(Sammonlahden päiväkoti) toimintakausi Varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma (=vasuvusu ) sekä toimintakertomus

Transkriptio

1 (Sammonlahden päiväkoti) toimintakausi Varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma (=vasuvusu ) sekä toimintakertomus

2 Sisällys 1. Yleistä... 4 Arvot... 4 Lappeenrannan kaupungin arvot... 4 Varhaiskasvatuksen arvot... 4 Muut yksikön toimintaa ohjaavat arvot... 5 Yleiskuvaus päivähoitoyksiköstä... 6 Työtavat... 7 Toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma... 9 Kiusaamisen ennaltaehkäisyn suunnitelma Varhaiserityiskasvatus ja erityisopetus Suomi toisena kielenä eli S2-opetus Varhaiskasvatussuunnitelma Lapselle ominaiset tavat toimia Kieli ja kommunikaatio Leikkiminen Liikkuminen Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Tutkiminen Esiopetussuunnitelma... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Oppimiskokonaisuudet... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Ilmaisun monet muodot... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Musiikillinen toiminta... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Käsitöiden tekeminen... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Kuvallinen ajattelu ja kuvailmaisu... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Suullinen ja kehollinen ilmaisu... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Kielen rikas maailma... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Kielelliset taidot... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Minä ja meidän yhteisömme... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Historiallinen näkökulma... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Yhteiskunnalliset asiat... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Eettisyys... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Katsomuksellisuus... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Tutkin ja toimin ympäristössäni... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Matemaattiset taidot... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Ympäristönäkökulma... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Teknologia... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 2

3 Kasvan ja kehityn... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Liikunta... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Ruoka... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Kuluttajuus... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Terveys ja turvallisuus... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Suunnitelma esi- ja alkuopetuksen yhteistyöstä Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Oppilashuolto... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Kuvaus kodin ja esiopetuksen yhteistyöstä... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Yksikkökohtainen oppilashuoltoryhmän toimintasuunnitelma ja toimintakäytänteet... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Perusopetukseen valmistava opetus esiopetuksessa. Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 4. Strategia Strategian toteuttamissuunnitelma : toimenpiteet toimintakaudella/lukuvuonna Tavoite 1. YHTEINEN MYÖNTEINEN LAPPEENRANTALAINEN KASVU- JA OPPIMISKOKEMUS Tavoite 2. OSALLISTAMINEN JA VUOROVAIKUTUS Palvelualueen sisäisen yhteistyön suunnitelma Pedagogisen kehittämisen organisointi Muut yksikön kehittämishankkeet ja toiminnan painotukset (kuten yrittäjyyskasvatus) ESIVASUVUSUN LIITTYVÄT MUUT ASIAKIRJAT Liite 1. Kestävän kehityksen suunnitelma Liite 2. Liikuntasuunnitelma Liite 3. Tiimisopimus Liite 4. Turvallisuuteen liittyvien asioiden huomioiminen päiväkodissa toimintakauden aikana24 Liite 5. Työhyvinvointisuunnitelma

4 4 1. Yleistä Arvot Lappeenrannan kaupungin arvot Arvostamme uuteen luotaavaa ajattelua sekä luottamukseen, rehellisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen perustuvaa organisaatiokulttuuria. Varhaiskasvatuksen arvot Miten minun ja meidän pitää arjessa toimia, jotta teemme arvojen mukaisia valintoja ja tekoja. Mitä meillä on sovittu seuraavista arvoista: Oikeudenmukaisuus Pohdimme lasten ja henkilöstön kanssa oikeudenmukaisuuden periaatetta arjen eri tilanteissa ja perustelemme sen Sitoudumme noudattamaan yhteisesti sovittuja sääntöjä ja toimintalinjauksia Oppiminen ja ihmisenä kasvaminen Painotamme elämyksien ja kokemuksien kautta oppimista Opettelemme arjessa sopeutumista yhteiskuntaan Luomme turvallista ja luovaa kasvu- ja oppimisympäristöä Pidämme ja uudistamme henkilöstön ammattitaitoa yllä osallistumalla erilaisiin koulutuksiin Kunnioitamme lapsen oppimista ja omaan tahtiin kasvamista. Toimimme lapsen parhaaksi yhdessä vanhempien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Oman itsensä, toisten sekä ympäristön kunnioittaminen Ymmärrämme ja kunnioitamme erilaisuutta Sisäistämme hyvät tavat, rajat ja säännöt Kuuntelemme erilaisia mielipiteitä ja näkemyksiä sekä keskustelemme niistä Pidämme yllä fyysistä ja psyykkistä koskemattomuutta, selvitämme lapsille asioita puhuen ja toiminnan kautta Kohotamme itsetuntoa, kannustamme lapsia ja innostamme heitä omatoimisuuteen (pukeminen, ruokailu jne.) Välittäminen Kohtaamme ja kuuntelemme lapsia ja perheitä aidosti ja vastaamme heidän tarpeisiinsa mahdollisuuksien mukaan Tuemme vastuullista vanhemmuutta korostamalla lapsen parasta Ohjaamme perheitä tarvittaessa muiden tukipalveluiden piiriin Tutustumme lapsiin niin, että syntyy välittäminen sitoutuminen hyvä hoito työn palkitsevuus Rakennamme oma-aikuinen käytännön sekä tutustumiskäyntien avulla sillan perheen ja varhaiskasvatuksen välille turvallisen ja luottamuksellisen hoitosuhteen alkaminen

5 5 Yhdessä kasvaminen Tiedostamme ja arvostamme omaa kulttuuria tuomalla sitä päiväkodin arkeen ja juhlaan Kunnioitamme ja ymmärrämme eri kulttuureja Saamme perheiltä tärkeää tietoa heille tärkeistä oman kulttuurin piirteistä Käytämme monikulttuurisuus-ryhmän tuottamaa materiaalia Leikin ja lapsuuden arvostaminen Nostamme arjessa esille lapsen edun ja arvon Annamme lapsen olla lapsi, eikä kuormiteta häntä aikuisten asioilla Annamme lapsille mahdollisuuden suunnitella ja valita leikkejä ja toimintaa kehitystason mukaisesti Mahdollistamme lapsen kehitystason mukaisen leikki- ja oppimisympäristön yhdessä lasten kanssa Kannustamme lapsia vuorovaikutukseen toisten lasten ja aikuisten kanssa Kestävä kehitys Toimimme kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti, lajittelemme ja kierrätämme yhdessä lasten kanssa (Sampo-peikko tunnukset) Puhumme ja keskustelemme lasten kanssa em. asioista Pyrimme ehkäisemään ja vähentämään kiusaamista sosiaalisen ja kulttuurisen kestävän kehityksen kavereita kaikki -teeman mukaan, jotta jokaisella lapsella olisi hyväksytty ja turvallinen olo päiväkodissa Erillinen kestävän kehityksen suunnitelma liitteenä 1. Muut yksikön toimintaa ohjaavat arvot Tuemme vastuullista vanhemmuutta Painotamme kasvatusyhteistyötä (kuuntelu, keskustelu, kunnioitus) Henkilökunnallamme on myönteinen asenne lapsiin, perheisiin ja työhön Kunnioitamme omaa ja toisen työtä ja erityisosaamista Luotamme omaan ja työkaverin työskentelyyn Vastaamme omalta osaltamme työyhteisön hyvinvoinnista Sitoudumme noudattamaan yhteisesti sovittuja asioita ja linjauksia Tuomme ammatillisesti käsiteltäväksi kehittämiskohteita ja mahdollisia ongelmia Korostamme hyviä tapoja oman esimerkin avulla Toimimme ratkaisukeskeisesti

6 6 Yleiskuvaus päivähoitoyksiköstä lapsiryhmät, ikärakenne henkilöstö päivähoitoyksikön erityispiirteet ja miten ne näkyvät arjessa Sammonlahden päiväkodin lapsiryhmät ja henkilöstö toimintakautena Sateenkaari (3-5 v.) lto Pirjo Tuosa lto Riikka Jaala-Pesu lh Jaana Veijalainen avustaja Jenni Peura Päivänsini (3-5 v.) vs. lto Kirsi Hytti lto Eeva-Liisa Kemppi lh Noora Björn avustaja Terhi Sutinen Linnunlaulu (alle 3v.) lto Leila Uski lh Anne Löf lh Milla Kälviäinen Aamurusko (alle 3v.) lto Arja Koskinen lto Mirja Karvonen lh Anu Pasi Varahenkilö Minna Anttonen yhteinen Lappeen päiväkodin kanssa Päiväkodin johtaja Sari Salo hoitaa myös Sammonlahden palvelualueen perhepäivähoidon ohjaajan tehtäviä. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja Anni Ristimäki on yhteistyökumppani varhaiserityiskasvatuksen asioissa. Päiväkodissa on lähihoitaja-, lastenohjaaja- ja sosionomiopiskelijoita sekä yläkoulujen oppilaita Tet-jaksoilla sekä TE-palvelujen kautta työkokeiluhenkilöitä. Vihreä lippu liehuu päiväkotimme lipputangossa kerran viikossa. Se kertoo suunnitelmallisesta ympäristökasvatustyöstä ja arkisista kestävän kehityksen valinnoista. Suomen Ympäristökasvatuksen Seura myönsi Vihreän lipun Sammonlahden päiväkodille neljännen kerran ja päiväkoti siirtyi Vihreän lipun kestävälle tasolle. Vihreä lippu on tunnustuksena korkeatasoisesta, pitkäjänteisestä ympäristökasvatustyöstä. Vihreä lippu on oivallinen työkalu toteuttaa varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteita. Lapset ovat aktiivisia toimijoita projektien suunnittelussa, toteutuksessa ja tuloksien arvioinnissa. Päiväkodissamme toimii lapsienemmistöinen Keke-raati.

7 7 Työtavat Työtavat ovat sekä oppimisen väline että opettelun kohde - vähitellen kehittyvä taito, jota lapset tarvitsevat oppimisen polulla. Tämän vuoksi on tärkeää, että lapsia ohjataan kokeilemaan ja käyttämään erilaisia työtapoja ryhmissä, työpareina ja itsenäisesti. P. Hakkaraista mukaillen: Päiväkodin arkitodellisuutta ei välttämättä ohjaakaan hyvänä pidetyt periaatteet ja kasvatuksen tavoitteet, vaan kasvattajien työn organisointia helpottavat tekijät. Taulukkoon kirjataan: yksikön yhteiset sekä kaikkien lapsiryhmien tavoitteet ja toimintatavat tarkastelkaa toimintatapoja sekä lasten että kasvattajayhteisön näkökulmasta TYÖTAPA Perustoiminnot: ruokailu nukkuminen/lepo pukeutuminen ulkoilu wc-toiminnot siirtymät Lasten työtehtävät Juhlat ja retket: arjen ja juhlan erottaminen toisistaan juhlaperinne Lasten ja vanhempien toiveet TAVOITTEET JA TOIMINTATAVAT Luomme ruokailuhetkestä miellyttävän ja opetamme hyviä käytöstapoja. Tutustumme ruokiin kaikkien aistien avulla ja kannustamme lapsia maistelemaan erilaisia ruokia. Totutamme lapsia uusiin makuihin pienillä annoksilla, joita myöhemmin voimme suurentaa. Mahdollistamme päivittäisen rauhallisen lepohetken. Kaikissa ryhmissä kuuntelemme unimusiikkia ja/tai satua. Tarvittaessa aikuinen on lapsen vieressä rauhoittelemassa. Tuemme lapsen omatoimisuutta pukemisessa ja wctoiminnoissa ikätason huomioiden. Annamme lapselle aikaa pukemisharjoituksiin. Ulkoilemme päivittäin lasten liikuntasuositusten mukaisesti. Noudatamme sovittuja ulkoilusääntöjä ja pihavalvontasuunnitelmaa. Ennakoimme siirtymiä. Kerromme lapsille hyvissä ajoin etukäteen mitä seuraavaksi tapahtuu ja käytämme kuvia päivärytmin selkiyttämiseksi. Siirtymätilanteet tapahtuvat pienryhmissä. Järjestämme lapsille ikätason mukaisia työtehtäviä. Lapset huolehtivat omista vaatteistaan, korjaavat leikit ja tavarat paikoilleen sekä järjestävät omat ruokailuastiat kärryyn. Vaalimme suomalaista kulttuuriperinnettä ja tutustumme niihin kulttuureihin, joista päiväkodin lapset tulevat. Teemme retkiä ja tutustumme päiväkodin lähiympäristöön. Järjestämme erilaista toimintaa huomioiden suomalaisia perinteitä (esim. suomalaisen kirjallisuuden päivä, joulujuhla, kevätjuhla yms.) ja vuodenaikoihin liittyviä juhlapäiviä. Vietämme lasten syntymäpäiviä. Huomioimme juhlat myös ryhmien koristeluissa. - terveellinen ruokavalio - siisteyskasvatuksen tukeminen - omatoimisuuteen kannustaminen - erilaiset juhlat - ulkoilu turvallisessa ympäristössä - hoitopäivästä kertominen - avoin molemminpuolinen yhteistyö - toiminnasta tiedottaminen etukäteen

8 8 Muut työtavat, leikki, tutkiminen ja opetus kuvataan ja dokumentoidaan oppimiskokonaisuuksien yhteydessä. Oppimiskokonaisuuksien yhteydessä kuvataan myös oppimisympäristön järjestämistä sekä kasvattajien työskentelyn periaatteita.

9 9 Toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma Koko yksikön yhteinen tai lapsiryhmän oma suunnitelma. Valitaan 1-3 teemaa. tasa-arvoisen kasvattajan muistilista.pdf Teema, jota lähdetään edistämään: leikki tyttöjen ja poikien roolit voivat vaihtua esim. kotileikki pojat ja tytöt voivat pukeutua valitsemiinsa roolivaatteisiin autot kiinnostavat myös tyttöjä Kuka seuraa tilannetta ja miten: kasvatushenkilöstö leikkipisteiden seuranta (leikkiikö lapsi aina samaa leikkiä?) tarjolla eri vaihtoehtoja keskustellaan vanhempien kanssa lapsen tasaarvoisuudesta esim. pojalla nukke, vaaleanpunainen lelu Miten arvioidaan tilanne: päivittäin muun arvioinnin yhteydessä yhdessäkasvaminen lapset leikkivät yhdessä ikään, sukupuoleen, ihonväriin, kieleen tai kulttuuriin katsomatta kannustetaan lapsia leikkimään eri tiloissa ja eri kaverien kanssa puheenvuorojen tasapuolinen jako hiljaisten ja arkojen lasten huomioiminen pienryhmätoiminta huomioidaan, että hiljainen lapsi tarvitsee aikaa rohkaistuakseen puhumaan

10 10 Kiusaamisen ennaltaehkäisyn suunnitelma Yksikön yhteinen suunnitelma Mitä kiusaaminen on? Sammonlahden päiväkodin tavoitteena on puuttua jokaiseen kiusaamistilanteeseen rakentavasti huomioiden lapsen ikä- ja kehitystason. Mitä kiusaaminen on: katso kaupungin kiusaamisen ehkäisemisen ja puuttumisen suunnitelma ja katso henkilökunnan arvokeskustelu sosiaalisen kestävän kehityksen pohjalta. Kiusaamisen ehkäisyn keinot Pihavalvonta Pienryhmätoiminta Me-hengen luominen Oma-aikuisuus Sosiaalinen ja kulttuurinen Kestäväkehitys Arvokeskustelut henkilökunnan kanssa Työyhteisössä on pohdittu ja kirjattu millä tavalla aggressiivisesti käyttäytyvää lasta tuetaan ja ohjataan Koulutus Kiusaamiseen puuttuminen (miten ja millaisiin tapauksiin puututaan) Kaikkiin tilanteisiin puututaan. Ohjataan lasta ratkaisukeskeisesti ja suunnataan lapsen toiminta positiiviseen tekemiseen Suunnitelman arviointi Kiusaamisen ehkäisemisen suunnitelman arviointi tapahtuu tiimipalavereissa. Uudet työntekijät tutustuvat päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelmaan

11 11 Varhaiserityiskasvatus ja erityisopetus Mitä meillä on sovittu työskentelystä erityistyöntekijöiden (veot, puheterapeutti ja reppulastenhoitajat) kanssa? Varhaiserityiskasvatuksen kehittämiskohteet yksikössämme toimintakaudella Varhaiskasvatuksen erityisopettaja (veo) Anni Ristimäki toimii lapsiryhmien arjessa yhdessä päiväkodin työntekijöiden kanssa. Erityisopettaja on mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa lapsen päivähoidon arkeen tarvittavia tukimuotoja. Tavoitteena on tukea perheitä ja ryhmien henkilöstöä lapsen kasvuun ja oppimiseen liittyvissä asioissa, sekä havaita lapsen tuen tarve riittävän varhain. Erityisopettaja tekee yhteistyötä myös varhaiskasvatuksen puheterapeutin Riikka Kaurasen, Reppu-lastenhoitajien sekä tutkivien ja kuntouttavien tahojen kanssa. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja Svetlana Lindhin työalueeseen kuuluvat kaikki kunnallisessa päivähoidossa olevat venäjänkieliset lapset, jotka tarvitsevat oppimisen ja kehityksen tueksi erityisopettajan asiantuntemusta. Suomi toisena kielenä eli S2-opetus Miten yksikössämme toteutetaan S2-opetusta (organisointi, aikataulutus, yhteinen suunnittelu)? Miten S2-opetus näkyy koko toiminnassa? Päiväkodissamme on 24 eri kieli- ja kulttuuritaustaista lasta, 11 eri maasta. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten suomen kielen oppiminen tapahtuu pääasiassa päiväkodin arjessa. Järjestämme S2-lapsille lyhyitä suomen kielen oppimistuokioita (kielipaja). Käytämme tuokioilla mm. Marjamäellä -materiaalia. S2-opetuksen vuosiympyrä.ppt

12 12 2. Varhaiskasvatussuunnitelma Lapselle ominaiset tavat toimia Kieli ja kommunikaatio Koko yksikön yhteiset tavoitteet ja sopimukset Mitä on sovittu? Miten edistämme lasten kielen kehittymistä? Millaista vuorovaikutusta meillä on lasten kesken, lasten ja aikuisten välillä ja aikuisten kesken? Koko yksikön tavoitteet on kirjattu lapsiryhmän tavoitteisiin. Lapsiryhmän tavoitteet Tavoitteet lasten kielen kehittymiseen Kielen kehittyminen eri orientaatioissa MATEMAATTINEN LUONNONTIETEELLINEN HISTORIALLIS-YHTEISKUNNALLINEN ESTEETTINEN EETTINEN USKONNOLLIS-KATSOMUKSELLINEN Kannustamme ja tuemme lapsia ilmaisemaan omia ajatuksiaan kertomalla. Parhaiten tämä toteutuu pienryhmissä. Arvostamme lasten kertomaa aktiivisesti kuuntelemalla ja kirjaamalla ylös vanhempien ja myöhemmin lasten itsensä luettavaksi. Puhumme selkeästi ja käytämme monipuolista sanavarastoa ja sanoitamme koko ajan toimintaamme. Käytämme kokonaisia lauseita havainnollistaen asioita samalla. Leikittelemme, riimittelemme sanoilla ja taputamme tavuja, sanoja ja lauseita. Näin lasten sanavarasto kehittyy ja samalla monipuolistuu. Pidämme pienryhmissä satutuokioita, joiden avulla sanavarasto kasvaa ja kielellinen ilmaisu kehittyy. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten suomen kielen oppiminen tapahtuu päiväkodin arkirutiineissa. Käytämme tulkkipalveluita tarvittaessa yhteistyöhön perheiden kanssa. Oma-aikuinen toiminta ja pienryhmätoiminta edistävät lapsen kielenkehitystä ja auttavat kehityksen seurannassa. Lapsen oppimisympäristössä on mm. kuvia, kirjoitettua tekstiä, kirjoja ja pelejä. Käytämme toiminnassamme pcs-kuvia ym. kuvamateriaalia. Sanojen tavutus/taputus, lorujen rytmitys Perinnelorut ja sananlaskut Satutuokiot Ystävällinen, toista kunnioittava puhetapa Lasten ja vanhempien toiveet - Esineiden ja asioiden nimeäminen, toiminnan sanoittaminen - Kirjojen lukeminen, käydään kirjastossa lainaamassa kirjoja - Suomen kielen oppiminen

13 Toiminnan kuvaus ja arviointi (peda.net) 13

14 14 Leikkiminen Koko yksikön yhteiset tavoitteet ja sopimukset Koko yksikön tavoitteet on kirjattu lapsiryhmän tavoitteisiin. Lapsiryhmän tavoitteet Tavoitteet lasten leikin kehittymiseen (eri teorioiden lähestymistavat) Leikki eri orientaatioissa MATEMAATTINEN LUONNONTIETEELLINEN HISTORIALLIS- YHTEISKUNNALLINEN ESTEETTINEN EETTINEN USKONNOLLIS- KATSOMUKSELLINEN Opettelemme matemaattisia käsitteitä toiminnallisesti joka päivä arjessa leikkien, liikkuen ja tutkien. Käytämme leikeissä luonnonmateriaaleja. Opettelemme perinteisiä leikkejä pienryhmissä aikuisen avustuksella sekä puhumme rikasta kieltä. Lapsilla on esteettinen ja monipuolinen leikkiympäristö. Leikeissä otamme toiset huomioon ja kehitämme sosiaalisia taitoja. Lautapelit (kilpailu, sattuma), rakentelu, laulut, lorut Leikkiminen pihalla ja lähiympäristössä (huimaus, kilpailu) Perinneleikit Roolileikit ja kuvittelu teatterinomaisina elämyksinä lapsille (jäljittely, kuvittelu) Pelaamme ja leikimme yhteisesti sovituilla säännöillä. Leikimme esim. häitä ja ristiäisiä, jos ne ovat lapsille ajankohtaisia Lasten ja vanhempien toiveet - jokaiselle lapselle leikkirauha - lapsella leikkikavereita, joiden kanssa harjoitella sosiaalisia taitoja - koti-, kampaamo-, rakentelu- ja lääkärileikki - autot, dublot, legot, nuket Toiminnan kuvaus ja arviointi (peda.net)

15 15 Liikkuminen Koko yksikön yhteiset tavoitteet ja sopimukset Koko yksikön tavoitteet on kirjattu lapsiryhmän tavoitteisiin. Lapsiryhmän tavoitteet Tavoitteet lasten liikkumisen kehittymiseen Valo ry:n materiaalin hyödyntäminen läpi koko vuoden Liikkuminen eri orientaatioissa MATEMAATTINEN LUONNONTIETEELLINEN HISTORIALLIS-YHTEISKUNNALLINEN ESTEETTINEN EETTINEN USKONNOLLIS-KATSOMUKSELLINEN Innostamme lapsia liikkumaan monipuolisesti sisällä sekä ulkona. Järjestämme lapsille ohjattua liikuntaa sekä lapsi voi valita esillä olevista välineistä vapaasti itse. Käytämme omaa salia säännöllisesti sekä liikuntahallia mahdollisuuksien mukaan. Järjestämme koko päiväkodin yhteisiä liikuntatapahtumia, osallistumme Valon toimintaan ja käytämme sen materiaalia läpi vuoden sekä hankimme muutakin liikuntaan liittyvää materiaalia päiväkodille. Yhdistämme liikuntaan lukumäärät esim. kiipeä puolapuilla ikäsi verran, hypi trampoliinilla, kerää tietty määrä leluja. Teemme retkiä lähiympäristöön esim. metsään, rantaan. Teemme retkiä esim. kirjastoon, Sammonkotiin, lähikoululle, lähikaupan pihapiiriin (kierrätys). Opettelemme retkillä liikennekäyttäytymistä Tanssimme (rytmiikka), käytämme Metkun palveluita ym. Lasten ja vanhempien toiveet - lapsen kehityksen mukaisen liikkumisen tukeminen - monipuolinen liikkuminen sisällä ja ulkona eri vuodenaikoina - opin tekemään kuperkeikan - ois ees jättitrampoliini - sellainen kupla, missä prinsessat saa mennä - haluan tanssia discossa Erillinen liikuntasuunnitelma liitteenä 2. Toiminnan kuvaus ja arviointi (peda.net)

16 16 Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Koko yksikön yhteiset tavoitteet ja sopimukset Koko yksikön tavoitteet on kirjattu lapsiryhmän tavoitteisiin. Lapsiryhmän tavoitteet Tavoitteet lasten taiteellisen kokemisen ja ilmaisemisen kehittymiseen Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen eri orientaatioissa MATEMAATTINEN LUONNONTIETEELLINEN HISTORIALLIS-YHTEISKUNNALLINEN ESTEETTINEN EETTINEN USKONNOLLIS-KATSOMUKSELLINEN Järjestämme lapsille suunnitelmallista vuodenaikoihin ja juhlapyhiin liittyvää taiteellista ilmaisua. Tutustutamme lapset erilaisiin materiaaleihin ja tekniikoihin. Kannustamme ja ohjaamme lapsia luovuuteen ja itseilmaisuun. Tutustumme erilaisiin muotoihin askartelemalla, maalaamalla, piirtämällä ja muovailemalla. Nautimme näytelmistä, musiikkihetkistä, kirjallisuudesta ja elokuvista. Keskustelemme moraalikäsityksistä mm. satujen ja tarinoiden avulla. Hiljennymme, keskitymme, ihmettelemme ja rauhoitumme. Lasten ja vanhempien toiveet - lauluja, tanssia, musiikkia, juhlia - maalaamista, piirtämistä, askartelua - Voisko maalaustelineet tuua ulos? - Voitasko maalata ulkona vedellä? Toiminnan kuvaus ja arviointi (peda.net)

17 17 Tutkiminen Koko yksikön yhteiset tavoitteet ja sopimukset Koko yksikön tavoitteet on kirjattu lapsiryhmän tavoitteisiin. Lapsiryhmän tavoitteet Tavoitteet lasten tutkimisen kehittymiseen Tutkiminen eri orientaatioissa MATEMAATTINEN LUONNONTIETEELLINEN HISTORIALLIS-YHTEISKUNNALLINEN ESTEETTINEN EETTINEN USKONNOLLIS-KATSOMUKSELLINEN Innostamme lapsia ihmettelemiseen, tutkimiseen ja kokeilemiseen. Lapsi tutustuu itseensä ja ympäristöönsä havainnoimalla ja tutkimalla sitä eri aistein. Pienillä tutkiminen tapahtuu pääasiassa leikeissä ja arjen työtehtävissä tutuilla välineillä. Isommilla tutkimista voidaan syventää ja laajentaa tapahtuvaksi erilaisilla tutkimisvälineillä. Vertailemme: paljon-vähän, enemmän-vähemmän. Opettelemme lukumääräkäsitteitä. Tutkimme luontoa eri vuodenaikoina. Tutustumme historiallisiin asioihin ja esineisiin; miten ennen elettiin - nykypäivä. Tutkimme lähiympäristöä; luonto rakennettu ympäristö. Huomaamme ja nautimme ympäristön, omien ja muiden töiden sekä musiikin kauneudesta. Opimme ottamaan vastuun omista teoistamme, pyrimme toisten koskemattomuuteen, kunnioittamiseen ja auttamiseen. Mahdollistamme lapsille hiljentymisen ja hiljaisuuden kokemisen. Lasten ja vanhempien toiveet - lapsen kiinnostuksenkohteiden tukeminen (esim. numerot, kirjaimet) - tutkitaan metsässä, luolassa mm. ötököitä Toiminnan kuvaus ja arviointi (peda.net)

18 3. Strategia

19 19 Strategian toteuttamissuunnitelma : toimenpiteet toimintakaudella/lukuvuonna Tavoite 1. YHTEINEN MYÖNTEINEN LAPPEENRANTALAINEN KASVU- JA OPPIMISKOKEMUS Toiminnallinen ja projektioppiminen/ilmiölähtöinen oppiminen Mitä tarkoittaa meillä? Miten toteutetaan? Olemme valinneet kestävästä kehityksestä teemaksi sosiaalisen ja kulttuurisen keken. Tavoitteenamme on lasten leikkien sujuminen, hyvät ystävyyssuhteet ja ymmärrys eri kulttuureja kohtaan. Pyrimme myös siihen, että myönteisen palautteen antaminen toisillemme, toisista välittäminen ja positiivisuus kuuluisivat arkeen. Tuomme esiin sosiaalista ja kulttuurista kekeä paitsi arjessa myös erilaisissa tapahtumissa ja tempauksissa. Kuuntelemme lasten leikkiä herkällä korvalla ja poimimme sieltä ideoita ja ajatuksia toimintaamme. Myös vuodenajat tuovat toimintaamme monenlaista sisältöä. Tavoite 2. OSALLISTAMINEN JA VUOROVAIKUTUS Lasten osallisuus Mitä tarkoittaa meillä? Miten mahdollistetaan? Lasten ajatuksia ja mielipiteitä kuunnellaan ja toimintaa suunnitellaan niiden pohjalta mahdollisuuksien mukaan. Oman ryhmän lasten toiveiden ja tarpeiden aistiminen (mikä sopii minun ryhmälleni?). Pienryhmätoiminta mahdollistaa lasten havainnoinnin ja mielenkiinnonkohteiden tunnistamisen ja niiden toteuttamisen.

20 20 Lasten osallisuuden toteutumista voidaan arvioida seuraavilla kysymyksillä: Oliko projekti/toiminta syntynyt aikuisten vai lasten aloitteesta? Asetettiinko tavoitteet yhdessä? Kuultiinko lasten ideoita ja ajatuksia? Millaisia valintoja lapset ovat tehneet? Millaista tietoainesta aikuiset tarjosivat lapsille? Oliko lasten omaehtoista toimintaa? Saivatko lapset tukea projektin/toiminnan toteuttamiseen aikuisilta? Millaisia menetelmiä (toimintatapoja) käytettiin? Oliko lapsilla mahdollisuus suunnitella oppimisympäristöä? Huoltajien osallistaminen (kasvatusyhteistyö) Miten mahdollistamme? Käymme vasukeskustelut kahdesti toimintavuoden aikana, korostamme vanhempien mahdollisuutta vaikuttaa kaikkeen päivähoitoryhmän toimintaan, kyselemme palautetta ja toiveita säännöllisesti.. Monikulttuuriperheet tuovat sisältöä toimintaamme tulemalla esittelemään omaa kulttuuriaan (esim. lauluesitykset, videot ja esineet) päiväkotiin. Alle 3-vuotiaden ryhmissä ensimmäinen tutustuminen lapseen ja perheeseen toteutetaan lapsen kotona, jos se vanhemmille sopii. Kannustamme perheitä käymään tutustumassa päivähoitopaikkaan useita kertoja. Lisäksi keskustelemme vanhempien kanssa tuonti- ja hakutilanteissa, pidämme syksyisin vanhempien infoja/vanhempien iltoja sekä alkuvuodesta eskari-infoja. Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksista johdetut kehittämiskohteet ja toimenpiteet Mitä kehittämiskohteita ja toimenpiteitä on sovittu? Kehittämiskohteemme on vanhempien osallisuuden lisääminen; uusien yhteistyömuotojen löytäminen yhteistyössä vanhempien kanssa. Pyrimme tiedottamaan toiminnastamme monipuolisemmin, esim. Pedanetin käyttöä kehittämällä.

21 21 Muut yhteistyökumppanit mm. Saimaan tukipalvelut oy:n (Satu) henkilöstö, neuvola, opiskelijat Mitä olemme sopineet, mitä odotamme kumppaneiltamme? Miten kehitämme toimintaamme kumppaneina saamamme palautteen perusteella? Satu oy:n kanssa meillä on yhteistyöpalavereja siivouksen ja ruokahuollon osalta. Päiväkodilla on siivoussuunnitelma, jota noudatamme. Ruokapalvelun kanssa pidämme palavereja tarvittaessa esim. ruuan sopivasta määrästä. Neuvolan kanssa teemme tiiviimpää yhteistyötä 1,5 ja 4-vuotiaiden lasten kohdalla täyttämällä kehityksen seurantalomakkeen. Neuvolan terveydenhoitajan pyydämme päiväkodille tarvittaessa vaihtamaan ajatuksia lapsen kehitykseen ja terveyteen liittyvistä asioista. Koulujen opiskelijainfoihin osallistumme mahdollisuuksien mukaan. Lisäksi otamme kouluun yhteyttä tarvittaessa opiskelijan harjoitteluun liittyen. Muita yhteistyökumppaneitamme ovat mm. vanhainkoti, seurakunta, kirjasto, koulut, LUT, lähipäiväkodit, Eksote mm. lasten neurologian poliklinikka, lasten- ja nuorten talo. Yhteistyömuodot suunnittelemme yhdessä ko. tahojen kanssa.

22 22 Kansainvälisyyskasvatus Mitä tarkoittaa meillä? Päiväkodissamme on runsaasti lapsia eri kieli- ja kulttuurialueilta. Tutustumme lasten omiin kulttuureihin. Arvostamme eri kulttuurien elämäntapaa ja huomioimme sen arkipäivässämme. Tuemme ja kannustamme vanhempia ylläpitämään äidinkieltä ja omaan kulttuuriin liittyviä piirteitä ja juhlia. Otamme huomioon perheiden uskonnollisen vakaumuksen ja sen tuomat tavat. Huomioimme erilaisissa tapahtumissa kulttuuriin liittyvät asiat esim. ruokailu, pukeutuminen. Tavoitteet Pyrimme luomaan ja ylläpitämään kansainvälisiä kontakteja sekä kehittämään kotikansainvälisyyttä kehitämme kielitaitoa monipuolisesti avarramme maailmankuvaamme uskallamme toimia ja käyttää vieraita kieliä saamme kokemuksia vuorovaikutuksesta eri kansallisuuksien kanssa ymmärrämme erilaisuutta ja erilaisia kulttuureja tuemme työelämävalmiuksia aktiivisen yrittäjyyskasvatuksen kautta ylläpidämme monipuolisia liikkuvuushankkeita ja jaamme hankkeiden kokemukset oppilaitoksissa ja koulujen kesken jokaisella koululla / alueella on kansainvälisyysvastaava Palvelualueen sisäisen yhteistyön suunnitelma koulut ja muut päivähoidon yksiköt - Päiväkodin johtajat kokoontuvat yhdessä alueen veojen kanssa säännöllisesti aluekokoukseen torstaisin johtoryhmän kokouksen jälkeen sekä päiväkodin johtajat kokoontuvat keskenään sovitusti käsittelemään päivähoitohakemuksia Sammonlahden päiväkotiin (tiistaina klo 8.30). - Alueella on yhteiset avustajat ja varahenkilöt. Avustajilla on alueellinen avustajatapaaminen keväällä ja syksyllä, jonka veot kutsuvat koolle. - Alueen päiväkotien Keke-vastaavat kokoontuvat kerran syys- ja kevätkaudella. Yläkoulu järjestää alueen päiväkodeille Keke-tapahtuman keväisin, jonka järjestäminen on yläkoululaisten opetussuunnitelmassa yhden kurssin sisältönä. - Esi- ja perusopetuksella on yhteisöllinen oppilashuolto, joka kokoontuu yksiköiden suunnitelmien mukaisesti. - Alueella esiopetusryhmät toimivat koulujen välittömässä läheisyydessä.

23 Pedagogisen kehittämisen organisointi Millaisia rakenteita kehittämistyölle (palaverikäytännöt, työryhmät yms.)? Miten jaettua johtamista toteutetaan? Erilaisiin koulutuksiin ja seminaareihin osallistuneet kertovat koulutusten sisällöistä muulle työyhteisölle. Päiväkodissa on kerran viikossa henkilöstöpalaveri, johon mahdollisimman moni osallistuu. Jokainen tiimi kokoontuu säännöllisesti suunnittelemaan ja arvioimaan toimintaa sekä keskustelemaan pedagogisista asioista. Muita työryhmiä perustetaan tarpeen mukaan esim. vasun kirjaaminen. Työntekijöitä kannustetaan oman osaamisen ja vahvuuksien esille tuomiseen sekä hyödyntämiseen työyhteisön hyväksi. 23 Muut yksikön kehittämishankkeet ja toiminnan painotukset (kuten yrittäjyyskasvatus) Olemme mukana alueemme yhteisissä kehittämishankkeissa: kestävä kehitys S2-opetus eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset ja perheet ratkaisukeskeisyys tunne- ja vuorovaikutustaidot

24 24 ESIVASUVUSUN LIITTYVÄT MUUT ASIAKIRJAT Liite 1. Kestävän kehityksen suunnitelma Liite 2. Liikuntasuunnitelma Liite 3. Tiimisopimus Liite 4. Turvallisuuteen liittyvien asioiden huomioiminen päiväkodissa toimintakauden aikana Liite 5. Työhyvinvointisuunnitelma