Sammonlahden päiväkoti toimintakausi 2014-2015 Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma (=esivasuvusu ) sekä toimintakertomus
Arvot LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ARVOT Arvostamme uuteen luotaavaa ajattelua sekä luottamukseen, rehellisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen perustuvaa organisaatiokulttuuria. VARHAISKASVATUKSEN ARVOT Mitä meillä on sovittu seuraavista arvoista: Oikeudenmukaisuus Pohdimme lasten ja henkilöstön kanssa oikeudenmukaisuuden periaatetta arjen eri tilanteissa ja perustelemme sen Sitoudumme noudattamaan yhteisesti sovittuja sääntöjä ja toimintalinjauksia Oppiminen ja ihmisenä kasvaminen Painotamme elämyksien ja kokemuksien kautta oppimista Opettelemme arjessa sopeutumista yhteiskuntaan Luomme turvallista ja luovaa kasvu- ja oppimisympäristöä Pidämme ja uudistamme henkilöstön ammattitaitoa yllä osallistumalla erilaisiin koulutuksiin Kunnioitamme lapsen oppimista ja omaan tahtiin kasvamista. Toimimme lapsen parhaaksi yhdessä vanhempien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Oman itsensä, toisten sekä ympäristön kunnioittaminen Ymmärrämme ja kunnioitamme erilaisuutta Sisäistämme hyvät tavat, rajat ja säännöt Kuuntelemme erilaisia mielipiteitä ja näkemyksiä sekä keskustelemme niistä Pidämme yllä fyysistä ja psyykkistä koskemattomuutta, selvitämme lapsille asioita puhuen ja toiminnan kautta Kohotamme itsetuntoa, kannustamme lapsia ja innostamme heitä omatoimisuuteen (pukeminen, ruokailu jne.) Välittäminen Kohtaamme ja kuuntelemme lapsia ja perheitä aidosti ja vastaamme heidän tarpeisiinsa mahdollisuuksien mukaan Tuemme vastuullista vanhemmuutta korostamalla lapsen parasta Ohjaamme perheitä tarvittaessa muiden tukipalveluiden piiriin Tutustumme lapsiin niin, että syntyy välittäminen sitoutuminen hyvä hoito työn palkitsevuus Rakennamme oma-aikuinen käytännön sekä tutustumiskäyntien avulla sillan perheen ja varhaiskasvatuksen välille turvallisen ja luottamuksellisen hoitosuhteen alkaminen Yhdessä kasvaminen Tiedostamme ja arvostamme omaa kulttuuria tuomalla sitä päiväkodin arkeen ja juhlaan Kunnioitamme ja ymmärrämme eri kulttuureja
Saamme perheiltä tärkeää tietoa heille tärkeistä oman kulttuurin piirteistä Käytämme monikulttuurisuus-työryhmän tuottamaa materiaalia Leikin ja lapsuuden arvostaminen Nostamme arjessa esille lapsen edun ja arvon Annamme lapsen olla lapsi, eikä kuormiteta häntä aikuisten asioilla Annamme lapsille mahdollisuuden suunnitella ja valita leikkejä ja toimintaa kehitystason mukaisesti Mahdollistamme lapsen kehitystason mukaisen leikki- ja oppimisympäristön yhdessä lasten kanssa Kannustamme lapsia vuorovaikutukseen toisten lasten ja aikuisten kanssa Kestävä kehitys Toimimme kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti, lajittelemme ja kierrätämme yhdessä lasten kanssa (Sampo-peikko tunnukset) Puhumme ja keskustelemme lasten kanssa em. asioista Pyrimme ehkäisemään ja vähentämään kiusaamista sosiaalisen ja kulttuurisen kestävänkehityksen kavereita kaikki -teeman mukaan, jotta jokaisella lapsella olisi hyväksytty ja turvallinen olo päiväkodissa MUUT YKSIKÖN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT Tuemme vastuullista vanhemmuutta Painotamme kasvatuskumppanuutta (kuuntelu, keskustelu, kunnioitus) Henkilökunnallamme on myönteinen asenne lapsiin, perheisiin ja työhön Kunnioitamme omaa ja toisen työtä ja erityisosaamista Luotamme omaan ja työkaverin työskentelyyn Vastaamme omalta osaltamme työyhteisön hyvinvoinnista Sitoudumme noudattamaan yhteisesti sovittuja asioita ja linjauksia Tuomme ammatillisesti käsiteltäväksi kehittämiskohteita ja mahdollisia ongelmia Korostamme hyviä tapoja oman esimerkin avulla Toimimme kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti Toimimme ratkaisukeskeisesti ARVIOINTI
Yleiskuvaus päivähoitoyksiköstä lapsiryhmät, ikärakenne henkilöstö päivähoitoyksikön erityispiirteet ja miten ne näkyvät arjessa Sammonlahden päiväkodin lapsiryhmät ja henkilöstö toimintakautena 2014-2015 Sateenkaari (3-5 v.) lto Pirjo Tuosa lto Kirsi Hytti lh Jaana Veijalainen Päivänsini (3-5 v.) lto Arja Koskinen lto Eeva-Liisa Kemppi lh Noora Björn Linnunlaulu (alle 3v.) lto Leila Uski lh Riitta Hurri lh Kristiina Hatinen Aamurusko (alle 3v.) lto Jenna Hämäläinen lh Anne Löf lh Anu Pasi varahenkilö Minna Anttonen Päiväkodin johtaja Helena Vihavainen hoitaa myös Sammonlahden palvelualueen varhaiskasvatuksen esimiehen tehtävät. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja Eija Kalliosaari-Hartikainen on yhteistyökumppani varhaiserityiskasvatuksen asioissa. Päiväkodissa on lähihoitaja- ja sosionomiopiskelijoita sekä yläkoulujen oppilaita Tet-jaksoilla sekä TE-palvelujen kautta työkokeiluhenkilöitä.
Sammonlahden päiväkodin erityispiirteet ja miten ne näkyvät arjessa. Vihreä lippu liehuu päiväkotimme lipputangossa kerran viikossa. Se kertoo suunnitelmallisesta ympäristökasvatustyöstä ja arkisista kestävän kehityksen valinnoista. Syksyllä 2014 anoimme siirtymistä vihreän lipun kestävälle tasolle ja teemoina ovat jätteet ja vesi. Vihreä lippu on oivallinen työkalu toteuttaa varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteita. Lapset ovat aktiivisia toimijoita projektien suunnittelussa, toteutuksessa ja tuloksien arvioinnissa. Päiväkodissamme toimii lapsienemmistöinen Keke-raati. Kestävänkehityksen suunnitelma.doc
Varhaiskasvatussuunnitelma yksikön yhteiset sekä lapsiryhmien tavoitteet ja toimintatavat tarkastelkaa toimintatapoja sekä lasten että kasvattajayhteisön näkökulmasta P. Hakkaraista mukaillen: Päiväkodin arkitodellisuutta välttämättä ohjaakaan hyvänä pidetyt periaatteet ja kasvatuksen tavoitteet, vaan kasvattajien työn organisointia helpottavat tekijät. TYÖTAPA Perustoiminnot: ruokailu, nukkuminen/lepo, pukeutuminen, ulkoilu, wctoiminnot ja siirtymät Lasten työtehtävät Juhlat ja retket: Arjen ja juhlan erottaminen toisistaan, juhlaperinne Vanhempien toiveet (mitä ei ole kirjattu lapsen vasuun) TAVOITTEET JA TOIMINTATAVAT Luomme ruokailuhetkestä miellyttävän ja opetamme hyviä käytöstapoja. Kannustamme lapsia maistelemaan erilaisia ruokia. Totutamme lapsia uusiin ruokiin pienillä annoksilla, joita myöhemmin voimme suurentaa. Mahdollistamme päivittäisen rauhallisen lepohetken. 3-5-vuotiaiden ryhmissä kuuntelemme unimusiikkia ja/tai satua. Tarvittaessa aikuinen on lapsen vieressä rauhoittelemassa. Tuemme lapsen omatoimisuutta pukemisessa ja wctoiminnoissa ikätason huomioiden. Annamme lapselle aikaa pukemisharjoituksiin. Ulkoilemme päivittäin. Noudatamme sovittuja ulkoilusääntöjä ja pihavalvontasuunnitelmaa. Ennakoimme siirtymiä. Kerromme lapsille etukäteen mitä seuraavaksi tapahtuu. Siirtymätilanteet tapahtuvat pienryhmissä. Järjestämme lapsille ikätason mukaisia työtehtäviä. Lapset huolehtivat omista vaatteistaan, korjaavat leikit ja tavarat paikoilleen sekä järjestävät omat ruokailuastiat kärryyn. Vaalimme suomalaista kulttuuriperinnettä. Tutustumme päiväkodin lähiympäristöön. Järjestämme erilaista toimintaa huomioiden suomalaisia perinteitä (esim. suomalaisen kirjallisuuden päivä, joulujuhla, kevätjuhla yms.) ja vuodenaikoihin liittyviä juhlapäiviä. Vietämme lasten syntymäpäiviä. Huomioimme juhlat myös ryhmien koristeluissa. - terveellinen ruokavalio - siisteyskasvatuksen tukeminen - omatoimisuuteen kannustaminen - erilaiset juhlat - ulkoilu turvallisessa ympäristössä - hoitopäivästä kertominen - avoin molemminpuolinen yhteistyö ARVIOINTI
Kieli ja kommunikaatio KOKO YKSIKÖN YHTEISET TAVOITTEET JA SOPIMUKSET Mitä on sovittu? Miten edistämme lasten kielen kehittymistä? Millaista vuorovaikutusta meillä on lasten kesken, lasten ja aikuisten välillä ja aikuisten kesken? Kannustamme lapsia ilmaisemaan omia ajatuksiaan kertomalla. Parhaiten tämä toteutuu pienryhmissä. Arvostamme lasten kertomaa kuuntelemalla ja kirjaamalla ylös vanhempien ja myöhemmin lasten itsensä luettavaksi. Puhumme selkeästi ja käytämme monipuolista sanavarastoa ja sanoitamme koko ajan toimintaamme. Käytämme myös kokonaisia lauseita havainnollistaen asioita samalla. Leikittelemme, riimittelemme sanoilla ja taputamme tavuja, sanoja ja lauseita. Pidämme satutuokioita pienryhmissä, joiden avulla sanavarasto kasvaa ja kielellinen ilmaisu kehittyy. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten suomen kielen oppiminen tapahtuu päiväkodin arkirutiineissa. Käytämme tulkkipalveluita tarvittaessa yhteistyössä perheiden kanssa. Oma-aikuinen toiminta ja pienryhmätoiminta edistävät lapsen kielenkehitystä ja kielen kehityksen seurantaa. Mahdollistamme, että lapsen oppimisympäristössä on kuvia, kirjoitettua tekstiä, kirjoja, pelejä. Käytämme toiminnassamme pcs-kuvia ym. kuvamateriaalia. LAPSIRYHMÄN TAVOITTEET Tavoitteet lasten kielen kehittymiseen Kielen kehittyminen eri orientaatioissa MATEMAATTINEN LUONNONTIETEELLINEN HISTORIALLIS-YHTEISKUNNALLINEN ESTEETTINEN EETTINEN USKONNOLLIS-KATSOMUKSELLINEN Kannustamme ja tuemme lapsia ilmaisemaan omia ajatuksiaan. Arvostamme lasten kertomaa aktiivisesti kuuntelemalla. Puhumme selkeästi käyttäen monipuolista sanavarastoa ja sanoitamme koko ajan toimintaamme. Näin lasten sanavarasto kehittyy ja samalla monipuolistuu. Käytämme kokonaisia lauseita havainnollistaen asioita samalla. Leikittelemme, riimittelemme sanoilla ja taputamme tavuja ja sanoja. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten suomen kielen oppiminen tapahtuu päiväkodin arkirutiineissa. Käytämme tarpeen mukaan tulkkipalveluita yhteistyössä perheiden kanssa. Sanojen tavutus/taputus, lorujen rytmitys Perinnelorut ja sananlaskut Satutuokiot Ystävällinen, toista kunnioittava puhetapa
Vanhempien toiveet (mitä ei ole kirjattu lapsen vasuun) -esineiden ja asioiden nimeäminen TOIMINNAN KUVAUS JA ARVIOINTI Leikkiminen KOKO YKSIKÖN YHTEISET TAVOITTEET JA SOPIMUKSET LAPSIRYHMIEN TAVOITTEET Tavoitteet lasten leikin kehittymiseen (eri teorioiden lähestymistavat) Callois: kilpailu, sattuma, huimaus, jäljittely/ kuvittelu Leikki eri orientaatioissa MATEMAATTINEN LUONNONTIETEELLINEN HISTORIALLIS-YHTEISKUNNALLINEN ESTEETTINEN EETTINEN USKONNOLLIS-KATSOMUKSELLINEN Vanhempien toiveet (mitä ei ole kirjattu lapsen vasuun) Opettelemme matemaattisia käsitteitä toiminnallisesti joka päivä arjessa leikkien, liikkuen ja tutkien. Luonnonmateriaaleja käytämme leikeissä. Opettelemme perinteisiä leikkejä pienryhmissä aikuisen avustuksella sekä puhumme rikasta kieltä. Lapsilla on esteettinen ja monipuolinen leikkiympäristö. Leikeissä otamme toiset huomioon ja kehitämme sosiaalisia taitoja. Lautapelit (kilpailu, sattuma), rakentelu, laulut, lorut Leikkiminen pihalla ja lähiympäristössä (huimaus, kilpailu) Perinneleikit Roolileikit ja kuvittelu teatterinomaisina elämyksinä lapsille ( jäljittely, kuvittelu) Pelaamme ja leikimme yhteisesti sovituilla säännöillä. Leikimme esim. häitä ja ristiäisiä jos ne ovat lapsille ajankohtaisia -jokaiselle lapselle leikkirauha -lapsella leikkikavereita, joiden kanssa harjoitella sosiaalisia taitoja TOIMINNAN KUVAUS JA ARVIOINTI
Liikkuminen KOKO YKSIKÖN YHTEISET TAVOITTEET JA SOPIMUKSET LAPSIRYHMIEN TAVOITTEET Tavoitteet lasten liikkumisen kehittymiseen (Nuori Suomi -materiaalin hyödyntäminen läpi koko vuoden) Liikkuminen eri orientaatioissa MATEMAATTINEN LUONNONTIETEELLINEN HISTORIALLIS-YHTEISKUNNALLINEN ESTEETTINEN EETTINEN USKONNOLLIS-KATSOMUKSELLINEN Vanhempien toiveet (mitä ei ole kirjattu lapsen vasuun) Lasten innostaminen liikkumaan monipuolisesti sisällä sekä ulkona. Järjestämme lapsille ohjattua liikuntaa sekä lapsi voi valita esillä olevista välineistä vapaasti itse. Käytämme omaa salia säännöllisesti sekä liikuntahallia mahdollisuuksien mukaan. Järjestämme koko päiväkodin yhteisiä liikuntatapahtumia ja osallistumme Nuoren Suomen toimintaan ja käytämme materiaalia läpi vuoden. Yhdistämme liikuntaan lukumäärät esim. kiipeä puolapuilla ikäsi verran, hypi trampoliinilla, lelujen kerääminen Teemme retkiä lähiympäristöön esim. metsään, rantaan. Teemme retkiä esim. kirjastoon, Sammonkotiin, lähikoululle, lähikaupan pihapiiriin (kierrätys). Opettelemme retkillä liikennekäyttäytymistä Tanssi; rytmiikka, Metkun palvelut. discot ym. -lapsen kehityksen mukaisen liikkumisen tukeminen -monipuolinen liikkuminen sisällä ja ulkona eri vuodenaikoina TOIMINNAN KUVAUS JA ARVIOINTI
Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen KOKO YKSIKÖN YHTEISET TAVOITTEET JA SOPIMUKSET LAPSIRYHMIEN TAVOITTEET Tavoitteet lasten taiteellisen kokemisen ja ilmaisemisen kehittymiseen Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen eri orientaatioissa MATEMAATTINEN LUONNONTIETEELLINEN HISTORIALLIS-YHTEISKUNNALLINEN ESTEETTINEN EETTINEN USKONNOLLIS-KATSOMUKSELLINEN Vanhempien toiveet (mitä ei ole kirjattu lapsen vasuun) Järjestämme lapsille suunnitelmallista vuodenaikoihin ja juhlapyhiin liittyvää taiteellista ilmaisua. Tarjoamme erilaisia materiaaleja ja tekniikoita. Kannustamme ja ohjaamme lapsia luovuuteen ja itseilmaisuun. erilaisiin muotoihin tutustuminen näytelmät, musiikkihetket, kirjallisuus, elokuvat mm. satujen ja tarinoiden avulla moraalikäsityksistä keskustelu hiljentyminen, keskittyminen, ihmettely, rauhoittuminen TOIMINNAN KUVAUS JA ARVIOINTI
Tutkiminen KOKO YKSIKÖN YHTEISET TAVOITTEET JA SOPIMUKSET LAPSIRYHMIEN TAVOITTEET Tavoitteet lasten tutkimisen kehittymiseen Tutkiminen eri orientaatioissa MATEMAATTINEN LUONNONTIETEELLINEN HISTORIALLIS-YHTEISKUNNALLINEN ESTEETTINEN EETTINEN USKONNOLLIS-KATSOMUKSELLINEN Vanhempien toiveet (mitä ei ole kirjattu lapsen vasuun) Innostamme lapsia ihmettelemiseen, tutkimiseen ja kokeilemiseen. Lapsi tutustuu itseensä ja ympäristöönsä havainnoimalla ja tutkimalla sitä eri aistein. Pienillä tutkiminen tapahtuu pääasiassa leikeissä ja arjen työtehtävissä tutuilla välineillä. Isommilla tutkimista voidaan syventää ja laajentaa tapahtuvaksi erilaisilla tutkimisvälineillä. Vertailu: paljon-vähän, enemmän-vähemmän. Lukumääräkäsite. Luonnon tutkiminen. Vuodenajat. Miten ennen elettiin-nykypäivä. Lähiympäristö. Ympäristön, omien töiden, musiikin kauneuden huomaaminen ja nauttiminen niistä. Vastuunottaminen omista teoista, toisten koskemattomuus, kunnioittaminen ja auttaminen. Mahdollisuus hiljentymiseen ja hiljaisuuden kokemiseen. -lapsen kiinnostuksenkohteiden tukeminen (esim. numerot, kirjaimet) TOIMINNAN KUVAUS JA ARVIOINTI
Toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma (Lähde: Sukupuolisensitiivisyys varhaiskasvatuksessa tasa-arvoinen kohtaaminen päiväkodissa - hanke, Naisasialiitto Unioni) koko yksikön tai lapsiryhmän oma suunnitelma valitaan 1-3 teemaa tasa-arvoisen kasvattajan muistilista.pdf Teema, jota lähdetään edistämään: leikki tyttöjen ja poikien roolit voivat vaihtua esim. kotileikki pojat ja tytöt voivat pukeutua valitsemiinsa roolivaatteisiin autot kiinnostavat myös tyttöjä yhdessäkasvaminen lapset leikkivät yhdessä ikään, sukupuoleen, ihonväriin, kieleen tai kulttuurin katsomatta Kuka seuraa tilannetta ja miten: kasvatushenkilöstö leikkipisteiden seuranta (leikkiikö lapsi aina samaa leikkiä?) tarjolla eri vaihtoehtoja keskustellaan vanhempien kanssa lapsen tasaarvoisuudesta esim. pojalla nukke, vaal.pun. lelu kannustetaan lapsia leikkimään eri tiloissa ja eri kaverien kanssa Miten arvioidaan tilanne: päivittäin muun arvioinnin yhteydessä puheenvuorojen tasapuolinen jako hiljaisten ja arkojen lasten huomioiminen pienryhmätoiminta huomioidaan, että hiljainen lapsi tarvitsee aikaa rohkaistuakseen puhumaan ARVIOINTI
Kiusaamisen ennaltaehkäisyn suunnitelma yksikön yhteinen suunnitelma Mitä kiusaaminen on? Sammonlahden päiväkodin tavoitteena on puuttua jokaiseen kiusaamistilanteeseen rakentavasti huomioiden lapsen ikä- ja kehitystason. Mitä kiusaaminen on: katso kaupungin kiusaamisen ehkäisemisen ja puuttumisen suunnitelma ja katso henkilökunnan arvokeskustelu sosiaalisen kestävän kehityksen pohjalta. Kiusaamisen ehkäisyn keinot Pihavalvonta Pienryhmätoiminta Me hengen luominen Oma-aikuisuus Sosiaalinen ja kulttuurinen Kestäväkehitys Arvokeskustelut henkilökunnan kanssa Työyhteisössä on pohdittu ja kirjattu millä tavalla aggressiivisesti käyttäytyvää lasta tuetaan ja ohjataan Koulutus Kiusaamiseen puuttuminen (miten ja millaisiin tapauksiin puututaan) Kaikkiin tilanteisiin puututaan. Ohjataan lasta ratkaisukeskeisesti ja suunnataan lapsen toiminta positiiviseen tekemiseen Suunnitelman arviointi Kiusaamisen ehkäisemisen suunnitelman arviointi tapahtuu tiimipalavereissa. Uudet työntekijät tutustuvat päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelmaan ARVIOINTI Varhaiserityiskasvatus ja erityisopetus mitä meillä on sovittu työskentelystä erityistyöntekijöiden (veot, puheterapeutti ja reppulastenhoitajat) kanssa? toimintakauden 2014 2015 varhaiserityiskasvatuksen kehittämiskohteet yksikössämme Varhaiskasvatuksen erityisopettaja Eija Kalliosaari- Hartikainen tutustuu ryhmän lapsiin syksyllä. Keväällä on arviointikeskustelut. Lisäksi Eijalta voi varata käyntejä ryhmiin sekä tarvittaessa hän osallistuu vasu-keskusteluihin henkilökunnan ja perheiden kanssa. Myös varhaiskasvatuksen puheterapeutti Riikka Kauranen ja reppu- lastenhoitaja Tuija Kangasmuukko työskentelevät ryhmissä tarvittaessa. Eija toimii tuen kaikilla 3 tasolla yhteistyössä vanhempien ja ryhmien henkilökunnan kanssa. Hän antaa tarpeen mukaan ryhmä- ja yksilöohjausta. Svetlana Lindh (veo) toimii venäjänkielisten lasten kanssa. ARVIOINTI
Suomi toisena kielenä eli S2-opetus Miten yksikössämme toteutetaan S2-opetusta (organisointi, aikataulutus, yhteinen suunnittelu)? Miten S2-opetus näkyy koko toiminnassa? Päiväkodissamme on 15 eri kieli- ja kulttuuritaustaista lasta. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten suomen kielen oppiminen tapahtuu pääasiassa päiväkodin arjessa. Järjestämme S2-lapsille lyhyitä suomen kielen oppimistuokioita ( kielipaja). Käytämme tuokioilla mm. Marjamäellä materiaalia. S2-opetuksen vuosiympyrä.ppt ARVIOINTI Strategia 2013-2016
Strategian toteuttamissuunnitelma 2013-2016 Toimenpiteet toimintakaudella/lukuvuonna 2014 2015 Tavoite 1. Yhteinen myönteinen lappeenrantalainen kasvu- ja oppimiskokemus Toiminnallinen ja projektioppiminen/ilmiölähtöinen oppiminen Mitä tarkoittaa meillä? Miten toteutetaan? Olemme valinneet kestävästä kehityksestä aiheeksi lähiympäristön. Kuuntelemme lasten leikkiä herkällä korvalla ja poimimme sieltä ideoita ja ajatuksia toimintaamme. Myös vuodenajat tuovat toimintaamme monenlaista sisältöä. Tavoite 2. Osallistaminen ja vuorovaikutus Lasten osallisuus Mitä tarkoittaa meillä? Miten mahdollistetaan? Lasten ajatuksia ja mielipiteitä kuunnellaan ja toimintaa suunnitellaan niiden pohjalta mahdollisuuksien mukaan. Oman ryhmän lasten toiveiden ja tarpeiden aistiminen (mikä sopii minun ryhmälleni?). ARVIOINTI Lasten osallisuuden toteutumista voidaan arvioida seuraavilla kysymyksillä: Oliko projekti/toiminta syntynyt aikuisten vai lasten aloitteesta? Asetettiinko tavoitteet yhdessä? Kuultiinko lasten ideoita ja ajatuksia? Millaisia valintoja lapset ovat tehneet? Millaista tietoainesta aikuiset tarjosivat lapsille? Oliko lasten omaehtoista toimintaa? Saivatko lapset tukea projektin/toiminnan toteuttamiseen aikuisilta? Millaisia menetelmiä (toimintatapoja) käytettiin? Huoltajien osallistaminen (kasvatuskumppanuus) Miten mahdollistamme? Vasukeskustelut, kotikäynnit, tutustumiset ym. keskustelut, isänpäivä / äitienpäiväkahvitus Teemme yhteistyötä perheiden kanssa toiminnallisin keinoin ( esim. joulutapahtuma)
Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksista johdetut kehittämiskohteet ja toimenpiteet Mitä kehittämiskohteita ja toimenpiteitä on sovittu? Kehittämiskohteemme on vanhempien osallisuuden lisääminen; uusien yhteistyömuotojen löytäminen yhteistyössä vanhempien kanssa ja toiminnasta tiedottaminen kaikin mahdollisin keinoin. Pyrimme tiedottamaan toiminnastamme monipuolisemmin. Pyrimme saamaan perheitä enemmän osallistumaan toiminnallisilla yhteistyömuodoilla esim. toiminnalliset lasten ja vanhempien yhteiset tapahtumat. Huomioimme vanhempien suullista palautetta kaikesta toiminnasta. Muut yhteistyökumppanit mm. Saimaan tukipalvelut oy:n (Satu) henkilöstö, neuvola, opiskelijat Mitä olemme sopineet, mitä odotamme kumppaneiltamme? Miten kehitämme toimintaamme kumppaneina saamamme palautteen perusteella? Satu oy:n kanssa meillä on yhteistyö palavereja siivouksen ja ruokahuollon osalta. Päiväkodilla on siivoussuunnitelma, jota noudatamme. Ruokapalvelun kanssa pidämme palavereja tarvittaessa esim. ruuan sopivasta määrästä. Neuvolan kanssa teemme tiiviimpää yhteistyötä 1,5 ja 4-vuotiaiden lasten kohdalla täyttämällä kehityksen seurantalomakkeen. Neuvolan terveydenhoitajan pyydämme päiväkodille tarvittaessa vaihtamaan ajatuksia lapsen kehitykseen ja terveyteen liittyvistä asioista. Koulujen opiskelijainfoihin osallistumme mahdollisuuksien mukaan. Lisäksi otamme kouluun yhteyttä tarvittaessa opiskelijan harjoitteluun liittyen. Muita yhteistyökumppaneitamme ovat mm. vanhainkoti, seurakunta, kirjasto, koulut, LUT, lähipäiväkodit, lapsi- ja nuorisovastaanotto. Yhteistyömuodot suunnittelemme yhdessä ko. tahojen kanssa. Palvelualueen sisäisen yhteistyön suunnitelma 2014 2015 koulut ja muut päivähoidon yksiköt Alueen yhteiset kehittämishankkeet (koulut ja päivähoito yksiköt) Lapsen yhtenäinen oppimispolku
Ratkaisukeskeinen tapa toimia ja tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjaantuminen Kestäväkehitys Päivähoitoyksiköt, Mentorointi Perhepäivähoidon varahoidon kehittäminen (perheet tutustuvat päiväkotiimme ennen varahoitoa) Pedagogisen kehittämisen organisointi millaisia rakenteita kehittämistyölle (palaverikäytännöt, työryhmät yms.)? miten jaettua johtamista toteutetaan? Varhaiskasvatusseminaariin osallistuneet lastentarhanopettajat pitivät infot kasvatushenkilöstölle. Pedagogisen toiminnan ohjausryhmänä toimivat päiväkotimme lastentarhanopettajat. Ohjausryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. Ohjausryhmän jäsenet vievät asiat käsiteltäväksi tiimipalavereihin. Käsiteltäviä aiheita esim. - mitä on pedagoginen toiminta ja missä se näkyy - pedagogiikka perustoiminnoissa, leikissä jne. Muut yksikön kehittämishankkeet ja toiminnan painotukset 2014 2015 Olemme mukana alueemme yhteisissä kehittämishankkeissa: kestäväkehitys S2-opetus eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset ja perheet ratkaisukeskeisyys tunne- ja vuorovaikutustaidot Päiväkodissamme on toiminnan teemana tänä toimintavuonna ystävyys. Käsittelemme aihetta esim. Muumitarinoiden avulla Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelmaan liittyvät muut asiakirjat Tiimisopimus Turvallisuuteen liittyvien asioiden huomioiminen päiväkodissa toimintakauden aikana Työhyvinvointisuunnitelma