Toimiva Sairaala hankkeen arviointi

Toimiva Sairaala hankkeen arviointi Toimiva Sairaala Living Lab & mhealth Booster Loppuseminaari 10.12.2014 Piia Silvennoinen, yliopettaja, YTT www.laurea.fi

Toimiva Sairaala Living Lab arviointi Arvioinnilla tuodaan esille se, missä hankkeessa on onnistuttu ja/tai missä olisi parantamisen varaa (Aalto-Kallio, Saikkonen & Koskinen-Ollenqvist 2009). Arviointikriteereiden pohjana on toiminut Toimiva Sairaala hankkeen tutkimussuunnitelmaluonnos (Raij 2012) ja hankkeelle asetetut tavoitteet (hankesuunnitelma). Arviointikriteerit on johdettu hankkeen tavoitteista eli tutkitaan (temaattisesti) sitä miten tavoitteet on saavutettu. Tutkimustehtävänä on arvioida, miten toimivan Living Lab -mallin luomisessa on onnistuttu. 2

Tutkimuksen tekemisestä Teemahaastattelun teemat ja kysymykset Toimijoiden välinen yhteistyö Millaisia vaikutuksia Living Lab -mallilla on ollut toimijoiden väliseen yhteistyöhön? (+, -) Prosessimuutokset Millaisia vaikutuksia Living Lab -mallilla on ollut organisaation prosesseihin (työkäytänteet, palvelut, tuotteet, innovaatiot yms.)? (+, -) Teknologiaosaamisen kehittyminen Millaisia vaikutuksia Living Lab -mallilla on ollut teknologiaosaamisen kehittymiseen? (+, -) 3

Tutkimushaastattelut Tutkimushaastattelut toteutettiin yksilö- parija ryhmähaastatteluina. Yrityshaastattelut (2 haastateltavaa) tehtiin yksilöhaastatteluina, sairaalan johto (johtava ylilääkäri ja ylihoitaja), lehtorit ja hanketoimijat (projektipäälliköt) haastateltiin pareina ja osastonhoitajien haastattelu (4 haastateltavaa) toteutettiin ryhmähaastatteluna. Yhteensä 12 haastateltavaa. Nauhoitettuja haastatteluja kertyi 298 min. eli noin 5 tuntia, litteroituna (1 riviväli) 49 sivua. 4

Teemahaastattelu ja analyysi Teemahaastattelu on hyvä vaihtoehto silloin, kun halutaan saada kuuluviin haastateltavien ääni ja ollaan kiinnostuneita ihmisten asioille antamista tulkinnoista ja merkityksistä (Hirsjärvi & Hurme 2008). Haastatteluja ei ole kokonaisuudessaan litteroitu, vaan niistä on etsitty haastatteluteemoja ilmentäviä ilmaisuja, jotka on analyysivaiheessa tiivistetty lyhyempään, merkitystä tiivistetysti kuvaavaan muotoon (Hirsjärvi & Hurme 2008; Moilanen & Räihä 2001). 5

Teoreettinen viitekehys Aineiston tulosten teemoittelun pohjalta tuloksia tulkitaan suhteessa teoreettiseen ymmärrykseen siitä, millainen on toimiva Living Lab -malli. Bergvall-Kårebornin ja Ståhlbröstin (2009) luoma teoreettinen jäsennys toimivasta Living Lab toimintamallista toimii kehikkona, johon saatuja tuloksia peilataan. Aineiston analyysi noudattaa abduktiivista päättelyä, jossa tutkijalla on valmiina teoreettisia johtoideoita, joita hän pyrkii todentamaan aineistonsa avulla (Hirsjärvi & Hurme 2008). 6

Living Lab toiminnan kolme keskeistä periaatetta 1 Living Lab toiminnan kolme keskeistä periaatetta ovat avoimuus, realismi ja toimijoiden voimaannuttaminen. Avoimuus - innovaatioprosessin avoimuus. Moninaiset ja monipuoliset näkökulmat ovat hyväksi kehitystyölle. Toimijoiden osallistumisen ja sitoutumisen aste. Avoimuuden reflektointi tärkeää, tuo esille strategisen ja operationaalisen sitoutumisen merkityksen. 7

Living Lab toiminnan kolme keskeistä periaatetta 2 Realismi painottaa aitojen, autenttisten toimintaympäristöjen tärkeyttä, samoin kuin autenttisten tilanteiden tärkeyttä, jotta saataisiin mahdollisimman toimivia tuotteita, palveluja ja palveluprosesseja. Tulee kuitenkin huomata, etteivät kaikki jaa identtistä käsitystä esimerkiksi toimivasta palvelusta. Tämän takia on oleellista saada mahdollisimman monipuolisesti erilaisia näkökantoja ja mielipiteitä. 8

Living Lab toiminnan kolme keskeistä periaatetta 3 Toimijoiden/käyttäjien voimaannuttaminen toteutuu kun suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitu toimijoiden/käyttäjien tarpeet. Kun toimijoiden/käyttäjien ääni/näkökulma on huomioitu koko prosessin ajan, syntyy voimaantumisen kokemus: toimija kokee että esimerkiksi tuote tai palvelu palvelee juuri hänen tarpeitaan. Kuten siis avoimuudessakin, toimijoilla tulisi olla vaikutusta siihen mitä tehdään, miten tehdään ja miksi tehdään. (Bergvall-Kåreborn & Ståhlbröst 2009.) 9

Living Lab määritelmä Amk maailmassa Living Lab käsitetään käyttäjälähtöiseksi (=aktiivinen tuotteiden ja palveluiden kehittäjä) TKI toiminnaksi, jota toteutetaan yhdessä loppukäyttäjien ja muiden asiantuntijoiden kanssa tosielämän ympäristöissä avoimen innovaation periaatteita soveltaen (Heikkanen & Österberg (toim.) 2012). Living Lab toiminta tarkoittaa käyttäjälähtöistä toimintaa, jossa käyttäjä osallistuu ja osallistetaan tuotteiden ja palvelujen tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin osana omaa arkeaan (Heikkanen & Österberg (toim.) 2012). 10

Tulokset - Katriinan sairaalan toimijat (johto ja osastonhoitajat) 1 Yhteistyö (plussat) 1. Hoitajat osana kehittämistyötä käyttäjälähtöisyyden toteutuminen 2. LL toimintamalli mahdollistanut yritysyhteistyön (kehittäminen) 3. Laurea yhteistyön organisoijana Yhteistyö (miinukset) 1. Yhteistyö jäänyt liikaa välitason (osastonhoitajat) vastuulle, yksi projektipäällikkö 2. Johdon (SOSTER) sitoutuminen hankkeeseen heikko 11

Tulokset - Katriinan sairaalan toimijat (johto ja osastonhoitajat) 2 3. Hankkeeseen sitoutuminen toimijoiden välillä vaihtelee 4. Toimijoiden suuri vaihtuvuus hankkeen aikana tietokatkokset, perehdyttäminen Prosessimuutokset (työkäytänteet, palvelut, tuotteet, innovaatiot) plussat 1. Saatu eväitä prosessien ja työkäytänteiden muuttamiseen tulevaisuudessa 2. Lääketunnistustabletti muuttanut lääkkeiden jakokäytänteitä 3. Opiskelijan roolin monipuolistuminen - harjoittelijasta kehittäjäksi 12

Tulokset - Katriinan sairaalan toimijat (johto ja osastonhoitajat) 3 Miinukset 1. Hanketoimintojen epätasainen ajoittuminen hankkeen aikana 2. Lupa-asiat, kehittämistyö ja prosessit jääneet kesken 3. Laitteiden ja verkkoyhteyksien toiminnassa ilmenneet ongelmat Teknologiaosaaminen - plussat 1. Teknologiatietoisuuden lisääntyminen ymmärrys teknologian mahdollisuudesta helpottaa työtä 13

Tulokset - Katriinan sairaalan toimijat (johto ja osastonhoitajat) 4 Miinukset 1. Teknologia edellä asenne 2. Laitteiden toimintaa liittyvät ongelmat potilas unohtuu 3. Teknologiaosaamista ei selkeästi kirjattu osaksi hoitajien työnkuvaa kirjaaminen tuloskortille puuttuu Pohjatyö pitäisi olla hyvin tehty, pitäisi pureskella, suunnitella pitempään ennen kuin lähdetään liikkeelle. 14

Tulokset Laurean toimijat 1 Yhteistyö plussat 1. LL toimintamalli mahdollistanut julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön ja kehittämistyön (sairaala- yritykset) 2. Verkostojen ja kumppanuuksien laajentuminen (sairaala/p2p, yritykset/sote) Miinukset 1. Kehittämispohjaisen oppimisen luonne epäselvä osalle toimijoista ei perinteistä tutkimusorientaatiota (lupa-asiat), motivaatio, sitoutuneisuus, luottamus 15

Tulokset Laurean toimijat 2 3. Resurssien epätasainen jakautuminen toimijoiden kesken (rahoitus, osaamisen saturaatio) 4. LL toimintamallin tehtävän ja rakenteen epäselvyys (toimijaverkoston pienuus, haavoittuvuus) Prosessimuutokset (työkäytänteet, palvelut, tuotteet, innovaatiot) plussat 1. Osaamisen kehittämisen haaste (teknologia, LL toimintamalli, yritysyhteistyö, opintojakso toteutukset LL toimintamallissa) 16

Tulokset Laurean toimijat 2 2. CIDEn roolin kirkastuminen ja jäsentyminen sote alalla ja yritysten suuntaan 3. Kehittämisyklin oppiminen (opettajat ja opiskelijat) Miinukset 1. Rooliristiriita ja työnkuvien ja tehtävien epäselvyys (lehtori-projektipäällikkö, opiskelijoiden rekrytointi projektipäällikön vastuulla liikaa) 2. Hanke liian laaja ja monimuotoinen Laurean yksin hallittavaksi 17

Tulokset Laurean toimijat 3 Teknologiaosaaminen plussat 1. Teknologiatietoisuuden lisääntyminen 2. Tiedostettu, että teknologiaosaaminen tärkeä substanssialue tulevaisuuden sote alalla 3. Teknologiamaailma tuttu opiskelijoille, sukupolvikysymys Ei miinuksia Meillä on kehittämishanke kyseessä ja sen hankkeen pitäisi kattaa se, että ne lupa-asiat ovat kunnossa alussa. 18

Tulokset Yritykset 1 Yhteistyö plussat 1. Autenttinen kehittämisympäristö (sairaala) 2. Yhteistyö sairaalan kanssa 3. Laurean organisoijana Miinukset 1.Lupa-asiat, byrokraattisuus, hidastanut kehittämistyötä 2. Tiedotusongelmat kaikki eivät selvillä yrityksen roolista sairaalakontekstissa 19

Tulokset Yritykset 2 Prosessimuutokset (työkäytänteet, palvelut, tuotteet, innovaatiot) plussat 1. Yhteistyön jatkuminen mahdollista sairaalan kanssa hankkeen päätyttyä 2. LL toimintamalli kehittänyt yrityksen tuotevalikoimaa 3. Uusien yhteistyökäytäntöjen luominen Miinukset 1. Kehittämistyön hitaus vaikuttanut tulosten saavuttamiseen, heikentänyt sitoutumista ja motivaatiota, lupa-asiat 20

Tulokset Yritykset 3 Teknologiaosaaminen plussat 1. Teknologiatietoisuuden herääminen 2. Sairaalahenkilökunta kehittämistyössä mukana kehittämistyö käyttäjälähtöistä 3. Havahtuminen sote-alan teknologiaosaamisen suureen tarpeeseen Ei miinuksia Erinomaisen lämpimästi tervehdin tällaista yliopistomaailman ja yritysten yhteistyötä, koska sillä saavutetaan parhaimmillaan se, että uusia käytäntöjä tulee. 21

Johtopäätökset onnistuttiinko toimivan Living Lab toimintamallin luomisessa? 1 Avoimuus = monialaisuus innovoinnissa toteutunut, reflektointia ollut (projektiryhmä, ohjausryhmä akselilla sairaala-laurea), sitoutuminen ja osallistuminen ei ole ollut tasapuolista toimijoiden kesken, johdon (SOSTER) laajempi sitoutuminen olisi ollut toivottavampaa 22

Johtopäätökset onnistuttiinko toimivan Living Lab toimintamallin luomisessa? 2 Realismi = autenttiset toimintaympäristöt Toteutunut toimintaympäristön kohdalla, kehittänyt työkäytänteitä (lääketunnistustabletti) ja tuotevalikoimaa (yritykset), lupa-asiat hidastaneet kehittämistyötä, teknologiaan liittyvät ongelmat (inetyhteydet, laiteongelmat) haasteellisia, mutta myös osa autenttista kehittämismaailmaa = kehittämisen sykli 23

Johtopäätökset onnistuttiinko toimivan Living Lab toimintamallin luomisessa? 3 Voimaannuttaminen = käyttäjälähtöisyyden toteutuminen onnistunut (hoitajat ja opiskelijat), opiskelija harjoittelijasta kehittäjäksi sairaalamaailmassa toteuttaminen kasautunut (projektipäällikkö, osastonhoitajat), kehittämistyö ei osana hoitajien tuloskorttia sitoutuneisuus, toimijoiden suuri vaihtuvuus hankkeen aikana, toimijoiden rooliristiriita, osaamisen saturaatio Kiitos! 24