Kuopion kaupunki Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Asemakaavoitus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KARTTULAN KIRKONKYLÄ (työn:o 335, D360 3139/2012) ASEMAKAAVAN MUUTOS JA ASEMAKAAVA 30.10.2012
KARTTULAN KIRKONKYLÄ ASEMAKAAVANMUUTOS JA ASEMAKAAVA 1 ALUEEN SIJAINTI MITÄ ON TEKEILLÄ Alue sijaitsee linnuntietä noin 36 km Kuopion keskustasta länteen Karttulan kirkonkylän taajamassa. Maanteitse matkaa on noin 44 km. Aluerajaus saattaa muuntua työn aikana. Tarkoituksena on tarkistaa olevien asemakaavojen ajantasaisuus ja sovittaa aluerajaukset paremmin kiinteistörajoihin, sekä muuttaa käyttötarkoituksia pohjautuen voimassa olevaan yleiskaavaan, jos yleiskaava todetaan olevan ajan tasalla. Asemakaavanmuutos on sisällöltään lähinnä tekninen ajantasaistaminen. Lisäksi voidaan mahdollisesti asemakaavoittaa lievealueita, jos on tarpeen. KAAVOITUSTILANNE Karttulan kirkonkylällä on voimassa pääosin aikoinaan rakennuskaavoina tehdyt asemakaavat (LIITE 1), joita on yhteensä 22 kappaletta. Vuonna 1969 voimaantullut ensimmäinen rakennuskaavakaava on voimassa suurella alueella. Voimassa oleva osayleiskaava on hyväksytty 22.5.1995 (LIITE 2), jossa on pohjaa muutoksille ainakin vuoden 1969 asemakaavan alueella. Alueella on voimassa Pohjois-Savon maakuntakaava (LIITE 3). SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE Rakennettu ympäristö Karttulan kunnan alueella on asuttu tiettävästi jo 1500 vuotta sitten. Vuonna 1983 Kuopion museon työnä inventointiin Karttulan kunnan alue. Karttulan kunnan inventoinnit on päivitetty vuosina 1993-1994, niissä on yli 30 kohdetta kunnan alueella. Maakuntakaavan liiteaineistossa on kirkonkylä alueella kulttuurihistoriallisesti merkittäviä alueita rakennuksineen ennen kaikkea Kirkkotien alueella. Nykyinen kellotapuli on rakennettu Tolpon kirkonrakentajasukuun kuuluneen rakennusmestari, Theodor Johannes Tolpon johdolla vv. 1843-1844. Rukoushuone, nykyinen Karttulan kirkko on valmistunut v. 1930 Sakari Hämäläisen suunnittelemana. Se kuuluu aikansa maltilliseen, perinteeseen pitäytyvään pitkäkirkkotyyppiin. Lisäksi alueella on vanhan palaneen puukirkon rauniot. Kirkonmäen maisemassa, kirkkotiestä hieman sivummalla sijaitseva, insinööri Lemmitty Salmensaaren suunnittelema vapaakirkko rakennettiin Karttulan kirkkoriidan tuloksena v. 1927. Lisäksi Kirkkotien alueen hautausmaat on merkittäviä alueen maisemassa. Karttulan kirkonmäelle johtavan Kirkkotien varressa on useita Karttulan historiaan liittyviä rakennuksia. Kirkonmäellä on ryhmä useita kirkolliseen kulttuuriin kuuluvia ra-
KARTTULAN KIRKONKYLÄ ASEMAKAAVANMUUTOS JA ASEMAKAAVA 2 kennuksia. Karttulan kirkonmäelle vievän Kirkkotien varrella on useita lähes alkuperäisessä asussaan säilyneitä pohjoissavolaiseen kirkonkylään kuuluvia rakennuksia, tosin nykyisin eri käytössä. Kirkkotien varrella on ollut mm. meijeri, apteekki, terveystalo ja kunnantalo. Karttulan keskustan läpi kulkeva Kissakuusentie peruskorjattiin ja uudistettiin 2011-2012 ja samalla kertaa myös keskustan tori rakennettiin YH tontille. Keskustan rakennuskanta on varsin epähomogeenista vanhimmat 1800 luvulta ja uusimmat 2000 luvulta. Pihkainmäkeen verrattuna rakentaminen on ollut viime vuosikymmeninä huomattavasti verkkaisempaa Syvänniemellä ja kuntakeskuksessa. Vaihtoehtoinen Sinisen tien yhteys kulkee Kuopiosta Karttulan ja Vesannon kautta Viitasaarelle, jossa liittyy pohjoispuoliseen pääyhteyteen. Luonnonympäristö Karttulan alueen vesistöt kuuluvat Kymijoen vesistöalueeseen Kirkonkylällä ja sen liepeellä on ollut viljeltyjä peltoja, joita ei enää yleensä viljellä eikä korjata edes heinää. Kirkonkylän alueella on kaksi notkoa luoteis- kaakkoissuunnassa, jotka ovat muodostuneet matalien harjujen väliin. Molemmat notkanteet on kosteahkoja ja ne ovat olleet aiemmin pääosin peltoina tai laidunmaina. MITÄ VAIKUTUKSIA KAAVAHANKKEELLA ON Asemakaavan muutoksen ja mahdollisen asemakaavan laajentamisen jälkeen kiinteistöjaotus on helpompaa ja kortteleiden käyttötarkoitukset ovat väljempiä asumisen ja liiketoimintojen välillä. Aluerajauksien tarkennuksilla alueen ympäristön ylläpitoa voidaan selkeyttää. Karttulan jätevedenpuhdistamon lakkauttamista ja jätevesien johtamista puhdistettavaksi suunnitellaan pitemmällä aikavälillä Kuopion Lehtoniemeen. Kuopion seudun yhteisvedenhankintaan käyttökelpoiset pohjavesivarat ovat alueen läpi luodekaakkoissuunnassa kulkevissa harjujaksoissa. Karttula, Maaninka ja valtaosa Kuopion maaseutualueista ovat joukkoliikennevyöhykkeen ulkopuolella. Ilmastopoliittisilta vaikutuksiltaan hanke on lähinnä neutraali, koska laajennusten tuomat liikennemäärät eivät ole tämän hetkinen tilanne huomioiden vaikutuksiltaan olennaisia. Yritystoiminnan kannalta hanke on positiivinen helpottaen rakennuslupa vaihetta ja monipuolistaen toteutusmahdollisuuksia. VIRANOMAISYHTEISTYÖ Ohjaavana viranomaisena on Pohjois-Savon ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue, jolle osallinen voi MRL 64 :n perusteella esittää neuvottelun käymistä tämän OAS:n riittävyydestä, mikäli pitää neuvottelua tarpeellisena. Tähän osallistumis-
KARTTULAN KIRKONKYLÄ ASEMAKAAVANMUUTOS JA ASEMAKAAVA 3 ja arviointisuunnitelmaan kohdistuvia kannanottoja voi toimittaa myös valtuustovirastotalon asiakaspalvelupisteeseen tai suoraan kaupunkiympäristön suunnittelupalveluihin asemakaavoitukseen. Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikenteen vastuualue on ohjaavana viranomaisena Kuopiontien, Kissakuusentien ja Sinisentien osalta. TARVITTAVAT SELVITYKSET JA VAIKUTUSARVIOINNIT. Alueen rakennuskantaa on inventoitu ja tarkasteltu viime vuosikymmeninä. Rakennuskannasta on hyvä luettelointi Kuopion seudun maakuntakaavan liiteaineistossa. Lisäksi yksittäisistä rakennuksista on inventointiaineistoa. Tehdyt luontoinventoinnit selvitetään ja luontoa tarkastellaan maastokäynneillä. Alustavasti on arvioitu, että muita selvityksiä ei tarvinne tehdä, koska kyseessä on lähinnä tekninen asemakaavojen ajantasaistaminen. KAAVOITUKSEN KULKU, ARVIOITU AIKATAULU JA PÄÄTÖKSENTEKO Asemakaavatyö sisältyy suunnittelupalvelujen vuoden 2012 ja 2013 työohjelmaan sekä kaavoituskatsauksiin. Kaavoituskatsaus julkaistaan KUOPIO 2012 ja 2013 Suunnittelee ja rakentaa lehden yhteydessä, joka jaetaan kaikkiin kuopiolaistalouksiin. Kaavan vireilletulosta tiedotetaan erikseen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on nähtävänä asemakaavoituksessa ja kaupunkiympäristön palvelualueen asiakaspalvelupisteessä. Mielipiteet voi toimittaa asemakaavoitukseen 2012 loppuun mennessä. Osallisilla on tällöin myös mahdollisuus esittää Pohjois-Savon ELY- keskukselle neuvottelun käymistä OAS:n riittävyydestä. OAS lähetetään tiedoksi osallisille tai heitä edustaville yhteisöille (mm. asukasyhdistys). Karttulassa on vireilletulo kuulutuksen aikana noin viikon ajan hankevastaava kaavoittaja tavattavissa, jolloin voi tuoda esille mielipiteitä asemakaavassa huomioonotettavista asioista. Kaavatyöstä kerrotaan tarvittaessa Karttulassa järjestettävissä asukastilaisuuksissa. Kaavatyön aikana saattaa esille tulla myös maapoliittisten neuvottelujen tarpeellisuus joidenkin maanomistajien kanssa. Asemakaavatyö aloitetaan vuoden 2012 lopulla ja valmisteluaineisto (luonnos) valmistuu huhti- toukokuussa 2013. Valmisteluaineisto asetetaan julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi, jolloin siitä voi jättää kirjallisen tai suullisen mielipiteen. Aineistosta järjestetään keskustelu osallisten kanssa ja pyydetään tarvittavat lausunnot. Asemakaavaehdotus valmistuu syyskesällä 2013. Ehdotus käsitellään lautakunnassa ja asetetaan sen jälkeen julkisesti nähtäville 30 vuorokauden ajaksi, jolloin on tilaisuus mielipiteiden (muistutusten) esittämiseen. Samanaikaisesti ehdotuksesta pyydetään tarvittavat lausunnot. Tavoiteaikataulun mukaan kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavaehdotuksen vuoden 2013 loppupuolella. Kaavan nähtävänäoloista kuulutetaan tiedotusvälineissä (Kaupunkilehti) sekä kirjeellä ulkopaikkakuntalaisille ja niille osallisiksi ilmoittautuneille, jotka ovat sitä pyytäneet.
KARTTULAN KIRKONKYLÄ ASEMAKAAVANMUUTOS JA ASEMAKAAVA 4 Kaavatyö tehdään kaupunkiympäristön suunnittelun asemakaavoituksessa, jossa työtä hoitaa kaavoitusinsinööri Martti Lehtinen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. Osalliset Maanomistajat ja asukkaat Viranomaiset Kuopion kaupunki: Kunnallistekninen suunnittelu Kuopion Vesi Maaomaisuuden hallinta/tonttipalveluyksikkö Yrityspalvelu Pohjois-Savon pelastuslaitos / Aluepelastuslautakunta Alueellinen rakennusvalvonta / Kaupunkikuvatyöryhmä / Alueellinen rakennuslautakunta Konsernipalvelu/Talous- ja strategiapalvelu Kaupunkirakennelautakunta Ympäristönsuojelu / Ympäristölautakunta Kuopion kulttuurihistoriallinen museo Muut viranomaiset: Pohjois-Savon ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Pohjois-Savon liitto Pohjois-Savon ELY-keskus, Liikenne- ja infrastruktuurivastuualue Muut Karttulan kirkonkylän kyläyhdistys Lähialueen vakinaiset ja vapaa-ajan asukkaat Savon Voima Oy DNA Oy TeliaSonera Oyj Voimatel Oy Yhteystiedot Asemakaavoitus: Asemakaavapäällikkö Martti Lätti puh: 044 7185417 s-posti: martti.latti(at)kuopio.fi Suokatu 42 A, 70100 Kuopio
KARTTULAN KIRKONKYLÄ ASEMAKAAVANMUUTOS JA ASEMAKAAVA 5 Kaavoitusinsinööri Martti Lehtinen puh: 044 7185413 s-posti: martti.lehtinen(at)kuopio.fi Suokatu 42 A 70100 Kuopio Kunnallistekninen suunnittelu: Suunnittelupäällikkö Mervi Heiskanen puh: 044 7185 331 s-posti: mervi.heiskanen(at)kuopio.fi Kuopion vesi: Suunnitteluinsinööri Jarmo Laaksovirta puh: 044 718 5313 jarmo.laaksoviita(at)kuopio.fi ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue: Ylitarkastaja Heli Ek puh: 040 351 7468 s-posti: heli.ek(at)ely-keskus.fi Pohjois-Savon ELY-keskus, Liikenne- ja infrastruktuurivastuualue: Katri Mattelmäki ja Patrick Hublin, s-posti: etu.sukunimi (at) ely-keskus.fi Liitteet 1. Ote ajantasa-asemakaavasta 2. Ote osayleiskaavasta 3. Maakuntakaava
KARTTULAN KIRKONKYLÄ ASEMAKAAVANMUUTOS JA ASEMAKAAVA 6 LIITE 1 Ajantasa-asemakaava
KARTTULAN KIRKONKYLÄ ASEMAKAAVANMUUTOS JA ASEMAKAAVA 7 LIITE 2 Osayleiskaava LIITE 3
KARTTULAN KIRKONKYLÄ ASEMAKAAVANMUUTOS JA ASEMAKAAVA 8 Maakuntakaava