TURUN KAUPUNGIN VUODEN 2010 TALOUSARVIO JA VUOSIEN 2010 2012 TALOUSSUUNNITELMA Kaupunginvaltuuston vahvistama marraskuun 30. päivänä 2009
SISÄLLYSLUETTELO KÄYTTÖTALOUSOSA Sivu Yleisperustelut 1 Talousarvion toimintamenojen ja tulojen yhdistelmä 15 Talousarvion ja suunnitelman nettoyhdistelmä 16 Hallinto 1 01 Keskusvaalilautakunta 17 1 02 Kaupunginvaltuusto 19 1 03 Tarkastuslautakunta 21 1 04 Kaupunginhallitus 24 1 11 Kaupunginhallitus, omarahoitusosuudet 30 1 12 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta 32 Turku Touring Oy 36 Oy Turku Energia - Åbo Energi Ab 38 Palvelutoimi 1 25 Peruspalvelulautakunta 40 1 52 Liikuntalautakunta 46 1 54 Nuorisolautakunta 51 1 56 Kulttuurilautakunta 56 Myllykoti Oy 64 Forum Marinum säätiö 66 Osaamis- ja elinkeinotoimi 1 40 Opetuslautakunta 68 1 45 Ammattiopetuslautakunta 73 1 46 Ammattikorkeakoulun hallitus 78 Turku Science Park -konserni 83 Koneteknologiakeskus Turku Oy 86 Pilot Turku Oy 88 Turun Aikuiskoulutussäätiö 90 Ympäristötoimi 1 61 Joukkoliikennelautakunta 92 1 63 Ympäristö- ja kaavoituslautakunta 96 1 64 Rakennuslautakunta 102 Kiinteistö Oy Lehtolaakso 105 TVT Asunnot Oy 107 Turun Seudun Vesi Oy 109 Turun seudun puhdistamo Oy 110 Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy 111 Turun Tekstiilihuolto Oy 113 Turun Ylioppilaskyläsäätiö 114 Turun Kaupunkiliikenne Oy 115 Liikelaitosten sitovat osat ja toiminnalliset tavoitteet: 1 70 Vesiliikelaitoksen johtokunta, Turun Vesiliikelaitos 116 1 74 Satamaliikelaitoksen johtokunta, Turun satamaliikelaitos 116 1 75 Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta, Turun Kiinteistöliikelaitos 117 1 77 Tilaliikelaitoksen johtokunta, Turun Tilaliikelaitos 120 1 78 Jätteenpolttoliikelaitoksen johtokunta, Turun Jätteenpolttoliikelaitos 127 1 81 Kunnallistekniikkaliikelaitoksen johtokunta, Turun Kunnallistekniikkaliikelaitos 127
1 82 Viherliikelaitoksen johtokunta, Turun Viherliikelaitos 128 1 83 Talotoimiliikelaitoksen johtokunta, Turun Talotoimiliikelaitos 128 1 84 Kiinteistöpalveluliikelaitoksen johtokunta, Turun Kiinteistöpalveluliikelaitos 128 TULOSLASKELMAOSA Yhdistelmät 130-132 3 01 Verotulot 133 3 02 Valtionosuudet 133 3 03 Korkomenot ja tulot 133 3 04 Muut rahoitusmenot ja tulot 135 9 11 24 Vahinkorahasto 136 Poistot 137 INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA Yhdistelmä 138 Yhdistelmät 140-142 Vahinkorahasto 143 Antolainasaamisten vähennys/lisäys 143 Pitkäaikaisten lainojen vähennys/lisäys 144 Muut maksuvalmiuden muutokset 144 Tulorahoituksen korjauserät 144 HENKILÖSTÖ 145 LIITTEET Liitteinä olevat liikelaitokset 1 70 Vesiliikelaitoksen johtokunta, Turun Vesiliikelaitos 147 1 74 Satamaliikelaitoksen johtokunta, Turun satamaliikelaitos 154 1 75 Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta, Turun Kiinteistöliikelaitos 159 1 77 Tilaliikelaitoksen johtokunta, Turun Tilaliikelaitos 169 1 78 Jätteenpolttoliikelaitoksen johtokunta, Turun Jätteenpolttoliikelaitos 180 1 81 Kunnallistekniikkaliikelaitoksen johtokunta, Turun Kunnallistekniikkaliikelaitos 185 1.82 Viherliikelaitoksen johtokunta, Turun Viherliikelaitos 189 1 83 Talotoimiliikelaitoksen johtokunta, Turun Talotoimiliikelaitos 193 1 84 Kiinteistöpalveluliikelaitoksen johtokunta, Turun Kiinteistöpalveluliikelaitos 197 Talousarvion noudattamista koskevat määräykset vuodelle 201 2010 Vertailuyhdistelmä hallintokuntien ehdotuksista ja yhteenvetotekstit 206 Tunnuslukujen laskentakaavat (yhtiöt ja säätiöt) 213 Valtionosuudet 214 Graafit 218
TALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT Taantuman pahin vaihe takanapäin, mutta nousu jää vaimeaksi julkiseen talouteen syvä alijäämä Valtiovarainministeriön talousennustetiedote 15.9.2009 mm.: Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kokonaistuotanto supistuu tänä vuonna 6 prosenttia ja vuoden 2010 kasvuksi arvioidaan vajaa puoli prosenttia. Työllisten määrä jää yli 90 000 pienemmäksi kuin vuonna 2008 ja työllisyysaste alenee alle 68 prosentin. Työttömyysaste nousee tänä vuonna keskimäärin 9 prosenttiin. Vuonna 2010 työvoiman kysyntä jatkaa laskuaan noin 70 000 hengellä työllisyysasteen alentuessa 66 prosentin tuntumaan ja työttömyysaste nousee keskimäärin 10½ prosenttiin. Vuodesta 1998 ylijäämäisenä pysynyt julkisen talouden rahoitusjäämä kääntyy tänä vuonna reilusti alijäämäiseksi ja alijäämä syvenee edelleen vuonna 2010. Rahoitusasema heikkenee ennusteen mukaan tänä vuonna lähes 13 miljardia euroa viime vuodesta eli 7 prosenttiyksikköä suhteessa kokonaistuotantoon, mikä on suurempi pudotus kuin lamavuonna 1991. Finanssipolitiikka on kasvua tukevaa sekä tänä että ensi vuonna. Maailmantalous supistui erittäin voimakkaasti vuoden 2008 jälkipuoliskolla ja ajautui syvään taantumaan kuluvan vuoden alkupuoliskolla. Reaalitalouden taantuman laukaisi rahoitusmarkkinoiden kriisiytyminen. Rahoitusmarkkinoiden tila on pankkien taseiden hienoisesta parantumisesta huolimatta yhä epätasapainoinen. Riskilisät, jotka heijastuvat luotonantoon ja korkotasoon, ovat alentuneet mutta ovat edelleen korkealla tasolla. Varsinkin pidempiaikaisen rahoituksen saatavuus tulee olemaan lähitulevaisuudessa yhä ongelmallista sekä pankeille että yrityksille. Kansainvälinen talous alkaa toipua loppuvuotta kohden. Elpymisen vaikutukset tuntuvat meillä kohtalaisen hitaasti. Vaikka tuotannon jyrkin supistumiskierre on takanapäin, kansantalous supistuu meillä tänä vuonna 6 prosenttia ja kasvaa ensi vuonna vain vähän. Työttömyys jatkaa kasvuaan. Julkinen talous heikkenee voimakkaasti. Julkisen talouden rahoitusaseman ennustetaan kääntyvän alijäämäiseksi ensimmäisen kerran yli kymmeneen vuoteen ja sen nettoluotonannon supistuvan -4,5 prosenttiin kokonaistuotannosta vuonna 2010. Elvytyksen teho vaimenee Globaalin taloustaantuman seurauksena elvytystoimet monessa maassa ovat olleet tasoltaan ennätyksellisiä ja hyvin laaja-alaisia. Rahoitusjärjestelmän toimintaa on tuettu useilla tavoilla, esimerkiksi julkisen vallan takauksilla, ja lisäksi keskuspankkien harjoittama rahapolitiikka on ollut kasvua tukevaa. Finanssipolitiikan puolella julkista kulutusta on lisätty ja investointiohjelmia käynnistetty. Massiivisen julkisen elvytyksen tehokkuuden arviointi on kuitenkin vielä ennenaikaista, mutta on uskottavaa, että elvytystoimenpiteillä on ollut vaikutusta viimeaikaisiin rohkaiseviin tietoihin taloudellisesta aktiviteetista sekä ulkomailla että kotimaassa. Lähivuosien talouskehitystä arvioitaessa on otettava huomioon, että finanssipolitiikkaa joudutaan muuttamaan kireämmäksi julkisten talouksien suuren velkaantumisen takia. Myös elvyttävän finanssipolitiikan teho heikkenee ajan saatossa. Kestävälle kasvu-uralle palautuminen edellyttää luottamuksen vahvistumista ja markkinavetoisen kasvun käynnistymistä. Erityisesti on pidettävä huolta siitä, että julkisen vallan toimet eivät johda protektionismiin eivätkä myöskään syrjäytä yksityisen sektorin toimeliaisuutta ja sitä kautta tulevaa kasvupotentiaalia. Kansainvälisessä taloudessa käänteen merkkejä Tuotannon kasvuvauhdin puoli vuotta jatkunut jyrkkä hidastuminen vaimeni vuoden 2009 toisella neljänneksellä. Samalla rahoitusmarkkinoiden ongelmat ovat edelleen lieventyneet. Sekä yritysten että kotitalouksien odotukset ovat muuttuneet myönteisemmiksi. Kansainvälisillä osakemarkkinoilla talouden käänteeseen viittaavia merkkejä on ollut näkyvissä keväästä lähtien. Tuotantotarvikkeiden ja öljyn hinnat ovat kääntyneet uudelleen nousuun, kun varastot on saatu sopeutettua alemmalle kysynnän tasolle. On kuitenkin syytä olettaa, että maailmantalouden elpyminen tulee olemaan hidasta, sillä mm. työttömyyden kasvu teollistuneissa maissa pitää kotitaloudet varovaisina. Elpymistä vaikeuttaa ja hidastaa myös se, että kriisi on yleismaailmallinen. Näyttää lisäksi siltä, että elpymisen ajoittuminen ja vahvuus vaihtelevat maittain ja alueittain. Tilanne on paras Aasian suurissa kehittyvissä talouksissa ja sen myötä kasvu alkaa kohentua vähitellen myös Japanissa. Yhdysvalloissa taloustilanteen arvioidaan vakiintuvan vuoden loppuun mennessä. Euroopassa toipuminen voi ajoittua hieman myöhemmäksi kuin muualla. Maailmankauppa supistuu tänä vuonna poikkeuksellisen paljon, kymmenkunta prosenttia ja maailmantalous runsaan prosentin. Molempien kasvuksi arvioidaan ensi vuonna pari prosenttia, eli yhä selvästi vaimeammin kuin viimeisen vuosikymmenen aikana keskimäärin. Vientiteollisuus isojen haasteiden edessä Pitkään jatkunut vientivetoinen talouskehitys katkesi taantuman myötä. Viime vuonna viennin bkt-osuus nousi ennätykselliseen 47 prosenttiin. Kuluvan vuoden alkupuoliskolla tavaraviennin arvo väheni run- 1
saan kolmanneksen edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Kun suhdanteiden ennustetaan kääntyvän paremmaksi esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa loppuvuoden aikana ja raaka-aineiden hintojen normalisoituminen tukee Venäjän vähittäistä elpymistä, on olemassa perusteita Suomen viennin vahvistumiselle vuoden loppupuoliskolla. Silti vienti tulee tänä vuonna supistumaan 22 prosenttia ja myös vientihinnat alenevat tuntuvasti. Viennin määrän ennustetaan kasvavan ensi vuonna vain hiukan, noin 2 prosenttia. Valtiovarainministeriön talousennusteessa kiinnitetään lisäksi vielä huomioita seuraaviin asioihin: - Investointien supistuminen jatkuu - Kotitalouksien varovaisuus heijastuu säästämisasteen nousuna - Työttömyysaste nousee keskimäärin 10½ prosenttiin - Hintojen nousuvauhti maltillista - Julkinen talous ajautuu vaikeaan tilanteeseen taantuman seurauksena - Julkisen talouden rahoitusjäämä kääntyy alijäämäiseksi - Veropohja supistuu mutta menot kasvavat - Kuntien taloudellinen tilanne heikkenee edelleen. Kuntatalouden kehitysnäkymät vuosina 2009 ja 2010, peruspalvelubudjettitarkastelu, valtiovarainministeriö 15.9.2009 mm.: Kuntatalouden ja erityisesti yhteisöverosta riippuvaisten kuntien tila kiristyi alkuvuonna 2009 nopeasti, kun taantuman seurauksena koko maan yhteisöveron tuotto romahti puoleen vuoden 2008 tasosta. Kuntien yhteisövero-osuuden tilapäinen 10 prosenttiyksikön nosto vuosille 2009-2011 lieventää pudotusta, mutta siitä huolimatta kuntien saamat yhteisöverotulot vähenevät kuluvana vuonna n. 400 milj. euroa. Kunnallisveron tuotto lisääntyi vielä tammielokuussa, mutta kunnallisveropohja heikkenee loppuvuonna työllisyysnäkymien synkentyessä. Kunnallisverotulot supistuvat tänä vuonna työpanoksen voimakkaasta heikkenemisestä ja veronkevennyksistä huolimatta vain 0,5 prosenttia, kun työssäkäyvien ansiotaso nousee edelleen voimakkaasti. Lisäksi taantuman ensi vaiheessa lomautukset, irtisanomisajan palkat ja ansiosidonnainen työttömyysturva pehmentävät vaikutusta. Kokonaisuutena kuntien verotulot supistuvat noin 2,5 prosenttia. Valtionosuudet nousevat edelleen kohtuullisen nopeasti, kun veronkevennykset kompensoidaan kunnille ja indeksikorotus on varsin suuri. Vuodesta 2010 on tulossa koko kuntakentälle erittäin vaikea, kun kunnallisveropohja pysyy heikkona työttömyyden lisääntyessä. Kun lisäksi tuloverotuksen keventäminen pienentää kuntien verotuloja, kunnallisverotuloja kertyy vuoden 2009 veroasteella arvioituna n. 450 milj. euroa vähemmän kuin tänä vuonna. Yhteisöveron tuoton arvioidaan hieman lisääntyvän ja kuntien kiinteistöistä perimien verojen rajojen nosto mahdollistaa kunnille vähintään noin 50 milj. euron lisätulot. Kokonaisuutena kuntien verotulojen ennakoidaan vähenevän ensi vuonna noin 2 prosenttia. Valtionosuudet lisääntyvät lähes 8 prosenttia. Verotulokertymien nopea putoaminen merkitsee väistämättä kuntien vuosikatteiden heikkenemistä sekä tänä että ensi vuonna, kun kunnat eivät pysty hillitsemään menojen kasvua yhtä nopeasti. Vuonna 2008 vuosikate oli 2,4 mrd. euroa ja kattoi poistot. Vuosikate oli kuitenkin odotettua heikompi, koska toimintamenojen kasvu nopeutui 7,7 prosenttiin. Investointien kasvun myötä kuntien lainakanta kasvoi edelleen lähes 600 milj. eurolla, joten kuntatalouden lähtötilanne taantumaan on pitkään jatkuneesta nopeasta talouskasvusta huolimatta varsin heikko. Heikon verotulokehityksen lisäksi kuntataloutta rasittavat tänä ja ensi vuonna erityisesti nykyisten sopimuskorotusten aiheuttama ansiotason nousu ja työttömyyssidonnaisten menojen kasvu. Kunnat joutuvat taloutensa tasapainottamiseksi hillitsemään niin käyttömenojen kasvua kuin investointejakin. Laskelmissa on oletettu, että kunta-alan henkilöstön kokonaismäärä ei vuosina 2009 ja 2010 lisäänny. Yleisen hintatason aleneminen laskee ostojen kasvupaineita ainakin tänä ja ensi vuonna. Helmikuun tehty päätös työnantajan kansaneläkemaksun poistamisesta vahvistaa kuntataloutta jo kuluvana vuonna ja erityisesti vuodesta 2010 eteenpäin. Tehdyillä oletuksilla kuntien toimintamenot lisääntyvät kuluvana vuonna 4,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,6 prosenttia. Investointien odotetaan putoavan vuoden 2008 tasolta, vaikka monissa kunnissa investointeja on pyritty pitämään yllä rakentamisen hintojen alentuessa. Edellä kuvatulla selkeästi hidastuvallakin menokehityksellä vuosikate laskisi tänä vuonna 1,7 mrd. euroon ja vuonna 2010 1,2 mrd. euroon. Vuosikate kattaisi tällöin poistoista tänä vuonna n. 85 prosenttia ja ensi vuonna alle 60 prosenttia. Vuoden 2010 tasapainokehitys riippuu pitkälti kuntien tulevista verotukseen ja menojen kasvun hillintään liittyvistä päätöksistä sekä erityisesti kunta-alan työmarkkinaratkaisusta. Kun kunnallisveroaste ei vuonna 2009 noussut ja kuntatalous on viime vuosien korkeasuhdanteenkin jäljiltä alijäämäinen, paineet kunnallisverotuksen kiristymiseen ovat huomattavan suuret. Kiinteistöveroa nostamalla kunnat kykenisivät keventämään kunnallisveroasteeseen liittyviä nousupaineita selvästi. 2
Kuntatalouden tulojen ja ennakoidun menotason välille on talouskriisin seurauksena syntymässä vakava epätasapaino, joka säteilee kuntiin tuntuvasti usean vuoden ajan, vaikka yleinen taloustilanne alkaisikin tämänhetkisten näkymien mukaisesti ensi vuonna hitaasti parantua. Kun jo lähitulevaisuudessa talouskasvun ja sitä kautta kuntien verotulojen kasvun oletetaan jäävän pysyvästi viime vuosia hitaammaksi, on selvää, että kuntatalouden menojen kasvu ei voi jatkua viime vuosien nopeudella. Samalla kun peruspalvelujen kysynnän kasvu ja työmarkkinoiden kiristyminen lisäävät kuntien kustannuspaineita, tuottavuutta parantavien uudistuksien merkitys korostuu entisestään. Peruspalvelubudjettitarkastelu 2010 on tulostettavissa kokonaisuudessaan valtiovarainministeriön verkkosivulta. Tarkastelun liitteenä on valtiovarainministeriön suhdanne-ennusteen tietoja kokonaistaloudellisesta kehityksestä sekä eräitä muita taustaoletuksia kuntien talouteen vaikuttavista tekijöistä. Linkki peruspalvelubudjettitarkasteluun: Peruspalvelubudjettitarkastelu 2010 Kuntatalouden (kuntien ja kuntayhtymien) kehitys vuosina 2008 2013, kuntien tilinpidon mukaan, milj. euroa (käyvin hinnoin) Kuntien verotulot Kuntien peruspalvelut rahoitetaan pääosin kuntien omilla verotuloilla. Verotuloja arvioidaan kertyvän v. 2010 n. 16,8 mrd. euroa. Kuntien verotulojen arvioidaan vähenevän 2 % v. 2010. Talouskasvun hidastuminen loppuvuonna 2008 ja jyrkkä heikkeneminen v. 2009 näkyvät erityisesti yhteisöverokertymän huomattavana alentumisena v. 2009. Vuoden 2009 loppuun mennessä taloudellisen aktiviteetin laskun arvioidaan pysähtyvän, mutta ensi vuonna Suomen talouskasvu jää edelleen verrattain vaatimattomaksi. Vuonna 2010 työttömyyden kasvu heikentää kunnallisveron veropohjaa. Veroperustemuutosten arvioidaan alentavan kunnallisveron tuottoa nettomääräisesti n. 375 milj. eurolla v. 2010. Kunnallisverotuksen perusvähennystä kasvatetaan kaikkein pienituloisimpien verotuksen keventämiseksi. Muutoksen arvioidaan alentavan kunnallisveron tuottoa n. 170 milj. eurolla. Valtion tuloveroasteikkoa kevennetään ja työtulovähennystä kasvatetaan, minkä arvioidaan alentavan kunnallisveron tuottoa n. 145 milj. eurolla. Eläketulon veroasteen pitämiseksi korkeintaan vastaavansuuruisen palkkatulon veroasteen tasolla kunnallisverotuksen eläketulovähennystä kasvatetaan, minkä arvioidaan alentavan kunnallisveron tuottoa n. 65 milj. eurolla. Työsuhdematkalippuun ehdotettujen muutosten arvioidaan vähentävän kunnallisveron tuottoa noin 2 milj. eurolla, pitkäaikaissäästämisen verotuksen uudistamisen 1,6 milj. eurolla ja apurahansaajan eräi- 3
den pakollisten vakuutusmaksujen vähennysoikeuden laajennuksen 1 milj. eurolla. Yksityisten elinkeinonharjoittajien ja maataloudenharjoittajien ansio- ja pääomatulojakoa koskevia säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi siten, että jaettava yritystulo voitaisiin verovelvollisen vaatimuksesta verottaa kokonaan ansiotulona. Tämän arvioidaan lisäävän kunnallisveron tuottoa 10 milj. eurolla. Kunnille aiheutuva nettoverotulomenetys kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta. Taloudellisen aktiviteetin heikkeneminen näkyy erityisen voimakkaasti yhteisöverokertymässä. Vuonna 2009 yhteisöveron kokonaiskertymä supistuu merkittävästi viimevuotiselta tasoltaan. Vuonna 2010 yritysten tuloskehityksessä arvioidaan tapahtuvan käänne parempaan suhdannenäkymien elpyessä. Lisäksi yritysten kannattavuutta parantavat niiden toimenpiteet kulujen karsimiseksi. Yritysten tuloskehityksen kohenemisen oletetaan kuitenkin jäävän vielä ensi vuonna verrattain vaatimattomaksi, ja kuntien yhteisöveron tuoton arvioidaan kasvavan 3,4 % v. 2010. Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta on v. 2009 korotettu väliaikaisesti 10 prosenttiyksiköllä 32,03 prosenttiin. Muutoksen arvioidaan lisäävän kuntien yhteisöverotuloja vuosina 2009 2011 miltei 400 milj. eurolla vuosittain. Kiinteistöveron vaihteluvälin ala- ja ylärajoja korotetaan kuntien verotuottojen lisäämiseksi. Alarajojen korotus kasvattaa kuntien kiinteistöverotuloja automaattisesti arviolta vähintään 50 milj. eurolla. Kiinteistöveroprosenttien ylärajojen korottaminen tarjoaa kunnille mahdollisuuden kasvattaa kiinteistöverotuottoja enimmillään noin 900 milj. eurolla, mikäli kaikki kunnat nostaisivat kiinteistöveroprosenttinsa vaihteluvälin ylärajoille. Kiinteistöveron tuoton arvioidaan kasvavan 8,5 % v. 2010. Keskimääräisen kunnallisveroprosentin oletetaan rahoituslaskelmassa pysyvän vuonna 2010 vuoden 2009 tasolla. Kuntien verotulot suhteessa bruttokansantuotteeseen laskevat hieman. Valtionavut Valtio rahoittaa kuntien peruspalveluja valtionapujen kautta yhteensä 9,6 mrd. eurolla v. 2010. Kuntien valtionavut ovat pääosin laskennallisia ja yleiskatteisia. Laskennallisiin valtionosuuksiin ehdotetaan 8,7 mrd. euroa. Muihin valtionapuihin ehdotetaan 933 milj. euroa. Valtionavut lisääntyvät yhteensä n. 647 milj. eurolla v. 2010. 4
Valtionapujen muutosta vuoteen 2009 verrattaessa on syytä ottaa huomioon kuntatalouden kannalta kustannusneutraalit muutokset, kuten verokevennysten kompensaatioon liittyvä 375 milj. euron lisäys, avo- ja laitoshoidon rajanvedon poistamiseen liittyvä 62 milj. euron vähennys ja tehtävien siirtoihin liittyvä 30 milj. euron vähennys. Muutokset lisäävät valtionosuuksia nettomääräisesti 283 milj. euroa. Päätösperäisten valtiontoimenpiteiden lisäksi valtionavut muuttuvat automaattisesti valtionosuusperusteissa kuten ikä- ja väestörakenteessa tapahtuvien muutosten johdosta. n. 169 milj. euroa. Esiopetusikäisten määrä kasvaa ja peruskouluikäisten määrä vähenee. Opetustoimen osalta ikäluokkien pienentymisestä aiheutuvasta valtionosuuksien laskennallinen säästöstä kohdennetaan 25.5.2007 kehyspäätöksen mukaan v. 2010 n. 22 milj. euroa koulutuksen laadun kehittämiseen. Lukioon ja ammatilliseen peruskoulutukseen siirtyvän ikäluokan koko pysyy vielä v. 2010 nykytasolla. Korkea-asteelle siirtyvien ikäluokassa ei myöskään tapahdu muutoksia. Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten osuudet kasvavat kaikilla koulutusasteilla. Aikuiskoulutuksen kysyntä kasvaa. Indeksikorotukset Vuonna 2010 valtionosuuksiin tehdään 2,4 prosentin suuruinen indeksikorotus, johon sisältyy 0,4 prosenttiyksikköä vuoden 2008 tason korjausta. Indeksikorotus lisää valtionosuuksia 209 milj. eurolla, josta kuntien ja kuntayhtymien osuus on 183 milj. euroa. Valtionosuuksien tasaukset Väestön ja ikärakenteen muutokset Tehtäväkohtaisia ja yleistä valtionosuutta lisätään tai vähennetään kuntakohtaisesti valtionosuuksien tasauksella, joka perustuu kunkin kunnan laskennallisten verotulojen määrään. Vuoden 2010 tasaus perustuu verovuoden 2008 tietoihin. Kuntien valtionapuihin vaikuttaa myös ikärakenteen ja väestön määrän muutos. Muutoksesta johtuen sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet lisääntyvät n. 58 milj. eurolla v. 2010. Laskennalliset kustannukset lisääntyvät sosiaali- ja terveydenhuollossa 5
Verotuloihin perustuvien valtionosuuksien tasauslisien määrä on n. 785 milj. euroa, jossa lisäystä edelliseen vuoteen on n. 21 milj. euroa. Tasauslisää saa 265 kuntaa. Valtionosuuksien tasausvähennys tehdään 61 kunnalle, määrältään n. 790 milj. euroa. Taulukot 10 ja 11 sisältävät arvioita kuntien rahoitusosuuksista. Tuottavuuden parantaminen Hallitus käsitteli politiikkariihessään 24.2.2009 Paras-uudistusta ja linjasi, että toteuttamista vauhditetaan palvelurakenteiden uudistamista korostaen kustannuskehityksen hillitsemiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Politiikkariihessä velvoitettiin 20 suurinta kuntaa laatimaan palveluidensa kehittämiseksi tuottavuusohjelmat. Tuottavuusohjelmien toimintaa arvioidaan ja niiden perusteella syntyneitä hyviä käytäntöjä sovelletaan myös muissa kunnissa. Työn valmistelu on aloitettu ja sitä tehdään yhteistyössä kuntien kanssa. Politiikkariihen linjausten mukaisesti valtio on käynnistänyt yhteistyössä Kuntaliiton kanssa normitalkoiden valmistelun. Normitalkoissa kartoitetaan ja pyritään poistamaan tuottavuuden parantamista estäviä ja palvelurakenteiden jäykkyyksiä ylläpitäviä normeja. Lisäksi politiikkariihessä linjattiin, että kunnille ja kuntayhtymille asetetaan tuottavuuden parantamista koskevat valtakunnalliset tavoitteet hyödyntäen kehitettäviä tuottavuus- ja kustannuslaskentamittareita. Kuntien ja kuntayhtymien sekä muiden opetuksen järjestäjien on laadittava suunnitelma tuottavuuden parantamista koskevista toimenpiteistä. Peruspalveluohjelmamenettelyssä on sovittu arvioitavan valtakunnallista peruspalvelujen tuottavuuskehitystä yhteisesti päätettyjen tuottavuusmittareiden avulla. http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/03_kunnat/20090915perusp/peruspalvelubudjettitarkastelu_2010.pdf Valtiovarainministeriön kansantalousosaston suhdannekatsaus 18.12.2009: Maailmantaloudessa taantuman syvin vaihe on ohitettu ja taloudellinen aktiviteetti on elpymässä. Kasvuvauhdin oletetaan kuitenkin jäävän ennustehorisontilla maltilliseksi. Suomessa taloudellisen toimeliaisuuden alentuminen oli viime vuoden lopulla ja kuluvan vuoden alkupuoliskolla jyrkkää. Suhdanteen pohjakosketus on takana, ja talous on asettumassa aiempaa hitaamman kasvun uralle. BKT supistuu kuluvana vuonna 7,6 %. Ensi vuonna kasvu on 0,7 % ja kiihtyy 2 ½ prosentin tietämiin vuonna 2011. Työllisten määrä vähenee tänä vuonna 80 000 henkilöllä, ja työttömien määrä lisääntyy yli 50 000:lla. Työttömyysaste nousee tänä vuonna keskimäärin 8½ prosenttiin. Ensi vuonna työllisyystilanne heikkenee edelleen ja työttömyys kohoaa keskimäärin 10 ½ prosenttiin. Inflaation ennustetaan pysyvän maltillisena seuraavien kahden vuoden ajan. Palkansaajien ansiot nousevat kuluvana vuonna 4 % ja seuraavina kahtena vuotena hieman hitaammin. Valtion rahoitusasema heikentyy tänä vuonna ennätyksellisen voimakkaasti ja säilyy vielä vuonna 2011 yli 11 mrd. eurossa. Julkisen talouden alijäämän ennustetaan syvenevän ensi vuonna 3 ½ prosenttiin BKT:sta. Vuonna 2011 alijäämä hieman pienenee. Kuntatalous heikkenee tänä vuonna ja pysyy kunnallisverotuksen yllättävän suuresta kiristymisestä huolimatta heikkona myös ensi vuonna. 6
KAUPUNGIN TALOUSARVION LAADINNAN YLEISPERUSTELUT Toimintaympäristö Väestö Turun asukasluku oli vuoden 2008 lopussa 175 582 henkeä, joista naisia oli 92 887 henkeä. Turku on asukasluvultaan Suomen viidenneksi suurin kaupunki ja Turun seutukunta kolmanneksi suurin kaupunkiseutu. Kaupungin väkiluku kasvoi jatkuvasti 1970-luvun puoleen väliin asti, minkä jälkeen se alkoi laskea hitaasti. Väkiluvun kasvu on taas jatkunut 1990-luvun alusta. Muuttotilastoissa näkyy selvästi koulutuskaupungille luonteenomainen verrattain suuri kausivaihtelu. Korkeakoulujen ansioista Turussa on runsaasti 18 30-vuotiaita asukkaita. Turun ongelmana on ollut opiskelijoiden poismuutto kaupungista valmistumisen jälkeen. Turun väestöön vaikuttaa myös huolestuttavan suuri muuttotappio naapurikuntiin. Ruotsia puhuvien osuus on ollut pitkään hieman yli viisi prosenttia. Muita kieliä kuin suomea tai ruotsia puhuvia oli vuodenvaihteessa 11 800. Muunkielisen väestön määrä on kasvanut nopeasti viime vuosina. Turun suurimmat muunkieliset ryhmät ovat kokojärjestyksessä venäjä, arabia, kurdi, albania, viro, somalia, englanti, vietnam, persia, kiina ja espanja. Ulkomaalaisperäisen väestön viime vuosien kasvu on perustunut siirtolaisuuden ohella myös muuttoon muualta maasta Turkuun. Tilastokeskuksen tuoreen väestöennusteen mukaan Turun kaupungin väestö tulee kasvamaan lähivuosina hyvin maltillisesti. Ennusteen mukaan vuonna 2010 väestöä olisi 176 200 henkeä ja 179 600 vuonna 2020. Vähäinen väestön kasvu ei sinällään aiheuta kaupungin palvelutuotannolle erityisiä ongelmia. Sen sijaan palvelutuotannon suunnittelussa on otettava huomioon eri ikäryhmien sisällä tapahtuvat muutokset. Merkittävintä on yli 85-vuotiaiden vanhusten määrän nopea kasvu. Ikäryhmän kokoa on jouduttu korjaamaan ennusteesta toiseen ylöspäin. 185 000 180 000 175 000 170 000 165 000 160 000 155 000 Turun väestöennuste 2009-2025 7 000 6 000 5 000 4 000 85 vuotta täyttäneet 150 000 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 3 000 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 Lähde:Tilastokeskus Työttömyys Vuoden 2008 marraskuussa Turun työttömien määrä ja työttömyysaste kääntyivät kasvuun. Vuodesta 2005 alkanut työttömyyden väheneminen päättyi. Elokuun lopussa 2009 työttömien määrä oli Turussa 10 671, joka oli 2 750 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömiä miehiä oli 6 108 ja naisia 4 563 ja työttömyysaste 12,2 %. Miesten osuus vuodessa tapahtuneesta työttömien määrän lisäyksestä oli 74 %. Alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi edellisvuoden 855:stä 1 457:än eli 70 %. Myös Turun pitkäaikaistyöttömien määrä on alkanut kasvaa. Määrä oli elokuussa lähes kaksikymmentä prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Kuudesta suurimmasta kaupungista Turun työttömyysaste 12,2 % oli Espoon 6,6 %, Helsingin 8,3 % ja Vantaan 8,7 % jälkeen neljänneksi matalin. Oulun työttömyysaste oli 13,4 % ja Tampereen 14,6 % ja koko maan työttömyysaste oli 9,9 %. Turussa, kuten monissa muissakin seutukunnan keskuskaupungissa, työttömyysaste on korkeampi 7
kuin ympäröivissä kehyskunnissa. Vaikka Turun työttömyysaste on alempi kuin Oulun tai Tampereen, naapurikuntien työttömyysasteet ovat Turun seudulla suhteellisesti alemmat kuin vertailualueilla. Lähde: TE-keskus Valtuustoryhmien välinen sopimus valtuustokaudelle 2009 2012 ja valtuustokaudella laadittavat ohjelmat Kaupunginvaltuusto päätti 16.2.2009 55 hyväksyä valtuustoryhmien välisen sopimuksen valtuustokaudelle 2009 2012. Linkki päätökseen: Valtuustoryhmien väliseen sopimukseen liittyvä lisämuistio, linkki päätökseen: http://www05.turku.fi/ah/kh/2009/0302006x/2052437.htm http://www05.turku.fi/ah/kv/2009/0216002x/2036137.htm Turku-sopimus Kaupunginvaltuusto päätti 9.3.2009 78 valtuustokauden 2009 2012 aikana laadittavista ohjelmista. Linkki päätökseen: http://www05.turku.fi/ah/kv/2009/0309003x/2049506.htm Turku-sopimus jakautuu kolmeen strategiseen teemaan: vetovoimaisuus ja kilpailukyky, asukkaiden hyvinvointi sekä resurssien tasapainoinen ohjaus. Kukin teema jakautuu ohjelmiin seuraavasti: Vetovoimaisuus ja kilpailukyky -teemaan sisältyvät ohjelmat ovat: Osaamis- ja elinkeino-ohjelma Asunto- ja maankäyttöohjelma Vetovoimaohjelma Ilmasto- ja ympäristöohjelma Asukkaiden hyvinvointi -teemaan sisältyvät ohjelmat ovat: Lasten- ja nuorten hyvinvointiohjelma Työikäisten ohjelma Senioriohjelma Resurssien tasapainoiseen ohjaukseen sisältyvät ohjelmat ovat: Talousohjelma Turun kaupungin omistajapolitiikka Henkilöstöohjelma Palveluohjelma Talousohjelma Talouden tasapainottamisen välineeksi valmisteltua Turun kaupungin talousohjelmaa ja talouden mitoituksia vuosille 2010-2012 käsiteltiin kaupunginvaltuustossa 22.6.2009. Kaupunginvaltuusto päätti tällöin hyväksyä talousohjelman tietyillä muutoksilla ja lisäyksillä. Kaupunginvaltuusto päätti lisäksi, että valtuuston päätöksen toimeenpanon yhteydessä kaupunginhallitus päättää kunkin kohdan aikataulutuksesta ja vastuutahosta, mitkä tuodaan kaupunginvaltuuston käsittelyyn syyskauden 2009 alussa, ja että talousohjelmatyötä jatketaan siten, että tarvittavista lisätoimenpiteistä voidaan päättää vuoden 2010 talousarvion laadinnan yhteydessä. Vuoden 2010 talousarviota ja vuosien 2010-2012 taloussuunnitelmaa on valmisteltu hallintokunnissa siten, että ne talousohjelmassa hyväksytyt toimenpiteet, jotka ehtivät vaikuttaa vuonna 2010 talouden tasapainottumiseen on käytetty hyväksi ja ne toimenpiteet, jotka ajoittuvat myöhemmäksi on huomioitu taloussuunnitelmassa. Talousohjelman mahdolliset säästöt ovat osa sitä menojen karsintaa, jota joudutaan nyt tekemään. Talousarvioon sisältyy vielä uusia esityksiä toiminnallisiksi muutoksiksi, joilla saadaan menojen kevennystä tulevaisuudessa. Linkki kaupunginvaltuuston päätökseen 22.6.2009 172 http://www05.turku.fi/ah/kv/2009/0622010x/2123961.htm Linkki kaupunginhallituksen täytäntöönpanopäätökseen 17.8.2009 420 http://www05.turku.fi/ah/kh/2009/0817020x/2144547.htm 8
Talousarvion laadinnan perusteet Kaupungin verotulot Verotulot ovat kaupungin tärkein tulonlähde ja niillä arvioidaan kolmannen ennusteen mukaan (verotulot ja valtionosuudet päivitetty toteutuneiden tilitysten mukaan) katettavan tämän vuoden palveluiden ja hallinnon nettomenoista 60,2 prosenttia. Verotuloista kunnallisvero on merkittävin ja toteutuneiden tilitysten mukaan vuoden 2009 kertymä on 497,1 milj. euroa ja osuus kokonaisveroista on 86,5 prosenttia. Yhteisöveroa kertyi 45,0 milj. euroa ja yhteisöveron osuus kokonaisveroista on 7,8 prosenttia. Kiinteistöveroa kertyi 32,4 milj. euroa ja sen osuus kokonaisveroista on 5,6 prosenttia. Kiinteistöverolaki muutti yleisen kiinteistöveron vaihteluvälin nykyisestä 0,50 1,00 prosentista 0,60 1,35 prosenttiin ja vakituiseen asumiseen käytettävän rakennuksen kiinteistöveron vaihteluvälin nykyisestä 0,22 0,50 prosentista 0,32 0,75 prosenttiin. Kaupunginvaltuusto päätti 16.11.2009 tuloveroprosentista ja kiinteistöveroprosenteista. Kunnallisveroprosentiksi määrättiin 18,75 ja vakituiseen asumiseen käytettävän rakennuksen kiinteistövero korotettiin uuteen alarajaan 0,32. Yleinen kiinteistöveroprosentti korotettiin 1,00 prosenttiin sekä rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 3,00 prosenttiin. Seuraavassa taulukossa ennustetaan verotulot talousarvio- ja taloussuunnitteluvuosille. Verotulojen ennustamisessa käytetään pohjataulukkona Kuntaliitolta tilattua veroennustekehikkoa. Verotulot 2008 2012 milj. TP 2008 Tot. 2009 TA 2010*) TS 2011*) TS 2012*) Kunnallisvero 484,0 497,1 478,2 499,3 527,7 Yhteisövero 58,9 45,0 45,3 52,2 40,1 Kiinteistövero 30,4 32,4 38,0 39,0 39,9 Yht. 573,4 574,5 561,5 590,5 607,7 Muutos-% 2008 2009 2010 2011 2012 Kunnallisvero 5,2 2,7-3,8 4,4 5,7 Yhteisövero 13,4-23,7 0,8 15,1-23,2 Kiinteistövero 5,1 6,5 17,3 2,6 2,3 Yhteensä 6,0 0,2-2,3 5,2 2,9 *) kunnallisveron ja kiinteistöveron korotukset Valtionosuudet vuonna 2008 2012 Hallitus on tehnyt esityksen eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta, laiksi opetusja kulttuuritoimen rahoituksesta ja laeiksi eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta. Hallituksen esitys (He 174/2009) vuoden 2010 valtionosuusuudistuksesta on annettu 2.10.2009. Esityksen mukaan nykyisen järjestelmän valtionosuuden määräytymisperusteet säilyvät lähes nykyisellään. Yleinen valtionosuus, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden määräytymisperusteet sekä verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus säilyvät nykyisen mukaisena. Muutoksia tulee sen johdosta, että esi- ja perusopetuksen valtionosuudet maksetaan kunnille ikäluokkapohjaisesti (6-15 ikävuodet). Erityisopetuksen porrastus poistetaan. Myös kouluverkkotekijä poistetaan, mutta vaikutus otetaan huomioon asukastiheystekijää muuttamalla. Lievästi ja vaikeimmin vammaisten oppilaiden opetuksen järjestäminen turvataan takaamalla opetuksen järjestäjille nykyisen tasoinen rahoitus irrallaan yhden putken mallista. Koska esi- ja perusopetuksen valtionosuudet vuoden 2010 alusta maksetaan kunnille, on kuntien maksettava korvaus oppilaan käydessä toisen kunnan tai yksityisen opetuksen järjestäjän koulua. Korvauksesta ja korvauksen perusteista säädettäneen laissa. Yhden putken mallin mukainen valtionosuus päätetään ja maksetaan yhtenä kokonaisuutena. Kunnan laskennallisesta valtionosuuden perusteesta vähennetään yksi mallille yhteinen omarahoitusosuus, joka lasketaan valtakunnallisen kustannustenjakoa kuvaavan valtionosuusprosentin perusteella. Tämän ulkopuolella on asukaskohtainen yleinen valtionosuus. Valtionosuuksien tasaus säilyy nykyisenä ja liitetään yhden putken osuuteen. 9
Maksatuksessa on tarkoitus yhdistää myös yhden putken mallin ulkopuolelle jäävät opetusministeriössä edelleen päätettävät valtionosuudet. Tällöin esim. vielä ylläpitäjäjärjestelmään jäävien lukion, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun asukaskohtainen omarahoitusosuus yhdistyisi maksatuksessa kuten myös muut erikseen määräytyvät kuntien laskennalliset valtionosuudet. Edellä mainituissa poliittisissa päätöksissä on linjattu, että nyt tulevassa uudistuksessa ei saisi tapahtua muutoksia kustannuksissa kuntien ja valtion välillä eikä myöskään yksittäisten kuntien välillä. Mahdolliset kuntakohtaiset järjestelmämuutoksen vaikutukset nollataan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ilmeisesti yleisen valtionosuuden yhteydessä mahdollinen järjestelmämuutoksen vaikutus vähennetään tai hyvitetään riippuen siitä, osoittaako järjestelmämuutos voittoa vai tappiota. Tämä korjaus tehdään valtionosuuksiin vuoden 2009 tasossa tehdyn vaikutuslaskelman mukaisena vuosittain toistaiseksi. Arvio Turun vuoden 2010 valtionosuuksista pohjautuu vuoden 2010 peruspalvelubudjettitarkasteluun sekä valtionosuusuudistukseen. Vuoden 2010 valtionosuuksien on talousarvioesityksessä arvioitu nousevan 3,8 % vuoden 2009 tasosta. Kokonaismääräksi tulee noin 304 milj. euroa. Valtionosuuden kuntakohtaista määrää ei voida tässä vaiheessa kovin tarkasti arvioida, sillä tarvittavaa laskenta-aineistoa ei ole vielä saatavissa. Vuoden 2010 valtionosuuksia korottavat verotulopohjan leikkauksien kompensaatiot, jotka tehdään valtionosuuksiin. Lisäksi valtionosuuksia korottavat indeksitarkistus ja ammattikorkeakoulun ja ammattiinstituutin oppilasmäärien kasvut. Valtionosuudet esitetään käytettäväksi yleiskatteellisesti. Laskennallisen yksikköhintarahoituksen perusteella osoitettavia valtionosuuksien kasvuja ammattiopetukseen, ammattikorkeakouluopetukseen ja kulttuurilaitoksille ei ole voitu osoittaa määrärahoissa viime vuosina kireän taloustilanteen vuoksi. Tarkemmat valtionosuuslaskelmat ovat talousarvion liitteenä. TP 2008 Tot. 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 Valtionosuudet, milj. 270,6 293,2 304,3 311,9 321,9 Kasvu-% 12,1 8,3 3,8 2,5 3,2 Investoinnit Vuoden 2010 talousarviossa on investointimäärärahoja selkeästi enemmän kuin vuonna 2009. Investointien nettomeno on lähes 71 milj. euroa ja tässä otettu huomioon myös työllisyysnäkökohta. Investointien kohdentamisessa on pääpaino ollut tuottavaksi osoitettujen investointien toteuttaminen. Erityisesti vuosiin 2010-2011 painottuu informaatioteknologiaan ja Alfa-hankkeeseen liittyvät investoinnit. Rakennusten saneerauskohteissa on erityisesti huomioitu terveydelle vaarallisten kohteiden kunnostaminen. Nettoinvestointiluvut ovat seuraavat: TP 2008 Enn. 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 Nettoinvestoinnit 47,2 54,2 70,9 49,1 52,9 *) nettoinvestoinnit = investointimenot-rahoitusosuudet investointeihin-pysyvien vastaavienhyödykkeiden luovutustulot Tarkastelemalla kaupungin tulorahoituksen ja nettoinvestointien määriä toisiinsa viimeisimmän tilinpäätöksen, kuluvan vuoden sekä uuden talousarvioja taloussuunnittelujakson aikana on havaittavissa, että tulorahoitus kattaa investointien toteutettua määrää n. 31 73 %. Loppurahoitus on katettu velalla, antolainojen pääomilla ja omaisuuden myyntituloilla. Investointien omahankintamenot ovat seuraavat: TP 2008 Enn. 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 Investoinnit* 71,0 70,3 102,4 105,1 102,9 *) investointien omahankintameno = investointimenot-rahoitusosuudet investointeihin 10
Investointien tulorahoitusprosentti vuosina 2008 2012: TP 2008 Enn. 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 Investointien tulorahoitus-% 32,7 76,3 31,1 65,6 72,8 Talousarvion tasapainotus Ryhmien välisessä sopimuksessa on tavoitteena talouden tasapaino vuonna 2010. Tämän vuoksi hallintokunnille jouduttiin laatimaan ohjeluvut sellaiseen toimintakatteeseen pohjautuen, mikä yhdessä silloin arvioitujen verotulojen, valtionosuuksien ja rahoitustulojen ja -menojen kanssa tuotti lähes tasapainoisen tuloslaskelman. Ohjeluvut olivat kautta linjan kulumassa olevaa vuotta tiukemmat. Ohjelukuihin pääsemiseksi hallintokuntien edellytettiin toteuttavan rakenteellisia muutoksia sekä muita säästötoimenpiteitä, jotka sisältyvät osin myös talousohjelman toimenpiteisiin. Hallintokuntien talousarvioesitysten jälkeen talouden tasapaino oli äärimmäisen kaukana. Esitysten jälkeen koottiin tuloslaskelma, johon on huomioitu viimeisimmät verotuloennusteet. Tämä koonnin mukaan kaupungin alijäämä vuonna 2010 olisi noin 85 milj. euroa. Kaupunginhallituksen omaan toimielimeensä sekä tuloslaskelmaosaan tehdyt muutokset vähensivät alijäämän noin 26 milj. euroon. Palvelutuotannon ylläpitämiseksi nykyisessä laajuudessaan tuli talousohjelman toteuttamisen lisäksi löytää keinoja kaupungin tulorahoituksen lisäämiseksi ja tuloslaskelman alijäämän kattamiseksi. Tämä tarkoittaa lyhyellä aikavälillä maksujen ja verojen korottamista, omaisuuden myyntiä ja henkilöstö- ja muihin menoihin kohdistuvia säästötoimenpiteitä. Omaisuuden laajamittainen myynti ja siitä saatava hinta on myös suhdannetilanne huomioiden ongelmallista, toisaalta alhainen korkotaso voi edesauttaa ostajaehdokkaiden rahoituksen löytymistä. Henkilöstö- ja muihin menoihin kohdistuvat säästöt (mm. vuosittainen lomauttaminen) eivät periaatetasolla ole kestävä ratkaisu alijäämäisen talouden ongelmien ratkaisuun. Vuosien 2010-2012 talouden tasapainottamiskeinona näitäkin toimenpiteitä saatetaan joutua käyttämään. Talkoovapaan pitämistä ja niiden myöntämistä suositaan mahdollisuuksien mukaan ja eläköityminen tulee käyttää mahdollisuutena henkilöstömenojen vähentämiseen läpi koko kaupungin organisaation. Kaupunginvaltuusto lisäsi talousarviokäsittelyssään 30.11.2009 kaupunginhallituksen ehdotukseen määrärahoja peruspalvelulautakunnalle, liikuntalautakunnalle, nuorisolautakunnalle ja kulttuurilautakunnalle yhteensä 530.539 euroa. Samansuuruiset lisäykset hyväksyttiin myös taloussuunnitelmavuosille 2011 ja 2012. Lisäksi kaupunginvaltuusto päätti kolme tekstilisäystä. Kaupunginvaltuuston päätösten mukaiseksi talousarvion toimintakatteeksi muodostuu 851 milj. euroa. Kasvua vuoden 2009 muutettuun talousarvioon nähden on 3,5 %. Merkittävimmät kasvut määrärahoissa saavat ammattikorkeakoulun hallitus (4,0 %) ja peruspalvelulautakunta (3,9 %). Muutoin määrärahan korotukset jäävät hyvin pieniksi tai määrärahat vähenevät vuoteen 2009 nähden. Kokonaistarkastelussa liikelaitosten yhteenlaskettu toimintakate alenee suhdanteen vaikutuksesta vuoden 2009 talousarviotasosta 8,4 milj. euroa. Koska kaikki käsillä olevan taloussuhdanteen hoitamiseen liittyvät kustannukset eivät ole tässä vaiheessa tarkasti tiedossa, sisältyy talousarvioon 5 milj. euron varausmääräraha taantumasta johtuvien kustannusten hoitoon. Tämä määräraha on kaupunginhallituksen käytettävissä. Kaupunginvaltuusto päätti 16.11.2009 tuloveroprosentista ja kiinteistöveroprosenteista. Lisäksi lainanottoa vähennettiin 10 milj. euroa vuodelta 2010. Tilikauden alijäämäksi muodostuu 2,3 milj. euroa vuosikatteen ollessa 31,8 milj. euroa positiivinen. Satunnaisia tuottoja kirjataan 25 milj. euroa, jotka muodostuvat yksittäisten vapaarahoitteisten vuokraasuntojen (noin 450 kpl) myynnistä. Valtionosuuksien on arvioitu nousevan n. 11 milj. euroa vuoden 2009 toteumaan nähden. Vahinkorahaston osalta arvioidaan vuodelle 2010 kohdentuvan arvonalennusten palautuksia vähintään 2 milj. euron edestä. Henkilöstökuluja leikataan kaikkien toimielinten osalta yhteensä noin 4,8 milj. euroa. Tämä tulee tapahtua talkoovapaiden käytöllä, sijaistuksen vähentämisellä ja eläköitymisen mahdollisimman laajalla hyödyntämisellä. Lisäksi monia talousohjelmassa esitettyjä toimenpiteitä toteutetaan jo vuonna 2010. Edellä esitetyillä toimenpiteillä talous saadaan lähelle tasapainoa vuonna 2010. Taloussuunnitelmavuosille 2011 ja 2012 on laskettu sisään merkittäviä kiinteistöjen myyntituloja, kun selvitetään siirtyminen välilliseen omistukseen kaupungin käyttämien kiinteistöjen osalta. Tällä tavoitellaan kaupungin taseen ohentamista ja velkaantumisen hidastamista. Kuntalain 65 :n mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi 11
suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Ennen vuoden 2009 tilinpäätöstä kaupungin taseessa on ylijäämää noin 76 milj. euroa. Mikäli vuoden 2009 tilinpäätös vähentää taseessa olevaa ylijäämää esimerkiksi 20 milj. euroa ja kaupunginvaltuuston talousarvio on noin 2,3 milj. euroa alijäämäinen jää taloussuunnitelmavuosille taseeseen ylijäämää noin 54 milj. euroa. Taloussuunnitelmavuosi 2011 on kaupunginvaltuuston hyväksymässä talousarviossa 10,7 milj. euroa ja vuosi 2012 14,6 milj. euroa ylijäämäinen. Tässä yhteydessä on tärkeää huomioida talousarvioon ja taloussuunnitelmaan sisältyvä merkittävä menojen tasapainotus myyntituloilla. Taloussuunnitelman tasapaino järkkyy helposti alijäämän puolelle, elleivät sisällytetyt myyntitulot asuntojen, muiden toimitilojen ja tonttien osalta toteudu suunnitellusti. Kaupungilla on paljon omaisuutta ja meillä, toisin kuin monilla muilla kunnilla, omaisuuden myynnillä voidaan lyhytaikaisesti paikata kaupungin taloutta ja hillitä velanottoa. Talouden tasapainottamisen kannalta on onnistuttava myös kaupungin menojen vähentämisessä. Menoja vähennetään mm. henkilökunnan määrää supistamalla. Tavoitteena on 200 kaupungin teettämän henkilötyövuoden vähentäminen vuodessa. Toisena menojen vähentämiskeinona on talousohjelman kehittämishankkeiden toteuttaminen suunnitellun mukaisesti. Vähentämistoimet merkitsevät sitä, että aivan entisentasoiseen palvelutuotantoon ei lähivuosina ole mahdollisuutta. Talouden tasapainotuksessa tarvitaan myös koko kansantalouden elpymistä ja kunnallisverotulon kääntymistä kasvuun, muutoin talouden tasapainottaminen on erittäin vaikeaa ja se tulee jollain aikavälillä näkymään myös palvelutason laskuna. Rahoitusaseman kehitys Kaupungin korollisen velan arvioidaan olevan vuoden 2009 alussa n. 336 milj. euroa, joista pitkäaikaisia lainoja n. 235 milj. euroa, henkilöstökassatalletuksia n. 63 milj. euroa ja yhtiöiden talletuksia n. 35 milj. euroa. Vuonna 2010 arvioidaan nostettavan pitkäaikaista velkaa 100 milj. euroa, 130 milj. euroa vuonna 2011 ja 50 milj. euroa vuonna 2012. Pitkäaikaisia lainoja erääntyy 20 milj. euroa vuonna 2010 ja 100 milj. euroa vuonna 2011 ja 30 milj. euroa vuonna 2012. Näin ollen pitkäaikainen velka tulee kasvamaan seuraavan kolmen vuoden aikana 130 milj. euroa. Kassavarannon odotetaan vaihtelevan 0-150 milj. euron välillä. Koko taloussuunnitelmakaudella vuosien 2011-2012 aikana kaupungin rahoitusaseman odotetaan heikkenevän. Henkilöstökassan talletusten odotetaan pysyvän ennallaan vuoden 2010 aikana n. 60-70 milj. eurossa. Sen sijaan yhtiöiden talletusten odotetaan vaihtelevan 20-100 milj. euron välillä, joka vaikuttaa vastaavasti myös kaupungin maksuvalmiustilanteeseen. Erityisesti vesi-investointien kassavirrat vaikuttavat yhtiöiden talletuksiin ja sen seurauksena myös kaupungin kassan vaihteluihin. Kaupunki varautuu myös maksuvalmiuden heikkenemiseen ylläpitämällä riittäviä 100-400 milj. euron kuntatodistuslimiittejä ja muita ei-sitovia luottolimiittejä, joita voidaan käyttää tarvittaessa täysimääräisesti maksuvalmiuden turvaamiseen. Vuosi 2010 tulee erityisesti olemaan varsin haasteellinen kaupungin rahoitustoiminnassa. Konsernivelan korkoriskin hajauttaminen on entistä tärkeämpää velkamäärän noustessa. Tätä toteutetaan solmimalla koronvaihtosopimuksia. Lisäksi kaupungin rahoittajalähteitä pyritään laajentamaan käyttämällä myös mahdollista suoraa rahanhankintaa markkinoilta. Vuonna 2009 kaupunki toteutti 100 milj. euron pitkäaikaisen lainan noston joukkovelkakirjalainan liikkeellelaskulla. Todennäköisesti tämä rahoitusmuoto on myös vuonna 2010 edullista. Oy Turku Energian osuus antolainoista saatavista koroista on edelleen korkea, mutta alenee vähitellen lainoja lyhennettäessä. Nykyiset kaksi lainaa yht. 38 milj. euroa päättyvät vuoteen 2014 mennessä. Lyhennykset ovat yhtiöltä kaupungille n. 7,7 milj. euroa vuodessa vuosien 2010-2014 aikana. Yhtiön maksamat lyhennykset vähentävät kaupungin velkaantumista. Korkotulot Korkotulot kaupungin antolainoista, talletuksista ja sijoituksista olivat vuonna 2008 n. 15,2 milj. euroa ilman liikelaitosten kaupungin sisäisiä korkoja. Vuoden 2009 ennusteessa korkoja arvioidaan kertyvän 9,3 milj. euroa. Vuoden 2010 talousarviossa korkoja arvioidaan kertyvän n. 6,4 milj. euroa. Kaupungin antolainakanta vähenee vähitellen ja kassavaranto on ensivuonna hyvin alhaisella tasolla ja myös korkotaso on historiallisen alhainen. Korkojen odotetaan nousevan lievästi. Antolainakanta samanaikaisesti alenee pääasiassa Oy Turku Energian lainojen lyhentymisen takia. Taloussuunnitelmakauden 2011-2012 osalta korkotulojen arviointi on vaikeaa, koska edellisen vuoden toteuma heijastuu merkittävästi erityisesti kassavarannosta saataviin korkotuloihin. 12
Korkomenot Korkomenot kaupungin korollisesta velasta olivat vuonna 2008 n. 15,4 milj. euroa ilman liikelaitosten kaupungin sisäisiä korkoja. Vuoden 2010 talousarviossa korkomenoja arvioidaan olevan n. 10,9 milj. euroa. Korkotaso on tällä hetkellä hyvin alhainen. Korkotason odotetaan nousevan, mutta on huomattava riski sille, että korkotason noustessa korkomenot nousevat arvioitua enemmän. Pitkäaikainen lainamäärä lisääntyy vuoden 2010 aikana 235 milj. eurosta n. 305 milj. euroon. Taloussuunnitelmakaudella vuosien 2011 2012 aikana velka lisääntyy edelleen jyrkästi. Sen sijaan korkojen odotetaan hieman alentuvan nykytasosta. Vuosien 2011-2012 korkomenoja on tässä vaiheessa hyvin vaikea arvioida, koska velan kehittymiseen ja korkotasoon liittyy hyvin paljon epävarmuustekijöitä. Ennuste on tässä vaiheessa hyvin optimistinen. Lopullinen toteuma riippuu talousarvion ja taloussuunnitelman toteutumisesta ja korkokehityksestä, jonka takia toteuma voi muuttua oleellisesti arvioiduista tasoista. Muut rahoitustulot Muita rahoitustuloja arvioidaan kertyvän vuonna 2010 n. 15 milj. euroa. Määrästä suurin osa eli 14 milj. euroa on arvio Oy Turku Energian maksamasta osingosta. Lisäksi tuloja muodostuu rahastojen tuotoista ja muista satunnaisista tuottoeristä. Vuosien 2011-2012 aikana tulojen arvioidaan pysyvän ennallaan. Rahoitustulot sisältävät yleensä kertaluonteisia eriä, joita on vaikea arvioida etukäteen. Vahinkorahaston osalta arvioidaan lisäksi kertyvän nettotuloja n. 7 milj. euroa, josta suurin osa on arvonalennusten palautuksia. Muut rahoitusmenot Muita rahoitusmenoja arvioidaan vuonna 2010 ja taloussuunnitelmakaudella 2011-2012 olevan n. 1 milj. euroa vuosittain. Vahinkorahaston osalta ei ole huomioitu mahdollisesti syntyviä vahinkoja, jotka saattavat tulla katetuksi rahastosta. Hallintokuntien alkuperäisten esitysten sekä hyväksytyn talousarvon mukaiset tuloslaskelma ja rahoituslaskelma Talousarvion kokonaistarkastelun mukainen tuloslaskelma (kaupunki + liikelaitokset + rahastot) 1.000 TP 2008 TA 2009 (sis.tam) Tot.enn. 3/2009* Hk:ien TAE 2010 Hk:ien TS 2011 Hk:ien TS 2012 TA 2010 TS 2011 TS 2012 Toimintakate -801.020-822.408-849.819-868.045-881.502-893.436-851.034-844.025-862.959 Verotulot 573.480 555.900 574.488 552.368 581.309 598.623 561.529 590.485 607.684 Valtionosuudet 270.638 288.160 293.174 304.300 311.900 321.900 304.300 311.900 321.900 Korot (netto) 1.208-1.784 5.350-3.266-4.360-6.770-3.266-4.360-6.770 Muut rahoitus (netto) -21.119 23.868 30.472 19.488 14.988 14.988 20.288 14.988 14.988 Vuosikate 23.187 43.736 53.665 4.845 22.335 35.305 31.817 68.988 74.843 SUMU-poistot ja arvonalentumiset -57.440-55.529-55.239-56.333-59.322-61.289-56.333-59.322-61.289 Satunnaiset erät 0 0 0 25.000 0 0 25.000 0 0 Tilikauden tulos -34.253-11.793-1.574-26.489-36.987-25.984 484 9.666 13.554 Poistoeron lis(-)tai väh(+) -3.609 718-282 1.065 1.065 1.065 1.065 1.065 1.065 Vapaaehtoisten varausten ja rahastojen lis./väh. 4.616-3.835-2.835 0 0 0-3.800 0 0 Tilikauden yli-/alijäämä -33.246-14.910-4.691-25.424-35.922-24.919-2.251 10.731 14.619 *verotulot ja valtionosuudet päivitetty toteutuneiden tilitysten mukaan Talousarvion sitovuustarkastelun mukainen tuloslaskelma (kaupungin liikelaitoksista mukana vain laitosten kaupungille tulouttama korko) 1.000 TP 2008 TA 2009 (sis. TAM) Tot.enn. 3/2009* Hk:ien TAE 2010 Hk:ien TS 2011 Hk:ien TS 2012 TA 2010 TS 2011 TS 2012 Toimintakate -914.980-939.621-954.008-965.835-981.365-996.316-959.841-973.888-988.839 Verotulot 573.480 555.900 574.488 552.368 581.309 598.623 561.529 590.485 607.684 Valtionosuudet 270.638 288.160 293.174 304.300 311.900 321.900 304.300 311.900 321.900 Korot (netto) -1.213-664 5.702 55-811 -2.640 55-811 -2.640 Muut rahoitus (netto) 7.749 51.138 57.743 50.799 46.299 46.299 62.616 76.299 66.299 Vuosikate -64.326-45.087-22.902-58.314-42.668-32.134-31.341 3.985 4.404 13
SUMU-poistot -7.160-6.338-6.338-5.286-5.275-3.766-5.286-5.275-3.766 Satunnaiset erät 0 0 0 25.000 0 0 25.000 0 0 Tilikauden tulos -71.486-51.425-29.240-38.600-47.943-35.900-11.627-1.290 638 Vapaaehtoisten varausten ja rahastojen lis./väh. 985-4.135-4.135 0 0 0-3.800 0 0 Tilikauden yli-/alijäämä -70.500-55.560-33.375-38.600-47.943-35.900-15.427-1.290 638 *verotulot ja valtionosuudet päivitetty toteutuneiden tilitysten mukaan Talousarvion kokonaistarkastelun mukainen rahoituslaskelma (kaupunki + liikelaitokset + rahastot) 1.000 TP 2008 TA 2009 (sis.tam) Tot.enn. 3/2009 Hk:ien TAE 2010 Hk:ien TS 2011 Hk:ien TS 2012 TA 2010 TS 2011 TS 2012 Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta 1.826 15.633 39.212 12.015 9.835 22.305 27.988 26.488 38.843 Investointien rahavirta -47.230-45.742-54.204-98.244-84.000-78.363-70.855-49.092-52.863 NETTO -45.405-30.109-14.992-86.229-74.165-56.058-42.867-22.604-14.020 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 8.934 6.880 6.880 6.799 7.164 7.130 6.799 7.164 7.130 Lainakannan muutokset -6.780 56.000 41.000 135.000 102.000 96.000 70.000 30.000 20.000 Oman pääoman muutokset 0 0 0 0 0 0 0 0 0 NETTO 2.154 62.880 47.880 141.799 109.164 103.130 76.799 37.164 27.130 VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN -43.250 32.771 32.888 55.570 34.999 47.072 33.932 14.560 13.110 Muut maksuvalmiuden muutokset 2.152 Rahavarojen muutos -41.099 Henkilöstö Henkilöstön määrä Turun kaupungin palveluksessa työskenteli 31.12.2008 yhteensä 13 814 henkilöä. Henkilötyövuosina mitattu työvoiman käyttö vuonna 2008 (koko henkilöstö) oli 13.281 henkilötyövuotta. Henkilötyövuosina mitattu työvoiman käyttö (koko henkilöstö) aleni edelliseen vuoteen verrattuna 38 henkilötyövuodella. Vuodesta 2007 lähtien kaupungin työvoiman käytölle on asetettu alenematavoite. Tavoite on kohdistettu kaikkien virastojen henkilöstöön siten, että työvoiman käytön alenematavoitteet eivät koske työllistettyjä, oppilas/harjoittelijoita ja vaikeavammaisten työllistämistöissä olevia henkilöitä. Vuodelle 2008 asetettua alenematavoitetta ei saavutettu, vaan työvoima kasvoi 8,3 henkilötyövuotta. Vuodelle 2009 ei asetettu virastokohtaisia työvoiman käytön tavoitetasoja (Khhal 16.6.2009 186), koska säästötoimenpiteiden vaikutuksia oli keväällä vaikea ennakoida. Vuonna 2009 Turun kaupungin työvoiman käyttö tulee olemaan selvästi edellistä vuotta pienempi pidettyjen talkoovapaiden ja lomautusten vuoksi. Vuonna 2010 kaupunkitasoisena työvoiman käytön alenematavoitteena on edelleen ryhmien väliseen sopimukseen kirjattu tavoite, jonka mukaan: kaupungin teettämät henkilötyövuodet on saatava vähenemään tasapainotustoimenpiteiden ja muun tuottavuuden kasvun seurauksena sekä eläköitymisen kautta vähintään 200 henkilötyövuotta/vuosi. Tämä tarkoittaisi sitä, että työvoima tulisi v. 2010 lopussa olla 12 458 htv. Alenema on laskettu 1.1.2009 lähtötilanteesta, 12 858 htv. Valtuustoryhmien välisessä sopimuksessa asetetun tavoitteen mukaisesti kaupungin teettämät henkilötyövuodet on saatava vähenemään vähintään 200 henkilötyövuotta/vuosi. Työvoiman käytön tavoitetasojen määrittämiseksi tulee hallintokuntien laatia 5.2.2010 mennessä henkilöstömitoitussuunnitelmat, joiden pohjalta vahvistetaan hallintokunta- tai sektorikohtaiset työvoiman käytön tavoitetasot. Työvoiman, ostopalveluiden ja vuokratyövoiman käyttöä seurataan edelleen keskitetysti kuukausittain. Kaupunginhallituksen hallintojaostolle raportoidaan työvoiman käytön tilanteesta neljännesvuosittain. 14
KÄYTTÖTALOUSOSA
Toimintamenot ja -tulot TALOUSARVION TOIMINTAMENOJEN JA -TULOJEN YHDISTELMÄ Talousarvio v. 2009 (sis. TAM) Talousarvio v. 2010 Menot Tulot Netto Toimielin Menot Tulot Netto Hallinto 388.942 262.000-126.942 1 01 Keskusvaalilautakunta 75.147 0-75.147 990.236 7.000-983.236 1 02 Kaupunginvaltuusto 964.353 10.000-954.353 688.588 0-688.588 1 03 Tarkastuslautakunta 637.948 0-637.948 98.950.651 35.533.775-63.416.876 1 04 Kaupunginhallitus 104.669.122 44.911.463-59.757.659 37.151.842 0-37.151.842 1 11 Kaupunginhallitus, omarahoitusosuudet 37.477.839 0-37.477.839 35.673.134 36.723.134 1.050.000 1 12 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta 37.261.730 38.661.730 1.400.000 Palvelutoimi 621.791.161 80.200.254-541.590.907 1 25 Peruspalvelulautakunta 643.085.930 80.814.354-562.271.576 17.373.645 2.112.300-15.261.345 1 52 Liikuntalautakunta 16.993.849 1.746.900-15.246.949 10.120.061 1.309.650-8.810.411 1 54 Nuorisolautakunta 9.979.161 1.113.670-8.865.491 35.258.742 5.299.999-29.958.743 1 56 Kulttuurilautakunta 35.381.334 5.349.188-30.032.146 Osaamis- ja elinkeinotoimi 132.560.763 5.350.021-127.210.742 1 40 Opetuslautakunta 134.233.247 6.035.671-128.197.576 48.211.766 6.928.263-41.283.503 1 45 Ammattiopetuslautakunta 48.535.889 7.129.369-41.406.520 65.090.266 11.384.578-53.705.688 1 46 Ammattikorkeakoulun hallitus 65.649.340 9.777.657-55.871.683 Ympäristötoimi 33.143.368 18.801.000-14.342.368 1 61 Joukkoliikennelautakunta 32.996.563 18.992.103-14.004.460 11.587.445 5.533.377-6.054.068 1 63 Ympäristö- ja kaavoituslautakunta 11.708.469 5.369.463-6.339.006 85.757 0-85.757 1 64 Rakennuslautakunta 102.735 0-102.735 1.149.066.367 209.445.351-939.621.016 PALVELUT JA HALLINTO YHTEEN- SÄ LIIKELAITOKSET 1.179.752.656 219.911.568-959.841.088 27.135.330 42.247.000 15.111.670 Vesiliikelaitoksen johtokunta, Turun 26.170.749 41.702.000 15.531.251 Vesiliikelaitos 13.785.871 30.376.681 16.590.810 Satamaliikelaitoksen johtokunta, 13.801.296 27.085.300 13.284.004 Turun Satamaliikelaitos 47.499.964 79.930.046 32.430.082 Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta, 49.450.040 86.972.909 37.522.869 Turun Kiinteistöliikelaitos 85.129.262 136.230.000 51.100.738 Tilaliikelaitoksen johtokunta, Turun 79.465.534 119.765.000 40.299.466 Tilaliikelaitos 3.991.328 4.874.571 883.243 Jätteenpolttoliikelaitoksen johtokunta, 4.235.288 5.152.500 917.212 Turun Jätteenpolttoliikelaitos 30.132.038 30.487.678 355.640 Kunnallistekniikkaliikelaitoksen 29.440.722 29.776.571 335.849 johtokunta, Turun Kunnallistekniikkaliikelaitos 10.602.916 10.656.800 53.884 Viherliikelaitoksen johtokunta, Turun 10.841.499 10.960.000 118.501 Viherliikelaitos 33.071.723 33.424.437 352.714 Talotoimiliikelaitoksen johtokunta, 24.845.984 25.151.700 305.716 Turun Talotoimiliikelaitos 50.156.172 50.490.376 334.204 Kiinteistöpalveluliikelaitoksen johtokunta, 51.462.032 51.954.301 492.269 Turun Kiinteistöpalveluliike- laitos 301.504.604 418.717.589 117.212.985 LIIKELAITOKSET YHTEENSÄ 289.713.144 398.520.281 108.807.137 1.450.570.971 628.162.940-822.408.031 PALVELUT JA HALLINTO + LIIKE- LAITOKSET YHTEENSÄ TAM = kaupunginvaltuuston päättämä muutos vuoden aikana 1.469.465.800 618.431.849-851.033.951 15
Toimintakateyhdistelmä TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN NETTOYHDISTELMÄ TOIMIELIN TP 2008 *) TA 2009 (sis. TAM) Talousarvio 2010 TS 2011 TS 2012 Hallinto 1 01 Keskusvaalilautakunta N -388.560-126.942-75.147-82 -412 1 02 Kaupunginvaltuusto N -696.016-983.236-954.353-1.015-1.015 1 03 Tarkastuslautakunta N -572.122-688.588-637.948-642 -642 1 04 Kaupunginhallitus N -58.180.920-63.416.876-59.757.659-57.873-55.747 1 11 Kaupunginhallitus, omarahoitusosuudet N -37.358.545-37.151.842-37.477.839-37.694-37.973 1 12 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta N 1.306.368 1.050.000 1.400.000 1.500 1.500 Palvelutoimi 1 25 Peruspalvelulautakunta N -530.841.907-541.590.907-562.271.576-569.909-581.374 1 52 Liikuntalautakunta N -15.109.613-15.261.345-15.246.949-15.424-15.724 1 54 Nuorisolautakunta N -8.307.569-8.810.411-8.865.491-8.912-8.894 1 56 Kulttuurilautakunta N -29.173.465-29.958.743-30.032.146-30.204-30.204 Osaamis- ja elinkeinotoimi 1 40 Opetuslautakunta N -124.417.333-127.210.742-128.197.576-132.441-134.443 1 45 Ammattiopetuslautakunta N -40.459.344-41.283.503-41.406.520-43.064-44.322 1 46 Ammattikorkeakoulun hallitus N -51.156.402-53.705.688-55.871.683-57.483-58.745 Ympäristötoimi 1 60 Teknisten palveluiden lautakunta N 74.041 0 0 0 0 1 61 Joukkoliikennelautakunta N -12.829.513-14.342.368-14.004.460-14.201-14.400 1 63 Ympäristö- ja kaavoituslautakunta N -6.279.189-6.054.068-6.339.006-6.339-6.339 1 64 Rakennuslautakunta N -124.884-85.757-102.735-105 -105 1 65 Kiinteistölautakunta N -284.320 0 0 0 0 PALVELUT JA HALLINTO YHTEENSÄ N -914.799.294-939.621.016-959.841.088-973.888-988.839 LIIKELAITOKSET Vesiliikelaitoksen johtokunta, N 17.044.244 15.111.670 15.531.251 14.641 15.085 Turun Vesiliikelaitos Teknisten palveluiden lautakunta, Liikennelaitos N 175.481 0 0 0 0 Satamaliikelaitoksen johtokunta, N 11.099.280 16.590.810 13.284.004 11.440 11.690 Turun Satamaliikelaitos Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta, N 37.744.756 32.430.082 37.522.869 30.532 34.675 Turun Kiinteistöliikelaitos Tilaliikelaitoksen johtokunta, N 46.755.285 51.100.738 40.299.466 70.371 60.981 Turun Tilaliikelaitos Jätteenpolttoliikelaitoksen johtokunta, Turun N 356.510 883.243 917.212 2.191 2.761 Jätteenpolttoliikelaitos Kunnallistekniikkaliikelaitoksen johtokunta, N 306.248 355.640 335.849 250 250 Turun Kunnallistekniikkaliikelaitos Viherliikelaitoksen johtokunta, Turun Viherliikelaitos N 140.581 53.884 118.501 80 80 Talotoimiliikelaitoksen johtokunta, Turun Talotoimiliikelaitos N 331.038 352.714 305.716 203 203 Kiinteistöpalveluliikelaitoksen johtokunta, Turun N 6.156 334.204 492.269 155 155 Kiinteistöpalveluliikelaitos LIIKELAITOKSET YHTEENSÄ N 113.959.578 117.212.985 108.807.137 129.863 125.880 muutos-% 2,9-7,2 19,4-3,1 PALVELUT JA HALLINTO N -800.839.716-822.408.031-851.033.951-844.025-862.959 +LIIKELAITOKSET YHTEENSÄ muutos-% 2,7 3,5-0,8 2,2 *) Määrärahan keskeiset siirrot lukuun ottamatta palkankorotusvaraussiirtoja hallintokuntiin ja typymks:a ja erityissuunn. 125:een tp:ssä 2008 sisältyvät Khn toimielimeen. Mkst ennuste II:ssa sisältyvät Khn toimielimeen; tekpan eläkkeet kh:ssa. Kiinteistöliikelaitoksen palvelumaksu sisältyy 1 11:een. 16