Tiedän, haluan, pystyn ja osaan - ikääntyneen motivoituminen liikkumaan

Samankaltaiset tiedostot
KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Ideoita liikuntaneuvontaan

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Kohtaamisia Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka

Senioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti

Innostu liikkeelle Järvenpään kaupunki Tiina kuronen

oman hyvinvoinnin parantamiseksi

Ilo irti ympäristöstä!

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Seinäjoki

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti

Mielenterveys on olennainen osa ikäihmisen toimintakykyä

KKI-PÄIVÄT

Mielenterveys voimavarana

Green care luonto hoitotyössä. Kukkiva kaupunki , Kerava Dos. Erja Rappe

Diabeteksen psyykkinen kuorma

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Hyvinvointia positiivisesta ilmapiiristä ja tekemisen. meiningistä

Työhyvinvointiosaaminen ja työn muutos Elisa Mäkinen FT, yliopettaja

Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan. Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM

Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka. Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

MUUTOKSEN PSYKOLOGIA. ANU KANGASNIEMI PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi, LitM, sert. liikunta- ja urheilupsykologi STRESSIPÄIVÄ 24.5.

Psyykkinen toimintakyky

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

Tervetuloa webinaariin! Esitysdiat ja tallennelinkit löytyvät kunkin webinaarin jälkeen osoitteesta

Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto

HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUUSAMOSSA - ONKO LIIKUNNALLA ROOLIA?

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Kuntoutuksesta lapsen kuntoutumiseen. Ilona Autti-Rämö, Johtava ylilääkäri

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

ROVASEUDUN KEHITTEILLÄ OLEVA MALLINNUS NEUROPSYKIATRISEN ASIAKKAAN PROSESSISTA DIAGNOSOINTI

Ohjauskysymys. Mikä sinua työssäsi motivoi?

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

Pysyvätkö suomalaiset lapset pinnalla eli onko koulujen uimaopetuksella merkitystä? Matti Pietilä Opetushallitus OPS2016_SUH 11.1.

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Elintavat. TE4 abikurssi

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn muutosta tukemassa

Mielenterveys voimavarana

Motivaatio? Ihminen ei ole joko-tai vaan sekä että (Lähde: Kirsi Lonka 2009)

LIIKUNTA VL LUOKKA. Laajaalainen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet. osaaminen

Vapaaehtoistoiminnan ohjaaminen. Ammattilaisten ja vapaaehtoisten yhteistyö kohtaamispaikoissa

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi Anne Hyvén Työpsykologi

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka Anni Pentti

Matti Pietillä Opetushallitus Liikkuva koulu_turku ja sisäinen liikuntamotivaatio

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

K u s t a n n u s v a i k u t t a v u u d e n v e r t a i s s p a r r a u s S o s t e O m a h o i d o n k o o r d i n a a t t o r i P

Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla

Mielen hyvinvointi ja liikunta. Suunnittelija Tamara Björkqvist, Ikäinstituutti

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen

Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen?

Ohjaus tuutorin roolissa

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA JUHA RANTALAINEN

Ymmärrystä ihmisen käyttäytymiseen

TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ

Urheiluseurojen yhteiskunnallinen tehtävä lasten ja nuorten toimintakenttänä

KYKYVIISARI tulkinta Rautalankaohjeet

Yhdessä rakennettu leikki Leikki lasten toimintana. Mari Vuorisalo Kirkon lastenohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät 16.9.

Järjestötoimintaan osallistuminen vahvistaa hyvinvointia? Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) tutkimustuloksia.

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

Urheilun Pelisäännöt vanhempien illassa

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari Kotka Dos. Erja Rappe HY

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Koska aivoterveys on pääasia!

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

Viherympäristö liikuttaa vaikutukset hyvinvointiin ja terveyteen. MMT, dos. Erja Rappe , Jyväskylä

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

F Y S I O T E R A P I A K O U L U I L L A L A P P E E N R A N N A N L I I K K U V A K O U L U T I I M I

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

Ohjelmasisällössä huomioidaan kohderyhmä esim. yrittäjät, työttömät, eri ammattiryhmät.

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Tykätäänkö koululiikunnasta ja Move!- mittauksista?

Miten motivoida ihminen liikkumaan? Jarmo Liukkonen Liikuntapedagogiikan professori, Liikunnan ja psyykkisen hyvinvoinnin dosentti

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

Elintapaohjaus mikä toimii, mikä motivoi Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

Transkriptio:

Tiedän, haluan, pystyn ja osaan - ikääntyneen motivoituminen liikkumaan Liikunnan tulee olla miellyttävää, hyväntuulista ja vapaaehtoista, ja harjoittelun pitää olla kevyttä, luonnollista ja runsasta. Hippokrates, 300 ekr. Kaatumisseula hanke Kotka 15.2.2017 Erja Toropainen

Haluatko palvelutaloon? Ellet, ala harrastaa liikuntaa Jaakko Valvanne, geriatrian professori Aamulehti 8.1.2017 Lähde Duodecim 2/2017

Liikunta ei ole vain hyvä harrastus vaan paljon enemmän: välttämätön tekijä toimintakyvyn ja terveyden tueksi Vuori 1996 kuva: Keski-Satakunnan terveydenhuollon ky ksthky.fi

Tiedän Liikunnan hyödyt/ suositukset Liikunnan terveysvaikutukset Eri liikuntamuodot ja mahdollisuudet Liikunnan merkitys Riskitekijät ja niiden vähentäminen Tutkimustieto vahvistuu koko ajan jopa päivittäin

Terveysliikuntasuositukset Ikäihmiset 65 v. + Liiku reippaasti ainakin 2 h 30 min tai 1 t 15 min viikossa rasittavasti Lihasvoima-, tasapaino- sekä ketteryysharjoittelua 2-3 kertaa viikossa Venyttely- ja liikkuvuusharjoituksia 2 kertaa viikossa

Tieto ei auta, jos motivaatio puuttuu Tiedolla liikuntasuosituksista ei ole merkitsevää yhteyttä liikuntakäyttäytymiseen. Käyttäytymisen valinnassa ratkaisevat ihan muut tekijät. Tarvitaan halua.. päätökset tehdään tunteella Taustalla..kokemus ja tunnepohjaiset motiivit. Muutokseen tarvitaan myös.suotuisa ympäristö sekä fyysinen että sosiaalinen. lukuisia eri keinoja, joista muodostuu kokonaisuus. 6

Haluan kokemus liikunnan hyödyistä Liikunta tuottaa mielihyvää, iloa, tunteen elinvoimaisuudesta Liikunnan vaikutukset heijastuvat myös psyykkiseen hyvinvointiin. Liikunta ryhmässä - tarjoaa mahdollisuuden tavata muita ihmisiä - sosiaaliset kontaktit ja niiden syntyminen liikunnan sivuvaikutus Liikkumiskyvyn säilyminen helpottaa sosiaalista toimintaa - ystävien luona vierailua - kaupungilla käyntiä ja itsenäistä asioiden hoitamista - kiinnostaviin tapahtumiin osallistumista.

Motivoitunut ihminen tietää, tahtoo ja kykenee Mitä jos ihminen ei tiedä, ei tahdo, eikä osaa? Lisäksi ihminen näkee vain haitat? Liikkuminen tai ajatus liikkumisesta koetaan tai tuo mieleen haitat arjen sujumiselle haitat omalle keholle haitat sairaudelle (oireet lisääntyvät, tauti pahenee) haitat liikuntaosaamiselle

Epäonnistumisia liikunnassa - tunteet, ajatukset Suoritusheikkoutta SAIRAUS KIPU Liikunnan välttäminen Liikunnallisen epävarmuuden lisääntyminen muokaten Zimmer 1996 Lappalainen & Lappalainen 2010

Motivaatio nousee omasta itsestä Muutosvalmius on tilannesidonnaista Motivoituminen tapahtuu mahdollisuudesta - ei pakon kautta Motivaatio ei nouse määräyksestä, valmiista ohjeista, kuurista/ projektista tai toisten tarpeesta tms. Motivaatioon vaikuttaa mm. tähän asti eletty elämä (huom! liikkumisen sukupolvi) perhe ystävät toimintakyky, sairaudet ympäristö koti, lähialue, asiointi, palvelutalo, vuodeosasto

Altistavat Tekijät Mahdollistavat tekijät Vahvistavat tekijät Liikuntakäyttäytyminen Green ym. 1980, soveltaen

Osaan -Pystyn Liikkumiseen vaikuttaa Eletty ja nykyinen elämä, persoonallisuuden piirteet Liikuntaosaaminen Sairaus (vaikeusaste ja ennuste) ja/tai kivut Ikääntymisen tuomat pulmat Suhtautumiseen liikkumisesta vaikuttaa Sairaus ja/tai kivut Mahdollisuus vaikuttaa näihin Ylipäätään elämään liikkumalla Kuva: yle.fi

Minä pystyvyys - ilmenee pystyvyysodotuksina ja tulosodotuksina YKSILÖ KÄYTTÄYTYMINEN TULOS PYSTYVYYS- ODOTUKSET Yksilön oma kyky suorittaa toiminta onnistuneesti TULOS- ODOTUKSET Uskomus siitä, että käyttäytyminen johtaa toivottuun lopputulokseen Bandura 1977, 193

Liikunnan aloittamiseen vaikuttaa - ennakoidut myönteiset terveys- ja kuntovaikutukset - liikunnan ilo, välitön palaute Liikunnan ylläpitoon - voimakas myönteinen asenne - voimakkaat myönteiset tulosodotukset - onnellisuus, elämänlaatu - edistää liikunnan pysyvyyttä - riittävä helppous - elinikäinen liikunta/ liikkuminen Kuva -yle.fi

Motivaatiolla tarkoitetaan arkipuheessa usein tahdonvoimaa tehdä jotakin. Käyttäytymisen muutos esim. elintapamuutoksen onko henkilöllä riittävästi motivaatiota? kuinka motivoitunut henkilö on ponnistelemaan suunniteltujen tavoitteiden eteen. Motivaatio tunne, jota on tai ei ole, ja jota voidaan vahvistaa tai heikentää. Motivaatio - yksilön käyttäytyminen sillä on suunta ja se kohdistuu tiettyihin valittuihin asioihin. Kangasniemi & Kauravaara 2016 Kohti muutosta

Motivaatio Henkilö on sisäisesti motivoitunut Kun hän kokee tekevänsä valintojaan vapaasti Tuntee olevansa kyvykäs toimimaan itsensä hyväksi Kokee, että voi itse vaikuttaa hyvinvointiinsa Sisäisen motivaation herääminen on edellytys käyttäytymisen pysyvälle muutokselle. Kangasniemi & Kauravaara 2016

Motivaatio myös ulkoisilla motivaatiotekijöillä on merkitystä. Uuden oppiminen käynnistyy ja vahvistuu positiivinen palaute, kannustus ja tuki ulkoiset kannustimet auttaa löytämään myönteisen suhtautumistavan itseen antaa voimavaroja muutoksen toteuttamiseen ja ylläpitämiseen. Ihmisellä on tarve kuulua johonkin sosiaalisesti muilta saatu hyväksyntä tai positiivinen palaute kokemus saada tukea ajatuksille, tunteille tai ponnisteluille Minulla on merkitystä muille. Kangasniemi & Kauravaara 2016

Sisäisen motivaation vahvistaminen Omaehtoisuus Kyvykkyys Arvojen mukainen elämä Yhteisöllisyys

OMAEHTOISUUS/ VAPAAEHTOISUUS koettu autonomia Vapaus suunnitella, päättää ja toteuttaa oma liikkuminen/ harjoittelu Kaikkien ajatuksille ja ehdotuksille annetaan sijaa Ryhmässä jokaisella on taidoista riippumatta merkittävä rooli Ulkoisesta kontrollista/ ulkoisista motivaatiotekijöistä siirrytään sisäiseen motivaatioon Valinnan vapaus tekee liikkujasta asianomaisen

Koettu pätevyys KYVYKKYYS Koettu tarve motivaation vahvistaminen Omakohtainen hyöty Pystyvyyden / pätevyyden tunne - kehittyminen ja oppiminen Tuki ja palaute edistymisestä Hyödyt ylittävät haitat Kokemus muutoksen mahdollisuudesta muutostarpeen vahvistaminen, kehittymistavoitteet ja niiden seuranta Konkreettiset toimintatavat ja vaihtelevat liikuntamuodot tarjoavat kyvykkyyden kokemuksia

YHTEISÖLLISYYS - Sosiaalinen yhteenkuuluvuus Tarve ja kokemus kuulua joukkoon Pelisäännöt laaditaan yhdessä Motivoiva ilmapiiri - vuorovaikutus Motivoiva ohjaus houkuttelee ja valmentaa muutokseen Osoitetaan tunteita minäviestit Liikunta lisää sosiaalista rohkeutta Hyvässä porukassa voi olla aidosti oma itsensä

Liikunnan koettu merkitys MERKITYKSELLISYYS Liikunta (liikkuminen) vastaa omia arvoja Liikunta koetaan mielekkääksi ja hyödylliseksi Sisäinen motivaatio Liikunnan taustalla visio tavoitetilasta, joka ohjaa välitavoitteitamme ja toimenpiteitämme Hyötyliikunta, terveysliikunta, luontoliikunta psyykkinen hyvinvointi Elämä on elämisen arvoista vasta sitten kun sillä on päämäärä

Kiitos Kun me lakkaamme liikkumasta, se ei johdu siitä, että vanhenemme, vaan me vanhenemme sen takia, että lakkaamme liikkumasta. Lauri Tahko Pihkala 1888-1981