NELOSKIERRE. Käsikirja

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "NELOSKIERRE. Käsikirja"

Anni Heikkinen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 NELOSKIERRE Käsikirja

Sakariina Heikkanen Aloitin HAAGA-HELIAlla 21.11.2011 Yksi ensimmäisistä työtehtävistäni: käsikirjaan tutustuminen ja sen editoiminen.

2 Sakariina Heikkanen Aloitin HAAGA-HELIAlla Yksi ensimmäisistä työtehtävistäni: käsikirjaan tutustuminen ja sen editoiminen. Hyvä tapa päästä sisään Living Lab terminologiaan. Vastavuoroisesti käsikirja luettu ummikon silmin. Kirjoitettu Neloskierre hankkeen projektiryhmän kanssa 13 ammattikorkeakoulun Neloskierre hankkeessa mukana olevia henkilöitä. 2

3 Kenelle, mitä, miksi? Tavoitteena määritellä Living Lab -toimintaa erityisesti AMK:n henkilöstölle ja opiskelijoille. Kirkastaa AMK:n mahdollisuuksia osallistua Living Lab toimintaan (käyttäjälähtöiseen kehittämiseen) Käsitellään käyttäjälähtöisen kehittämisen roolia ammattikorkeakoulun strategiassa, opetuksessa ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Antaa myös vastauksia Living Lab -toiminnan käynnistämiseen ja pyörittämiseen sekä hallinnollisella että operatiivisella tasolla. Living Lab -toimintaa kuvataan konkreettisten esimerkkien ja kokemusten kautta. 3

4 Käsikirjan sisältö pääpiirteittäin 1. Johdanto sisältö tiivistettynä ja lukuohjeet eri lukijoille eri tarpeineen 2. Living Lab ja Living Lab toiminnan määritelmä sisältää mm. toiminnan kehityksen, historiaa ja terminologian määritelmät ja koko toimintatavan periaatteet pääpiirteittäin 3. Living Lab ammattikorkeakoulussa - erityisesti suunnattu lukijalle, joka on kiinnostunut Living Lab - toimintatavasta strategisesta näkökulmasta katsottuna. Luvussa selvitetään, miten Living Lab voidaan nähdä mahdollisuutena vastata strategisiin haasteisiin samalla 4 kun Living Lab -toiminnalla voidaan uudistaa strategiaa.

5 4. Living Lab: opetusta ja TKI-toimintaa luku kuvailee toiminnan vakiinnuttamista AMK:n arkeen; sen jalkauttamista opintojaksoille, lukujärjestykseen ja sen istuvuudesta joihinkin pedagogisiin malleihin, pohditaan resursointia sekä opetuksen ja TKI:n integrointia. 5. Living Lab -toimintatavan käynnistäminen luvussa keskustellaan toimintaympäristön luomisesta sekä palvelutoiminnan käynnistämisestä esimerkein ja käytännön vinkein 6. Living Lab Case -prosessi tarkastelee prosessia yksityiskohtaisesti sen vaiheiden kautta: tilaus, käynnistys, toteutus ja arviointi 5

6 7. Metodien käyttö Living Lab hankkeissa metodien käytön tasot (Sanders) ja vaiheet. Valittujen menetelmien kuvaus, käyttö Living Labissa, edut ja haitat. Tämä osio synkronoidaan menetelmäpankin kanssa, jossa laajempi yhtenäistetty menetelmien esittely. 8. Kokemuksia operaattoritoiminnasta luku sisältää operaattoreiden kokemuksia eri caseissa. Eri toimialojen caset on kuvattu ja onnistuminen analysoitu. 9. Living Lab -toiminnan juridiikka ja eettiset seikat viimeinen varsinainen luku käsittelee toimintaa koskevia sääntöjä, vastuuta, hyviä käytänteitä ja eettisiä kysymyksiä. Tässäkin luvussa on case esimerkkejä. (LIITTEET: Living Lab maailmalla, Työkalupakki, Lisää 6 informaatiota esim. pedagogisista malleista.)

Työelämälähtöisyys, verkostoituminen elinkeinoelämän kanssa Opetuksen sekä tutkimus- ja

7 Tarkemmin luvuista 3 ja 4 3. Living Lab ammattikorkeakoulussa AMK:n strategisia tavoitteita: Yrittäjyyden edistäminen Työelämälähtöisyys, verkostoituminen elinkeinoelämän kanssa Opetuksen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan integrointi. Monialaisuus Kansainvälisyys (osaltaan tulee painostusta AMK -laista, opetusministeriöstä ja kansallisista linjauksista).

8 AMK:n perusajatus: AMK on lähellä työelämää ja yhdistää opetuksessaan teoriaa ja käytäntöä. AMK:n vahvuudet: Työelämälähtöisyys, käytännöllisyys ja monialaisuus. Käyttäjälähtöisyys liittyy erityisesti TKI -strategiaan, osaamisstrategiaan ja koulutuksen strategisiin linjauksiin. Monissa AMK:ssa Living Lab -toiminta on kirjattu strategiaan mahdollisuudeksi vastata laissa määriteltyihin ammattikorkeakoulujen tehtäviin sekä innovaatiotoiminnan edistämistä ja käyttäjälähtöisyyttä koskeviin vaatimuksiin. 8

9 Living Lab -toimintatapa tarjoaa alustan yhteistyön kehittämiselle. Living Lab tarjoaa mahdollisuuden opiskelijoille: tutustua autenttiseen työympäristöön, asiakkaisiin sekä heidän toimintaympäristöihinsä mahdollisuuden työskennellä monialaisissa tiimeissä luoda kontakteja oman alan yritysmaailmaan. 9

10 Living Lab -toiminta on kansainvälisesti laajaa ja sen ympärille on kehittynyt myös kansainvälisiä verkostoja. Living Lab voidaan siis nähdä mahdollisuutena vastata strategisiin haasteisiin, mutta Living Lab -toiminnalla voidaan osaltaan myös uudistaa strategiaa. Opetussuunnitelman tulee tukea Living Lab - toimintatapaa. Living Lab voi samanaikaisesti toimia myös työkaluna opetussuunnitelmien ja toteutuksien kehittämiseen. 10

11 4 Living Lab: opetusta ja TKI toimintaa Living Lab -toiminnan vakiinnuttaminen ammattikorkeakoulun arkeen Käyttäjälähtöinen kehittäminen jalkautuu ammattikorkeakoulun päivittäiseen toimintaan opetuksen kautta. Käyttäjälähtöinen kehittäminen voi tuoda koulutukseen uusia sisältöjä, menetelmiä ja ympäristöjä. Se edellyttää myös pedagogista uudistumista ja opiskelijan roolien miettimistä. 11

12 Living Lab -toimintamalliin hyvin soveltuvia pedagogisia malleja ovat sellaiset, jotka painottavat yhteisöllistä vuorovaikutusta, opiskelijan itseohjautuvuutta ja työelämälähtöisyyttä. (Laurea LbD kehittämispohjainen oppiminen) Living Lab oppimisympäristöjen kehittämisessä ominaista on se, että projektit, jotka räätälöidään opiskelijoita varten "oppimiskentiksi", hyödyttävät myös elinkeinoelämän osaamistarpeita. Parhaiten Living Lab -opintojen sijoittaminen tapahtuu opintojaksoihin, joista voidaan koostaa projektimuotoisia kokonaisuuksia. voidaan jakaa sopiviin osa-alueisiin ja oppimistavoitteisiin. 12

13 Living Lab projektissa tulee olla projektipäällikkö, joka koordinoi projektin aikataulut sekä hallinnolliset ja käytännön järjestelyt Projektin tai Living Lab -casen alkuvalmisteluissa on tarpeen, että projektihenkilöiden lisäksi mukana on kaikkien niiden osa-alueiden opettajat, joiden opintojaksoilla case on tarkoitus toteuttaa. Living Lab -caseja ei siis voi viedä läpi pelkästään projektihenkilöiden varassa vaan kaikkien koulutusohjelman opettajien osaaminen ja opintojaksojen kehittäminen on tarpeellista alusta lähtien. Vastauksia myös mm. resursointikysymyksiin 13

14 Käsikirjasta voi lukea tarkemmin eri osa-alueista ja käytännön esimerkkejä. Yli 100 sivua asiaa. Valmis keväällä KÄSIKIRJATOIMIKUNTA Sanna Lehtokannas TAMK Merja Salminen HAMK Vuokko Takala-Schreib SEAMK Jorma Fagerström KYAMK Juha Ruuska JAMK Sakariina Heikkanen HAAGA-HELIA 14

15 Kysymyksiä? Kiitos! 15

16 16

17 Aloitin HAAGA-HELIAlla 21.11, jolloin tutustuin käsikirjaan kirjallinen tuotos lukittiin vastuukirjoittajilta, jolloin aloitin editoinnin editoitu versio takaisin kirjoittajille kommentoitavaksi Käsikirjatoimikunnan ensimmäinen (ACP) kokous 17

18 Aikataulua: Joulukuu 2011: Käsikirjan ensimmäinen editointi tehty ja siirretty takaisin muokattavaan muotoon Kevät 2012: Tammikuun loppuun mennessä kaikki koordinaattorit lukevat ja kommentoivat käsikirjan lukuja. Evaluointivastuutiimi (Jomi, Ella, Sanna) suunnittelee evaluoinnin hankkeen ulkopuolisten toimijoiden kanssa ja toteuttaa sen maaliskuun loppuun mennessä. 18

19 Helmikuun loppuun mennessä vastuukirjoittajat implementoivat kommentit ja viilaavat oman osuutensa viimeiseen muotoon (myös kommentteihin on reagoitu ja poistettu). Maaliskuu: Editointi 2 maaliskuun alun aikana. Evaluointi oltava valmis. Huhtikuu- toukokuu: Viimeistelyä ja käsikirjan sähköinen versio 1.0 valmis Syksy 2012: Painettu versio? 19

20 Opintojaksokuvauksessa voisi olla oppimistuloksina esimerkiksi: opiskelija osaa tunnistaa, ymmärtää, hyödyntää ja soveltaa käyttäjälähtöisyyttä avoimissa innovaatioissa ja monialaisissa tiimeissä. Sisältöinä: käyttäjälähtöistä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa käyttäjien tosielämän ympäristöissä, avoimen innovaation periaatteet, monialaiset ekosysteemit, käyttäjälähtöisten menetelmien hyödyntämistä idea- tai lanseerausvaiheessa tai markkinoilla olevien tuotteiden tai palveluiden kehittämisessä. Opetusmenetelminä voidaan käyttää: opintoprojekteja, harjoitustöitä, luentoja ja esitelmiä sekä 20 virtuaaliopintoja.

Samankaltaiset tiedostot

LIITE 4 VASTAUSTEN JAKAANTUMINEN KRITEEREITTÄIN VERTAISARVIOINTI VERKKOVIRTA -HANKKEESSA OPINTOJEN AIKAISEN TYÖN OPINNOLLISTAMINEN

LIITE 4 VASTAUSTEN JAKAANTUMINEN KRITEEREITTÄIN VERTAISARVIOINTI VERKKOVIRTA -HANKKEESSA OPINTOJEN AIKAISEN TYÖN OPINNOLLISTAMINEN Vertaisarvioinnissa olivat mukana seuraavat koulutusorganisaatiot: - Centria