mhealth booster -hanke mhealth booster hankeen arviointia väliseminaarivaiheessa / LW

Transkriptio

1 mhealth booster -hanke mhealth booster hankeen arviointia väliseminaarivaiheessa / LW

2 mhealth booster hankkeen käyttäjälähtöiset KEHITTÄMISYMPÄRISTÖT Soukan palvelukeskuksen HYVINVOINTIKIOSKI ja Tapiolan terveysaseman HYVINVOINTITORI Hankeen tavoitteiden mukaisesti kehittämisympäristöt on käynnistetty ja avattu väestölle Tammikuussa 2014 Kehittämisympäristöt ja mhealth -hanke tarjoavat espoolaisille senioreille / heidän omaisilleen kuntalaisille omalle henkilökunnalle ja palveluntuottajille yhteisen tilan ja foorumin, joissa on mahdollista käydä vuoropuhelua hyvinvointiteknologian tuotteista, sovelluksista ja ratkaisuista.

3 Hankkeessa sovittu vastuunjako Espoon kehitysympäristöjen Tilajärjestelyistä vastaa Espoon kaupunki Laitteiden opastus- ja ohjauspanoksesta vastaa Laurea AMK ja terveydenhoidon, fysioterapian ja liiketalouden opiskelijat ja projektityöntekijä Katja Tikkanen. Yritysyhteistyöstä vastaa projektipäällikkö Frank Ryhänen (mukana noin 30 yritystä /palveluntuottajaa) Toiminta- ja vaikuttavuustutkimuksesta vastaa Laurea AMK, tutkija Paula Lehto Huom! Hankkeessa on sovittu lähtökohtaisesti: Mikäli asiakas hankkii hankeen aikana hyvinvointiteknologialaitteen omaan käyttöönsä, ovat ko. yritys ja asiakas sopimusosapuolia, ei Espoon kaupunki tai hanke.

4 Hankeen hyödyt/ lisäarvo asiakkaille Espoolaiset ikäihmiset/ heidän omaisensa voivat tutustua turva- ja hyvinvointiteknologiaan saada asiantuntevaa opastusta laitteista ja sovelluksista kokeilla laitteita käytännössä antaa suoraa käyttäjäpalautetta palveluntuottajalle siitä, mikä laitteissa toimii / ei toimi ja miten niitä voisi parantaa tai lisätä käyttäjäystävällisyyttä. Seniorit toimivat aktiivisina vaikuttajina hyvinvointiteknologian kehittämisessä loppukäyttäjille => osaamisen hyödyntäminen, arvostus, asiakasnäkökulma, osallisuus!!

5 Hankeen hyödyt/ lisäarvo henkilökunnalle Espoon sote / vapa henkilökunta: saa tietoa ja asiantuntevaa opastusta uudesta hyvinvointiteknologiasta oppii havainnoimaan asiakkaan mahdollisuuksia hyötyä hyvinvointiteknologian sovelluksista ja uusista ratkaisuista Henkilökunnan teknologia osaaminen ja ajattelu kehittyy ( toivottavasti myös kustannustietoisuus!) Henkilökunta voi vuoropuhelussa tuoda oman ammatillisen osaamisen ja näkemyksen: teknisten ratkaisujen jatkokehittelyyn palvelujärjestelmän uusiin mahdollisuuksiin sovellusten käyttöönoton haasteisiin asiakaslähtöisiin eettisiin näkökulmiin

6 Muutamia haasteita Hyvinvointiteknologiaratkaisut, joissa asiakaan palveluprosessi voidaan miettiä loppuun saakka vasta esim. terveydenhuollon vastuuparin kanssa (esim. mihin hälytykset ohjataan) Palvelutuotteen integroiminen olemassa olevaan terveydenhuollon palvelujärjestelmään. Haasteena erityisesti etäja seurantalaitteet, omahoito sekä turvateknologia Palvelutuotteen kypsyttäminen hyllytavaraksi Asiakkaiden halukkuus ostaa / kustantaa hyvinvointiteknologiatuote/-palvelu (tarjonta-kysyntä) Hankintalainsäädäntö Kaupungin voimassaolevat hankintasopimukset Riskinä: asiakkaan omatoimisesti hankkiman seuranta -/ turvateknologian ylimitoitus ja mahdollinen turvallisuusharha, oman kehon ja elämän tarkkailuoptimointi ja siitä seuraava mahdollinen data- vyöry

7 Espoon kaupungin yhteistyön hyödyt hankkeelle: KEHITYSYMPÄRISTÖT, osaamisen jakaminen, vuoropuhelu joille toivotaan jatkokehittelyä ja juurruttamista pysyväksi käytännöksi! Potentiaaliset asiakkaat ja kärkikäyttäjäryhmät Asiantuntijaosaaminen esim. palvelukeskukset muistineuvojat, ensipalveluntarpeen arviointi, kotiutushoitajat, vastaanottotoiminta jne Yhteistyöverkostot: Elinvoimaa ikääntyneille, ELO ryhmä, Kirjasto, Liikuntapalvelut, Muistiluotsi jne. Senioritapahtumat; Sykettä syksyyn (Vanhusneuvosto), Seniorit liikkeelle (Ratiopharma), Vapaaehtoistoiminnan Kohtaamispaikka-päivät (EJY/SANTRA) Viestintä ja näkyvyys: internet /essi: tapahtumanostot, seniorin-infot, Länsiväylän seniorinurkka