MIKÄ TYÖSSÄMME ON TÄRKEÄÄ?

MIKÄ TYÖSSÄMME ON TÄRKEÄÄ? Toimijoiden ja asiakkaiden näkemyksiä kotihoidon nykytilasta ja kehittämistarpeista Iin ja Simon palvelualueilla osana Oulunkaaren kuntayhtymää Eija Jumisko, Rauni Räty ja Jenna Ylitalo //

ALKUSANAT Hyve-johtamisen kartta hanke on Oulun kaupungin hallinnoima johtamisen kehittämisen hanke, jonka rahoittajina ovat sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelma ja kunnat. Hankkeessa on kolme osahanketta, joista Oulunkaaren osahankeen päämääränä on kehittää moniammatillisten ja monitoimijaisten palveluketjujen sujuvuutta, asiakaslähtöisyyttä, kustannustehokkuutta sekä herkkyyttä vastata toimintaympäristön tulevaisuuden haasteisiin. Oulunkaaren kuntayhtymä pyysi keväällä Hyve-hankkeeseen tarjousta Iin ja Simon palvelualueen kotihoidon prosessien kehittämisestä ja mallintamisesta. Tämän tarjouskilpailun myötä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysala sai tehtäväkseen Hyve-hankkeeseen liittyvän selvitys- ja kehittämistyön, jonka tavoitteena on kotihoidon asiakaslähtöisen toimintatavan ja prosessien kokonaistaloudellisuuden kehittäminen. Selvitys- ja kehittämistyömme on ollut ajallisesti ja sisällöllisesti hyvin tiivis, noin kolmelle kuukaudelle ajoittunut, kymmenen työpäivän mittainen prosessi. Olemme tiiminä Eija, Rauni ja Jenna työskennelleet tiiviinä triona niin työprosessin suunnittelu-, toteutus-, arviointi- kuin raportointivaiheissa. Geronomiopiskelija Jenna Ylitalo (valmistuu geronomiksi. ) teki työharjoittelun tässä selvitys- ja kehittämistyössä lehtori Rauni Rädyn ja vs. yliopettaja Eija Jumiskon ohjaamana. Selvitystyötä on tehty tiiviissä yhteistyössä kotihoidon esimiesten ja projektihenkilöstön kanssa. Olemme koonneet selvitystyön tulokset ja havainnot sekä kehittämiskohteet ja esitykset jatkotoimenpiteiksi kädessäsi olevaan tiiviiseen raporttimuotoon. Toivomme työstämme olevan hyötyä kotihoidon kehittämistyössä Iin ja Simon palvelualueella. Tuloksia ja kehittämisehdotuksia voidaan mahdollisesti hyödyntää myös muissa Oulunkaaren kuntayhtymän jäsenkunnissa. Kemissä Unelmanpäivänä.. Eija Jumisko Rauni Räty Jenna Ylitalo Vs. yliopettaja Lehtori Geronomiopiskelija Vanhustyö Sosiaaliala Vanhustyö Kemi-Tornion AMK Kemi-Tornion AMK Kemi-Tornion AMK

SELVITYSTYÖN TAVOITTEET Selvitystyö kohdentui Iin ja Simon palvelualueen kotihoitoon. Palvelualueella on yksi yhteinen esimies ja koko Oulunkaarella vanhuspalveluiden kokonaisuudesta vastaa vanhuspalvelujohtaja. Iissä kotihoidon asiakkaita on noin, joista hoito- ja palvelusuunnitelman piirissä on noin 7. Simossa puolestaan asiakkaita on noin, joista hoito- ja palvelusuunnitelman piirissä on noin 8. Henkilöstöä Iissä on ja Simossa 6 henkilöä. Oulunkaaren kuntayhtymässä oli ennalta määritelty Iin ja Simon palvelualueelta tietyt kotihoidon kehittämiskohteet, joiden tarkastelu, mallintaminen ja kehittämisehdotusten esittäminen oli syksyllä toteutetun työprosessimme kohteina. Ne ovat Palveluntarpeen arvioinnin kehittäminen ja siihen liittyvän yhteistyö- ja tukiverkoston toimivuuden parantaminen Kotona asumista tukevat kuntouttavat palvelut Raportoinnin toimivuus, mukaan luettuna sähköisten järjestelmien hyödyntäminen Työprosessimme käynnistyi yhteispalaverilla.9. Iissä. Sen pohjalta laadimme työsuunnitelman ja asiantuntijapalvelumme sisältö muodostui seuraavasti: Nimettyjen kehittämiskohteiden tarkastelu ja seuranta osana kotihoidon arkityötä Haastattelut/keskustelut/yhteistyöpalaverit projektiryhmän, kotihoidon esimiehen ja henkilöstön sekä muiden keskeisten sidosryhmien edustajien kanssa Nykyisten toimintakäytäntöjen ja prosessien kuvaaminen tarvittavilta osin Kehittämisehdotusten esittäminen ja niiden läpikäynti yhdessä projektiryhmän kanssa Yhteisen keskustelun kautta täsmennettiin selvitystä vaativina ja kehittämisen kohteiksi seuraavat teemat I Asiakkaiden osallisuus ja toimijuus palvelutarpeen arviointi asiakaskunnan ja vanhusneuvostojen rooli kehittämistyössä asiakastyytyväisyys II Henkilöstö kotihoitoa kehittämässä välittömän/välillisen asiakastyön mittaus ja arviointi tiimityöskentelyn kuvaus ja arviointi tiimisopimusten laadinta, asiakasnäkökulma kivijalkana tiimien välinen yhteistyö III Hyvien käytäntöjen esiin nostaminen ja jalkautus yhteiset tapaamiset työkulttuurit; hyvät käytännöt työn organisointi ja koordinointi

TOTEUTUS PALJON ON OPITTU Paljon on tässä työssä opittu, Tuntematonta polkua kuljettu, Historian aarreaittaa tutkittu, Katseltu, kuunneltu, kerrottu ja kuvailtu, Portteja avattu ja suljettu, Ihmetelty ja ihailtu, Sanavarastoa kartutettu, Tietoa ja ymmärrystä saavutettu, Myös tunteiden raskasta esirippua liikutettu. (Anu Martiskainen. Illan viimeinen valssi, 9) Kotihoidon asiakkaita haastateltiin kolme, kaksi naista ja yksi mies, iältään 8-9 vuotta. Kahdella haastateltavista oli sekä kotipalvelun että kotisairaanhoidon asiakkuus. Kaikkien asiakkaiden luona käytiin useita kotihoidon käyntejä päivässä. Asiakkaat olivat olleet kotihoidon asiakkaina vähintään yhden vuoden ajan. Haastattelut kestivät n. - 6 minuuttia ja ne tehtiin asiakkaiden kotona. Haastateltavat valikoituivat haastatteluun kotihoidon työntekijöiden kautta. Haastatteluissa keskusteltiin mm. kotihoidon merkityksestä ja asiakkaiden vaikuttamismahdollisuuksista. (Liite ). Kotihoidon henkilöstön kokemuksia ja mielipiteitä selvitettiin fokusryhmähaastattelujen avulla. Iin kotihoidossa tehtiin kaksi ja Simon kotihoidossa yksi henkilöstön fokusryhmähaastattelu (Liite ). Ryhmähaastatteluihin osallistui Iissä 8 ja Simossa 7 kotihoidon työntekijää, joista on sairaanhoitajaa ja lähi-/perushoitajaa. Kaikki haastateltavat olivat naisia ja heidän ikänsä vaihteli 9 vuoden välillä (Simossa md = 7, Iissä md= ). Työkokemuksen pituus kotihoidossa vaihteli - vuoden välillä, suurimmalla osalla yli vuotta. Lisäksi haastateltiin kotihoidon lähiesimies ja vanhustyön johtaja. Haastatteluissa pyydettiin mm. kuvaamaan kotihoidon työtä asiakas- ja työntekijänäkökulmasta, työn haasteita ja kehittämiskohteita (Liite -). Kunkin haastattelun kesto oli -, tuntia. Vanhusneuvostojen jäseniä haastateltiin 7.. Merihelmessä vanhusten viikon tapahtumassa. Kaikki haastattelut nauhoitettiin. Osa nauhoituksista auki kirjoitettiin sanasta sanaan ja osa siten, että nauhat kuunneltiin ja niistä tehtiin muistiinpanot (Liite ).

Kotihoidon työn havainnointi Jenna Ylitalo osallistui Iin ja Simon kotihoidon kotikäynneille ja havainnoi henkilöstön tekemää työtä kotihoidon asiakkaiden kanssa. Havainnointiin sisältyi kotihoidon hoito- ja palvelusuunnitelmien rakenteen, sisällön ja seurannan havainnointi. Havainnointia tehtiin yhteensä seitsemänä päivänä keskimäärin tuntia sekä aamu- että iltavuoroissa. Simossa ja Iissä lisäksi havainnointiin päivätoimintaa päivänä. Havainnoinnissa käytettiin apuna liitteen 6 mukaista kaavaketta. Kiirepäiväkirja Kotihoidon henkilöstön välitöntä ja välillistä asiakastyön määrää, työn sisältöä sekä vastaavuutta selvitettiin kiirepäiväkirjan avulla (Liite 7). Kiirepäiväkirja jaettiin koko henkilöstölle ja henkilöstöä ohjeistettiin täyttämään päiväkirjaa yhden viikon ajan. Simon alueella kiirepäiväkirjan palautti 8 henkilöä ja Iissä 6 henkilöä. Kotihoidon tiimityön arviointi Kotihoidon henkilöstöä pyydettiin arvioimaan kotihoidon tiiminsä toimintaa siihen tarkoitetulla lomakkeella (Liite 8). Myös tämä lomake jaettiin koko henkilöstölle ja sen palautti 6 henkilöä Simossa ja 7 henkilöä Iissä. LIITE 9. Hanketyön eteneminen syksy TULOKSET Tulokset on koottu ja kerrottu kehittämisteemojen (luku ) mukaisesti. Tulokset esitetään ensin koottuna SWOT- taulukkona ja siitä keskeiset asiat kuvataan sanallisesti. - Vuorovaikutus asiakkaan kanssa, palvelun laatu ja saatavuus - Esimiehen tuki työntekijöille ja esimiesten keskinäinen tuki - Työntekijöiden sitoutuminen - Tiimien yhteistyö - Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa - Muut työolosuhteet - Asiakkaiden ja vanhusneuvostojen oikeudet, osallisuus ja toimijuus - Työntekijöiden oikeusturva ja työhyvinvointi - Esimiestyö ja johtaminen Tulosten perusteella on nostettu esiin hyvät käytännöt ja kehittämistyötä vaativat kohteet.

VAHVUUDET Vuorovaikutus asiakkaan kanssa, palvelun laatu ja saatavuus Työntekijä kiinnostunut ja välittää aidosti asiakkaista ja tekee työnsä rauhassa asiakkaan luona, vaikka olisi kiire. Asiakkaat ymmärtävät työntekijöiden kiireen Hyvä henkilökunta: ystävällinen, hymyssä suin, Mitä kuuluu? Työntekijä selittää ja tarkentaa m.ihin lääkkeet tulevat Pienessä kunnassa kaikki tuntevat toisensa, tutut ja turvalliset työntekijät Asiakaspalaute pääsääntöisesti hyvää, asiakkaiden tyytyväisyys palkitsevaa Ateriapalveluun ollaan pääsääntöisesti tyytyväisiä Kotihoitoon ei ole jonoa, myös vaativaa kotihoitoa voidaan järjestää Päivätoimintaan pääsee heti ja hoito- ja palvelusuunnitelma tehdään välittömästi (Ii) Kokeneet ja ammattitaitoiset työntekijät ja esimiehet, jotka myös tunnistavat työn kehittämistarpeita Palvelujen muuttuessa järjestetään asiakkaiden kuulemistilaisuuksia Esimiehen tuki työntekijöille ja esimiesten keskinäinen tuki Lähiesimiestä helppo lähestyä kaikissa asioissa Esimiehet suhtautuvat myönteisesti kehittämiseen, esim. lisäkoulutus. Esimiehet arvostavat työntekijöitä ja luottavat työntekijöihin Esimiehet pitävät yhteyttä, säännölliset tapaamiset ja akuuttikanava Työntekijöiden työhyvinvointia tuetaan (esim. osatyöaika, työvuorojärjestelyt, sporttipassi) Esimiehet tukevat toisiaan HEIKKOUDET Vuorovaikutus asiakkaan kanssa, palvelun laatu ja saatavuus Asiakkaan elämänhistoriaa ei tiedetä Asiakkaalle ei puhuta suoraan ja selkeästi Asiakkaat kokevat työntekijöiden olevan kiireisiä, työntekijöillä ei ole aikaa kuunnella asiakasta Asiakkaat eivät ole tietoisia kotihoidon sopimuksista (mm. hoito- ja palvelusuunnitelma) ja niiden merkityksestä (elämäntilanteen muutokset, palvelu jää päälle ). Asiakkaiden tuttuus voi sokeuttaa asiakkaiden todellisille tarpeille (kaikkia tarpeita ei huomata/palvelu jää päälle ) Kuntouttava työote ei toteudu (erityisesti iltavuorot ja viikonloput, myös osa passaa ja osa ei ) Haastavien omaisten läheiset voivat saada enemmän palveluja Turhat kotikäynnit vievät aikaa Ei ole aikaa kirjata asiakastietojärjestelmiin. Asiakaskäynneistä ei ole sopimusta, jolloin niitä ei myöskään kirjata. Kaikista palveluista ei ole esitteitä ja/ne eivät ole ajantasaisia Mielenterveysongelmista ja päihdeongelmista kärsiviä asiakkaita yhä enemmän ja tähän ei riittävästi koulutusta ja valmiuksia. Tiimityön epäkohdat vaarantavat asiakaslähtöisyyden Hoito-ja palvelusuunnitelmat: Suunnitelmat ympäripyöreitä ja ilman konkreettisia tavoitteita Suunnitelmia ei nähdä työtä ohjaavina työkaluina, vain kotihoidon maksuperusteina Suunnitelmia ei päivitetä Asiakas ei ole aina osallisena laatimisessa ja päivittämisessä Kirjaamiskäytännöt epäselvät (myös päällekkäisyyttä) Sijaiset eivät pääse asiakastietojärjestelmiin; Vastuuhoitajaa ei ole Esimiestyö ja johtaminen Esimiesten ristipaineet; talouden hallinta, asiakastyön laatu, henkilöstöhallinto Esimiehet etäisiä ja heitä ei tunnisteta. Työntekijät kokevat, ettei kukaan pidä heidän puoliaan. Perehdytyskansioita ei ole Palaverimuistioita ei lueta ja tiedonkulku katkeaa Tiimien yhteistyöhön liittyvien asioiden käsittelylle ei ole aikaa (vrt. Liite 7) Sairauspoissaoloja paljon ja varahenkilöstöjärjestelmää ei ole Työntekijöiden osallisuus kehittämistyössä ja tietoisuus hankkeista heikkoa Aikaisempaa kehitystyötä ei saateta kunnolla loppuun

Työntekijöiden sitoutuminen Suurin osa työntekijöistä työstään todella innostunut ja haluaa kehittää. Työkentän laajuus koetaan hyvänä: monipuolisuus, työn vaihtuvuus, työssä oppiminen ja hyvien käytäntöjen jakaminen Tiimien yhteistyö Työntekijöiden palaverit xpvä, myös tiimivastaavan mukanaolo (Ii). Lisäksi käytetään ns. akuuttikanavaa (esim. sairaanhoitaja). Töitä jaetaan ja delegoidaan tarvittaessa; Eri ikäiset työntekijät toimivat hyvin yhdessä Vaikeista asioista puhutaan tiimissä ja jaetaan lähiesimiehelle Kaikki aamuvuorolaiset tulevat työhön yhtä aikaa Puhelinjärjestelmä Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Kotihoidon ja terveyskeskuksen vuodeosaston yhteistyö toimii (Ii pohjoinen) Päivätoiminta voi ottaa asiakkaita suoraan (Ii) Päivätoiminnan ja järjestöjen yhteistyö vilkasta, esim. luentoja ja muuta kulttuuria (Ii) Päivätoiminnan ja päiväkodin yhteistyö vilkasta (Ii) Tiimien yhteistyö Hyvin erilaiset käsitykset tiimien toimivuudesta;tiimivastaavan rooli epäselvä Tiimisopimuksia ei ole Tiimien välillä erimielisyyksiä ja jännitteitä, tiimien keskinäinen vuorovaikutus vähäistä Sairaanhoitaja tulee töihin eri aikaa kuin muut tiimin työntekijät (Simo) Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Kotihoidon ja päivätoiminnan yhteistyö ei ole saumatonta Yhteistyö omaisten kanssa välillä haastavaa Kotihoidon hälytyksiin vastaa aina ensin kotihoito (päivällä ja illalla) Kunnan ja yksityisen kotihoidon välinen heikko yhteistyö. Päällekkäiset kotikäynnit Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa heikkoa (esim. järjestöt) Asiakkaiden jatkohoitoja ei suunnitella yhdessä. (esim OYS, tk) Toimintakeskuksessa olevan yhden asiakkaan auttaminen kesken työpäivän (Simo) Aterioiden kuljetus asiakkaille, joille ei ole muuta kotihoitoa (Simo) Vanhusneuvostojen osallisuus kehittämistyöhön heikko Muut työolosuhteet Joudutaan menemään yksin käynneille, joissa pitäisi olla kaksi työntekijää Paljon erilaisia ohjelmia ja tunnuksia, lukuisat avaimet asiakkaiden koteihin Pitkät välimatkat; autojen huono kunto, rikki mennessä ei ole toimintaohjeistusta Asiakkaiden pihat huonossa kunnossa ja pimeitä talvisin

MAHDOLLISUUDET Asiakkaiden ja vanhusneuvostojen oikeudet, osallisuus ja toimijuus Yhteistyö: kotihoito, omaiset, naapurit ja järjestöt Työvuorojen alkaminen samaan aikaan Hoito- ja palvelusuunnitelmaan tekeminen yhdessä asiakkaan kanssa Asiakkaan elämänhistorian/-tarinan hyödyntäminen HoPaSu-työssä Kuntouttavan työotteen panoksen lisääminen, asiakkaiden osallisuuden lisääminen; turhien käyntien poiskarsiminen Työntekijöiden oikeusturva ja työhyvinvointi Yhtenäinen kirjaamiskäytäntö; Kunnossa olevat työautot ja niiden ohjeistus Koulutuksien järjestäminen ja mahdollistaminen Henkilökunta on motivoitunutta ja heillä on halua kehittää työtään Kuntouttavan työotteen parantaminen/käyttöön otto perustyössä Tiimityö ja yhteistyö muiden kanssa; Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa, yhteisiä palavereja tmv. Jokaisen osallisuus lääkehoitoon ja jakamiseen Riittävästi työkaluja ja tietoja eri ryhmistä (mielenterveys ja päihde) Esimiestyö ja johtaminen Esimiehen työnkuvan selkiytys ja vastuun vahvistaminen Parityöskentelyn mahdollisuus kentällä myös iltavuorossa, vaativimpiin asiakaspaikkoihin Palveluohjaaja töihin työpariksi lähiesimiehelle Esimiesten yhteistyön lisääminen ja kenttätyöhön tutustuminen/panostaminen Varahenkilöjärjestelmä Kehityskeskustelut ja palaverit säännöllisiksi Ylimääräiset kyyditykset ja asiakkaan käyttämiset pois, työn organisointi UHAT Asiakkaiden ja vanhusneuvostojen oikeudet, osallisuus ja toimijuus Vrt. vanhuspalvelulain vaatimukset Hoito- ja palvelusuunnitelmat eivät vastaa asiakkaiden tarpeita Palveluista ei ole ajantasaista ja riittävää tietoa Asiakkaan puolesta tekeminen huonokuntoisia vanhuksia Kaikki asiakkaat eivät ole samanarvoisia Työntekijöiden oikeusturva ja työhyvinvointi Hoito- ja palvelusuunnitelmat eivät ole ajantasaisia Epäselvät kirjaamiskäytännöt, ei ehditä kirjata; Sijaiset eivät pääse asiakastietojärjestelmiin Kiire, työtapaturmien riski, sairauspoissaolot, palvelujen laatu heikkenee Turvattomuus asiakaskäynneillä Mielenterveysongelmista ja alkoholiongelmista kärsivien lisääntyvä määrähenkilöstön osaaminen Tiimityön heikkoudet; Omaan työhön vaikuttaminen Esimiestyö ja johtaminen Kts. em. kohdat Resurssien epätaloudellinen käyttö (päällekkäinen toiminta) Prosessien toimivuus (esim. hoito- ja palvelusuunnitelmat, kotiutusprosessit) Esimiesten jaksaminen

. ARKI KOTIHOIDOSSA Kotihoidon työ on asiakkaille tärkeää. Kotihoidon työntekijät ovat avuliaita ja ystävällisiä asiakkaille. He ovat ammattitaitoisia. Asiakkaat kokevat tärkeäksi, että heidän luonaan asioisi aina sama työntekijä. Tämä lisäisi turvallisuutta ja kanssakäyminen olisi mukavampaa. Asiakkaan asioista tiedettäisiin ja ymmärrettäisiin paremmin, jos sama hoitaja (omahoitaja) kävisi asiakkaan luona. Kotihoidon henkilökunta tuntuu ymmärtävän asiakaskuntaa ja epäselvyyksiä ei heidän välillään ole. Työskentely asiakkaiden ja työntekijöiden kesken on luontevaa. Työntekijöiden työtavoissa löytyy kuitenkin eroja, kaikki eivät ehkä ole niin säntillisiä ja asioita tehdään eri tavalla. Yhteisistä käytännöistä ei ole puhuttu ja asiakkaan oman tahdon kuuleminen jää hieman varjoon. Työntekijät kokevat työssään tärkeimmäksi asiaksi asiakkaat ja heidän hyvinvointinsa. Työssä on antoisaa, kun tuntee tekevänsä työnsä kunnolla ja kokee onnistumisen tunnetta. Voidaan hyvällä mielellä jättää asiakas kotiin seuraavaa käyntiä odottamaan. Parasta työssä on se, että saa asiakkaalta suoraan positiivista palautetta. Työskentely kotihoidossa on joustavaa ja monipuolista. Tärkeintä työvuoron alussa ovat yhteiset raportit, joissa sairaanhoitaja tiimivastaavana on mukana. Tällöin voidaan keskustella paremmin asiakkaiden asioista ja jakaa työt, jolloin säästytään päällekkäisiltä käynneiltä. Kotihoidossa pyritään kuntouttavaan työotteeseen, mutta tällä hetkellä se on jäänyt hajanaiseksi ja vähäiseksi lyhyiden käyntien vuoksi. Kotihoidossa ahdistavaksi koetaan kiire ja se näkyy välillä myös asiakkaille. Useasti kiirettä aiheuttavat pitkät matkat ja autolla ajaminen. Useat sairaslomat aiheuttavat kitkaa työntekijöiden kesken ja myös se aiheuttaa painetta ja stressiä. Asiakkaiden luona ehditään tekemään vain oleelliset asiat. Mahdollisuus virheiden tekemiselle kasvaa kiireessä. Aika menee arjen pyörittämiseen, jolloin ylimääräiseen toimintaan kuten asiakkaiden ulkoilutukseen ja isompien toiveiden toteuttamiseen ei jää aikaa. Kotihoidossa ei ole kaikilla työntekijöillä selkeää työnkuvaa ja ohjeistusta. Työkenttä koetaan välillä turvattomaksi, joihinkin paikkoihin olisi hyvä mennä kahden hoitajan turvin. Kotihoidon työkenttä on laaja, ajomatkat ovat pitkät. Aikaa ei ole riittävästi työntekijää kohden, jolloin kirjaamiseen tai asiakkaan kanssa olemiseen ei ole riittävästi aikaa. Kotihoidossa tehtävät ovat monipuolisia ja se koetaan vahvuutena. Ylimääräistä sähläämistä ja työajan kulumista aiheuttavat myös epäkuntoiset työvälineet, pimeät pihat, ahtaat ja epäkäytännölliset tilat asiakkaiden kotona.. TYÖN ORGANISOINTI JA JOHTAMINEN Kotihoidon työnkokonaisuutta rikkovat useat sovitut kokoukset, ne tekevät työstä sirpaleista. Yhteisiin toimintalinjoihin on pyritty, mutta niiden työstäminen on kesken. Yhteiset säännökset ja linjaukset pitää kirjata ylös ja niitä tulee säännöllisesti käydä läpi. Tällöin tapahtuisi myös kertaamista siitä, miksi tätä työtä tehdään ja kenelle sitä tehdään. Työn organisoiminen ja johtaminen vaatisivat enemmän esimiesten läsnäoloa ja kenttätyöskentelyä. Työntekijöillä on tunne, ettei kukaan ole heidän puolellaan ja pidä heidän puoliaan päätöksienteossa.

Iltavuoroihin toivottiin kahta työntekijää vaativiin asiakaspaikkoihin. Kuntouttava työotetta ei pysty vaativissa asiakastilanteissa yksin toteuttamaan. Työntekijät pystyvät lähestymään omaa lähiesimiestään ja luottavat hänen toimintaansa. Yhteistyö muiden organisaatiotasojen kanssa jää etäiseksi, esimerkiksi työntekijät kokivat vanhuspalvelujohtajan jääneen heille etäiseksi eivätkä he tunnistaneet kehittämisjohtajaa. Työntekijät kaipasivat organisaatioon kotiutushoitajaa, koska kentällä ei esimerkiksi tiedetä kunnolla hoidon jatkuvuudesta asiakkaan kotiutuessa sairaalasta. Esimiesten yhteistyö terveyskeskusosaston ja kotihoidon välillä on epäyhtenäistä. Tiedonkulku katkeaa liian usein. Esimies kannustaa työntekijöitä opiskeluun. Työntekijöillä on mahdollisuus osallistua yksittäisiin koulutuksiin esimerkiksi lääkkeiden jakaminen ja injektiot. Kehityskeskusteluita ei ole, joskin lähiesimies pyrkii olemaan helposti lähestyttävä. Tässä hän on onnistunutkin todella hyvin.. ASIAKKAIDEN OSALLISUUS HOIVASSA JA HOIDOSSA SEKÄ KEHITTÄMISTYÖSSÄ Asiakkailla on mahdollisuus vaikuttaa heidän päivänsä kulkuun. Kotihoidon työntekijät kuuntelevat ja kysyvät asiakkailta heidän toiveitaan ja pyrkivät niitä toteuttamaan. Asiakkaat arkailevat esittää isompia toiveitaan, kun tietävät työntekijöiden kiireen. Asiakkailla toivoivat myös, että päivätoiminnassa olisi enemmän aktiivista toimintaa. Asiakkaiden osallisuus omien hoito- ja palvelusuunnitelmien laatimiseen ja arviointiin vaihtelee. Työntekijät kokevat, että aikaa ei ole riittävästi asiakkaiden luona, pystytään tekemään vain pieniä asioista joita asiakkaat toivovat. Aikaa ei ole tarpeeksi aitoon kuunteluun. Asiakasta kohdatessa tulisi kohdistaa puhe suoraan asiakkaalle itselleen ja sen tulisi olla selkeämpää.. HENKILÖSTÖN OSALLISUUS KEHITTÄMISTYÖSSÄ Työntekijöiden tietämys meneillään olevasta HYVE- hankkeesta ja laajemminkin kehittämistyöstä on todella vähäistä eivätkä siten kokeneet olevan osallisena oman työnsä kehittämisessä. Henkilöstö esitti runsaasti, hyviä ja konkreettisia kehittämisideoita, jotka raportissa on huomioitu kehittämistoimenpide-esityksissä. Kehittämistyötä on toki tiimeissä tehty, mutta hyvistäkin käytännöistä on liian helposti luovuttu jonkin asian tullessa esteeksi. Kehittämiskokemuksia ei ole dokumentoitu ja näin ei ole olemassa organisaatiomuistia.. PALVELUTARPEEN ARVIOINTI KOTIHOIDOSSA Tällä hetkellä lähes kaikissa tiimeissä hoito- ja palvelusuunnitelmat on tehty aika ympäri pyöreästi eikä niissä ole konkreettisia tavoitteita eikä niitä päivitetä. Ne ovatkin nyt suuri haaste, koska niitä ei ole aikaa tehdä ja päivittää. Kotihoidossa tarvitaan palveluohjaajaa, joka toimisi myös kotihoidon esimiehelle työparina ja vastaisi palveluohjauksesta sekä hoito- ja palvelusuunnitelmaprosessista.

.6 TIIMIEN TOIMINTA JA KEHITTÄMINEN Tiimivastaaville ei ole tehty selkeää työnkuvaa ja kunnollista perehdytysmateriaalia ei ole olemassa. Yhteisiä palavereja kotihoidon ja kotisairaanhoidon kanssa kaivataan yhdessä alueen tiimissä mikä tuntuu oudolta, koska työtä tehdään jo kotihoidon tiimeissä. Näissä palavereissa tiimin mielestä voisi paremmin käydä läpi asiakkaiden asioita ja keskustella yhteisistä toimintatavoista. Yleisenä havaintona oli, että tiimien välillä ei yhteistyö toimi riittävästi. Yhteyksiä pidetään ns etäyhteyksin eikä työstä keskustella yhdessä tai jaeta hyviä kokemuksia ja käytäntöjä..7 KOTIHOIDON KIIREPÄIVÄKIRJAN TULOKSIA Kotihoidon kiirepäiväkirjoja palautettiin Simossa 8 ja Iissä palautui 6 kappaletta. Kiirepäiväkirjoissa oli sekä aamu- että iltavuoroja, mutta niitä ei ole eritelty vähäisten vastauksien vuoksi. Työntekijät eivät ehtineet täyttää kiirepäiväkirjoja työajalla, johon he käyttivät omaa aikaa. Tämä asia varmaan vaikutti myös vastaajien määrään. Simossa välittömän työajan suurin osuus näytti kuluvan suurimmaksi osaksi asiakkaan avustamiseen ja ruokailussa avustamiseen. Seuraavaksi suurin osuus näytti kuluvan pieniin kotiaskareisiin ja lääkehuoltoon. Vähiten kului aikaa hoidollisiin tilanteisiin, kuten insuliinin pistämiseen, silmätippojen laittoon ja haavan hoitoon. Aikaa asiakkaan kanssa keskustelulle oli, joskin sitä tapahtui koko ajan myös muun työajan ohessa. Iissä välittömän työajan suurin osuus näytti kuluvan suurimmaksi osaksi asiakkaan avustamiseen ja lääkehuoltoon. Seuraavaksi suurin osuus näytti kuluvan ruokailussa avustamiseen ja hoidollisiin toimenpiteisiin. Vähiten aikaa kirjattiin asiakkaan kanssa keskusteluun asiakkaan kanssa, vaikka sitä tapahtui koko ajan myös muun työajan ohella. Välilliseen työaikaan kirjattiin työnsuunnittelua ja kirjaamista. Yhteydenpitoa esimerkiksi puhelimitse asiakkaisiin ja muihin yhteistyötahoihin oli vähemmän, jos ollenkaan. Liite. Kiirepäiväkirjojen tulokset koontina. HYVÄT KÄYTÄNNÖT hyvä, osaava henkilökunta luottamus hoito ja hoiva hyvää aamuraportointikäytännöt Iin päivätoiminta muotona ja sisältönä tiimien sisäinen puhelinjärjestelmä työhyvinvointia tukevia asioita ja palveluja käytössä

6 KEHITTÄMISKOHTEET Seuraavassa taulukossa kuvataan kootusti kotihoidon kehittämiskohteet, jotka on jaoteltu aihealueittain - Arki kotihoidossa - Työn organisointi ja johtaminen - Asiakkaiden osallisuus ja toimijuus - Henkilöstön osallisuus kehittämistyössä - Palvelutarpeen arviointi - Tiimien toiminta ja kehittäminen - Muuta

Arki kotihoidossa Työn organisointi ja johtaminen Asiakkaiden osallisuus ja toimijuus Henkilöstön osallisuus kehittämistyössä Palvelutarpeen arviointi (hoito- ja palvelusuunnitelma, palveluohjaus) Tiimien toiminta ja kehittäminen Muuta Asiakkaalla samat työntekijät Omahoitajajär jestelmä Päällekkäisten käyntien minimointi Yhteiset työtavat ja kohtaamisen taidot Työnjaon selkeyttäminen (tiimeissä, sijaiset sijaistavat poissaolevan tehtäviä, yhteinen työaikasysteemi) Riittävä henkilöstö työvuoroissa mm aamuisin Työn rakenteet (kokoukset, aamupalaverit, asiakaspalaverit kerran kk:ssa, yhteiset työkäytännöt ja tavoitteet) Omien toiveiden ja tarpeiden esittäminen Asiakkaan saama aika Asiakkaan kohtaaminen ja kuuleminen Kommunikointi ja varmistus Osallisuus kehittämistyöhön Täydennyskoulutusma hdollisuudet Tiedonkulku Kokousmuistioiden laatiminen ja käytön hyödyntäminen Hoito- ja palvelusuunnitelmaproses sin mallinnus Hoito- ja palvelusuunnitelma kotihoidon työn tavoitteen asettajana ja sisällön määrittäjänä Asiakkaisiin tutustuminen paremmin mm elämäntapakartoitukset Päivätoiminnan monipuolistaminen Tiimitoiminnan rakenne; pysyvyys, tiimisopimukset, tiimipalaverit Tiimivastaavan rooli ja työnkuva Henkilöstön työnkuvaukset Tiimien välinen yhteistyö Yksi avain asiakkaan luokse Työautot kuntoon Kuntouttavan työotteen vahvistaminen ja hoivan tai huolenpidon sisältö mm mahdollisuus ulkoilla Henkilöstön perehdytys ja perehdytysmateriaalit kehityskeskustelut. Sijaisten perehdytys Henkilöstön kuuleminen. Vanhusneuvostoj en kuuleminen ja osallisuus Työkierto esim eri tiimien välillä, terveyskeskus, päivätoiminta, kehitysvammahuollon yksikkö Myös sijaisille tunnukset perehtyä hoito- ja palvelusuunnitelmiin ja kirjata työ

Työturvallisuu s ja työhyvinvointi Työpisteet, työvälineiden ja laitteiden tarkistaminen Työ perhehoidossa (periaatteet, työparityö) Omahoitajajärjestelmä Varahenkilöstösysteemi Esimiehen saavutettavuus ja läsnäolo Kotiutushoitajan ja palveluohjaajan toimien tarve. Palveluohjaaja toimisi lähiesimiehen työparina ja koordinoisi yhteistyötä kolmannen ja neljännen sektorin kanssa (prosessit ja toimintamuodot) Asiakastyytyväisy ysmittaukset säännöllisiksi Omaistapaamiset esim omaispäivä. omaistapahtumat Asiakkaiden segmentointi. Turhien asiakkuuksien analysointi ja palveluiden uudelleen kohdentaminen Pelkät ateriakuljetuk set ja toimintakesk. asiakkaiden kuljetukset pois henkilöstön tehtävistä Toimistotyöntekijän työpanoksen tarve Esimiesten yhteistyö /tk, kotihoito ym) Hoitajien ja esimiesten näkemyserot Tiedotus Yhteiset dokumentointi ja kirjaamiskäytännöt Yhteinen järjestelmä käyttöön

7 ESITYKSET JATKOTOIMENPITEIKSI o Asiakkaiden ja omaisten osallisuuden vahvistaminen / hoito- ja palvelusuunnitelmaprosessissa, kuuleminen ja elämänhistorian ja elämäntapakartan koonti, neuvonta ja ohjaus, omaistapaamiset, kansalaisraadit o Hoito- ja palvelusuunnitelmaprosessin mallinnus ja mieltäminen työn peruskivijalkana. Koulutuksen järjestäminen henkilöstölle. o Omahoitajajärjestelmän luonti ja vakiinnuttaminen o Lähiesimiehen ja tiimivastaavien työnjaon selkeyttäminen o Varahenkilöstösysteemin perustaminen o Henkilöstön ja sijaisten perehdytys, perehdytysmateriaalin laadinta/päivitys o Henkilöstön ja tiimien kehityskeskustelujen toteutus, kehityskeskustelukäytännöt o Tiimien vakinaistaminen ja tiimien toiminnan rakenteiden luonti o Toiminnan arviointikäytäntöjen monipuolistaminen o Hyvinvointiteknologian ja sähköisten palvelujen tehokkaampi käyttö esim hyvinvointi-tv/smart-visio:n käyttäminen. Vastuuhenkilön nimeäminen tähän perehtymiseen. o Kotiutushoidon prosessin laatiminen ja resursoinnin tarkistaminen o Palveluohjauksen vahvistaminen ja sen resursoinnin tarkistaminen o Toimistotyön palvelujen hyödyntäminen o Laatukäsikirjan tekeminen ja laadunhallintajärjestelmän luominen o Systemaattisen kehittämistyön jatkaminen

8 LOPPUSANAT Kiitämme kaikkia tämän selvitystyön tekemiseen osallistuneita tahoja ja henkilöitä. Kotihoidosta Iin ja Simon palvelualueella on selvitystyössä saatu monipuolinen, kattava arkityön kuvaus niin henkilöstön, esimiesten kuin asiakaskunnan kuvaamana. Tulokset ja kehittämistyötä vaativat asiat sekä esityksemme jatkotoimenpiteiksi ovat tyypillisiä kotihoidon haasteita. Hyvin monet kehittämistyötä vaativat asiat ovat palvelualueella käynnissä, mikä tukee mm vanhuspalvelulain toimeenpanoa ja Oulunkaaren strategiaa. Esitetyt jatkotoimenpiteet ovat hyvin konkreettisia, ajankohtaisia ja tärkeitä, koska niiden kehittämisen tarve nousi henkilökunnan ja asiakkaiden kertomuksista ja palautteista. KIITOKSEMME Kiitämme teitä luottamuksesta Uuden, tärkeän tiedon tuottamuksesta, Elämän viisauden jakamisesta, Vilpittömästä kiinnostuksesta. Suurten ja painavien lukkojen avaamisesta, Tähän selvitystyöhön osallistumisesta. Kiitämme tunteiden näyttämisestä, Kaikesta yhteistyöstä. Tähänkään tekoon eivät suinkaan kaikki pystyisi, Tai kunnon puolesta edes kykenisi. Kiitämme myös esimiehiä, Tuesta ja ajasta. Kaikesta mahdollisesta, Ja varsinkin kehittämisen palosta (mukaellen Anu Martiskainen, Illan viimeinen valssi. 9)

Liite. KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN YKSILÖHAASTATTELUKYSYMYKSET -Tummennetut kysymykset ovat pääkysymyksiä. Ne ovat tyyliltään yleisiä, joiden miettimiseen voisi antaa aikaa. Jos ne eivät riitä keskustelun herättäjiksi, voi apuna käyttää yksityiskohtaisempia kysymyksiä.. Mikä merkitys tai tarkoitus kotihoidolla (kotipalvelu ja kotisairaanhoito) on elämässänne? Millä tavoin kotihoito tukee elämäänne ja auttaa teitä? Mitä kotihoito teidän kohdallanne tarkoittaa? Mikä merkitys saamillanne palveluilla on elämänne kannalta?. Saatteko apua juuri niihin asioihin, joihin tarvitsette apua ja joita pidätte tärkeinä asioina? Onko apu riittävää? Onko sellaisia asioita joihin haluaisitte apua, mutta johon ette sitä saa? Saatteko riittävästi apua: -kaupassa käynnissä ja asioinnissa kodin ulkopuolella, siivoustöissä, pyykin pesussa ja ruoan laitossa? -lääkityksessä, WC:ssä asioinnissa, ihon ja hiusten hoidossa, varpaankynsien leikkauksessa, pukeutumisessa ja riisuuntumisessa, syömisessä ja juomisessa? -harrastustoimintaan osallistumiseen, yhteydenpitoon muihin ihmisiin, raha-asioiden hoitoon, kotona ja ulkona liikkumiseen?. Oletteko tyytyväinen kotihoidolta saamaanne apuun? Mihin olette tyytyväinen ja mitä voitaisiin tehdä enemmän tai toisella tavalla? Tehdäänkö kotihoidon kautta juuri niitä asioita, jotka haluatkin että ne tulevat tehdyksi? Onko jotakin, jonka koette tarpeettomaksi? Olisiko jotain sellaista mikä voisi jättää tekemättä ja sen tilalla tehdä jotain sellaista mikä olisi teille henkilökohtaisesti tärkeämpää (ihan mitä vain, nyt ei tarvitse ajatella mitä palveluja on tarjolla ja mitä ei vaan sitä mitä tarvitsette tai haluaisitte)? Onko jotain, mistä on enemmän haittaa kuin apua? Onko teillä mahdollisuus vaikuttaa päivänne kulkuun ja elämäänne niiltä osin kun ne ovat sidoksissa kotihoitoon? Esim. onko ruoka sellaista kuin haluatte? Nousetteko ylös ja menettekö vuoteeseen itsellenne mieluisina aikoina? Onko kotinne niin puhdas ja siisti kuin haluaisitte? Onko teidän mahdollista pukeutua niin kuin haluaisitte? Onko teillä mahdollisuus pitää itsenne yhtä puhtaana kuin haluaisitte? Onko teidän mahdollista tehdä sellaisia asioita kuin haluatte?. Ymmärretäänkö kotihoidossa teidän tarpeita ja toimitaanko siellä teidän tarpeittenne pohjalta? Ymmärretäänkö kotihoidossa mitä ikääntyminen merkitsee ja mitkä asiat ovat ikääntyneille tärkeitä? Mitä kotihoidon työntekijöiden tulisi tietää ja osata ikääntymisestä? Onko joitakin tärkeitä asioita, joita työntekijät eivät huomaa tai osaa suhteessa ikääntymiseen tai ikääntyneen kanssa toimimiseen? Onko teillä sellainen tunne, että kotihoidossa ne, jotka päättävät mitä palveluja tarjotaan ja kuinka paljon niitä annetaan, ymmärtävät hyvin teitä ja teidän tarpeita ja toimivat sen mukaan? Ymmärtävätkö kotihoidon työntekijät hyvin teitä ja tarpeitanne?

. Mitä hyviä kokemuksia teillä on kanssakäymisestä työntekijöiden kanssa? Mitä huonoja kokemuksia teillä on kanssakäymisestä työntekijöiden kanssa? Minkälainen on hyvä työntekijä? Entä millainen on huono työntekijä? Ovatko teitä palvelevat työntekijät hyviä työssään? Kertokaa vaikka esimerkki tapahtumasta joka on jäänyt mieleenne hyvänä tai huonona kohtaamisena? Tapaatteko useimmiten samat työntekijät? Onko tärkeää, että samat työntekijät käyvät luonanne? Miksi se on tärkeää (jos on)? Onko joku kotihoidon työntekijä nimetty vastaamaa teidän kotihoidostanne? Onko työntekijöillä yleensä riittävästi aikaa? Jos teillä on kysyttävää tai tarvitsee pyytää apua, tiedättekö kenen puolen kääntyä? Onko helppo kääntyä sen henkilön puoleen apua pyytääkseen? Tai jos teillä on huolia, ja haluatte keskustella niistä kotihoidon työntekijän kanssa, tuntuuko teistä, että heidän puoleen voi kääntyä? Miten koette että työntekijät kohtelevat teitä? Kohtelevatko työntekijät teitä arvostavasti ja kunnioittavasti? Ovatko kotihoidon työntekijät teille ystävällisiä? Ovatko työntekijät mielestänne rehellisiä ja luotettavia? Jos ajattelette työntekijöiden toiveita ja käsityksiä, millaisen luulette heidän mielestään olevan hyvä asiakas? Tuleeko teille mieleen tilanteita, joissa olette kokeneet että olette jotenkin liian vaativa tai hankala asiakas? Kertokaa esimerkkejä tällaisesta tilanteista. 6. Onko teillä mahdollisuus vaikuttaa palveluihin ja osallistua niiden suunnitteluun? Ketä palveluidenne suunnittelussa on ollut mukana? Ovatko palvelujen suunnittelussa olleet mukana teidän mielestänne oikeat ihmiset ja onko siinä käsitelty oikeita asioita? Onko teillä mahdollisuus osallistua palvelujen suunnitteluun? Onko teidän läheisenne (omainen, ystävä tms.) ollut mukana palveluiden suunnittelussa? Jos ei ole ollut, olisiko hyvä että olisi ollut? Jos on ollut, oliko se hyvä vai huono asia? Miksi? Kysytäänkö teidän mielipidettä, kerätäänkö asiakaspalautetta, onko yhteisiä suunnitteluhetkiä? Haluaisitteko osallistua enemmän? Onko asioita, joihin haluaisitte vaikuttaa? Onko teillä tunne, että teille on kerrottu tarpeeksi, mitä palveluja on mahdollista saada? 7. Jos te olisitte esim. kotihoidon esimies, mitä te lähtisitte kehittämään kaikkein ensimmäisenä? Mitä ja miten pitäisi tehdä eri tavalla? Mikä olisi se kaikkein tärkein asia (yksi asia), johon te toivotte parannusta? Miksi? 8. Onko vielä jotain asioita mitä edellä ei ole tullut ilmi, mutta jotka ovat tärkeitä? Onko jotain muuta mitä haluatte kertoa tai sanoa? Haastattelurunko on sovellus Ikäihmisten elämänhallinnan ja hyvinvoinnin tukeminen hankkeessa tehdystä haastattelurungosta, jonka laativat Eija Jumisko, Riitta Kettunen ja Jaana Ågren (Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu) sekä Marjo Outila (Lapin yliopisto)

Liite KOTIHOIDON TYÖNTEKIJÖIDEN RYHMÄHAASTATTELUKYSYMYKSET -Tummennetut kysymykset ovat pääkysymyksiä. Ne ovat tyyliltään yleisiä, joiden miettimiseen annetaan etukäteen aikaa. Apuna on tarkentavia kysymyksiä. I TEEMA Mikä työssänne on tärkeää? Mitä ja millaista työnne on? Mikä siinä on antoisaa ja mikä haastavaa? Voitteko tehdä juuri niitä asioita, jotka koette työssänne olevan tärkeitä? Tarkentavia kysymyksiä: Mitä kotihoito on teidän työnne näkökulmasta katsottuna? Mitä teette? Mikä tekee työpäivästä hyvän tai huonon? Mikä työssänne on tai on ollut sellaista hyvää, mikä tulee ehdottomasti säilyttää? Mitkä ovat työnne arvot tai toimintaa ohjaavat periaatteet, joihin pyritte? Miten koette työnne asettamat haasteet? Mitä ne ovat? Miten koette vastaamisen seuraavien ryhmien odotuksiin? - asiakkaat (fyysiset, sosiaaliset, psyykkiset odotukset), - työyhteisön odotukset, - omat työtä koskevat odotukset? II TEEMA Millaiselta ikääntyminen näyttäytyy työnne kautta? Millaisia asiakkaanne ovat? Mikä merkitys kotihoidolla on asiakkaiden elämässä? Minkälaista ikääntyneiden kanssa työskentely on? Mikä ikääntyneiden kanssa työskentelyssä on hyvää ja antoisaa, mikä haastavaa ja vaikeaa? Tarkentavia kysymyksiä: Kertokaa vaikka esimerkki tapahtumasta tai tilanteesta, joka on jäänyt mieleenne hyvänä tai huonona kohtaamisena? Saavatko asiakkaat tarvitsemiaan palveluja ja apua? Milloin he saavat ja milloin he eivät saa? Jos eivät saa, niin mistä näette sen johtuvan? Mitkä ovat kotihoidon ongelmat ja hyvät puolet asiakkaan näkökulmasta katsottuna? Koetteko, että teillä on tarpeeksi tietoa asiakkaista (elämänhistoria, kotona selviytyminen, elinympäristö, toiveet, hoidon ja palvelujen tarve ym )? Koetteko, että teillä on tarpeeksi tietoa ikääntymisestä (esim. hyvinvointia tukevat tekijät, sairauksien vaikutus )? III TEEMA Miten asiakaslähtöisyys ja voimavarat näkyvät asiakkaan palvelusuunnitelmissa? Arvioi palvelusuunnitelmaa alla olevien kysymysten mukaan. Onko asiakas ollut mukana palvelusuunnitelman tekemisessä?. Mitä asioita palvelusuunnitelma sisältää?. Miten se näkyy tai on kirjattu suunnitelmissa?

. Miten asiakkaan osallistuminen suunnitelman tekoon on mahdollistettu.. Miten asiakasta on kuultu?. Miten hänen mielipiteensä näkyvät suunnitelmassa? 6. Onko asiakas saanut tietoa tehdystä suunnitelmasta. Miten? 7. Miten asiakkaasta puhutaan suunnitelman tekstissä? 8. Miten asiakkaan sitoutuminen näkyy tekstissä? 9. Onko asiakkaan voimavarat otettu huomioon tavoitteissa ja toimintasuunnitelmassa / keinoissa?. Jotain muuta? IV TEEMA Millaiset ovat mahdollisuutenne työssä kehittymiseen, työn kehittämiseen ja vaikuttamismahdollisuuksiin työssänne? Mitä pitäisi kehittää? Miten tiiminne toimii? Mitkä toimii hyvin? Miten kehittäisit tiimitoimintaa? Jos te olisitte esimies, mitä te lähtisitte kehittämään? Mitä ja miten pitäisi tehdä eri tavalla? Mitkä ovat pari tärkeintä asiaa, joihin te toivotte parannusta? Miksi? Tarkentavat kysymykset: Onko teillä mahdollisuutta kehittyä työssänne ja kehittää työtä? Onko teillä työnohjausta? Onko kehityskeskusteluja? Onko palavereja tai kokouksia riittävästi? Voitteko tehdä aloitteita työn kehittämiseksi? Saatteko tukea kehittämiseen? Voitteko vaikuttaa työyksikön toimintaan? Saako työssä tapahtuvista muutoksista tarpeeksi ja riittävän ajoissa tietoa? Voiko työyhteisössä keskustella avoimesti työstä? Onko työntekijöiden kohtelu tasa-arvoista ja oikeudenmukaista? Onko mahdollisuus tehdä töitä esim. osa-aikaisesti, osallistua työkiertoon tms? Voitteko hyödyntää työssä omia tietoja ja taitoja? Kuinka tyytyväisiä olette henkilökohtaiseen kasvuun ja kehittymiseen työssä, omiin saavutuksiin, mahdollisuuksiin toimia haluamallanne tavalla, työn haasteellisuuteen? Missä taidoissanne koette olevanne vahvoilla? Onko joku osa-alue, jossa tunnette tarvitsevanne lisäkoulutusta tai taitoja? Saatteko lisäkoulutusta? Saatteko tietoa uusista työkäytännöistä? Voitteko työssä lukea ammatti- tai tieteellisiä lehtiä? Onko sellaisia rakenteellisia seikkoja, jotka tekevät työnteon haasteelliseksi? Esim toimipisteiden sijainti, sosiaali- ja terveystoimen erillisyys, toimitiloja ja työvälineiden epätarkoituksenmukaisuus? Liiallinen työmäärä? Henkilökunnan vaihtuvuus? Henkilökunnan arkuus ottaa vastuuta hankalissa tilanteissa? Ammattikulttuurien erilaisuus? Ammattiryhmien välinen kilpailu? Ammattiryhmien keskinäisen luottamuksen puute? Miten koette teillä olevan mahdollisuutta saada tukea työhönne? Mitä tukea saatte: käytännöllinen, henkinen, arvioiva (palaute), tiedollinen tuki? Keneltä saatte tukea: työtoveri, esimiehet, puoliso tai muut läheiset? Onko tuki riittävää? V TEEMA Kenen muiden kuin asiakkaiden kanssa teette yhteistyötä? -asiakkaiden läheiset ja omaiset -työkaverit -esimiehet -järjestöt ja niiden edustajat, esim. vapaaehtoiset -alan muut työntekijäryhmät, esim. fysioterapeutit, muistihoitajat -alan yrittäjät -muut? Keitä he ovat? Millaista yhteistyö on? Millaiseksi koette sen?

Tarkentavia kysymyksiä: Onko yhteistyö riittävää? Millaista yhteistyötä ja kenen kanssa sitä voisi olla enemmän? Onko vielä jotain asioita mitä edellä ei ole tullut ilmi, mutta jotka ovat tärkeitä? Onko jotain muuta mitä haluatte kertoa tai sanoa? Haastattelurunko on sovellus Ikäihmisten elämänhallinnan ja hyvinvoinnin tukeminen hankkeessa tehdystä haastattelurungosta, jonka laativat Eija Jumisko, Riitta Kettunen ja Jaana Ågren (Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu) sekä Marjo Outila (Lapin yliopisto)

Liite KOTIHOIDON ESIMIEHEN HAASTATTELUKYSYMYKSET I TEEMA. Onko kotihoidolle tehty yhteinen tavoite ja strategia? Onko kotihoidolla yhteiset arvot, toiminta-ajatus ja suunnitelma? Mitä ne ovat?. Onko teillä käytössä laatuasiakirja ja laadunhallintajärjestelmä? Millaiset ne ovat? Ovatko ne tarpeen?. Onko Oulunkaaren kuntayhtymässä laadittu muita työhönne liittyviä strategioita (vanhuuspoliittinen strategia, palvelurakenteen kehittämisohjelma tms.). Mitä ne ovat ja miten ne ohjaavat kotihoidon toimintaa?. Miten kotihoito on organisoitu? Ovatko organisatoriset järjestelyt toimivia? - Miten työnjako toteutetaan kotipalvelun ja kotisairaanhoidon kesken? Miten kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhteistyö ja tehtävien yhteensovittaminen on järjestetty? Toimiiko se? - Onko kotihoidolle tehty yhteinen palvelustrategia, missä on linjattu miten palvelut järjestetään: omana tuotantona, ostona yrityksiltä, asiakkaat ostavat itse? - Kuka vastaa kotihoidon budjetista? Onko se riittävä ja oikein kohdennettu? - Onko asiakkaille nimetty oma/vastuuhoitajaa? II TEEMA. Mitä ja millaista työsi on? Mikä siinä on antoisaa ja mikä haastavaa? Mikä työssäsi on tärkeää? Voitko itse ja voiko kotihoidossa kokonaisuutena tehdä juuri niitä asioita, jotka koet olevan tärkeitä?. Miten kotihoito näyttäytyy kun tarkastelet sitä asiakkaiden näkökulmasta? Mikä merkitys kotihoidolla on asiakkaiden näkökulmasta?. Miten kuntalaisten kotihoidon palveluohjaus ja neuvonta, palvelutarpeen arviointi ja kotihoitoon ottamisen päätöksenteko on järjestetty? Toimivatko järjestelyt?. Onko kotihoitoon pääsyssä jonoa?. Onko kotihoidosta olemassa kirjallinen tai nettiesite? Kenelle sitä jaetaan? Miten muuten tiedotatte kuntalaisia toiminastanne? 6. Kerätäänkö kotihoidossa asiakaspalautetta? Millaista ja kuinka usein? Millaista palautetta olette asiakkailta saaneet? III TEEMA. Mitkä ovat kotihoidon palvelun laadun kriteerit asiakkaiden näkökulmasta? Kuka ne on asettanut? Miten tavoitteiden toteutumista seurataan?. Miten arvioit kunnan kotihoidon tilannetta asiakkaan näkökulmasta? Mitkä asiat ovat hyvin ja mitä tulisi kehittää? IV TEEMA. Miltä kotihoito näyttäytyy kun tarkastelet sitä työntekijöiden näkökulmasta?. Kuinka paljon kotihoidossa on henkilöstöä? Onko sitä riittävästi? Onko ammattitaitoisia työntekijöitä saatavilla riittävästi? Onko sijaisten rekrytointi ongelmatonta? Jos työntekijöiden palkkauksessa on ongelmia, mistä ne johtuvat?. Kuinka monta asiakasta on työntekijää kohti? Kuinka monta käyntiä/ hoitaja/ vuoro? Miten tämä vastaa valtakunnallista tasoa? Onko tämä laadun kannalta sopiva määrä?. Miten kotihoidossa kehitetään ja jatkokoulutetaan henkilöstöä?. Kerätäänkö kotihoidossa työntekijäpalautetta? Millaista ja kuinka usein? Millaista palautetta olette saaneet?

6. Miten arvioit kunnan kotihoidon tilannetta työntekijän näkökulmasta? Mitkä asiat ovat hyvin ja mitä tulisi kehittää? 7. Onko omassa työssäsi ja kotihoidossa kokonaisuutena jotain, mitä pitäisi kehittää tai muuttaa? 8. Jos on, niin mitä ja miten pitää tehdä eri tavalla? 9. Mikä olisi kaikkein tärkein asia, jota haluat kehittää? Miksi?. Onko vielä jotain mitä haluat kertoa/sanoa? Haastattelurunko on sovellus Ikäihmisten elämänhallinnan ja hyvinvoinnin tukeminen hankkeessa tehdystä haastattelurungosta, jonka laativat Eija Jumisko, Riitta Kettunen ja Jaana Ågren (Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu) sekä Marjo Outila (Lapin yliopisto)

Liite VANHUSPALVELUJOHTAJAN HAASTATTELUKYSYMYKSET - Tarkastelukohteina Iin ja Simon palvelualue/kotihoito I TEEMA. Onko kotihoidolle tehty yhteinen tavoite ja strategia? Onko kotihoidolla yhteiset arvot, toiminta-ajatus ja suunnitelma? Mitä ne ovat?. Onko teillä käytössä laatuasiakirja ja laadunhallintajärjestelmä? Millaiset ne ovat? Ovatko ne tarpeen?. Onko Oulunkaaren kuntayhtymässä laadittu muita työhönne liittyviä strategioita (vanhuuspoliittinen strategia, palvelurakenteen kehittämisohjelma tms.). Mitä ne ovat ja miten ne ohjaavat kotihoidon toimintaa?. Miten kotihoito on organisoitu? Ovatko organisatoriset järjestelyt toimivia? Miten työnjako toteutetaan kotipalvelun ja kotisairaanhoidon kesken? Miten kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhteistyö ja tehtävien yhteensovittaminen on järjestetty? Toimiiko se? Onko kotihoidolle tehty yhteinen palvelustrategia, missä on linjattu miten palvelut järjestetään: omana tuotantona, ostona yrityksiltä, asiakkaat ostavat itse? Kuka vastaa kotihoidon budjetista? Onko se riittävä ja oikein kohdennettu? Onko asiakkaille nimetty oma- /vastuuhoitajaa? II TEEMA. Mitä ja millaista työsi vanhuspalvelujohtajana on? Mikä siinä on antoisaa ja mikä haastavaa? Mikä työssäsi on tärkeää? Voitko itse ja voiko kotihoidossa kokonaisuutena tehdä juuri niitä asioita, jotka koet olevan tärkeitä?. Miten pidät yhteyttä vastuualueesi yksikköihin ja kotihoidon tiimeihin/työntekijöihin?. Miten kotihoito näyttäytyy kun tarkastelet sitä asiakkaiden näkökulmasta? Mikä merkitys kotihoidolla on asiakkaiden näkökulmasta?. Miten kuntalaisten kotihoidon palveluohjaus ja neuvonta, palvelutarpeen arviointi ja kotihoitoon ottamisen päätöksenteko on järjestetty? Toimivatko järjestelyt?. Onko kotihoitoon pääsyssä jonoa? 6. Onko kotihoidosta kirjallinen tai nettiesite? Kenelle sitä jaetaan? Miten muuten tiedotatte kuntalaisia toiminnastanne? 7. Kerätäänkö kotihoidossa asiakaspalautetta? Millaista ja kuinka usein? Millaista palautetta olette asiakkailta saaneet? III TEEMA. Mitkä ovat kotihoidon palvelun laadun kriteerit asiakkaiden näkökulmasta? Kuka ne on asettanut? Miten tavoitteiden toteutumista seurataan?. Miten arvioit kunnan kotihoidon tilannetta asiakkaan näkökulmasta? Mitkä asiat ovat hyvin ja mitä tulisi kehittää? IV TEEMA. Miltä kotihoito näyttäytyy kun tarkastelet sitä työntekijöiden näkökulmasta?. Kuinka paljon kotihoidossa on henkilöstöä? Onko sitä riittävästi? Onko ammattitaitoisia työntekijöitä saatavilla riittävästi? Onko sijaisten rekrytointi ongelmatonta? Jos työntekijöiden palkkauksessa on ongelmia, mistä ne johtuvat?. Kuinka monta asiakasta on työntekijää kohti? Kuinka monta käyntiä/ hoitaja/ vuoro? Miten tämä vastaa valtakunnallista tasoa? Onko tämä laadun kannalta sopiva määrä?. Miten kotihoidossa kehitetään ja jatkokoulutetaan henkilöstöä?. Kerätäänkö kotihoidossa työntekijäpalautetta? Millaista ja kuinka usein? Millaista palautetta olette saaneet? 6. Miten arvioit kunnan kotihoidon tilannetta työntekijän näkökulmasta? Mitkä asiat ovat hyvin ja mitä tulisi kehittää? 7. Onko omassa työssäsi ja kotihoidossa kokonaisuutena jotain, mitä pitäisi kehittää tai muuttaa?

8. Jos on, niin mitä ja miten pitää tehdä eri tavalla? 9. Mikä olisi kaikkein tärkein asia, jota haluat kehittää? Miksi?. Onko vielä jotain mitä haluat kertoa/sanoa? Haastattelurunko on sovellus Ikäihmisten elämänhallinnan ja hyvinvoinnin tukeminen hankkeessa tehdystä haastattelurungosta, jonka laativat Eija Jumisko, Riitta Kettunen ja Jaana Ågren (Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu) sekä Marjo Outila (Lapin yliopisto)

Kysymyksiä vanhusneuvostolle Liite. Mikä on vanhusneuvoston tilanne kunnassa? (vrt. ns. vanhuspalvelulaki). Keitä vanhusneuvostoon kuuluu?. Miten ikäihmiset huomioidaan päätöksenteossa?. Miten ikäihmiset otetaan mukaan päätöksen tekoon tai päätöksiin?. Mitkä asiat ovat hyvin ikäihmisten elämässä? (kotona asuvat, laitoksissa asuvat) 6. Millainen on ikäihmisten hyvä arki tulevaisuudessa ja mitä siihen kuuluu? 7. Mitä asioita pitäisi ensimmäisenä lähteä edistämään ikäihmisten hyvän arjen mahdollistamiseksi? 8. Kuinka usein vanhusneuvosto kokoontuu? 9. Kuinka aktiivista toiminta on?. Miten toiminta on kytketty kunnalliseen päätöksen tekoon?. Millaisia tilaisuuksia vamhusneuvosto on järjestänyt ja kuinka usein?. Miten vanhusneuvosto toimii? Mitkä ovat rajoittavia tekijöitä toiminnalle?. Millaiset vaikutusmahdollisuudet pienellä kunnalla on?. Millaisena kuntaliitos näkyy vanhusneuvoston näkökulmasta?. Miten kiinnostuneita kunnan päättäjät ovat asioistanne? 6. Kuinka paljon vanhusneuvostolle annetaan painoarvoa? 7. Millainen yhteistyö neuvostolla on alueen muiden toimijoiden kanssa?

Kotihoidon havainnointilomake Liite 6. Havainnoinnin kohteet: Asiakkaan koti ja ympäristö (esteettömyys, toimivuus, turvallisuus) Asiakkaan fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky ( suoriutuminen arkielämän toiminnoista) Toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä vireketoiminnan määrä ja laatu ( tekeminen) Sosiaalinen verkosto (yksinäisyyden minimoiminen, liittyminen yhteisöihin) Saako asiakas tarvitsemansa/ haluamansa palvelun? Joka mahdollistaa vaikuttamisen päivittäiseen elämään? Onko asiakas puhdas ja asianmukaisesti pukeutunut? Joko itsenäisesti tai jonkun toisen avustamana? Saako asiakas apua hygieniasta huolehtimiseen? Miten paljon itse kykenee siinä suoriutumaan ilman avustamista? Saako asiakas riittävästi sopivaa ruokaa ja juomaa? Sopivina aikoina? Saako asiakas riitävää ohjaamista /avustamista ruokailussa? Onko asiakkaalla turvallinen olo? Onko työntekijä riittävästi sosiaalisesti yhteydessä asiakkaan kanssa? Onko asiakkaan koti siisti/ viihtyisä? Miten tapa, jolla apua annetaan toimii? Onko arvostavaa? kunnioittaa kotona asuvan asiakkaan yksityisyyttä, tapoja, tottumuksia ja omaisuutta suunnittelee, toteuttaa ja arvioi kotona asuvan asiakkaan hoitoa ja palvelua ottaen huomioon asiakkaan voimavarat ja osallisuuden toimii kotona asuvan asiakkaan omaishoitajan, läheisten ja verkoston kanssa yhteistyössä käyttää kotona asuvan asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa työskennellessään ammatillisia vuorovaikutustaitoja tukee ja ohjaa kotona asuvaa asiakasta päivittäisissä toiminnoissa hänen voimavaransa huomioiden havainnoi kotona asuvan asiakkaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn muutoksia ja ehkäisee niitä heikentäviä tekijöitä Ohjaa ja tukee kotona asuvan asiakkaan ja hänen läheisiään fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ylläpitämisessä ja edistämisessä Ohjaa ja tukee kotona asuvaa asiakasta ja hänen läheisiään erilaisten etuuksien ja palvelujen hakemisessa ja käytössä ohjaa ja tukee kotona asuvaa asiakasta hoitopolun (esim. laitos- ja kotihoidon nivelvaihe, muisti- ja päihdeongelmat) eri vaiheissa toteuttaa kotona asuvan asiakkaan lääkehoitoa käyttää asiakkaan kotona oman työnsä työvälineitä sekä turvallisuuteen, sosiaaliseen kanssakäymiseen, tiedonkulkuun ja tilastointiin liittyvää teknologiaa sekä ohjata asiakkaita ja omaisia niiden käytössä auttaa asiakasta huolehtimaan ja/tai huolehtii asiakkaan ruokahuollosta ja ravitsemuksesta auttaa asiakasta huolehtimaan ja/tai huolehtii asiakkaan kodin päivittäisestä siisteydestä ja/tai ylläpitosiivouksesta ja vaatehuollosta