Sastamalan kaupunki Yhdyskunta ja ympäristö Maankäyttö / Yhdyskuntasuunnittelu MUURAINKUJAN KORTTELIN 49 ASEMAKAAVANMUUTOS A 047 Asemakaavanmuutoksen suunnittelualueen sijainti opaskartalla Asemakaavan selostus 1.10.2015, tark. 8.3.2016 Ehdotus OAS ja luonnos tekninen lautakunta 25.6.2015 Vireille tulosta kuulutettu 19.8.2015 Luonnos nähtävillä 19.8. 2.9.2015 Ehdotus Tekninen lautakunta 19.11.2015 Ehdotus kaupunginhallitus 21.12.2015 Ehdotus nähtävillä 14.1. - 15.2.2016 Hyväksyminen kaupunginhallitus Voimaantulo
Sastamalan kaupunki Yhdyskunta ja ympäristö Maankäyttö / Yhdyskuntasuunnittelu 1. PERUS-JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavaselostus koskee 1.10.2015 päivättyä asemakaavan muutosehdotusta. Asemakaavanmuutos koskee Sastamalan kaupungin 11. kaupunginosan eli Sileekallion korttelia 49. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Sileekallion kaupunginosassa Muurainkujan päässä, noin 4 km kaupungin keskustasta kaakkoon. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin n. 0,3 ha. KUVA 2: Asemakaavan suunnittelualue. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavanmuutoksen nimi on. Asemakaavan työnumero on A 047/2014. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on muuttaa rakentumaton yleisten rakennusten korttelialue Muurainkujan päässä asuinrakennuskäyttöön.
Sastamalan kaupunki 2 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1. PERUS-JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 1 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 1 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 2 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 3 2. TIIVISTELMÄ... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 3 2.2 Asemakaava... 3 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 3 3 LÄHTÖKOHDAT... 3 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 3 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 3 3.1.2 Luonnonympäristö... 4 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 5 3.1.4 Maanomistus... 6 3.2 Suunnittelutilanne... 6 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 6 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 9 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 9 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 10 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 10 4.3.1 Osalliset... 10 4.3.2 Vireilletulo... 10 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 10 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 10 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 11 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 11 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 11 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 11 5.1 Kaavan rakenne... 11 5.1.1 Mitoitus... 11 5.1.2 Palvelut... 11 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 11 5.3. Aluevaraukset... 11 5.3.1 Korttelialueet... 11 5.3.2 Muut alueet... 12 5.4 Kaavan vaikutukset... 12 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 12 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 12 5.5. Ympäristön häiriötekijät... 12 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset... 12 5.7 Nimistö... 12 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 13 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 13 6.2 Toteutuminen ja ajoitus... 13 6.3 Toteutuksen seuranta... 13
Sastamalan kaupunki 3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista LIITE 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 2 Asemakaavaehdotus (1.10.2015, tark. 7.3.2016), pienennös LIITE 3 Asemakaavan havainnekuva LIITE 4 Asemakaavan seurantalomake LIITE 5 Tonttijaon muutoskartta 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavanmuutos sisältyy kaupungin kaavoitusohjelmaan 2015-2016. OAS ja luonnos tekninen lautakunta 25.6.2015 78 Vireille tulosta kuulutettu 25.6.2015 78 Luonnos nähtävillä 19.8. - 2.9.2015 Ehdotus tekninen lautakunta 19.11.2015 123 Ehdotus kaupunginhallitus 21.12.2015 340 Ehdotus nähtävillä 14.1.-15.2.2015 Hyväksyminen kaupunginhallitus Voimaantulo 2.2 Asemakaava Asemakaavan muutosalue on erillispientalovaltaisella alueella oleva rakentumaton yleisten rakennusten korttelialue. Yleiselle alueelle olisi ollut mahdollista rakentaa esimerkiksi päiväkoti. Päiväkotija koulupalvelut on kuitenkin keskitetty lähemmäs keskustaa ja ajanmukainen päiväkoti on rakennettu Ojansuun kaupunginosaan, eikä yleisten rakennusten korttelialueelle ole Sileekallion alueella tarvetta. Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on parantaa alueen rakentumisedellytyksiä. Asemakaavamuutos mahdollistaa kahden erillispientalon rakentamisen alueelle. Pohjoispuoleltaan kaavamuutosalue rajautuu puistoon. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista kun asemakaavan muutos on kuulutettu lainvoimaiseksi. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee asuinpientaloalueen reunalla Sileekallion kaupunginosassa Muurainkujan päässä. Muurainkuja on päättyvä pihakatu, jonne kuljetaan Kontionkadun kautta. Suunnittelualue, kortteli 49 on rakentumaton yleisten rakennusten korttelialue. Alueella on metsikköä. Maasto on verrattain tasaista ja nousee loivasti alueen koillisnurkalta.
Sastamalan kaupunki 4 KUVA 3: Ortokuva suunnittelualueesta ja sen ympäristöstä. KUVA 4: Kuva suunnittelualueesta Muurainkujan päässä. 3.1.2 Luonnonympäristö Luonnonolot Kaavoitettava alue on havupuuvaltaista sekametsää. 2015 tehdyssä Sastamalan kaupungin puistoalueiden luontoselvityksessä ei ole todettu erityisiä luonnonsuojelullisia arvoja. Alueen maaperä on kallioista, jonka päällä on ohut moreenikerros. Alue ei kuulu pohjavesialueeseen. Pohjoispuolella oleva metsäalue on ulkoilukäytössä. Alue on osa laajempaa ulkoilu- ja virkistysalueverkostoa, jolta on yhteys keskustan suuntaan ja itäpuoliselle maa- ja metsätalousalueelle. Laaja metsäalue alue on määritelty kuuluvaksi Vammalan keskustaajaman maisemaselvityksessä esitettyyn arvokkaaseen kehys- ja rinnemetsään. Nyt kaavoitettava alue sijoittuu metsän reunalle rakentuneiden korttelialueiden väliin.
Sastamalan kaupunki 5 KUVA 6: Ote maaperäkartasta, suunnittelualue ympyröity. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on rakentumaton. Viereinen omakotialue on rakentunut pääosin 1980-1990 luvulla. Viereiset asuintalot ovat toteutuneet pääosin yksikerroksisina, vaikka niiden asemakaava sallii kaksi kerrosta. Vain yhteen on rakennettu puolikas maanpäällinen kellarikerros. Talot ovat harjakattoisia, rakennusten suuntaus kadunsuuntainen. Julkisivumateriaalina on käytetty vaaleaa tiiltä tai lautaverhousta. Tontit on rajattu pensasaidoin. Asemakaava-alueelta ei ole tiedossa muinaismuistolain suojelemia muinaisjäännöksiä. Alueella on kunnallinen vesijohto- ja jätevesiverkosto, johon alueen kiinteistöt kuuluvat. Alue kuuluu myös hulevesiviemäröinnin toiminta-alueeseen. KUVAT 7-9: Muurainkujan naapuritaloja.
Sastamalan kaupunki 6 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualueen omistaa Sastamalan kaupunki. Ympäristön rakennetut tontit ovat yksityisessä omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne KUVA 10: Vihreät alueet ovat kaupungin omistuksessa. 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Valtioneuvosto on vahvistanut Pirkanmaan 1. maakuntakaavan 29.03.2007 (KHO vahv. 20.03.2008). Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa. Maakuntakaavassa alueella on merkintä A. Merkinnällä osoitetaan asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueita. Merkintä sisältää kaupan, palvelujen, hallinnon ja työpaikkatoimintojen alueita sekä pienehköjä ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman teollisuuden alueita. Samoin siihen sisältyy virkistys-, puisto- ja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä liikennealueita. KUVA 11: Ote maakuntakaavasta, suunnittelualue punaisella
Sastamalan kaupunki 7 Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma 2030 Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelmassa tavoitteena on ollut ratkaista väestötavoite ja väestön sijoittuminen sekä osoittaa taajamien kasvusuunnat huomioiden kehittymisedellytykset, infrastruktuuri, palvelurakenne, maanomistus, kestävä kehitys sekä kaupungin taloudelliset mahdollisuudet. Suunnitelmaa käytetään Sastamalan strategisen suunnittelun tukena, jolloin se vaikuttaa Sastamalan tulevaan kehittämiseen. Suunnitelmassa on esitetty rakentamisen, liikennejärjestelmän ja infrastruktuurin kehittämisen painopisteitä ja se ohjaa kaavoitusta sekä julkisten ja kaupallisten palveluiden sijoittamista. Kaupunkirakennesuunnitelma ei ole maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset täyttävä oikeusvaikutteinen alueiden käytön suunnitelma. Suunnittelualueen itäpuolelle on kaupunkirakennesuunnitelmassa varattu asutustoimintojen asemakaavallista laajenemisaluetta. KUVA 12: Ote Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelmasta, suunnittelualue ympyröity. Yleiskaava Sastamala keskustaajamassa on voimassa rakenneosayleiskaava, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 28.4.2014 ja joka on kuulutettu lainvoimaiseksi 11.6.2014. Rakenneosayleiskaavassa alueella on merkintä AP. Merkinnällä osoitetaan asumisen käyttöön varattavat alueet, joiden asuinkerrosalasta pääosa sijoittuu pientaloihin. Merkintä voi sisältää myös pienehköjä palvelujen ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman työpaikkatoiminnan alueita. Samoin siihen sisältyy virkistys-, puisto- ja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä katualueita.
Sastamalan kaupunki 8 KUVA 13: Ote Keskustaajaman rakenneosayleiskaavasta, suunnittelualue ympyröity. Asemakaava Alueella on voimassa 1.8.1980 hyväksytty Sileekallion asemakaava ja asemakaavanmuutos. Asemakaavassa alue on varattu yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y). Alueen reunoilla ja pohjoispuolella on puistoaluetta (P). Läheiset korttelialueet ovat AO-aluetta. KUVA 14: Ote ajantasa-asemakaavasta Rakennusjärjestys Sastamalan kaupungin rakennusjärjestyksen on kaupunginvaltuusto hyväksynyt 14.11.2014. Rakennusjärjestys on lainvoimainen ja se on nähtävillä kaupungin www-sivuilla: http:// www.sastamalankaupunki.fi.
Sastamalan kaupunki 9 Pohjakartta Kaavan pohjakarttana käytetään kaupungin ajan tasalla pitämää 1:1000 mittakaavaan laadittua numeerista vektorikarttaa. Muut aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja ohjelmat Alueella on sitova tonttijako ja rekisterinpitäjänä on Sastamalan kaupunki. Alueelle on kaupunginhallitus hyväksynyt 27.4.1981 tonttijaon koskien korttelia 49 ja samaan aikaan on hyväksytty korttelin 50 tonttijako. Asemakaavan muutoksen yhteydessä liitteeksi on laadittu 8.3.2016 päivätty tonttijaon muutoskartta. Tonttijako vahvistuu asemakaavan hyväksymisen yhteydessä. Suunnittelualueella ja lähiympäristössä ei ole voimassa rakennuskieltoalueita. Alueella on kaupungin vesijohto-, jätevesi- ja hulevesiviemäriverkostot. KUVA 15: Ote johtokartasta. punainen = jätevesiviemäri sininen = vesijohto vihreä = sadevesiviemäri 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaava-alue on erillispientalovaltaisella alueella oleva rakentumaton yleisten rakennusten korttelialue. Kaavamääräys olisi mahdollistanut esimerkiksi päiväkodin rakentamisen. Päiväkoti- ja koulupalvelut on kuitenkin keskitetty lähemmäs keskustaa ja ajanmukainen päiväkoti on rakennettu Ojansuun kaupunginosaan, eikä yleisten rakennusten korttelialueelle ole Sileekallion alueella enää tarvetta. Tavoitteena on parantaa alueen rakentumisedellytyksiä. Alueelta on tullut kyselyjä vapaista rakentamiseen soveltuvista tonteista, joita ei nykyisin ole tarjolla Sileekallion tai viereisestä Marttilan kaupunginosasta.
Sastamalan kaupunki 10 Kuvat 16 ja 17: Suunnittelualue kadulta nähtynä. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavanmuutos on tullut vireille kaupungin omasta toimesta. Muurainkujan asemakaavan muutos on otettu Sastamalan kaupungin vuosien 2015-2016 kaavoitusohjelmaan aloitettavaksi kaavamuutokseksi. Tekninen lautakunta hyväksyi kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja kaavaluonnoksen 25.6.2015 ja asetti kaavaluonnoksen nähtäville 19.8. 2.9.2015 väliseksi ajaksi. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osalliset ilmenevät kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. 4.3.2 Vireilletulo Asemakaavanmuutos sisältyy kaupungin vuosien 2015-2016 kaavoitusohjelmaan. Kaava kuulutettiin vireille 19.8.2015. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Sastamalan kaupungin tekninen lautakunta hyväksyi 25.6.2015 Muurainkujan korttelin 49 asemakaavanmuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja kaavaluonnoksen sekä päätti asettaa asemakaavan muutosluonnoksen nähtäville osallisten kuulemista varten. Kaavaluonnos oli nähtävillä 19.8. 2.9.2015. Luonnoksesta ei jätetty mielipiteitä. Kaavaluonnoksesta ei jätetty mielipiteitä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä kaupungintalolla ja internetissä kaupungin kotisivuilla. OAS on nähtävillä koko suunnittelun ajan. Kaupunginhallitus hyväksyi kaavaehdotuksen 21.12.2015 ja päätti asettaa asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville osallisten kuulemista varten. Ehdotus oli nähtävillä 14.1.2015-15.2.2015. Ehdotuksesta ei jätetty huomautuksia eikä muistutuksia. Kaavoituksen eri vaiheista on tiedotettu Sastamalan kaupungin julkisten kuulutusten ilmoitustaululla, kaupungin internetsivuilla sekä virallisissa kaupungin päättämissä ilmoituslehdissä (Tyrvään Sanomat, Alueviesti). 4.3.4 Viranomaisyhteistyö OAS ja kaavaluonnos lähetettiin tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten ELY-keskukselle, Pirkanmaan maakuntamuseolle, Caruna Oy:lle, Sastamalan Vedelle ja kaupungin rakennuslautakunnalle. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin lausunto Caruna Oy:lta 26.9.2015. Pirkanmaan maakuntamuseo ilmoitti 17.8.2015, että sillä ei ole kaavahankkeesta huomautettavaa. Pirkanmaan ELY-keskus ilmoitti 14.8.2015, että se ei anna lausuntoa eikä kommentteja asemakaavan muutosluonnoksesta. Tiivistelmä Caruna Oy:n lausunnosta 26.9.2015: Kaava-alueella on Caruna Oy:n sähkönjakeluverkkoa oheisen liitteen 1 mukaisesti. Asemakaavan muutoksella on vaikutusta sähkönjakeluverkkoon. Sähkön käyttö alueella kasvaa jonkin verran. Tämän hetkisten tietojen perusteella meillä ei ole tarvetta varata aluetta puistomuuntamolle ja pystymme järjestämään sähkönjakelun nykyisen olemassa olevan verkon kautta. Meillä ei ole muuta huomautettavaa ko. osallistumis- ja arviontisuunnitelmasta. Toivomme mahdollisuutta antaa lausunnot vielä luonnos- ja ehdotus- vaiheissa, mikäli tonttien käyttötarkoitus muuttuu.
Sastamalan kaupunki 11 Asemakaava ehdotus lähetettiin lausuntoa varten Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Caruna sähkönsiirto Oy:lle, Sastamalan Vedelle ja kaupungin rakennuslautakunnalle. Ehdotuksesta ei saatu lausuntoja. Pirkanmaan Ely-keskus ilmoitti erikseen, ettei se anna lausuntoa asemaakaavan muutosehdotuksesta. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavanmuutoksen tarkoituksena on ajantasaistaa alueen asemakaavaa ja mahdollistaa alueella asuinrakentaminen. Tavoitteena on, että asuinalueen rakenne täydentyy ympäristöön sopivalla tavalla. Kaavassa säilytetään kulkuyhteys Muurainkujalta pohjoispuoliselle puistoalueelle. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavamuutos perustuu yhteen vaihtoehtoon. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavassa osoitetaan erillispientalojen korttelialue (AO), jolla on kaksi tonttia, sekä puisto-aluetta (VP), jonka kautta on yhteys läheiselle kuntoradalle. Tonteille kulku on Muurainkujan kautta. Kortteli numero 49 poistuu käytöstä, kun kaavoitettava alue liittyy osaksi korttelia 50. Korttelialueen tehokkuus on e=0,25, sama kuin viereisten AO-alueiden. Sallittu kerrosluku on Iu2/3, joka ohjaa rakentamaan alle kaksikerroksisia rakennuksia, jollaisena ympäristö on toteutunut. 5.1.1 Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on n. 0,3069 ha. Pinta-ala jakaantuu seuraavasti: Rakennusoikeus Erillispientalojen korttelialue AO-16 A = 0,2894 ha e=0,25. Puisto VP A = 0,0175 ha 5.1.2 Palvelut Matkaa lähimpään kouluun ja päiväkotiin on n. 1 km sekä liike- ja palveluyrityksiin n. 2 km. Asemakaava-alueen vieressä on liikuntaan ja ulkoiluun soveltuva metsäinen puisto, jossa on kuntorata. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3. Aluevaraukset Kaava noudattaa ympäristön toteutunutta tilannetta ja sallii samantyyppisen rakentamisen. Alue ei toteutuessaan tule poikkeamaan rakentuneesta ympäristöstään. 5.3.1 Korttelialueet AO-16 Erillispientalojen korttelialue. Kullekin tontille saa rakentaa enintään kaksi asuntoa käsittävän erillispientalon.
Sastamalan kaupunki 12 Rakennusten etäisyyden naapuritontin rajoista tulee olla 4 m. Rakennuslupaviranomainen voi erityisistä syistä sallia talous- tai autosuojarakennuksen rakennettavaksi lähemmäksi kuin 4 m naapuritontin rajaa 5.3.2 Muut alueet VP Puisto. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaavanmuutos mahdollistaa sen, että rakentamatta jäänyt yleisten rakennusten korttelialue muuttuu erillispientalojen alueeksi. Viereinen asuinalue täydentyy kahdella uudella erillispientalolla. Samalla suunnittelualueen eteläosassa oleva kapea puistokaistale (P) muuttuu osaksi pihapiiriä. Kaistale on erottanut yleisten rakennusten korttelialueen asuintonteista. Laajempaan maisemakuvaan kaavalla ei ole vaikusta. Rakennusoikeuden määrä korttelialueella vähenee tehokkuuden muuttuessa 0,40:stä 0,25:een. Vanhan asemakaavan mukainen yleinen rakennus olisi lisännyt Muurainkujan liikennettä merkittävästi, kun uuden kaavan vaikutus liikennemääriin on vähäisempi. Liikenne lisääntyy kahden erillispientalon rakentuessa. Muurainkujan katualueen toiminta ja huolto säilyy ennallaan. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaava-alueella oleva metsäinen alue muuttuu rakennetuiksi pihapiireiksi. Alueella kasvaa havupuuvaltaista sekametsää. Alueelta ei tunneta luonnonsuojelun kannalta erityisen tärkeitä kohteita. Alue sijoittuu asemakaavan mukaisen puistoalueen reunalle, eikä sillä ole vaikutusta puiston käyttöön tai virkistykseen käytettävissä olevan alueen riittävyyteen. 5.5. Ympäristön häiriötekijät Ympäristössä ei ole todettu erityisiä häiriötekijöitä. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset 5.7 Nimistö Kaavamerkinnät ja määräykset on osoitettu kaavakartassa. Merkinnät ovat pääosin kaavamerkintäasetuksen mukaisia tai niiden muunnoksia. Kaava-alueella ei oteta käyttöön uutta nimistöä.
Sastamalan kaupunki 13 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavan kaavamääräykset ohjaavat alueen ympäröivään asuinalueeseen sopivaksi. 6.2 Toteutuminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista heti kun asemakaavamuutos on kuulutettu lainvoimaiseksi. 6.3 Toteutuksen seuranta Rakennusvalvonnan tulee huolehtia, että rakennuslupasuunnitelmat ja asiakirjat ovat asemakaavan ja asemakaavanmuutoksen mukaisia ja että toteutus on kaavan ja kaavamääräysten mukainen. Sastamalassa 1.10.2015, täydennetty 8.3.2016 Kaavoitusarkkitehti Maankäyttöpäällikkö Kaavavalmistelija Minna Kulojärvi Merja-Liisa Hannuksela Merja Juntunen p. 050 328 0808 p. 0500 776 138 p. 040 826 8417 Sastamalan kaupunki, Yhdyskunta ja ympäristö / Maankäyttö Yhdyskuntasuunnittelu sähköposti: etunimi.sukunimi@sastamala.fi