINEN JÄRJESTELMÄ Oppitunnin tavoite: Oppitunnin tavoitteena on opettaa jaksollinen järjestelmä sekä sen historiaa alkuainepelin avulla. Tunnin tavoitteena on, että oppilaat oppivat tieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

RAPORTTI ,3732,3741. Lapin MalmiIE Korvuo. Jakelu GEOKEMIAN NAYTTEENOITO KEVA~ALVELLA 1997 VALTAUSALUEILLA HUUTAMOAAPA JA HAAPASELKÄ

RAPORTTI ,3732,3741. Lapin MalmiIE Korvuo. Jakelu GEOKEMIAN NAYTTEENOITO KEVA~ALVELLA 1997 VALTAUSALUEILLA HUUTAMOAAPA JA HAAPASELKÄ RAPORTTI 06213714,3732,3741 /EKI97 Lapin MalmiIE Korvuo Jakelu Kemin kai :~, : GEOKEMIAN NAYTTEENOITO KEVA~ALVELLA 1997 VALTAUSALUEILLA HUUTAMOAAPA JA HAAPASELKÄ Sodan kyla, Huutamoaapa ja Haapasel k2

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3144/-93/1/10 Sulkava Sarkalahti Hannu Makkonen 11.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA 1990-1992 SUORITETUISTA

Lisätiedot

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1

Lisätiedot

KTL Urpo Vihreapuu. Jakelu OKME/Outokumpu 1 kpl Hyv.

KTL Urpo Vihreapuu. Jakelu OKME/Outokumpu 1 kpl Hyv. Urpo Vihreapuu DO:-Z?ZZ07-PH~etala wp Jakelu OKME/Outokumpu 1 kpl Hyv. PEKKA H1ETALAN AU-KANSANNAYTTEESEEN LIITTYVIA HAVAINTOJA JA TUTKIMUSTULOKSIA 1999-2000. LllTE KAYNTIRAPOR-TTIIN KnOku/14/1-2-1999

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi 30.9.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA VESIPERÄ 1, KAIV. REK. N:o 3853/1, SUORI- TETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN MALMIOSASTON RAPORTTI TIMANTTIPOTENTIAALISTEN ALUEIDEN TUTKIMUKSISTA KUUSAMOSSA VUODELTA 1993.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN MALMIOSASTON RAPORTTI TIMANTTIPOTENTIAALISTEN ALUEIDEN TUTKIMUKSISTA KUUSAMOSSA VUODELTA 1993. M 19/4523/2001/1 Geologian tutkimuskeskus Raportti 4.10.2001 Marjatta Koivisto GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN MALMIOSASTON RAPORTTI TIMANTTIPOTENTIAALISTEN ALUEIDEN TUTKIMUKSISTA KUUSAMOSSA VUODELTA 1993

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (3) M 06/3741/-88/1/10 Sodankylä Kustruotomanaapa ja Viuvalo-oja Tapani Mutanen 26.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA

Lisätiedot

. NTKIW(iKOHTEEN SIJAINTI KARTAN MITTAKAAVA 1 :

. NTKIW(iKOHTEEN SIJAINTI KARTAN MITTAKAAVA 1 : . NTKIW(iKOHTEEN SIJAINTI KARTAN MITTAKAAVA 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy Malminetsinta 065/3322/MK/75 BIOGEOKEMIALLINEN HUMUSTUTKIMUS KtlRSRMAKI, VUOHTOJOKI i Tutkimuksen aihe Aikaisemniissa tutkimuksissa

Lisätiedot

ARNSTOKAPPAI. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2443/96/1/10 PAAVOLA Esko Iisalo

ARNSTOKAPPAI. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2443/96/1/10 PAAVOLA Esko Iisalo ARNSTOKAPPAI GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2443/96/1/10 PAAVOLA Esko Iisalo 15.9.1996 Paavolan alueen kohteelliset geokemialliset tutkimukset 1994-1996 SISÄLLYSLUETTELO sivu TUTKIMUSALUE

Lisätiedot

t\~~..'r l F VALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2443/-95/1/10 Ruukki Niemelä Kaj Västi

t\~~..'r l F VALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2443/-95/1/10 Ruukki Niemelä Kaj Västi t\~~..'r l F VALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2443/-95/1/10 Ruukki Niemelä Kaj Västi 28.2.1995 GEOKEMIALLISEN SINKKI-KUPARIAIHEEN TUTKIMUKSET RUUKIN NIEMELÄSSÄ 1992-1994 Sisällysluettelo

Lisätiedot

KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari

KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari Sedimentin geokemiallisten olojen muuttuminen kaivoskuormituksessa (KaiHali-projektin työpaketin 2 osatehtävä 3), Jari Mäkinen, Tommi Kauppila ja Tatu Lahtinen

Lisätiedot

Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama

Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama Pohjois-Suomen yksikkö M19/2743/2006/1/10 19.10.2006 Rovaniemi Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY MALMINETSINTX

OUTOKUMPU OY MALMINETSINTX Q Q K OUTOKUMPU OY MALMINETSINTX M. Isohanni/TIH 15.6.1983 1 (3) TUTKIMUSRAPORTTI Ni-kriittisten lohkareiden lähtöpaikan selvittely Sievin Petäistön alueella, Sijainti 1 : 400 000 Q OUTOMUMPU OY 0 K MALMINETSINTX

Lisätiedot

Geokemian Au anomalian tutkimus Tammelan Susikkaassa Pekka Sipilä, Pekka Huhta, Niilo Kärkkäinen

Geokemian Au anomalian tutkimus Tammelan Susikkaassa Pekka Sipilä, Pekka Huhta, Niilo Kärkkäinen GTK Etelä-Suomen Yksikkö Espoo GTK 122/2014 Geokemian Au anomalian tutkimus Tammelan Susikkaassa 2011-2012 Pekka Sipilä, Pekka Huhta, Niilo Kärkkäinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Susikas GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Meltauksen geokemiallisten aineistojen tarkastelua Pasi Lehmuspelto, Riitta Pohjola ja Anne Peltoniemi-Taivalkoski

Meltauksen geokemiallisten aineistojen tarkastelua Pasi Lehmuspelto, Riitta Pohjola ja Anne Peltoniemi-Taivalkoski Pohjois-Suomi S49/2009/38 4.6.2009 Rovaniemi Meltauksen geokemiallisten aineistojen tarkastelua Pasi Lehmuspelto, Riitta Pohjola ja Anne Peltoniemi-Taivalkoski GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä

Lisätiedot

Tutkimuskohteen sijainti Kalvola, Leteensuo Kartan mittakaava 1:

Tutkimuskohteen sijainti Kalvola, Leteensuo Kartan mittakaava 1: Tutkimuskohteen sijainti Kalvola, Leteensuo Kartan mittakaava 1:400 000 HUMUSTU?'KIMuS!r~iLVC?LA, LETEENSUO Tutkimuskohteen sija-inti Tutkimuksen. tarkcitus Työn suoritus ja näytteenotto Näytteiden ja

Lisätiedot

AEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET JA SIIRROKSET KARTTALEHDEN 3612, ROVANIEMI ALUEELLA

AEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET JA SIIRROKSET KARTTALEHDEN 3612, ROVANIEMI ALUEELLA . - - - ':&*, =....-.-..-, ARtC,is,-Clr&j,;,ALE Q/22.16/94/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Erkki Lanne Pohjois-Suomen aluetoimisto 02.03.1994 TUTKIMUSRAPORTTI AEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET

Lisätiedot

Venetekemän malmitutkimuksista

Venetekemän malmitutkimuksista ~ U 5 --k- ~~, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3214/-80/1/10 Venetekemä Juha Jokinen 30. Väliraportti Venetekemän malmitutkimuksista Pieksämäen mlk. 30.04.1980 Juha Jokinen VÄLIRAPORTTI VENETEKEMÄN MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Selostus malmitutkimuksista Kivijärven Lokakylässä Työmies Martti Pollari Kivijärven Lokakylästä lähetti Suomen Malmi

Selostus malmitutkimuksista Kivijärven Lokakylässä Työmies Martti Pollari Kivijärven Lokakylästä lähetti Suomen Malmi ARkI,I, i dc,,.=t= i E 7i71T M 19/2333 Kivijärvi A. L onka 21. 11. 7 2 Selostus malmitutkimuksista Kivijärven Lokakylässä 1970-72 HISTORIA : Työmies Martti Pollari Kivijärven Lokakylästä lähetti Suomen

Lisätiedot

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET. RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm

TUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 2 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero

Lisätiedot

Tammelan Liesjärven Au-Cu -kohteen geofysikaaliset tutkimukset 2016

Tammelan Liesjärven Au-Cu -kohteen geofysikaaliset tutkimukset 2016 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yksikkö Espoo 93/2016 Tammelan Liesjärven Au-Cu -kohteen geofysikaaliset tutkimukset 2016 Hanna Leväniemi, Niilo Kärkkäinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 93/2016 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille GTK / Etelä-Suomen yksikkö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS 30.10.2012 Espoo ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille Paavo Härmä ja Jouko Vuokko With the contribution of the LIFE financial instrument of the

Lisätiedot

SELOSTUS URAANITUTKIMUKSISTA KITTILÄN JYSKÄLAESSA JA POKASSA VUOSINA 1977 JA 1979

SELOSTUS URAANITUTKIMUKSISTA KITTILÄN JYSKÄLAESSA JA POKASSA VUOSINA 1977 JA 1979 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/2744/-80/1/10 Koskee: 3722 Kittilä Jyskälaki Veikko Helppi 21.4.1980 SELOSTUS URAANITUTKIMUKSISTA KITTILÄN JYSKÄLAESSA JA POKASSA VUOSINA 1977 JA 1979 Johdanto Tutkimusten

Lisätiedot

GEOLTMIALLINEN TULKINTA. Pekka Huhta Jarmo Nikander

GEOLTMIALLINEN TULKINTA. Pekka Huhta Jarmo Nikander GEOLTMIALLINEN TULKINTA Pekka Huhta Jarmo Nikander 09031 977 Työn tarkoitus Käytettävissä oli sadan liejunäytteen analyysitulokset (AAS). Näytteet oli otettu Iisveden Jauholahdesta, Kokinsalmesta ja Suihanlahdesta.

Lisätiedot

LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta.! = analyysitulos epävarma

LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta.! = analyysitulos epävarma LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta Havnro Vuosi X Y Aines Pvm_511p Al_511p Ba_511p Ca_511p Co_511p Cr_511p Cu_511p Fe_511p K_511p La_511p Li_511p Mg_511p 30759 89 7333802 3461760 MR 19910128

Lisätiedot

TUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N: TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N: TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3712/-86/1/10 Kittilä Haurespää Olavi Auranen 3.12.1986 TUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N:0 3280 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

- Naytepistekartta. - Kivilaj it - Magneettinen kartta Perhonlahti. - Näytepistekartta - Ni, Cu pitoisuuskartta Lamsniemi

- Naytepistekartta. - Kivilaj it - Magneettinen kartta Perhonlahti. - Näytepistekartta - Ni, Cu pitoisuuskartta Lamsniemi TUTKIMUSRAPORTTI 2 (6) 060/3234 08, ll/umv/1989 NAYTTEENOTON TULOKSET KOHTEITTAIN 4.1 Homeselka 3234 08B 4.2 Perhonlaht i 3234 08B 4.3 Lamsniemi 3234 08C, D 4.4 Loskunvuori 3234 11B 4.5 Menginniemi 3234

Lisätiedot

TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA

TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3724/-89/1/10 Sodankylä Syväoja Olavi Auranen 5.4.1989 TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA 1988-89 Aihe

Lisätiedot

Määräys STUK SY/1/ (34)

Määräys STUK SY/1/ (34) Määräys SY/1/2018 4 (34) LIITE 1 Taulukko 1. Vapaarajat ja vapauttamisrajat, joita voidaan soveltaa kiinteiden materiaalien vapauttamiseen määrästä riippumatta. Osa1. Keinotekoiset radionuklidit Radionuklidi

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINT~ ARKis~x~,tp~~ JXTEAWEEN SOIJATUTK IMUS Kf SRO AIJALA. Sijainti: 1:'lObOOO

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINT~ ARKis~x~,tp~~ JXTEAWEEN SOIJATUTK IMUS Kf SRO AIJALA. Sijainti: 1:'lObOOO 9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINT~ JXTEAWEEN SOIJATUTK IMUS Kf SRO AIJALA ARKis~x~,tp~~ Sijainti: 1:'lObOOO 9 OUTOMUMPU 0Y 0 K MALMINETSINTX MKSOJAI Tutkimusalueen sijainti Tutkimusalue sijaitsee Aijalan

Lisätiedot

Lapin MalmiIE Korvuo. Kauppa- ja teollisuus mini^'--:^ ' OKMEILM Rovaniemi

Lapin MalmiIE Korvuo. Kauppa- ja teollisuus mini^'--:^ ' OKMEILM Rovaniemi Lapin MalmiIE Korvuo Jakelu Kauppa- ja teollisuus mini^'--:^ Ru~o~ ' OKMEILM Rovaniemi KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYOSELOSTUS LAPIN LMNISSA SODANKYMN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KEIVITSA 58, kaiv.rek.nro

Lisätiedot

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys (antti.pasanen@gtk.fi) Anu Eskelinen, Anniina Kittilä, Jouni Lerssi, Heikki Forss, Taija Huotari-Halkosaari, Pekka Forsman, Marja Liisa

Lisätiedot

HYDROTERMISEN. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti VAIKUTUS KIVIEN PETROFYSIKAALISIIN OMINAISUUKSIIN KUUSAMON~ Y ~ S S A

HYDROTERMISEN. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti VAIKUTUS KIVIEN PETROFYSIKAALISIIN OMINAISUUKSIIN KUUSAMON~ Y ~ S S A Q 19/46] 3/1998/1 KUUSAMO Pertti Turunen 4.6.1998 ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti HYDROTERMISEN MUUTTUMISEN VAIKUTUS KIVIEN PETROFYSIKAALISIIN OMINAISUUKSIIN

Lisätiedot

M 19/3723/-78/1/10 Sodankylä, Lohisarriot Kauko Puustinen MALMITUTKIMUKSET SODANKYLÄN LOHISARRIOLLA. Johdanto

M 19/3723/-78/1/10 Sodankylä, Lohisarriot Kauko Puustinen MALMITUTKIMUKSET SODANKYLÄN LOHISARRIOLLA. Johdanto M 19/3723/-78/1/10 Sodankylä, Lohisarriot Kauko Puustinen 1978-01-16 MALMITUTKIMUKSET SODANKYLÄN LOHISARRIOLLA Johdanto Ylijohtaja Herman Stigzelius antoi 25.7.1975 malmiosastolle tehtäväksi selvittää

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia

Lisätiedot

JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3231/-83/1/10 Joroinen,Juva Suotlampi Hannu Makkonen 21.3.1983 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA

Lisätiedot

RAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1.

RAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3431/-88/1/10 KAJAANI PIRTTIAHO Timo Heino 23.12. 1988 RAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1. KAIVOSREKIS- 3 Valtausalueella tehdyt tutkimukset

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY Malminetsinta. Seppo Penninkilampi/PLP MOREENITUTKIMUS KIIHTELYSVAARA, VINTILANVAARA Sijainti 1:

OUTOKUMPU OY Malminetsinta. Seppo Penninkilampi/PLP MOREENITUTKIMUS KIIHTELYSVAARA, VINTILANVAARA Sijainti 1: OUTOKUMPU OY Malminetsinta Seppo Penninkilampi/PLP MOREENITUTKIMUS KIIHTELYSVAARA, VINTILANVAARA 424 107 Sijainti 1:400 000 TUTKIMUKSEN TARKOITUS MAASTOTUTKIMUKSET Moreenitutkimus Liittyi osana Kiintelysvaaran

Lisätiedot

KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS

KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS / E Sandberg KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS Ilomantsi Pahakala, kaiv.rek.n:o 7576/1 Ktl. 4244 08 Sijanti 1:800 000 Pahakala 7576/1 1 (8) / E Sandberg 2 (8) / E Sandberg 3 (8) / E Sandberg

Lisätiedot

SodBQkzläQ KeluJärven moretni Ja mie!kj.vitutkimuksista

SodBQkzläQ KeluJärven moretni Ja mie!kj.vitutkimuksista Outokumpu Oy Halminetsintä (){.,.;!,. 3731/600/69 MKK SodBQkzläQ KeluJärven moretni Ja mie!kj.vitutkimuksista Sodankylän Orajä.rven alueella v. 1968 tehdyn puroeedimonttitutki muksan yhteydessä saatujen

Lisätiedot

Hämeen alueen kallioperän topografiamalli

Hämeen alueen kallioperän topografiamalli GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kalliorakentaminen ja sijoituspaikat Espoo 98/2016 Hämeen alueen kallioperän topografiamalli Mira Markovaara-Koivisto GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ylätunnisteen lisäteksti Sisällysluettelo

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA KESÄNIEMI 1 KAIV. REK. N:O 3338/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA KESÄNIEMI 1 KAIV. REK. N:O 3338/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M/06/4522/-88/1/10 Kuusamo Kouvervaara Erkki Vanhanen 13.05. 1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA KESÄNIEMI 1 KAIV. REK. N:O 3338/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3722/-81/1/10 Kittilä Jalkajoki Markku Rask 30.11.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87

RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3721/-93/1/10 KITTILÄ PETÄJÄSELKÄ Veikko Keinänen 4.5.1993 RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 Johdanto

Lisätiedot

Geokemia11isista tutkimustu1oksista Y1ikolkuttaman - Kukasjarven a1ueel1a.

Geokemia11isista tutkimustu1oksista Y1ikolkuttaman - Kukasjarven a1ueel1a. OUTOKUMPU Oy MALMINETSINTX Geokemia11isista tutkimustu1oksista Y1ikolkuttaman - Kukasjarven a1ueel1a. Y1ikolkuttaman - Kukasjarven a1uee11a on suoritettu p.rrosedimentti, rroreenija kal1ioperatutkimuksia

Lisätiedot

AITTONEVAN ZN-CU SULFIDIAIHEEN GEOKEMIALLISET JA POKA-KAIRAUS HAAPAVEDELLÄ

AITTONEVAN ZN-CU SULFIDIAIHEEN GEOKEMIALLISET JA POKA-KAIRAUS HAAPAVEDELLÄ GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2433/93/1/10 HAAPAVESI Aittoneva Esko Iisalo 21. 4. 1993 AITTONEVAN ZN-CU SULFIDIAIHEEN GEOKEMIALLISET JA POKA-KAIRAUS HAAPAVEDELLÄ TUTKIMUKSET SISÄLLYSLUETTELO TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot