ÄÄNEKOSKI ONKELANTIEN ASEMAKAAVA KORTTELIN 1213 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS EHDOTUS

ÄÄNEKOSKI ONKELANTIEN ASEMAKAAVA KORTTELIN 1213 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS EHDOTUS 7.11.2016 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT..2016

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 7. PÄIVÄNÄ MARRASKUUTA 2016 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee: 1. kaupunginosan korttelia 1213 ja suojaviheraluetta. Asemakaava koskee: Kahta määräalaa Paadentaipaleen kylän tilasta 1:422. Asemakaavan muutoksella muodostuu: 1. kaupunginosan kortteli 1213. Asemakaavalla muodostuu: Korttelit 1240 ja 1241 sekä suojaviheraluetta. Kaava-alueen sijainti Suunnittelun kohteena on asemakaavoittamaton alue Onkelantien varrella. Kaavan nimi Onkelantien asemakaava I korttelin 1213 asemakaavan muutos Kaavan päiväys 7.11.2016 Kaavan laatija Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Kaavasuunnittelija Nina Marjoniemi Äänekosken kaupunki Kaavoituspalvelut PL 24 44101 Äänekoski Vireilletulo Päätös kaupunginhallituksessa 20.6.2015 Ilmoitus vireilletulosta 1.7.2016 (Sisä-Suomen lehti) Nähtävillä Kaavaluonnos 4.7. - 5.8.2016 (MRA 30 ) Kaavaehdotus.. -.. (MRA 27 ) Hyväksymispäivämäärä Kaupunginvaltuusto..20

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 2 TIIVISTELMÄ... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Asemakaavan tavoitteet... 4 3.2 Alueen yleiskuvaus... 4 3.3 Luonnonympäristö... 4 3.4 Tekninen huolto... 4 3.5 Rakennettu ympäristö... 5 3.6 Rakennettu kulttuuriympäristö... 5 3.7 Maanomistus... 5 4 SUUNNITTELUTILANNE... 6 4.1 Maakuntakaava... 6 4.2 Yleiskaava... 6 4.3 Asemakaava... 7 4.4 Selvitykset ja suunnitelmat... 8 5 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 8 5.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen... 8 5.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 8 5.3 Luonnosvaihe... 9 5.4 Ehdotusvaihe... 9 5.5 Hyväksyminen... 9 6 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 9 7 KAAVAN VAIKUTUKSET... 11 7.1 Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset... 11 7.2 Liikenteelliset vaikutukset... 11 7.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 11 7.4 Vaikutukset luontoon ja maisemaan... 12 7.5 Taloudelliset vaikutukset... 12 7.6 Ilmastonmuutos... 12 7.7 Oikeusvaikutukset... 12 8 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 12 LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Luontoselvitys Suojaviheralueen idealuonnos Asemakaavan seurantalomake Kaavoittajan vastine, luonnosvaihe

4 2 TIIVISTELMÄ Kaavassa on tutkittu Onkelantien alueen maankäyttömahdollisuudet uuden teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen osoittamiselle. Kaava antaa uusia mahdollisuuksia Äänekosken alueen laajentuvaan teollisuus- ja varastorakennusten tarpeeseen. Teollisuusalueen laajentaminen nykyisestä biotuotetehtaan alueesta etelän suuntaan on luonnollinen jatkumo maankäytölle. Kaupunki varautuu lisääntyvään tonttikysyntään kaavoituksen avulla. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Asemakaavan tavoitteet Kaavan tavoitteena on osoittaa uutta työpaikka-aluetta alueelle, joka sopii sijaintinsa puolesta hyvin tarkoitukseensa. Kehittyvä Äänekoski tarvitsee tulevaisuudessa vaihtoehtoisia rakentamisen alueita uudelle tilaa vaativalle teollisuusrakentamiselle kuin myös varastointitarkoitukseen. Korttelin 1213 muutosalue on aikojen saatossa muodostunut tehtaan alueeksi, eikä sen osoittaminen suojaviheralueena ole enää tarkoituksenmukaista. Muutosalue on tavoitteena osoittaa ympäröivän käyttötarkoituksen mukaan ja toteutuneen maankäytön mukaan. 3.2 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Paadentaipaleen kylässä 403 noin neljän kilometrin päässä Äänekosken keskustasta Suolahden suuntaan. Suunnittelualue on jakautunut kahteen palstaan, joiden välistä kulkee sorapintainen Onkelantie. Alueella ei sijaitse rakennuksia. Omakotiasutusta on rakentunut suunnittelualueen eteläpuolelle sekä yksi asuttu kiinteistö aivan suunnittelualueen kaakkoiskulmaan. Alueella ei ole asemakaavaa. 3.3 Luonnonympäristö Suunnittelualueen luonnonympäristössä ei ole huomionarvoisia kohteita. Maasto on osittain nuorta koivua kasvavaa metsämaata, osittain pajua kasvavaa joutomaata. Alueelta löytyy myös pienipiirteistä talousmetsää. Alueelle on laadittu kaavoituksen yhteydessä luontoselvitys, joka on tämän kaavaselostuksen liitteenä. Pohjavesialueet Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella. 3.4 Tekninen huolto Suunnittelualueen itäpuolella kulkee yhdystie 6452, Äänekoskentie, joka on myös osa seututie yhteyttä Äänekoskelta Laukaan kautta Jyväskylään, seututie 642. Yhdystien linjausta noudattaen kulkee myös junarata Laukaan Vihtavuoren kautta Suolahteen ja Äänekoskelle. Junarataa ollaan osittain sähköistämässä. Junarata palvelee tavarakuljetuksia. KUVA 1. Ote tienumerokartasta. Lähde: liikennevirasto..

Suunnittelualue kuuluu vesihuoltoverkoston toiminta-alueeseen, josta vastaa Äänekosken kaupungin omistama Äänekosken Energia Oy. Kunnallistekniikan linja kulkee yhdystien 6422 varren tuntumassa. Suunnittelualueen eteläpuolella olevia asuinrakennuksia on myös verkoston piirissä. 5 KUVA 2. Vesihuoltoverkoston linjoja suunnittelualueen ympäristössä. Sinisellä vesijohtolinja ja ruskealla jätevesilinja. 3.5 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on rakentamatonta aluetta. Suunnittelualueen rajanaapurina on yksi rakentunut kiinteistö, joka on asumiskäytössä. Muu rakennuskanta on pientalorakennuksia suunnittelualueelta etelän suuntaan. Aluetta halkoo sorapintainen Onkelantie. 3.6 Rakennettu kulttuuriympäristö Suunnittelualueella ei ole kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita. Lähin inventoitu kohde on Metsä-Botnian Sellutehdas, joka sijaitsee kaavamuutosalueen pohjoispuolella. Sellutehdas on erikoistunut tuottamaan sellua painopaperin ja taivekartongin valmistukseen. Tehdas aloitti toimintansa vuonna 1985. Muinaisjäännökset Suunnittelualueella ei sijaitse muinaisjäännöksiä. Kaavoitustyön yhteydessä on alueelta kartoitettu havainnot mahdollisista muinaisjäännöksistä. Keski-Suomen museon tekemän selvityksen mukaan alueella ei ole muinaisjäännöksiksi luokiteltavia kohteita. Vanhat kellarit on dokumentoitu Keski-Suomen museon toimesta, mutta niillä ei ole suojelullisia arvoja, jotka tulisi kaavassa huomioida. Vanhalla 1800-luvun metsittyneellä vuokrapeltoalueella olevia kellareita 13 kpl. Kellarit ajoittuvat Äänekosken 1840 pitäjänkartan mukaan 1840-lukua nuoremmiksi. Kellarit ovat maaseinäisiä, suorakaiteen muotoisia alaspäin kapenevia painaumia pienien metsäkukkuloiden reunoilla. Kellareita on kahdessa eri kohdassa vanhan peltoalueen luoteis- ja koillislaidoilla. Kellareiden mitat ovat keskimäärin 3-5 m x 1,5 m ja syvyysvaihtelu 1-1,5 m. Mitään puurakenteita ei ole enää nähtävissä. 3.7 Maanomistus Suunnittelualue on pääosin Äänekosken kaupungin omistuksessa. Kaavamuutoksen alueen omistaa alueella toimiva teollisuusyritys.

6 4 SUUNNITTELUTILANNE 4.1 Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Keski-Suomen maakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 14.4.2009. Suunnittelualue sijaitsee teollisuus- ja varasto alueella (T/kem, harmaa väri). Alueen suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää liikenteellisten olosuhteiden järjestämiseen. Suunnittelualue sijoittuu myös kaupunkikehittämisen kohdealueelle (punainen paksu viiva kk2). Suunnittelualueen ulkopuolelle, alueen länsipuolelle sijoittuu yhdyskuntateknisen huollon alue (et). Merkinnällä osoitetaan kuntien yhteistä vedenhankintaa palvelevat tekopohjavesilaitosalueet tai jäteveden käsittelyä palvelevat jätevedenpuhdistamoalueet. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Harmaa pistekatkoviiva osoittaa suojavyöhykkeen (sv) alueen, jolla osoitetaan alueita, joiden käyttöä on vaaraa tai huomattavaa häiriötä aiheuttavan toiminnan vuoksi rajoitettava. KUVA 3. Ote Keski-Suomen maakuntakaavojen yhdistelmäkartasta. Maakuntakaavan tarkistus Keski-Suomen maakuntahallitus käynnisti 13.3.2015 Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen. Tarkistus koskee Keski-Suomen maakuntakaavaa, 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavaa sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa Jämsän Länkipohjan osalta. Kaavoitusprosessin yhteydessä arvioidaan voimassa olevia kaavoja. Tarkistus koskee kaikkia maakuntakaavan teemoja: asutusrakennetta, liikennettä, teknistä huoltoa, luonnonvaroja, erityistoimintoja, kulttuuriympäristöä, luonnonsuojelua ja virkistystä. Lopputuloksena saadaan kaikki voimassa olevat maakuntakaavat korvaava Keski-Suomen tarkistettu maa-kuntakaava. Kaavaprosessin aikana ratkaistaan miltä osin voimassa olevien kaavojen merkintöjä jätetään voimaan ja mitä uusia asioita otetaan mukaan. Samalla kun tarkistettu maakuntakaava hyväksytään, kumotaan kaikki aiemmat maakuntakaavat. Tavoitteena on, että kaavaluonnos ja ehdotus ovat nähtävillä vuonna 2016. 4.2 Yleiskaava Kaavamuutoksen suunnittelualueella on voimassa vuoden 1981 Äänekosken itärannan teollisuusalueen osayleiskaava. Yleiskaavassa on muutosalueelle osoitettu Teollisuusalue (TT-2) merkintä, jonka määräys; Rakennettavat alueet tulisi osoittaa käyttöönotettavaksi korkeintaan korttelitehokkuudella 0.5.

7 KUVA 4. Ote Äänekosken itärannan teollisuusalueen osayleiskaavasta. Suolahti 2020 osayleiskaava on hyväksytty joulukuussa 2009. Osayleiskaavassa asemakaavoitettavalle alueelle on osoitettu teollisuus- ja varastoaluetta (T), Työpaikka-aluetta (TP) sekä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). KUVA 5. Ote Suolahti 2020- osayleiskaavasta. Äänekoski 2030 osayleiskaavan laatiminen on vireillä Äänekosken taajamassa. Osayleiskaavaluonnoksessa (nähtävillä olo 11.10. 12.11.2007) muutoskohteena olevalle alueelle on merkitty teollisuus- ja varastoaluetta (T). Uudelle asemakaavan alueelle osayleiskaavaluonnokseen on merkitty myös teollisuus- ja varastoaluetta (T) sekä työpaikka-aluetta (TP) ja maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). KUVA 6. Ote Äänekoski 2030 osayleiskaavaluonnoksesta. 4.3 Asemakaava Onkelantien varrella olevalla suunnittelualueella ei ole asemakaavaa. Pohjoinen suunnittelualueen osa sijaitsee asemakaava-alueella. Äänekosken itärannan teollisuusalueen asemakaava on hyväksytty Äänekosken kaupunginvaltuustossa 13.6.1983 77. Muutoksen

kohteena on teollisuusrakennusten korttelialueen (TT) sisään rajoittuva Suojaviheralue (EV). TT korttelialueen tehokkuus voimassa olevassa kaavassa on 0.50. 8 KUVA 7. Ote teollisuusalueella voimassa olevasta asemakaavasta. 4.4 Selvitykset ja suunnitelmat Suunnittelualueelta on käytettävissä mm. seuraavat selvitykset: Uuden Äänekosken rakennusinventointi (Juuso Väisänen 2006) Äänekoski 2030 osayleiskaavan aineisto Keski-Suomen modernin rakennusperinnön täydennysinventointi 2012 2014 (Keski-Suomen museo / Aada Mustonen ja Sini Saarilahti) Luontoselvitys (Ala-Risku, 2016) Pohjakartta Suunnittelualueen pohjakartta on päivitetty kaavan laadinnan yhteydessä. 5 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 5.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Asemakaavan laatiminen tuli ajankohtaiseksi, kun Äänekosken kaupunki hankki maa-alueet käyttöönsä. Äänekosken kaupungilla on hyvät mahdollisuudet osoittaa valmiuksia uusille tilaa vaativille teollisuus- ja varastointialueille. 5.2 Osallistuminen ja yhteistyö MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tämän asemakaavamuutoksen osallisia ovat: suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokramiehet ja asukkaat sekä muut asianomaiset Keski-Suomen ELY- keskus Äänekosken Energia Oy Keski-Suomen museo Äänekosken kaupungin tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta. Osalliset voivat esittää mielipiteensä suunnitelmasta kahden nähtävillä olovaiheen aikana. Kaava asetetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti nähtäville ensin kaavaluonnoksena ja sen jälkeen kaavaehdotuksena. Kaavan nähtävillä oloista kuulutetaan kaupungin ilmoitustaululla, kaupungin kotisivuilla (www.aanekoski.fi) ja ilmoituslehdissä (Sisä-Suomen lehti ja ÄKS-Äänekosken Kaupunkisanomat). Kaava-aineisto sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat nähtävillä kaupungin kaavoituspalveluissa ja kotisivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on mahdollista

täydentää suunnittelun kuluessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty 13.6.2016. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta kaavoittajalle (ks. yhteystiedot). Osallinen voi myös tarvittaessa esittää kirjallisesti neuvottelua Keski-Suomen ELY-keskukselle (os. Keski-Suomen ELY-keskus, Cygnaeuksenkatu 1, PL 250, 40101 Jyväskylä) OAS:n riittävyydestä ennen kaavaehdotuksen nähtäville panoa (MRL 64 ). Kaavalla ei ole maakunnallista merkittävyyttä kaavan noudattaessa maakuntakaavan tavoitteita. 5.3 Luonnosvaihe Luonnosvaiheen kuulemista varten kaava-aineisto on ollut nähtävillä kaupungin ilmoitustaululla ja kotisivuilla 4.7. 5.8.2016 välisen ajan. Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot tekniseltä lautakunnalta ja ympäristölautakunnalta. Kaavasta saatiin pyydetyt lausunnot sekä yksi mielipide. Kaavoittajan vastine saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin on kaavaselostuksen liitteenä (Liite 5). 5.4 Ehdotusvaihe Kaavaehdotus laadittiin huomioiden tulleet lausunnot ja mielipiteet. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen sekä suojaviheralueen kaavamääräyksiin lisättiin rakentamista ohjaavia määräyksiä. Suojaviheralueelle osoitettiin ohjeellinen ajoyhteys merkintä mahdollistamaan tulevaisuudessa tieverkon uudelleen järjestelyitä. Ehdotuksena kaava on ollut nähtävillä..-..2016 välisen ajan. Kaavaehdotuksesta ei pyydetä lausuntoja. 5.5 Hyväksyminen Kaupunginvaltuusto on hyväkysynyt kaavan kokouksessaan..20. 9 6 ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaava ei muodosta uusia nimettäviä katuja tai alueita. Kaavalla muodostuu korttelialueita olemassa olevan yhdyskuntarakenteen ympäristöön alueelle, jonne on sijaintinsa puolesta mahdollista laajentaa teollisuus- ja varastointialuetta. Suunnittelualueella ei ole maakunnallisesti merkittäviä kohteita eikä luonnonympäristön kannalta merkittäviä huomioon otettavia alueita. Kaava mahdollistaa alueelle yritystoimintaa, joka voi palvella myös laajenevaa teollisuutta. Maa- ja metsätalousaluetta on osoitettu erottamaan teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue asutuksesta. Korttelialueet Kaavamuutoksella muodostuu Teollisuusrakennusten korttelialuetta ympäröivän voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Korttelialueelle on osoitettu tehokkuusluvuksi e=0.50 ympärillä, voimassa olevan asemakaavan mukaan. Uusi asemakaava-alue on osoitettu osittain teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi ja osittain suojaviheralueeksi. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueita muodostuu kaksi (korttelit 1240 ja 1241). Molemmille korttelialueille on osoitettu yksi tontti ja tehokkuusluvuksi e=0.50. TT Teollisuusrakennusten korttelialue. T-4 Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Tontille ei saa sijoittaa laitosta, joka tärinän, melun, pölyn, savun tai muun saastevaikutuksen tai

Muut alueet häiriön vuoksi aiheuttaa pysyvää rasitusta lähiympäristön asuinkiinteistöille. Korttelialueelle ei saa sijoittaa laitosta, josta aiheutuva melutaso ylittää asuinkiinteistöjen rajalla muu melu huomioon ottaen päivällä 55 db ja yöllä 45 db. Kaavalla muodostuu suojaviheraluetta teollisuusalueen ja asuinrakennusten väliin. Suojaviheralueelle on merkitty määräys meluvallin sijoittamisesta ja puustoisen alueenosan sijoittumisesta. Suojaviheralueelle on osoitettu ohjeellinen ajoyhteysmerkintä, jolla varaudutaan lisääntyvään raskaan liikenteen ohjaamiseen kauemmaksi nykyisestä asutuksesta. Merkintä on ohjeellinen ja tielinjauksen sijainti EV-5 alueella ratkaistaan erillissuunnittelussa. 10 EV-5 Suojaviheralue. Alueen eteläosassa sijaitseva puusto tulee säilyttää ja alue tulee täydennysistuttaa yhtenäiseksi suojaviheralueeksi. Teollisuusja varastorakennusten korttelialueeseen rajoittuvalle alueen osalle tulee sijoittaa vähintään 3 metriä korkea meluvalli. Suojaviheralue on rakennettava valmiiksi ennen sen kohdalla sijaitsevan korttelialueen ottamista teollisuuden käyttöön. Ajoyhteys. KUVA 8. Meluvallin, puustovyöhykkeen ja ajoyhteyden havainnollistaminen. Kaavamääräykset Rakennuksen etäisyyden tontin rajasta on oltava vähintään viisi (5) metriä. Autopaikkojen vähimmäismäärät ovat: Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueilla 1 ap / työntekijä. Nimistö Kaavalla ei muodostu nimettäviä alueita.

Mitoitus Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on 13,0 ha. Uutta asemakaavaa muodostuu 12,2168 ha ja asemakaavan muutoksen pinta-ala on 0,7875 ha. Uutta kerrosalaa asemakaavalla muodostuu yhteensä 50794 k-m 2. Asemakaavalla muodostuu seuraavia alueita: TT 7875 m 2 3938 k-m 2 e=0.50 T-4, kortteli 1240 61302 m 2 30651 k-m 2 e=0.50 T-4, kortteli 1241 32410 m 2 16205 k-m 2 e=0.50 EV-5 28456 m 2 11 7 KAAVAN VAIKUTUKSET Kaavaa laadittaessa selvitetään suunnitelman toteutumisen aiheuttamia vaikutuksia. Erityisesti tarkastellaan kaavan vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön, luonnonympäristöön ja maisemaan sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia. 7.1 Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen uuden rakentamisen mahdollistamisella toteuttaa myös valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Kunnallistekniikan toiminta-alue ulottuu suunnittelualueen läheisyyteen, eikä näin ollen suuria investointeja ole tarpeen tehdä alueiden liittämisestä olemassa olevaan verkostoon. Nykyinen tieverkko palvelee myös uusien toimijoita, joita alueelle tulee. Kustannuksia aiheutuu uuden tieverkon rakentamisesta, mikäli raskaan liikenteen haitat kasvavat liian suuriksi alueen asutukselle. Myös meluvallin rakentaminen tuo kustannuksia, mutta se on todennäköisesti mahdollista toteuttaa korttelialueilta tulevilla maamassoilla. Meluvalli on kaavassa määrätty rakennettavaksi ennen teollisuuskorttelialueen käyttöönottoa. Kunnallistekniikkaa ei tällä hetkellä sijaitse tulevan meluvallin alueella, joten siitä ei aiheudu haittaa meluvallin rakentamiselle. Mikäli uusi tielinjaus jollain aikavälillä tulee rakennettavaksi, joudutaan puustoa kaatamaan ja myös meluvallia jatkamaan uuden tielinjauksen mukaan. 7.2 Liikenteelliset vaikutukset Kaavan liikenteelliset vaikutukset autoliikenteen osalta eivät ole merkittäviä kaavan perustuessa nykyiseen katu- ja tieverkkoon sekä liittymäjärjestelyihin. Raskaan liikenteen lisääntyminen tuo kuitenkin vaikutuksia rakentuneen tieverkon kantokykyyn ja vahvistustarpeeseen. Nykyisellään sorapintaista tietä pitkin kuitenkin jo liikkuu raskasta liikennettä biotuotetehtaan alueelle, jolloin tieverkkoa on jo siltä osin vahvistettu. Kaavan toteuttamisen lopputilanteen mukainen liikenteen määrä riippuu toiminnan laadusta, jota alueelle muodostuu. Tien pölyhaittoja voidaan pienentää tien pintamateriaalia muuttamalla sorapintaisesta esimerkiksi asfalttipintaiseksi. Mikäli toiminta alueella laajenee oleellisesti, sen myötä liikenteen määrä lisääntyy ja liikenneturvallisuus heikkenee. Tämä on huomioitu kaavassa osoittamalla raskaalle liikenteelle vaihtoehtoinen kulkuyhteys asuinrakennusten koillispuolelta. Raskas liikenne luo melu- ja tärinähaittaa rakentuneelle asuinalueelle. Nykytilanteessa raskasta liikennettä liikkuu asuinalueen läpi biotuotetehtaan rakennusvaiheen ajan. Tehtaan käyttöönoton jälkeen pääosa tehtaan raskaasta liikenteestä ohjautuu tehtaan alueelle muuta kautta ja sen aiheuttama meluhaitta pienenee. 7.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavassa on huomioitu alueen ympäristössä oleva asuinrakennuskanta. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueiden ja asutuksen väliin on kaavassa osoitettu suojaviheraluetta, joka tulee täydennysistuttaa puista muodostuvaksi istutusvyöhykkeeksi. Alueelle voidaan myös toteuttaa meluvalli tai muu melua estävä rakenne, joka suojaa asuinrakennuksia

toiminnasta aiheutuvalta meluhaitalta. Teollisuusalueelle on kaavassa asetettu vaatimuksia mm. tärinän, melun, pölyn, savun tai muun häiriön aiheuttamisesta. 12 7.4 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Kaavamuutos ei ole aiheuttamassa kielteisiä vaikutuksia nykytilanteeseen verrattuna maiseman ja luonnonympäristön kannalta. Asemakaava luo edellytyksiä pajua kasvavan alueen ilmeen siistiytymiseen. Näkymä yhdystieltä päin paranee, kun alue rakentuu ja hyvään rakennusten sijoitteluun ja rakennusten ympäristöihin kiinnitetään tarpeellista huomiota. Suoja-alueeksi tarkoitettu alue teollisuusalueen eteläpuolella muuttaa ympäristöä. Kaavamääräyksissä on velvoitettu täydennysistuttaa alue yhtenäiseksi puista muodostuvaksi istutusvyöhykkeeksi, joka on rakennettava valmiiksi ennen korttelialueiden ottamista teollisuuden käyttöön. Alueelle on sijoitettava meluvalli, joka tuo estevaikutusta näkymiin. Meluvallin ulkonäköön voidaan vaikuttaa toteutettavilla puustoistutuksilla. Mikäli alue suunnitellaan ja toteutetaan korkeatasoisesti, ei sillä ole haitallisia vaikutuksia maisemaan. 7.5 Taloudelliset vaikutukset Kaavaa laaditaan Äänekosken kaupungin hankkimalle alueelle, josta on aiheutunut maaalueen ostosta tulleet kulut. Kaavan saatua lainvoiman, voidaan aiheutuneet kustannukset saada takaisin teollisuustonttien myynnistä. Uutta katuverkkoa ei ole kaavassa osoitettu. Teollisuustonteille kulku tapahtuu olemassa olevan tieverkon kautta. Mikäli toiminta alueella laajenee niin, että uuden tielinjauksen rakentaminen toteutetaan, tulee siitä kustannuksia maanomistajille. Kunnallistekniikka ulottuu suunnittelualueen lähialueelle, eikä aiheuta verkoston rakentamista suuressa määrin. 7.6 Ilmastonmuutos Alue tulee rakentumaan pitkän aikavälin aikana. Mikäli alueelle sijoittuu pääosin varastotoimintaa palvelevaa yrittämistä, ei sillä ole suurta vaikutusta ilmastonmuutokseen. Mikäli alueelle sijoittuu päästöjä tuottavia toimintoja, ovat vaikutukset suuremmat. Rankkasateet ja muut luonnon tilan muutokset tulee huomioida mm. paikoitusalueiden pintamateriaalein ja tulvavesien pois johtamisella. 7.7 Oikeusvaikutukset Asemakaavaa laadittaessa otetaan huomioon maankäyttö- ja rakennuslaki sekä maankäyttö- ja rakennusasetus. 8 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Tavoitteen mukaan kaava olisi hyväksymiskäsittelyssä talven 2016-17 aikana. Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Äänekoskella 7.11.2016 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI - KAAVOITUSPALVELUT Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Kaavasuunnittelija Nina Marjoniemi