LESTIJÄRVEN KUNTAA KOSOLANKANKAAN OSAYLEISKAAVA (OSA-A( ALUE 2) Vastine ehdotusvaiheen lausuntoihin SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 29. 6.2015 P25633
I SUUNN ITTELU JA TEKNIIKKA Vastine ehdotusvaiheen lausuntoihin P25633 Outi Järvinen 29.6.2015 Sisällysluettelo 1 Lausunnot... 1 1.1 Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto... 1 1.2 Keski-Pohjanmaan liitto... 3 1.3 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus... 5 1.4 Museovirasto... 9 1.5 K.H. Renlundin museo, Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo... 10 1.6 Fingrid Oyj, maankäyttö ja ympäristö... 13 1.7 Puolustusvoimat, Pääesikunta, Logistiikkaosasto / 2. Logistiikkarykmentti, Esikunta, Turku... 13 1.8 Muut viranomaistahot ja seudulliset toimijat... 17 1.9 Tekninen lautakunta... 17 1.10 Kokkolan kaupunki... 17 1.11 Muut naapurikunnat... 18 1.12 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry... 18 1.13 Muut yhteisöt... 24 2 Jatkotoimet... 25
1 (26) KOSOLANKANKAAN OSAYLEISKAAVA (OSA-ALUE 2) Lestijärven tuulivoimapuiston Kosolankankaan osayleiskaavaa koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä osayleiskaavaehdotus selostuksineen ja selvityksineen on ollut Lestijärven kunnanhallituksen 11.5.2015 61 päätöksen mukaisesti julkisesti nähtävillä ehdotusvaiheen kuulemista varten aikavälillä 13.5. 11.6.2015 Lestijärven kunnanvirastolla kunnan ilmoitustaululla ja Lestijärven kunnan internet-sivuilla osoitteessa http://www.lestijarvi.fi /ajankohtaista. Nähtävilläolosta on kuulutettu sanomalehti Keskipohjanmaassa ja kuntatiedotteessa julkaistuilla ilmoituksilla. Osayleiskaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot niiltä viranomaisilta, joiden toimialaan osayleiskaava liittyy, sekä niiltä yhteisöiltä, joiden toimintaan osayleiskaava liittyy. Osayleiskaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolta, Keski-Pohjanmaan liitolta, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollolta, Museovirastolta, Keski-Pohjanmaan maakuntamuseolta, Liikennevirastolta, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi:lta, Finavia Oyj:ltä, Fingrid Oyj:ltä, Fortum Oyj:ltä, Puolustusvoimilta, Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitokselta, Metsähallitukselta, Metsäkeskus Keski-Pohjanmaalta, ProAgria Keski-Pohjanmaalta, Kinnulan kunnalta, Halsuan kunnalta, Perhon kunnalta, Reisjärven kunnalta, Toholammin kunnalta, Sievin kunnalta, Viitasaaren kunnalta, Haapajärven kaupungilta, Kokkolan kaupungilta, Lestijärven kotiseutuyhdistykseltä, Yli-Lestiseuralta, Lestijokiseudun Luonto ja Ympäristö ry:ltä, Keski-Pohjanmaan lintutieteelliseltä yhdistykseltä, Lestijärven riistanhoito yhdistykseltä, Lestijärven metsästys yhdistykseltä, Lestijärven kalastuskunnalta ja kalastusalueelta, Lestijärven ympäristöyhdistys ry:ltä, Metsäpeuranmaan Matkailu ry:ltä, ja wpd Finland Oy:ltä. Osayleiskaavasta on saatu yhdeksän lausuntoa. Keski-Pohjanmaan liiton, Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen ja Puolustusvoimien lausunnot on annettu kunnanhallituksen 22.6.2015 käsittelyn jälkeen. Lausunnot on kirjattu tähän raporttiin. Alkuperäiset lausunnot ovat tämän asiakirjan liitteenä. 1 Lausunnot 1.1 Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto Kokkolan kaupunki, ympäristöterveyslautakunta, 20.5.2015 YTLTK 19 liite A valmistelija vs. terveystarkastaja Mirva Lundell
2 (26) Tuulivoimaloiden sijoittamisella asutuksen läheisyyteen voi olla asumisterveyteen vaikuttavia haittoja toiminta-aikana melun ja välkkeen takia. Lisäksi voimaloiden rakennusvaiheessa saattaa asutukselle aiheutua haittoja melusta, pölystä ja tärinästä. Tuulivoimalan tuottama ääni on lapojen pyörimisestä johtuen jaksottaista ja se sisältää myös matalataajuisia ääniä. Matalataajuiset äänet etenevät laajalle alueelle, eivätkä juuri vaimene ilmakehässä. Erityisesti matalataajuisesta melusta on havaittu aiheutuvan haittaa ihmisten hyvinvoinnille (vrt. ravintoloiden bassomelu). Keskeisin käytettävä meluntorjuntakeino on säilyttää riittävä etäisyys tuulivoimaloihin. Kaavaehdotuksen yhteydessä on tehty laskennallisten menetelmien avulla tuulivoimakohteiden melu- ja välkevarjostusmallinnukset osayleiskaava-alueesta. Melumallinnuksessa on noudatettu ympäristöministeriön julkaisemaa mallinnusohjeistusta. Välkevaikutuksen laskennassa on huomioitu paikalliset meteorologiset aineistot tuulisuusjakaumasta ja auringonpaisteen määrästä. Tulosten arvioinnissa on käytetty ympäristöhallinnon esittämiä ohjearvoja tuulivoimarakentamisen suunnitteluun. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015) mukaan asuinhuoneistojen sisätilojen päiväajan toimenpideraja on 35 db ja yöajan 30 db. Mallinnustulosten perusteella melutasot jäävät ohjearvojen alapuolelle kaikkien alueen rakennusten kohdalla ja myös matalataajuisen melun äänitasot jäävät selkeästi ohjearvojen alapuolelle kaikilla alueen rakennuksilla. Varjostus ja välkevaikutuksen häiritsevyydestä ei ole Suomessa annettu ohjearvoja. Ruotsissa ja Saksassa välkevaikutusta on rajattu 8 tuntiin vuodessa ja 30 minuuttiin vuorokaudessa. Osayleiskaavan välkevarjostusmallinnuksen perusteella vuotuisen välkevarjostusajan odotusarvo ei ylitä minkään asuin- eikä lomarakennusten kohdalla 8 h/a. Terveysvalvonta katsoo, että suunniteltaessa tuulivoimaloita tulee huomioida alueella aiemmin sijainneet ja sinne suunnitteilla olevat toiminnot. Varsinkin suunniteltaessa voimaloita asutuksen ja kotieläintilojen lähelle tulee suunnittelussa pystyä osoittamaan voimassaolevien ohjearvojen mukaisuus. Kyseinen osayleiskaavaehdotus täyttää tehtyjen mallinnusten perusteella ohjearvot. Alueen asukkaille tehdyn kyselyn perusteella tuulivoimapuiston aiheuttamiin vaikutuksiin suhtaudutaan kielteisesti, mikä voi aiheuttavaa sen, että melun ja välkkeen vaikutukset koetaan negatiivisempana kuin ne mallinnusten perusteella arvioidaan. Hyvällä suunnittelulla vältetään lähiympäristön asukkaille aiheutuvia haittoja, aikaa vieviä selvityksiä sekä tuulienergian tuotannolle myöhemmin mahdollisesti asetettavia rajoituksia. Kaavoittajan vastine: Terveysvalvonta katsoo, että osayleiskaavaehdotus täyttää tehtyjen melu- ja välkevarjostusmallinnusten perusteella annetut ohjearvot. Lausunto ei sisällä muutostarpeita osayleiskaavaehdotukseen.
3 (26) 1.2 Keski-Pohjanmaan liitto Lestijärven kunta on pyytänyt Keski-Pohjanmaan liitolta lausuntoa Lestijärven tuulivoimapuiston Kosolankankaan osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman (oas) riittävyydestä ja osayleiskaavaehdotuksesta. Keski-Pohjanmaan liitto on seurannut Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaavojen valmistelua osayleiskaavan tultua vireille syyskuussa 2013 sekä hankkeen ympäristövaikutusten arviointiprosessia osallistumalla järjestettyihin viranomais- ja työneuvotteluihin sekä seurantaryhmään. Vuoropuhelu 4. vaihemaakuntakaavan valmistelun sekä Lestijärven tuulivoimapuisto hankkeen osayleiskaavojen valmistelun kanssa on ollut aktiivista ja avointa. Syksyllä 2014 yhtenäisenä edennyt Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaava jaettiin kolmeen osayleiskaava-alueeseen, joista osa-alue 2 on tässä ehdotuksena esillä. Keski-Pohjanmaan liitto on antanut 31.3.2015 osayleiskaavaehdotuksista lausunnon osa-alueiden 1 Hittisenneva ja 3 Iso Korteneva, joiden osayleiskaavat on hyväksytty Lestijärven kunnanvaltuustossa 28.5.2015 ( :t 17 ja 18). Lestijärven tuulivoimapuiston Kosolankankaan osayleiskaavaehdotuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ja kaavaselostuksessa on huomioitu osayleiskaava-alueita koskevat maakuntakaavamerkinnät sekä valmisteilla olevan 4. vaihemaakuntakaavan syksyllä 2014 nähtävillä olleen ehdotuksen suhde kaavoitettaviin alueisiin. Keski-Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaava oli 19.1. 17.2.2015 uudelleen ehdotuksena nähtävillä viranomais-neuvottelussa 13.11.2014 esille tulleiden päivitys ja täydennystarpeiden vuoksi. Keskeiset maakuntakaavan selvitykset on päivitetty 01/2015 vastaamaan uudelleen ehdotuksena nähtävillä olleita tuulivoima-alueita. 4. vaihemaakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 23.4.2015. Hyväksytyssä 4. vaihemaakuntakaavassa, kaavaehdotuksen päiväys 31.3.2015, Lestijärvelle osoitetut tuulivoima-alueet pysyivät ennallaan, mutta tuulivoimaloiden aluetta koskeva suunnittelumääräys eroaa Kosolankankaan osayleiskaavaehdotuksen valmisteluaineistossa esitetystä. 4. vaihemaakuntakaavan tuulivoimaloiden aluetta koskevan suunnittelumääräyksen mukaan: Tuulivoima-alueiden suunnittelussa on otettava huomioon sekä hankekohtaiset että yhteisvaikutuksen asutukseen, loma-asutukseen, maisemaan, rakennettuun kulttuuriympäristöön, luontoarvoihin sekä liikenneväyliin ja liikennejärjestelyihin ja ehkäistävä merkittävien haitallisten vaikutusten muodostuminen. Tuulivoimaloiden sijoituksessa tulee ottaa huomioon lentoliikenteen, säähavainnoinnin, sekä Puolustusvoimien toiminnan aiheuttamat rajoitteet. Puolustusvoimilta on selvitettävä tuulivoima-alueiden hyväksyttävyys, kun tuulivoimaloiden sijainti-, rakenneja korkeustiedot ovat käytettävissä/tiedossa. Tuulivoima-alueiden liittämisessä sähköverkkoon on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Tuulivoima-alueiden ja niihin liittyvien sähkölinjojen ja teiden suunnittelussa on otettava huomioon sekä hankekohtaiset että yhteisvaikutukset muuttolinnustoon, suurten petolintujen pesimisreviireihin sekä metsäpeurojen tärkeimpiin elinympäristöihin ja ehkäistävä merkittävien haitallisten vaikutusten muodostuminen., muutokset tai lisäykset tässä kursiivilla. Lisäksi 4. vaihemaakuntakaavassa annettuja aluekohtaisia suunnittelumääräyksiä muotoiltiin uudelleen kaavaehdotuksesta saatujen lausuntojen ja viranomaisneuvottelussa 25.3.2015 käydyn keskustelun mukaisesti. Aluekohtaisista suunnittelumääräyksistä tv-aluetta 421_703, jolle Kosolankankaan osayleiskaavaehdotuk-
4 (26) sessa esitetty tuulivoima-alue pääosin sijoittuu, koskee osayleiskaavaehdotuksen oas:ssa ja kaavaselostuksessa huomioidun metsäpeuran vasomisalueita turvaavan suunnittelumääräyksen ohella aluekohtainen suunnittelumääräys maakotkasta. 4. vaihemaakuntakaavan (31.3.2015) mukaan: Tuulivoima-alueiden......421_703......tarkemmassa suunnittelussa tulee turvata riittävä etäisyys metsäpeurojen vasomisalueisiin. ja Tuulivoima-alueiden......421_703 tarkemmassa suunnittelussa tulee turvata läheisten maakotkareviirien säilyminen., muutokset tai lisäykset tässä kursiivilla. Maakuntavaltuuston hyväksymä 4. vaihemaakuntakaava on vahvistettavana ympäristöministeriössä. Kosolankankaan osayleiskaavaehdotuksessa alueella voimassa olevat maakuntakaavamerkinnät on otettu huomioon ja ne ovat vaikuttaneet kaavan valmisteluun lukuun ottamatta 4. vaihemaakuntakaavan valmistelussa poistettavaksi esitettävää käytöstä poistuneen lentokentän maakuntakaavamerkintää. Kosolankangas sijoittuu osittain matkailun vetovoima-alueeseen / matkailun ja virkistyksen kohdealueeseen (mv-3) Metsäpeuranmaan erämatkailualue ja Lestijärven kulttuurialue ja sitä sivuaa maakuntakaavaan osoitettu ulkoilureitti. Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeistä alueista osayleiskaava-alueen pohjoispuolelle sijoittuu seudullisesti arvokas Similänperän peltoaukea, hieman etäämmälle maakunnallisesti arvokkaat Lestijärven kulttuurimaisema ja Lestijärvi sekä eteläpuolelle maakunnallisesti arvokas Valkealamminneva Lehtosenjärvi. Osayleiskaava-alue sijoittuu lisäksi turvetuotantovyöhykkeelle 1, jossa lähtökohtana tulee olla turvetuotannon vesistökuormituksen vähentäminen ja sen läheisyyteen sijoittuu useita suojelu tai Natura 2000 -ohjelman mukaisia alueita, moottorikelkkailun runkoreitin yhteystarve, pohjavesialue, arvokas harjualue, muinais-muistokohteita ja Yli-Lestin kylä kantatie 58 varrella. Kosolankankaan osayleiskaavaselostuksen vaikutusten arvioinnissa on selvitetty tuulivoima-rakentamisen vaikutuksia kattavasti eikä ristiriitaisuuksia Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan tavoitteisiin ole osoitettavissa. Tuulivoimapuiston vaikutukset maisemaan etäisyysvyöhykkeittäin kappaleessa s. 96 97 on tarkennettavaa Similänperän viljelyaukean ja Mustikankylän peltoaukeita koskevien kuvasovitteiden ja niihin yhdistetyn tekstin osalta. Valokuvasovitteen ja tekstien risteämisen ohella kappaleen lauserakenteista jää lukijalle ristiriitaisesti epäselväksi, onko juuri kookkaiden ja hallitsevien voimaloiden näkyminen syy siihen, että muutokset jäävät kohtalaisiksi eikä maiseman sietokyky ylity, kuten tekstissä on tulkittu. Suurimmat maisemalliset muutokset kohdistuvat maakuntakaavassa osoitetuille kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeille seudullisesti merkittävälle Similänperän peltoaukealle ja maakunnallisesti arvokkaalle Valkealamminneva Lehtosenjärvi maisema-alueelle. Etäämmällä sijaitsevalle maakunnallisesti arvokkaalle Lestijärvelle vaikutukset ovat myös merkittäviä. Nämä maisemalliset muutokset on kuvattu hyvin kaavaselostuksessa. Maisemaalueille ei ole osoitettu sähkölinjoja tai ohjeellisia uusia tielinjauksia. Keski-Pohjanmaan liitto pitää hyvänä ratkaisuna viedä Mustikan kylän kohdalla ohjeellinen tielinjaus huoltotiestä hyödyntäen kylärakenteen ulkopuolista rinnakkaisyhteyttä. Kokonaisuudessaan laaditut selvitykset ja vaikutusten arviointi kuvaavat tuulivoimarakentamisen aiheuttamia vaikutuksia ja muutoksia monipuolisesti. Lisäksi valmistelussa on huomioitu hyvin 4. vaihemaakuntakaavankin valmistelussa esille tulleita tuulivoimarakentamisen reunaehtoja, jotka tulevat esille niin kaavaproses-
5 (26) sin ohella laaditusta ympäristövaikutusten arvioinnista kuin keskeisiltä osin kirjattuina kaavaselostuksessa. Keski-Pohjanmaan liitolla ei edellä tehtyjen suunnittelumateriaalia 4. vaihemaakuntakaavan merkintöjen osalta tarkentavien huomioiden ohella ole huomautettavaa Lestijärven tuulivoimapuiston Kosolankankaan osayleiskaavasta. Huomioiden tavoite käytöstä poistuneen lentokentän maakuntakaavamerkinnän poistumisesta osayleiskaavaehdotuksessa ei ole ristiriitaisuuksia voimassa olevaan maakuntakaavan. Kaavoittajan vastine: Lausunnossa esitetään tarkentavia huomiota osayleiskaavaselostukseen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Lausunnon johdosta selostuksen sivuilla 54-55 kohdassa Maakuntakaavan 4. vaihekaavaehdotus tarkistetaan tuulivoimaloiden aluetta koskevan suunnittelumääräys ja aluekohtaiset suunnittelumääräykset. Tarkennukset viedään myös osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Lausunnon johdosta selkeytetään kappaleteksti selostuksen sivulla 98 kohdassa Tuulivoimapuiston vaikutukset maisemaan etäisyysvyöhykkeittäin ja tarkennetaan kuvatekstit. Lausunnon johdosta ei osayleiskaavakarttaan tule muutoksia. 1.3 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus Alueidenkäytön ryhmän päällikön sijaisena, insinööri Seppo Hakala Ylitarkastaja John Öst Lausunto Lestijarven tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotuksesta osa-alue 2 Kosolankangas, Lestijarven kunta Lestijärven tuulivoimapuisto osayleiskaavan muodostaa kolme osa-aluetta. Hittisenneva (osa-alue 1), Kosolankangas (osa-alue 2) ja lso Korteneva (osa-alue 3). Yleiskaava-alueet sijoittuvat Lestijärven kunnan keskiosiin, Lestijärven länsi- ja eteläpuolille. Kantatie 58 kulkee osayleiskaava-alueiden välissä niin, että Hittisennevan ja Kosolankankaan osa-alueet jäävät sen lounaispuolelle ja lso Kortenevan osa-alue sen koillispuolelle. Hittisennevan alue sijaitsee lähinnä Lestijärven kirkonkylää noin 2,5 kilometrin etäisyydellä. Kinnulan taajama sijaitsee noin 9 kilometrin etäisyydellä etelässä. Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimalaitoksista perustuksineen, voimaloita yhdistävistä maakaapeleista, sähköverkkoon liittymistä varten tarvittavista sähköasemista, kytkinkentästä ja ilmajohdosta sekä tuulivoimalaitoksia yhdistävistä teistä. Sähkönsiirron suhteen hankkeen toteuttamissuunnittelussa pyritään ensisijaisesti siihen, että hankealueiden läheisyyteen, Fingrid Oyj:n olemassa olevan 2 x 400 kv Pikkarala Alajarvi voimajohtoreitin varteen, saadaan rakennettua uusi 400/110 kv -sähköasema, johon hankealueella tuotettu sähkö voidaan liittää.
6 (26) Osayleiskaava-alueen koko on n. 1820 ha. Osayleiskaava-alueelle on mahdollista toteuttaa 43 tuulivoimalaa joiden yksikköteho on noin 3 MW. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 210m. Hankkeesta on pidetty yksi viranomaisneuvottelu 9.12.2014 sekä yksi työneuvottelu 31.3.2015. YVA-yhteysviranomaisen lausunto Lestijärven tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta on annettu 9.12.2014. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavassa suunnittelualueella on runsaasti kaavamerkintöjä, jotka on kuvailtu kaavaselostuksessa hyvin. Suunnittelualueet on otettu mukaan tuulivoimaa käsittelevän Keski-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavaan, maakuntakaava ei ole vielä vahvistettu Ympäristöministeriössä. Osayleiskaavaalueiden rajaukset ovat isommat kuin maakuntakaavan tuulivoimaloiden alue. Suunnittelualueella on pääosin voimassa vuonna 1999 hyväksytty Lestijärven osayleiskaava. Suunnittelualueet on varattu kaavassa pääosin metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Suunnittelualueilla ei ole asemakaavoja. Kaava-alueiden läheisyyteen sijoittuu maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Kaavaselostuksessa arvioidaan maisemavaikutuksien olevan merkittäviä. Rakentuessaan osayleiskaavan laajuudella voimalat heikentävät tärkeiden maisema-alueiden ominaispiirteiden säilymismahdollisuuksia. Melumallinnukset on tehty Ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti. Osa-alueille 1, 2 ja 3 on laadittu yhteinen melumallinnus. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot eivät ylity asuin- tai lomarakennuksien osalta. Melun vaikutusalueelle jää jonkin verran asuinrakennuksia. TValueiden (tuulivoimalan alue) rajaukset ovat isokokoisia. ELY-keskus ehdottaa tvalueiden koon supistamista niin, että voimaloita ei pystytä siirtämään lähemmäksi asutusta. Tuulivoimaloiden varjostusvaikutukselle ei ole Suomessa määritelty ohjearvoja. Ympäristöministeriön ohjeissa tuulivoimapuiston suunnitteluun suositellaan käytettäväksi muiden maiden suosituksia välkemäärien osalta. Välkemallinnuksen mukaan välkealueelle ei jää asuinrakennuksia tai lomarakennuksia sellaisille alueille, missä välke ylittää todellisessa tilanteessa 8 tuntia vuodessa. Hittisennevan osa-alueen pohjoispuolelle, noin kilometrin etäisyydelle, sijoittuu Latometsän (1042104) pohja-vesialue ja noin kahden kilometrin etäisyydelle Syrinharjun pohja-vesialue. Parannankankaan (1042102 Aja B) pohjavesialueet jäävät Hittisennevan ja Kosolankankaan osa-alueiden ja Lestijärven väliselle alueelle. Kasalankankaan (1042103 A ja B) pohjavesialueet sijaitsevat Kosolankankaan ja lso Kortenevan osa-alueiden välissä. Iso Kortenevan osa-alueen eteläpuolella sijaitsee Aho-Kurkelan (0925651) pohjavesialue. Kosolankankaan osa-alueelle ei tuulivoimaloita sijoitu pohjavesialueille. Lähes kaikki kuljetukset tapahtuvat kantatietä 58 pitkin. joka kulkee koko harjujakson päällä kaakko - luode suuntaisesti aiheuttaen riskin pohjavesialueille koko tuulivoimaloiden rakentamisen ajan. Ympäristönsuojelulaissa säädetään mm. poh-
7 (26) javeden pilaamiskiellosta YSL 17 (527/2014), joka tulee ottaa huomioon tuulivoimarakentamisessa. Lisäksi rakentaminen mm. tiet, ojitukset, maakaapelit, sähköasemat, huoltorakennukset tai kuljetukset eivät saa vaikuttaa pohjaveden korkeuteen, eikä laatuun. Suunnittelussa pyritään hyödyntämään olemassa olevaa tiestöä. Uutta tieverkkoa rakennetaan tuulivoimapuiston alueelle tarpeen mukaan. Teitä levennettäessä/kantavuutta lisättäessä mahdollisilla pohjavesialueilla tulee huomioida materiaalien ympäristökelpoisuustestaus ja se, että uusia ojia ei saa kaivaa tai olemassa olevia syventää, mikäli pohjamaata ei tutkimuksilla osoiteta tiiviiksi. ELY-keskus toteaa, että metsäpeurojen vasomisalueet sekä muut luontoarvoja mahdollisesti heikentävät seikat tulee ottaa huomioon kaavaa hyväksyttäessä. ELY-keskuksen mielestä vasomisalueiden kaavamerkintä ja aluerajaukset, ehdollisena liittyen ELY-keskuksen kantaan, ei ole oikea tapa ratkaista asiaa kaavoituksen hyväksymisen yhteydessä. ELY-keskuksen mielestä tuulivoimaloita ei tule osoittaa peuran vasomisalueille. Liikennevaikutusten arviointi on ollut riittävää. Kuten kaavaselostuksessa on todettu, hankkeesta aiheutuu sen rakentamisvaiheessa suuri määrä raskasta liikennettä. Vaikutus erityisesti hankkeen lähialueen teille on merkittävä ja suuri raskaan liikenteen määrä vaikuttaa koetun turvallisuuden tunteen lisäksi erityisesti tienvarren asukkaiden liikenneturvallisuuteen. Hankevastaavan on syytä huomioida, että mikäli hankkeesta johtuen alueen maantieverkkoa tai liittymiä on tarpeen parantaa, tulee hakijan ottaa yhteyttä hyvissä ajoin ELY- keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueelle hankkeen suunnittelusta ja toteuttamisesta. Kaavaselostuksessa on maininta uudesta tievarauksesta hankealueen itäosan halki ja kaavakartalla on huomioitu riittävän leveä maastokäytävä mahdollista maantien sijoittamista varten. Lähimmistä tuulivoimaloista todetaan olevan vähintään 300m etäisyys tielinjaukseen. Kaavoittajan vastine: Annetussa lausunnossa on huomioitu koko suunniteltu Lestijärven tuulivoimapuiston alue. Hittisennevan (osa-alue 1) ja Iso Kortenevan (osa-alue 3) osayleiskaavat on hyväksytty kunnanvaltuustossa 28.5.2015, joten niiden osalta ei anneta vastinetta. Vastine annetaan hyväksyttävänä olevan Kosolankankaan (osa-alue 2) osayleiskaavan osalta. Häiritsevä vaikutus maisemaan on pienentynyt samalla, kun tuulivoimapuiston voimaloiden määrää on vähennetty ja niitä on melu- ja välkevarjostusmallinnuksien perusteella siirretty kauemmas asutuksesta. Lausunnossa ehdotetaan tv-alueiden koon supistamista niin, että voimaloita ei pystytä siirtämään lähemmäksi asutusta. Osayleiskaavassa on tv-alueet rajattu niin, että ohjeellisella merkinnällä osoitettujen voimaloiden pienet siirrot ovat mahdollisia perustamisolosuhteet huomioiden. TV-osa-alueita on rajattu osayleiskaavassa kuitenkin uudelleen järven Saarinen eteläpuolella sekä osayleiskaava-alueen pohjoisimmalla tv-alueella. Voimaloiden rakennusluvan yhteydessä tullaan esittämään todellista tilannetta vastaava melu- ja välkemal-
8 (26) linnus, jolla tilanne voimaloiden ja asutuksen suhteen tarkistetaan rakennuslupaharkinnassa. Lausunnossa huomautetaan muun muassa, että ympäristönsuojelulaissa säädetään mm. pohjaveden pilaamiskiellosta YSL 17 (527/2014), joka tulee ottaa huomioon tuulivoimarakentamisessa. Asia lisätään selostuksen kohtaan Toteutus/ Luonnonympäristön erityiskohteet, missä asiaa on jo aiemmin käsitelty: Ympäristönsuojelulaissa on säädetty pohjaveden pilaamiskiellosta (YSL 17, 527/2014), joka tulee ottaa huomioon tuulivoimarakentamisessa. Rakentaminen (mm. tiet, ojitukset, maakaapelit, sähköasemat, huoltorakennukset) tai kuljetukset eivät saa vaikuttaa pohjaveden korkeuteen, eikä laatuun. Teitä levennettäessä/kantavuutta lisättäessä mahdollisilla pohjavesialueilla tulee huomioida materiaalien ympäristökelpoisuustestaus ja se, että uusia ojia ei saa kaivaa tai olemassa olevia syventää, mikäli pohjamaata ei tutkimuksilla osoiteta tiiviiksi. Lausunnossa esitetään, että ELY-keskuksen mielestä tuulivoimaloita ei tule osoittaa peuran vasomisalueille. Hittisennevan osayleiskaavaa koskevassa lausunnossa viitataan osayleiskaavaselostukseen, jossa todetaan, että edustavien suoalueiden lähimpien voimaloiden sijaintia tulee harkita, jotta häiriövaikutus metsäpeuran potentiaalisille vasomis- ja kesälaitumille jää mahdollisimman vähäiseksi. Lausunnossa edellytetään joidenkin voimaloiden poistamista osayleiskaavasta ja viitataan 600 metrin etäisyyteen luontokohteesta. Kosolankankaan osayleiskaavaa koskevassa selostuksessa asiaa kuvataan s. 116 näin: Alueelle sijoittuvista soista Tuliniemenneva, Veteläneva, Iso-Vihtasenneva sekä Siivennevan Natura-alueen osa ovat kohteita, joilla on merkitystä metsäpeuran kesälaitumina. On mahdollista, että peurat tottuvat käyttämään osia suoalueista, niiden läheisyyteen sijoittuvista tuulivoimaloista huolimatta. Edustavien suoalueiden lähimpien voimaloiden sijaintia tulee harkita, jotta häiriövaikutus metsäpeuran potentiaalisille vasomis- ja kesälaitumille jää mahdollisimman vähäiseksi. Osayleiskaavasta poistetaan PEURA-osa-aluemerkintä, kuten lausunnossa esitetään. Osa-alue on muodostettu pantaseurantatietojen pohjalta kootusta aineistosta ja se on osoitettu osayleiskaavassa laajimman havaintomateriaalin pohjalta, joka sisältää myös vaatimen harhailevaa kulkua, joten se ei suoraan osoita peurojen vasomislaidunalueita. Osayleiskaavan selostuksessa mainituista lähialueen soista, jotka ovat todettu vasomisalueiksi, Tuliniemenneva ja Siivenneva ovat käsiteltävänä olevan osayleiskaavan alueen läheisyydessä. Niiden ympäristöä on tutkittu 600 metrin vyöhykkeeltä. Osayleiskaavassa on viisi voimalaa (nrot 12, 13, 14, 34 ja 110), jotka ovat alle 600 metrin etäisyydellä mainittujen nevojen alueista tai niiden rakennusala leikkaa vyöhykettä. Mainituista voimaloista poistetaan voimala numero 13. Sen kanssa samalla tvosa-alueella ollut voimala nro 14 jää paikalleen ja osa-aluetta pienennetään niin, että voimalan voi toteuttaa huoltotielinjan viereen. Lehtosenjoen itäpuolella olevaa tv-aluetta pienennetään huomioiden Tuliniemennevan suojavyöhyke ja voimala nro 12 siirretään muodostuvalle alueelle. Tämän johdosta voimaloita nro 11 ja 15 siirretään hieman. Siivennevaa lähimmät voimalat nro
9 (26) 34 ja 110 siirretään ja niitä koskevat tv-osa-alueet rajataan 600 metrin vyöhykkeen ulkopuolelle. Voimalasijaintien muutoksilla ei ole heikentävää vaikutusta melu- tai välkemallinnuksiin. Lausunnossa esitetään, että hankevastaavan on syytä huomioida, että mikäli hankkeesta johtuen alueen maantieverkkoa tai liittymiä on tarpeen parantaa, tulee hakijan ottaa yhteyttä hyvissä ajoin ELY- keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueelle hankkeen suunnittelusta ja toteuttamisesta. Asia lisätään selostuksen kohtaan Toteutus: Hankevastaava ottaa hyvissä ajoin yhteyttä ELY- keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueelle hankkeen suunnittelusta ja toteuttamisesta, mikäli hankkeesta johtuen alueen maantieverkkoa tai liittymiä on tarpeen parantaa. 1.4 Museovirasto Yli-intendentti Helena Taskinen Intendentti Tuula Heikkurinen-Montell Lestijärven kunta on lähettänyt Museovirastoon Lestijärven tuulivoimapuiston Kosolankankaan (osa-alue 2) osayleiskaavaehdotuksen asiakirjat. Museovirasto on tutustunut niihin ja ilmoittaa, ettei sillä ole arkeologisen kulttuuriperinnön osalta huomautettavaa. Kaava-alueelta tunnetaan Museoviraston käytössä olevien tietojen perusteella kolme muinaismuistolain (295/1963) rauhoittamaa ja tarkoittamaa kiinteää muinaisjäännöstä (muinaisjäännösrekisterissä numeroilla 1000023421, 1000023423, 1000023436). Kohteet on merkitty kaavakartalle kohdemerkinnällä ja kirjaimilla sm. Määräys on Muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Muinaismuistolain (295/1963) nojalla muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on ilman lupaa kielletty. Kaikista aluetta koskevista maankäytön toimenpiteistä ja suunnitelmista on pyydettävä Museoviraston lausunto. Merkintää ja määräystä Museovirasto pitää riittävänä kohteiden suojelun turvaamiseksi. Lisäksi kaavaselostuksessa luvussa 14 Toteutus, sen kohdassa 14.1.2 Olemassa olevien ympäristöarvojen huomioiminen rakentamisessa todetaan Rakentamisvaiheessa muinaisjäännösalueet merkitään rakentamisajankohdan ajaksi maastossa esim. merkkinauhalla rajaamalla ja Asiantuntija seuraa tarvittaessa rakentamisajankohdan ajan työmaalla tiestön ja maakaapelien rakentamisesta aiheutuvia vaikutuksia arkeologiseen kulttuuriperintöön ja suorittaa mahdolliset lisäkartoitukset maastossa. Rakennetun kulttuuriympäristö ja maiseman osalta kaavasta lausuu Museoviraston ja maakuntamuseon välisen yhteistyösopimuksen perusteella K.H. Renlundin museo Keski- Pohjanmaan maakuntamuseo. Kaavoittajan vastine:
10 (26) Museovirasto pitää osayleiskaavan kiinteää muinaisjäännöstä koskevaa merkintää ja määräystä riittävänä kohteiden suojelun turvaamiseksi. Lausunto ei sisällä muutostarpeita osayleiskaavaehdotukseen. 1.5 K.H. Renlundin museo, Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo Museotoimenjohtaja Kristina Ahmas Maakunta-amanuenssi Pirkko Järvelä K.H. Renlundin museo - Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo on tutustunut Lestijärven Kosolankankaan osayleiskaavaehdotukseen. Maakuntamuseo tarkastelee hanketta perustehtävänsä rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen näkökulmasta ja toteaa lausuntonaan seuraavan. YIT Rakennus Oy suunnittelee Lestijärven kunnan eteläosiin kolmesta osa-alueesta koostuvaa tuulivoimapuistoa, joka aiemmissa suunnitteluvaiheissa on ollut yksi laaja tuulivoimatuotantoon suunniteltu alue. Päätös kolmesta erillisestä osayleiskaava-alueesta on tehty Lestijärven kunnanhallituksen kokouksessa 22.10.214. Kosolankankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa 43 tuulivoimalan rakentaminen Lestijärven eteläosiin Mustikankylän ja Teerinevan väliselle alueelle Similän peltoaukeiden eteläpuolelle. Yhden tuulivoimalan yksikköteho on n. 3 MW. Kaavaehdotuksen selostusosasta ilmenee, että voimaloiden korkeuteen ja rakentamistapaan liittyvissä määräyksissä tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 210 m merenpinnasta. Lisäksi tuulivoimaloissa tuotetun sähkön siirtämisestä valtakunnan verkkoon tehdään erillinen YVA-selvitys, jossa tarkastellaan kolmea eri reittivaihtoehtoa. Lestijärvellä on voimassa Keski-Pohjanmaan 3.vaihemaakuntakaava (2012), joka täydentää aiemmin vahvistettuja 1. ja 2. vaihemaakuntakaavaa. Kokonaismaakuntakaavassa tuulivoimatuotantoon suunnitteilla olevalle alueelle on osoitettu mm. matkailun vetovoima-alue, matkailun ja virkistyksen kehittämisen alue, kyläalue, kalliomurskeen ottoon soveltuva alue, lentokenttä, turvetuotantovyöhyke, kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue ja arvokas harjualue. Keski-Pohjanmaalla on meneillään ehdotusvaiheen kuuleminen koskien 4.vaihemaakuntakaavaa, jolla on tarkoitus ohjata maakunnallisesti merkittävän tuulivoimarakentamisen sijoittumista. Lisaksi kaavalla päivitetään maisema-alueita ja rakennettuja kulttuuriympäristöjä koskevat merkinnät vastaamaan voimassa olevia valtakunnallisia inventointeja Keski-Pohjanmaalla. 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa Lestijärven tuulipuistoalue on osoitettu tuulivoimatuotantoon soveltuvaksi alueeksi. Suunnittelualueella on pääosin voimassa Lestijärven osayleiskaava (1999), jossa valtaosa suunnitellusta tuulipuistoalueesta on osoitettu metsätalousvaltaiseksi alueeksi (MM-3). Alueelle sijoittuu myös maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M), maatalousvaltaista aluetta (MT) ja lentoliikenteen alue (LL). joka on varattu pien-
11 (26) lentokentäksi. Maatilan talouskeskukset on osoitettu AM-merkinnällä. Tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueella ei ole vahvistettuja asemakaavoja. Maisemaltaan suunnittelualue on metsäistä ja maastoltaan tasaista kuivaa kangasmetsää sekä ojitettua suoaluetta. Suunnitellun Kosolankankaan tuulipuiston läheisyyteen sijoittuu Yli-Lestin, Tuikan, Mattilan, Similän, Kangasvieren ja Mustikan kylät. Ne sijoittuvat maakunnallisesti arvokkaan Hietakangas-Tuikankangas harjualueen reuna-alueille. Suunnittelualueelle ei sijoitu vakituista asutusta. Suunnittelualueelle ei sijoitu valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Lähimmät sijaitsevat Reisjärven Keski- ja Kangaskylässä noin 12 km Lestijärven tuulipuistoalueesta, sekä Muurasjärvellä noin 21 km suunnittelualueesta. Hankealueelle ei sijoitu valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009). Lähin sijaitsee Halsuan Kirkonkylässä (Halsuan kirkko ja kirkonseutu), joka sijoittuu yli 20 km:n etäisyydelle suunnittelualueesta. Paikallisesti arvokas Lestijärven Kirkonkylän raitti ja sen varrelle sijoittuvat kirkko ympäristöineen, pappila, kotiseutumuseon alue, vanha koulurakennus (nykyään kirjasto) sijoittuvat noin 10 km:n etäisyydelle. Maakuntamuseo huomauttaa, että toisin kuin kaavaehdotuksen liitteenä lähetetyssä asiakirjassa "Vastineet luonnosvaiheen lausunnoista" väitetään, maakuntamuseo on lausunut osayleiskaavan luonnosvaiheesta 31.10.2014 päivätyllä lausunnollaan ja esittänyt siinä mm. "tutkittavaksi vaihtoehtoja, joilla merkittäviä maisemavaikutuksia voidaan edelleen vähentää, esimerkiksi vähentämällä edelleen voimaloiden määrää tai sijoittamalla alueelle napakorkeudeltaan matalampia tuulivoimaloita. Lentoestevalojen vaikutusten vähentämiseksi on suositeltavaa toteuttaa vaihtoehtoja, joilla vähennetään vaikutuksia hämärään/pimeään maisemaan. Hankkeen edetessä on kiinnitettävä myös huomiota siihen, mihin esimerkiksi tuulipuistoalueelta mahdollisesti poissiirrettävä maa-aines lajitetaan, jotta siitä ei aiheudu merkittävää haittaa maisemakuvaan. " Osayleiskaavan läheisyyteen alle kilometrin etäisyydelle sijoittuu maakunnallisesti arvokas Similänperän peltoaukea. Niin ikään maakunnallisesti arvokas Valkealamminneva-Lehtosenjärvi sijoittuu 1,5 km:n etäisyydelle Kosolankankaan tuulivoimala-alueesta ja lähimmät voimalat sijoittuvat 0,6 km:n etäisyydelle. Lestijärven maisema-alue sijoittuu noin 3 km:n etäisyydelle suunnittelualueesta ja Lestijärven kulttuurimaisema-alue puolestaan lähimmillään 2 km:n etäisyydelle. Syrin kylämaisema sijoittuu 6,5 km ja Perhon järvimaisema-alue 8,5 km suunnittelualueesta. Kinnulan maakunnallisesti arvokas Kangaskylän maisema-alue sijaitsee 4,5 km Kosolankankaan tuulivoimala-alueesta. Osayleiskaavaluonnoksen selostusosan luvussa 13.4, 13.5. ja 13.6. on selvitetty hankkeen vaikutuksia maisemaan ja merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Luvussa on käsitelty rakentamisen aikaisia vaikutuksia ja toiminnan aikaisia vaikutuksia. Tuulivoimaloiden näkyvyyttä on käsitelty etäisyysvyöhykkeittäin laadittua näkemäanalyysia hyödyntäen. Näkemäanalyysin perusteella kaavaselostuksessa todetaan, että lähialueelta (0-5 km) tarkasteltuna tuulivoimaloita tulee näkymään eniten asuttuihin ympäristöihin erityisesti Rahkolan ja Mustikankylän viljelyalueille sekä Tuikan, Yli-Lestin ja
12 (26) Similänperän peltoaukealle. Lisaksi voimaloita tulee näkymään luonnonympäristöihin Teerinevalle, Lehtosenjärvelle sekä Valkeiselle. Edellä mainituille alueille on sijoittunut sekä pysyvää että loma-asutusta. Maakuntamuseo katsoo, että Kosolankankaan 43 voimalaa sekä aiemmin lausunnolla olleet Hittisennevan ja lso-kortenevan tuulipuistoalueet ovat volyymiltaan ja yhteisvaikutuksiltaan niin mittavia, että toteutuessaan ne muuttavat Lestijärven maaseutumaiseman teollisuusmaisemaksi ja heikentävät maakunnallisesti tärkeiden maisema-alueiden ominaispiirteiden säilymisen mahdollisuuksia. Edellä mainitusta syystä maakuntamuseo esittää tuulivoimaloiden määrän vähentämistä edelleen, etenkin maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden lähialueelta. Lentoestevalojen vaikutusten vähentämiseksi on suositeltavaa toteuttaa vaihtoehtoja, joilla vähennetään vaikutuksia hämärään/pimeään maisemaan. Hankkeen edetessä on kiinnitettävä myös huomiota siihen, mihin esimerkiksi tuulipuistoalueelta mahdollisesti poissiirrettävä maa-aines lajitetaan, jotta siitä ei aiheudu merkittävää haittaa maisemakuvaan. Kaavan hyväksymistä koskeva päätös virallisine valitusosoituksineen sekä päätökseen liittyvä kaavakartta selostuksineen tulee maankäyttö- ja rakennusasetuksen 94 :n mukaisesti toimittaa maakuntamuseolle. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta lausunnon antaa Museovirasto. Kaavoittajan vastine: Lausunnon alustuksessa puhutaan kokonaiskorkeudesta 210 merenpintaan. Tarkennetaan, että osayleiskaavassa osoitettu enimmäiskorkeus on annettu maanpintaan nähden. Enimmäiskorkeus merenpintaan on 408,5 metriä. Museon jättämä luonnosvaiheen lausunto on jäänyt palautteen käsittelyn ulkopuolelle siinä vaiheessa kuin se olisi pitänyt käsitellä. Museo uusii luonnosvaiheen lausunnossaan esitetyn: tutkittavaksi vaihtoehtoja, joilla merkittäviä vaikutuksia voidaan edelleen vähentää, esimerkiksi vähentämällä voimaloiden määrää tai sijoittamalla alueelle napakorkeudeltaan matalampia voimaloita. Lentoestevalojen vaikutusten vähentämiseksi on suositeltavaa toteuttaa vaihtoehtoja, joilla vähennetään vaikutuksia hämärään/pimeään maisemaan. Hankeen edetessä on kiinnitettävä myös huomiota siihen, mihin esimerkiksi tuulipuistoalueelta mahdollisesti poissiirrettävä maa-aines läjitetään, jotta siitä ei aiheudu merkittävää haittaa maisemakuvaan. Luonnosvaiheen lausunnossa esitetty on huomioitu suunnittelussa. Voimaloiden korkeudeksi on valikoitunut matalampi voimalatyyppi ja voimaloiden määrä on vähentynyt 109 voimalaan maksimista 118. Lentoestevalojen suhteen hanketoimija pyrkii rakennuslupavaiheessa ottamaan huomioon mahdollisimman hyvin esitetyt toiveet lentoestevaloista, mutta joutuu noudattamaan TraFin viimeisintä ohjeistusta ja antamaa lupaa. Hanketoimijan tarkoituksena on hyödyntää mahdollisessa maanvaihdossa poistettavat massat tuulivoimapuiston rakentamisessa, kuten luonnosvaiheessa annetussa vastineessa on todettu. Kertyvät maamassat tasataan voimaloiden ympärille sekä teiden reunoille ja maisemoidaan. Todennäköisesti
13 (26) tuulivoimapuiston alueen ulkopuolelle siirrettäviä maa-aineksia ei synny. Asia lisätään selostuksen kohtaan 13.4.1. Osayleiskaavan lähialueella on maakunnallisesti arvokkaita alueita, kuten Similänperän peltoaukean maisema-alue, Valkealamminneva-Lehtosenjärvi, Lestijärven maisema-alue ja Lestijärven kulttuurimaisema-alue. Lisäksi lähialueella on asutuja kyläalueita, kuten Rahkolan ja Mustikankylän viljelyalue sekä Tuikan, Yli-Lestin ja Similänperän peltoaukeat Vaikutuksista asutukseen ja maisemaan keskusteltiin Lestijärven tuulivoimapuiston Hittisennevan ja Iso Kortenevan osayleiskaavoja koskevassa 31.3.2015 pidetyssä viranomaistyöneuvottelussa. Neuvottelussa todettiin yleisesti, että lieventäviä toimia on tehty ja että osayleiskaavaa ei ole tarvetta muuttaa. Lausunto ei aiheuta muutostarpeita osayleiskaavaehdotukseen. 1.6 Fingrid Oyj, maankäyttö ja ympäristö projektipäällikkö Mika Penttilä Kiitämme lausuntopyynnöstä ja lausumme seuraavaa: Fingrdillä ei ole huomauttamista nähtävillä olevasta osayleiskaavaehdotuksesta. Fingridin voimajohdot ovat maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 22 tarkoittamia voimajohtoja. Muiden kuin Fingrid Oyj:n omistamien voimajohtojen osalta teidän tulee pyytää erillinen lausunto voimajohtojen omistajilta. Yleis- ja asemakaavat, joissa on Fingrid Oyj:n voimajohtoja tai muita toimintoja, pyydämme lähettämään lausunnolle mieluiten sähköisenä osoitteeseen kirjaamo@fingrid.fi tai kirjallisena osoitteella Fingrid Oyj, Maankäyttö ja ympäristö, PL 530, 00101 HELSINKI. Kaavoittajan vastine: Lausunto ei sisällä muutostarpeita osayleiskaavaehdotukseen. 1.7 Puolustusvoimat, Pääesikunta, Logistiikkaosasto / 2. Logistiikkarykmentti, Esikunta, Turku Rykmentin komentaja, Kommodori Mika Martikainen Huoltopalvelusektorin johtaja, Komentajakapteeni Pasi Dahlbo 1. Logistiikkarykmentin (2LOGR) lausunto Lestijärven tuulivoimahankkeeseen YIT Rakennus Oy suunnittelee Lestijärven eteläosiin kolmesta osa-alueesta koostuvaa tuulivoimapuistoa. Suunnitteilla olevan Lestijärven tuulivoimapuiston kokonaisosayleiskaavan muodostavat Hittisennevan, Kosolankankaan ja lso Kortenevan tuulivoimapuistojen osayleiskaavat. Tässä käsitellyt suunnitelmat käsittelevät Kosolankankaan osayleiskaavaa, joka on Lestijärven tuulivoimapuiston osa-
14 (26) alue 2, johon tulee enintään 43 voimalaa ja osayleiskaava-alueen pinta-ala on noin 1 820 hehtaaria. 2. 2. Logistiikkarykmentin (2LOGR) lausunto Lestijärven tuulivoimahankkeeseen Puolustusvoimat ilmoittaa olevansa osallinen Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaavan laatimisessa ja 2. Logistiikkarykmentti alueellisena edunvalvojana ei näe omalta osaltaan estettä kaavan jatkotyölle. Puolustusvoimat on esittänyt, että alueelle laadittavaan kaavaan tulee tuulivoimaloiden alueiden kaavamääräyksen kohdalle oikeusvaikutteinen kaavamääräys, jonka mukaan ennen tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämistä on saatava hyväksyntä puolustusvoimien pääesikunnalta. Määräystä ei pidä muuttaa pelkäksi lausuntopyyntövelvoitteeksi, koska se ei riittävästi turvaa puolustusvoimien etuja. Merkinnät löytyvät osayleiskaava ehdotuksesta vaatimusten mukaisesti. Puolustusvoimien toiminnan huomioonottaminen tuulivoimarakentamisessa Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 24 mukaan kaikessa alueiden käyttöä koskevassa suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Tuulivoiman rakentamista koskevien erityistavoitteiden lisäksi tulee ottaa huomioon maanpuolustusta ja sotilasilmailua koskevat erityistavoitteet (luku 4.2. toimiva aluerakenne ja luku 4.5 toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto). Niiden huomioonottamisella turvataan riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampumaja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle, sotilasilmailulle sekä muille maanpuolustuksen toimintamahdollisuuksille. Merkittävin ja laaja-alaisin tuulivoimaloista aiheutuva vaikutus kohdistuu puolustusvoimien aluevalvonnassa käyttämiin sensorijärjestelmiin. Tuulivoimaloiden tiedetään aiheuttavan haittaa erityisesti tutkille (=ilma- ja merivalvontatutkat), joille voimalat ovat suuria tutkakohteita. Tuulivoimalan aiheuttamat häiriöt ilmenevat muun muassa varjostamisena ja ei-toivottuina heijastuksina, mistä johtuen tutkan valvontakyky heikentyy ja tuulivoimala voi näkyä tutkakuvassa. Tällä voi olla merkittäviä vaikutuksia puolustusvoimien lakisääteisen aluevalvontatehtävän suorittamiselle (Laki puolustusvoimista 551/2007 ja aluevalvontalaki 755/2000). 3. Puolustusvoimien lausunnot tuulivoimahankkeista Puolustusvoimat antavat erilliset lausunnot alueidenkäytön suunnitteluun sekä hankkeisiin liittyen. Kaavasta ja YVA:sta lausunnon antaa 2. Logistiikkarykmentti toimialueeltaan. Hankkeisiin liittyen puolustusvoimat (Pääesikunta) antaa erikseen pyydettäessä erilliset lausunnot tutkavaikutuksien tarkemmasta selvittämistarpeesta sekä tuulivoimalahankkeiden hyväksyttävyydestä puolustusvoimien kannalta. Arvion tarkemman tutkaselvityksen tarpeesta tekee Pääesikunta (operatiivinen osasto) saatuaan tarvittavat tiedot (tuulivoimaloiden maksimikokonaiskorkeudet, sijoituspaikat (koordinaatit) ja lukumäärät) suunnitelluista tuulivoimaloista. Tutkavaikutusten selvittämisestä vastaa tuulivoimatoimittaja tai kaavoittaja. Jos
15 (26) tutkavaikutuksen selvitys tarvitaan, tulee se tehdä viimeistään yksityiskohtaisessa suunnittelussa. 4. Kannanotto tuulivoimapuiston osayleiskaavan OAS:sta Puolustusvoimat esittää, että OAS:ssa ja jatkovalmistelussa otetaan huomioon tämän lausunnon kohdissa 3-4 ja seuraavassa esiintuodut asiat. Puolustusvoimien näkemyksen mukaan tuulivoimahankkeiden toteuttaminen edellyttää puolustusvoimilta hankkeen hyväksyvää lausuntoa, mikäli hanke voi muun muassa aiheuttaa haittaa puolustusvoimien lakisääteisen aluevalvontatehtävän suorittamiselle (esim. ilmavalvontatutkat). Tuulivoimatoimijan tulee pyytää Pääesikunnan lausunto tämän tuulivoimahankkeen hyväksyttävyydestä. Jos toteutettavien tuulivoimaloiden koko (suurempi), määrä (enemmän) tai sijoittelu poikkeaa niistä tiedoista, joilla Puolustusvoimat (Pääesikunnan operatiivinen osasto) on antanut lausunnon hankkeen hyväksyttävyydestä, tulee hankkeelle saada Pääesikunnalta uusi lausunto hyväksyttävyydestä ja selvitystarpeista. Tuulivoimahankkeisiin liittyvät lausuntopyynnöt pyydetään toimittamaan Pääesikunnalle osoitteella kirjaamo.pe@mil.fi tai Pääesikunta, PL 919, 00131 Helsinki. Pääesikunnassa tuulivoima-asiaa hoitaa Pääesikunnan operatiivinen osasto (komentaja Kari Salin, puh. 0299 800 ja majuri Jussi Karhila puh. 0299 800). 5. Jatkotyöt Rakennus- ym. töitä tehdessä tulee huomioida alueella ja läheisyydessä mahdollisesti kulkevat kaapelilinjat. Mahdollisten puolustusvoimia palvelevien kaapelilinjojen sijainti tulee selvittää hyvissä ajoin, vähintään kaksi viikkoa (2vkoa) ennen aiottua rakentamista Suomen turvallisuusverkot Oy:ltä (STUVE). kaapelinäytöt tilataan Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksen (PVJJK) palvelukeskuksesta, jolta on myös pyydettävä kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyen lausunto osoitteesta: asiakaspalvelu.stuve@erillisverkot.fi. Erillisverkkokonsernin vaihde on 029 444 0500. Kaavoituksesta mahdollisesti aiheutuvien olemassa olevien kaapelireittien siirtojen, kaapeleiden rakentamisen aikaisten suojaamisen tai muiden muutosten osalta kustannukset on kohdennettava muutoksen aiheuttajalle. Koska kuntakaavoilla ja rakennus-/toimenpideluvilla voidaan joskus ratkaista yksittäisiä tuulivoimalakohteita, Puolustusvoimat esittää, että Lestijärven kunta lisäisi kunnalliseen rakennusjärjestykseen ja tarvittavilta osin muihin yleiskaavoihin seuraavan tekstin: Yli 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeista tuulivoimaloista tulee aina pyytää erillinen lausunto Pääesikunnalta koko kunnan alueella. Yksittäisiä alle 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeita pientuulivoimaloita saa rakentaa, mikäli ne eivät rajoitu puolustusvoimien vakituisessa käytössä oleviin alueisiin.
16 (26) Lausuntopyynnöt ja kutsut neuvotteluihin tulee lähettää sähköpostilla kirjaamo.2logr@mil.fi tai 2. Logistiikkarykmentin esikunta (2LOGRE), PL 5, 20811 Turku (katuosoite Rykmentintie 15, Turku). 5. Yhteyshenkilöt Alueellisina yhteyshenkilöinä maankäyttö- ja kaavoitusasioissa toimivat kiinteistöpäällikkö insinöörikomentajakapteeni Tapani Rantio p. 0299 572 263 ja kiinteistöteknikko Kai Hyytiäinen p. 0299 572 264 (kirjaamo.21ogr@mil.fi ) Tuulivoimahankkeesta annettavan lausunnon yhteyshenkilöitä ovat Kari Salin puh. 0299 800 ja Jussi Karhila puh. 0299 800 (puolustusvoimien vaihde). Kaavoittajan vastine: Kohta 2 on huomioitu osayleiskaavassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuuluvat osayleiskaavan lähtökohtiin. Selostuksessa todetaan, että hankkeella on vaikutuksia aluevalvonnassa käytettäviin sensorijärjestelmiin. Hanketoimija pyytää tutkaselvityksen tarpeesta arvion puolustusvoimien pääesikunnan operatiiviselta osastolta hankkeen siinä vaiheessa, jossa tuulivoimaloiden lopulliset sijainnit on päätetty, viimeistään rakennuslupavaiheessa. Hanketta ei suunnitella laajennettavaksi, mutta hanketoimija pyytää lausunnon tuulivoimalahankkeiden hyväksyttävyydestä puolustusvoimien kannalta, mikäli hanke laajenee annetuista tiedoista. OAS:ssa ja jatkovalmistelussa otetaan huomioon tämän lausunnon kohdissa 3-5 esiintuodut asiat seuraavasti: Osallistumis- ja arviointisuunnitelman kohdassa Selvitykset ja vaikutusten arviointi on kappale: Tutkaselvityksen tarpeesta tekee arvion Pääesikunta (operatiivinen osasto) saatuaan tarvittavat tiedot suunnitelluista tuulivoimaloista. Selvittämisestä vastaa tuulivoimatoimittaja tai kaavoittaja. Jos tutkavaikutuksen selvitys tarvitaan, tulee se tehdä VTT:llä viimeistään yksityiskohtaisessa toteutusvaiheen suunnittelussa. Selostuksen kohdassa Toteutus on kappale: Jos toteutettavien tuulivoimaloiden koko suurenee, määrä lisääntyy tai sijoittelu poikkeaa niistä tiedoista, joilla Puolustusvoimien Pääesikunnan operatiivinen osasto on antanut lausunnon hankkeen hyväksyttävyydestä, tulee hankkeelle saada uusi lausuntohankkeen hyväksyttävyydestä ja selvitystarpeista. Selostuksen kohdassa Toteutus ollut kappale korjataan muotoon: Hanketoimija pyytää Suomen turvallisuusverkot Oy:ltä (STUVE) tiedon alueella ja läheisyydessä mahdollisesti kulkevista puolustusvoimien kaapelilinjoista rakennuslupavaiheessa, vähintään kaksi viikkoa (2vkoa) ennen aiottua rakentamista. Lausunnon kohdassa 6. mainitut muut seikat koskevat toteutusvaihetta, eikä niitä huomioida osayleiskaavassa. Puolustusvoimat edellyttää lisäystä raken-
17 (26) nusjärjestykseen. Ennen uuden rakennusjärjestyksen laadintaa voinee kunta laatia lupaharkintaa varten erillisen ohjeen. 1.8 Muut viranomaistahot ja seudulliset toimijat Ei jätettyä lausuntoa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolta AVI, Keski- Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitokselta, Liikennevirastolta, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta tai Finavia Oyj:ltä. Ei jätettyä lausuntoa Fortum Oyj:ltä, Metsähallitukselta, Metsäkeskus Keski-Pohjanmaalta tai ProAgria Keski-Pohjanmaalta. 1.9 Tekninen lautakunta TKL 20.5.2015 15 LAUSUNTO TUULIVOIMAPUISTON KOSOLANKANKAAN OSAYLEIS- KAAVAEHDOTUKSESTA Rakennustarkastaja Tekninen lautakunta toteaa lausuntonaan, että Iso Kortenevan osayleiskaavaehdotus ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella. Muun muassa valokuvasovitteiden perusteella tuulivoimapuistolla on maisemaa muuttava vaikutus, mutta voidaan todeta, että suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön. Tuulivoimapuiston tekninen huolto ja sähkönsiirto on kattavien selvityksien perusteella mahdollista järjestää. Tekninen lautakunta Hyväksyttiin. Merkittiin, että Pekka Tuikkanen, Esa Lindbom ja Juha Nevala ilmoittivat esteellisyytensä ja poistuivat kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi. Peruste: Hallintolaki 28 1. mom. kohta 1. Puheenjohtajaksi valittiin Riitta Tuikka tämän pykälän ajaksi. Kaavoittajan vastine: Kirjataan tiedoksi. 1.10 Kokkolan kaupunki yleiskaava-arkkitehti Päivi Cainberg Kokkolan kaupungin kaavoituspalvelut on 5.6.2015 sähköpostitse antanut tiedoksi, ettei Kokkolan kaupunki tule jättämään lausuntoa.
18 (26) 1.11 Muut naapurikunnat Ei jätettyä lausuntoa Reisjärven kunnalta, Kinnulan kunnalta, Halsuan kunnalta, Perhon kunnalta, Toholammin kunnalta, Sievin kunnalta, Viitasaaren kunnalta tai Haapajärven kaupungilta. 1.12 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri Teemu Tuovinen Jo aikaisemmin 2.3.2015 jätetty lausunto pätee myös tähän kaavaan, jonka pyydämme huomioimaan. Lisäksi on huomioitava alueen lähelle sijoittuva sääksen pesäpuu. Tuulivoima-alue sijaitsee eteläosiltaan hyvin lähellä Lehtosenjärven tärkeää luontoaluetta, joten myllyjen sijoitusta tulisi harkita siltä osin uudelleen. 2.3.2015 jätetty lausunto Hittisennevan ja Iso Kortenevan osayleiskaavoista: puheenjohtaja Hannu Saari aluesihteeri Teemu Tuovinen Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry on tutustunut kaavamateriaaliin (Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnos, alueet Hittistenneva (1) ja Iso Korteneva (3)) ja jättää oheisesta kaavasta seuraavan lausuntonsa. Maisema: Tuulivoimaloiden aiheuttamaa maisemallista dominanssivyöhykettä on usein vaikea määritellä. Eri selvityksissä on kuitenkin päädytty usein siihen, että tuulivoimalat hallitsevat maisemaa noin 10 kertaa napakorkeutensa laajuisella alueella. Lisäksi Ympäristöministeriön oppaassa (2006) on todettu tuulivoimaloiden näkymisestä seuraavaa: Yleistäen voidaan todeta, että selkeällä ja kuivalla säällä tuulivoimaloista erottaa paljaalla silmällä 5 10 kilometrin säteellä roottorin lavat, joiden näkyvyyttä pyörimisliike vielä korostaa." Tuomme lausunnossamme esiin sen, että tuulivoiman merkittävät haitat kohdentuvat maisemahaittaan, näkyvyyteen ja sen tuomaan häiritsevyyteen. Suomessa ei ole koskaan aiemmin rakennettu mitään näin massiivisia rakennelmia metsäalueille ja asutuksen tuntumaan. Tuulivoimaan negatiivinen suhtautuminen on luonnollinen vastareaktion, koska asukkaiden maisema ja elinalue muutetaan yksityisten toimijoiden elinkeinotoiminnan takia. Lestijärven hankkeet tarvitsevat noin 84,3 km2 laajuisen alueen toimintansa, mutta voimaloiden tuoma näkyvyydellinen haitta on tuhansien hehtaarien laajuinen, ulottuen pahiten Lestijärven mökkialueille ja maisemallisesti arvokkaalle järvelle, sekä läheisiin kyliin. Miksi Lestijärven pieni päättäjäjoukko pilaa koko alueen luonnosta ja erämaisesta matkailusta elinvoimansa saavan pitäjän kertaheitolla tuulivoimateollisuuden alueeksi?