PELKOSENNIEMEN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2014
PELKOSENNIEMEN KUNTA TILINPÄÄTÖS SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖS 2014 Sivu TOIMINTAKERTOMUS Kunnanjohtajan katsaus 1 Kunnan hallinto 2 Yleinen taloudellinen tilanne 3 Kuntatalous 4 Pelkosenniemen kunnan talouden kehitys 6 Arvio kunnan tulevasta talouskehityksestä 7 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä 10 Tilikauden tuloksen muodostuminen 14 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 15 Toiminnan rahoitus 16 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 17 Rahoitusasema ja sen muutokset 18 Tasetarkastelu Tase ja sen tunnusluvut 19 Kokonaistulot ja menot 20 Kuntakonsernin toiminta ja sen talous Konsernirakenne 21 Konsernin toiminta ja talous 22 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 22 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 23 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 24 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 26 Konsernitase ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely 27 28 Talousarvion ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen sekä käyttötalousosan toteutumisvertailu Keskusvaalilautakunta 29 Tarkastuslautakunta 29 Kunnanhallitus 30 Sosiaalilautakunta 44 Sivistyslautakunta 53 Tekninen lautakunta 65 Käyttötalous yhteensä 75 Investoinnit Investointien toteutuminen 76 Investointien toteutumisvertailu 79 Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 83 Rahoituslaskelma 85 Tase 86 Konsernituloslaskelma 88 Konsernin rahoituslaskelma ja tunnusluvut 89 Konsernitase ja tunnusluvut 90 Tilinpäätöksen liitetiedot Arvostus- ja jaksotusperiaatteet 92 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet 93 Konserniyhteisöjen osuudet 94 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 95 Pysyvien vastaavien arvostus 96 Tasetta koskevat liitetiedot 98 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 103 Luettelo kirjanpitokirjoista 104 Allekirjoitus 105 Tilintarkastajan merkintä 105 Pelkosenniemen kunta Sodankyläntie 1 A 98500 PELKOSENNIEMI Puh 040-1577 045, e-mail: etunimi.sukunimi@pelkosenniemi.fi Säilytetään pysyvästi
TOIMINTAKERTOMUS Kunnanjohtajan katsaus Pelkosenniemen kunnan tilinpäätös 2014 on vaikeat taloudelliset ja toiminnalliset haasteet huomioon ottaen kohtuullisen hyvä. Tilinpäätös on alijäämäinen 0,14 M kun edellisenä vuonna alijäämää oli 0,15 M. Merkittävää on myös edelleen velan määrän aleneminen suunnitellusti. Kunta on omilla toimenpiteillä ja verkostomaisella yhteistyöllä pystynyt järjestämään ja tuottamaan laadukkaat peruspalvelut kuntalaisille. Tämä on kunnan tärkein tehtävä. Elinkeinojen edistämiseen ja työpaikkojen turvaamiseen sekä uusien työpaikkojen syntymiseen on panostettu. Sodankylän kunnan kanssa Pyhä-Luoston matkailualueen kehittämiseen liittyen yhteistyösopimus oli voimassa vuoden 2014 loppuun saakka. Olemme edelleen toteuttaneet Paras Pelkosenniemi 2007 2016 -toimenpideohjelmaa ja valtuuston vahvistamia strategisia linjauksia. Voimavaroja on suunnattu edelleen ennaltaehkäisevään ja oman kunnan alueella tapahtuvaan hoitotyöhön sekä perusterveydenhuollossa että sosiaalitoimessa. Nuoriso- ja vapaa-aikatyöhön on panostettu vahvasti erilaisessa kerho- ja muussa viriketoiminnassa ja Etsivän nuorisotyö hankkeen tukemana. Kotona asumista tukeva työ on priorisoinnissa ensisijainen vaihtoehto. Vanhusten kotona asuminen tarvitsee ympärilleen vahvaa elinvoimaista kyläyhteisöä ja elinvoimaista kuntaa. Taloudessa verotulot kasvoivat kokonaisuutena. Verotulojen merkitys korostuu entisestään valtionosuuksien vähentyessä. Kiinteistöverokertymällä onkin jatkossa entistä suurempi merkitys kunnan vakaalle ja tasapainoiselle kehitykselle. Kiinteistövero on kunnalle verolajeista varmin ja Pelkosenniemen kunnan tulee tehdä määrätietoisesti kaikki omat toimet kiinteistöveropohjan vahvistamiseksi. Kaavoituksella ja rakentamisen edellytysten turvaamisella, tehokkuudella ja nopeudella on tässä suhteessa keskeisin merkitys. Pyhän matkailualueen vetovoima ja merkitys kunnalle on sen elinvoimaisuutta vahvasti tukeva. Pyhän että kyliemme elinvoimaa tuleekin entisestään vahvistaa ja keskittyä puitteiden lisäksi palvelujen laatuun ja sisältöihin. Näin turvataan sekä lisääntyvä matkailijavirta että uusien asukkaiden saanti viihtyisään, turvalliseen kuntaamme. Kunnan päätöksenteon ja toimien painopiste on edelleen lapsissa, nuorissa ja lapsiperheissä sekä uusien asukkaiden saamisessa. Uudet työpaikat, uudet yrittäjät sekä monipuolisten asumismahdollisuuksien turvaaminen palveluineen ovat keskiössä. Elinkeinoosaamiseen panostetaan jatkossa entistä enemmän. Hyvän tulevaisuuden turvaakin vain jatkuva vahva oma näkemyksemme kehityksen linjasta ja keinoista sekä riittävien resurssien ohjaaminen kehityksen avainalueille. Tämän ohella suotuisa kehitys vaatii kuntalaisten tarpeista lähtevää, avoimin mielin tehtyä strategista ja toiminnallista yhteistyötä niin valtion viranomaisten, kuntien, yritysten kuin muiden toimijoiden kanssa. Esitän kuluneesta vuodesta lämpimät kiitokset henkilöstölle, kunnan päättäjille, päätöksentekoa tukeneille kuntalaisille sekä vahvalle ja laajalle yhteistyökumppanijoukolle. Tulevaisuudennäkymät ovat taloudellisista haasteista huolimatta myönteiset. Yhteistyön merkitys kasvaa tulevina vuosina joten haastan kaikki puhaltamaan yhteiseen hiileen. Pertti Severinkangas kunnanjohtaja Pelkosenniemen kunnanhallitus 30.3.2015 1
PELKOSENNIEMEN KUNTA Kunnanvaltuuston poliittinen jakauma: Sitoutumattomat 3 Suomen Keskusta 5 Vasemmistoliitto 3 Perussuomalaiset 2 Vihreät 2 TARKASTUSLAUTAKUNTA 3 jäsentä KUNNAN HALLINTO VALTUUSTO 15 jäsentä Kunnanvaltuuston pj. Luoma-aho Tero Kunnanvaltuuston I vpj. Oikarinen Hannu Kunnanvaltuuston II vpj. Honkanen Heikki Kunnanhallituksen pj. Kostamo Annika Kunnanhallituksen vpj. Salmela Janni KUNNAN- HALLITUS 7 jäsentä KESKUSVAALI- LAUTAKUNTA 5 jäsentä KUNNANJOHTAJA JOHTORYHMÄ Kunnanjohtaja Osastonjohtajat Kunnanhallituksen poliittinen jakauma: Sitoutumattomat 1 Suomen Keskusta 3 Vasemmistoliitto 1 Perussuomalaiset 1 Vihreät 1 HALLINTO- OSASTO SOSIAALI- LAUTAKUNTA 7 jäsentä SIVISTYS- LAUTAKUNTA 7 jäsentä TEKNINEN LAUTAKUNTA 7 jäsentä KESKUS- TOIMISTO Kunnansihteeri SOSIAALI- TOIMISTO Sosiaalisihteeri - lastenvalvoja OPETUSTOIMI LIIKUNTA NUORISO JA KULTTUURI Rehtori-sivistystoimenjohtaja TEKNINEN TOIMISTO Rakennusmestari Pelkosenniemen kunnanhallitus 30.3.2015 2
TALOUDELLINEN KEHITYS Yleinen taloudellinen tilanne Kuvio: Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, % Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi su- pistui 0,1 prosenttia vuonnaa 2014. Kansantalouden tuotantoa kuvaava brutto- kansantuote oli viime vuonna 204 miljardia euroa. Kansantalouden tuloja ku- vaava kansantulo supistui reaalisesti 0,5 prosenttia. Kansantalouden kysyntää vähensi viime vuonna erityisesti yksityisten inves- tointien ja vienninn supistuminen. Yksityiset investoinnit vähenivät 6, 5 prosent- tia, mutta julkiset investoinnit kasvoivat 0,6 prosenttia. Yksityisen kulutuksen volyymi väheni 0,2 prosenttia, mutta julkinen kulutus kasvoi 0,2 prosenttia. Viennin volyymi väheni 0,4 prosenttia ja tuonnin volyymi 1,,4 prosenttia. Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli kuudetta vuotta peräk- käin alijäämäinen, 7 miljardia euroa. Edellisenä vuonna alijäämä oli 5,1 miljar- dia euroa. Kotitalouksien reaalitulot supistuivat kolmatta vuotta. Käytettävissä oleva net- totulo väheni reaalisesti 1,1 prosenttia. Kotitalouksien oikaistu reaalitulo supis- tui 0,7 prosenttia. Siihen luetaan mukaan myös hyvinvointipalvelut eli julkisyh- teisöjen ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut ku- ten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut. Palkkatulot kasvoivat nimellisesti 0,6 prosenttia. Sen sijaan sosiaalietuudett kasvoivat 4,5 prosenttia muun muassa eläkeläisten ja työttömien lukumäärän kasvun takia. Omaisuus- ja yrittäjätulot kasvoivat 0,9 prosenttia. Pelkosenniemen kunnanhallitus 30.3.2015 3
Kotitalouksien maksamat välittömät verot kasvoivat 5,8 prosenttia eli selvästi enemmän kuin tulot. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 1,4 prosenttia, mutta investoinnit supistuivat 5,2 prosenttia, koska uudisrakentaminen väheni. Paikallishallinnon (kuntien ja kuntayhtymien) alijäämä oli 1,9 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 1,5 miljardia euroa. Kuntien verotulot kasvoivat 2,2 prosenttia lähinnä kunnallisveron ja kiinteistöveron korotusten takia. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 1,8 prosenttia lähinnä palveluostojen takia ja investointien arvioidaan kasvaneen 2,9 prosenttia. Vuoden 2014 keskimääräinen inflaatio oli 1,0 prosenttia. Korkeimmillaan inflaatio oli tammikuussa ollen silloin 1,6 prosenttia. Alimmillaan inflaatio oli joulukuussa, jolloin inflaatio oli 0,5 prosenttia. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli vuonna 2014 keskimäärin 2 447 000, mikä oli 9 000 vähemmän kuin vuonna 2013. Vuoden 2014 työllisyysaste oli 68,3 prosenttia, kun se vuonna 2013 oli 68,5 prosenttia. Työttömyysaste oli vuonna 2014 keskimäärin 8,7 prosenttia, ja vuonna 2013 se oli 8,2 prosenttia.työttömiä oli vuonna 2014 keskimäärin 232 000 henkeä, mikä oli 13 000 enemmän kuin vuonna 2013. Työllisten tekemien työtuntien määrä vuonna 2014 oli 0,2 prosenttia pienempi kuin vuonna 2013. Työpanoksen määrä työllistä kohti pysyi lähes ennallaan. Seuraavassa taulukossa on esitetty eräiden keskeisten muuttujien kehitys Suomessa vuosina 2007-2014. Muuttuja Tot 2008 Tot 2009 Tot 2010 Tot 2011 Tot 2012 Tot 2013 Tot 2014 ( % muutos) Bruttokansantuote 0,3-8,5 3,4 2,8-1,4-1,3* -0,1* Palkkasumma 7,0-1,1 1,7 4,7 3,4 1,7 1,4* Ansiotasoindeksi 5,6 4,0 2,6 2,7 3,2 2,0 1,4* Inflaatio 4,1 0,0 1,2 3,4 2,8 1,3* 0,1* Työttömyysaste 6,4 8,2 8,4 7,8 7,7 8,2 8,7* % Euribor 3 kk, % 4,644 1,218 0,813 1,393 0,571 0,221 0,209 * ennakkotieto Kuntatalous Tilastokeskuksen mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2014 lopussa 14,9 miljardia euroa. Kasvu hidastui edellisvuoteen verrattuna ja oli 7,9 prosenttia. Kuntien vuosikatteet heikkenivät 1,6 prosenttia, johon vaikutti muun muassa valtionosuuksien pieneneminen 1,3 prosentilla. Sitä vastoin kuntien toimintakulut kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna hyvin maltillisesti, 1,0 prosentti. Pelkosenniemen kunnanhallitus 30.3.2015 4
Kuvio: 2014* Kuntien valtionosu uudet, verotulot, vuosikate ja lainakanta 2002 Kuntienn toimintakatteet heikkenivät edellisvuottaa vähemmän, vain 1, 5 prosent- tia toimintakulujenn kasvun hidastumisen ansiosta. Kuntienn verorahoituksen eli valtionosuuksien ja j verotulojen kasvu hidastui edellisvuode desta 1,4 prosenttiin. Kuntienn valtionosuuksien kasvu taittui, sillä ne pienenivätt 105 miljoonalla eu- rolla edellisvuodesta. Verotulojen 516 miljoonann euron kasvu piti silti verora- hoituksen kehityksen lievästi positiivisena. Verotulojen kasvu oli kuitenkinn huomattavasti pienempää kuin edellisenä vuonna, jolloinn se oli 1,3 miljardiaa euroa. Kunnista ainoastaan 14 arvioi vuosikatteen jäävän negatiiviseksi vuon- na 2014, kun edellisvuodenn tilinpäätöstietojen mukaan vuosikate oli negatiivi- nen 28 kunnalla. Kokonaisuudessaan vuosikatteet heikkenivät kuitenkin 1,6 prosentilla. Kuntienn yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2014 lopussa 14,9 miljardia eu- roa. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 1,1 miljardia euroa. Lai- nakannan kasvu hidastui edellisvuodesta, jolloin kasvua oli 1,6 miljardia eu- roa. Asukasta kohden laskettu kuntienn lainakanta oli 2 7333 euroa, kun vastaa- va luku oli edellisvuonna 2 542 euroa. Kuntienn toimintakulut ilman liikelaitoksia kasvoivat 1,0 prosenttia. Kasvu hidas- tui merkittävästi edellisvuod desta, jolloin kasvua oli 3,3 prosenttia. Toimintaku- luista palvelujen ostot kasvoivat 3,0 prosentilla,, kun taas palkkakulut laskivat lievästi 0,1 prosenttia edellisvuoden asosta. Kuntien toimintatuotot ilman liike- laitoksiaa kasvoivat myös edellisvuotta vähemmän. Kasvua niissä oli 1,1 pro- senttia. Kuntayhtymien toimintakulut ilman liikelaitoksia pysyivät puolestaan edellisen vuoden tasolla. Toimintaku uluista palvelujen ostot kasvoivat 3,7 prosentilla, mutta toisaalta palkkakulut pienenivät 1,1 prosenttia. Kuntayhtymien toiminta- tuotot ilman liikelaitoksia kasvoivat 0,7 prosenttia, joka oli edellisvuotta vä- hemmän. Pelkosenniemen kunnanhallitus 30.3.2015 5
Vuonna 2014 kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarvioihin vaikutti kuntalain muutos, joka velvoitti kunnat ja kuntayhtymät yhtiöittämään markkinoilla toimivat liikelaitokset ja muut yksiköt vuoden 2014 loppuun mennessä. Tämän seurauksena muun muassa kuntien ja kuntayhtymien tilikauden tulos Manner- Suomen tasolla moninkertaistui edellisvuodesta satunnaisiin eriin merkittyjen kirjanpidollisten voittojen vuoksi. Lisäksi kuntien bruttomääräiset investointimenot ja -tulot kasvoivat huomattavasti edellisvuodesta. Nettoinvestoinnit kasvoivat kuitenkin vain 1,0 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Yhtiöittämisten lopulliset tilinpäätösvaikutukset tarkentunevat kesäkuussa julkaistavassa kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston ennakkotiedoissa. Pelkosenniemen kunnan talouden kehitys Väestön ja työllisyyden kehitys Pelkosenniemen kunnan asukasluku 31.12.2014 oli 949 henkilöä (edellisenä vuonna 968). Asukasluku väheni 19 henkilöllä. Työllisyystilanne heikkeni edellisvuosiin verrattuna. Työttömyysprosentti vuonna 2014 oli keskimäärin 24,7, kun vuonna 2013 se oli 20,3 % ja vuonna 2012 keskimäärin 17,6 %. Työttömien määrä oli keskimäärin 105 henkilöä. Pelkosenniemen kunnan talouden kehitys Toimintatuotot vuodelta 2014 olivat n. 1,307 miljoonaa euroa (edellisenä vuonna 1,445 milj. euroa), joka on noin 9,5 % vähemmän kuin vuonna 2013. Toimintatuottojen vähenemiseen vaikuttivat erityisesti maksutuottojen toteutuminen alle talousarvion. Toimintakulut olivat noin 9,705 miljoonaa euroa (edellisenä vuonna 9,446 milj. euroa), joka on noin 2,5 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Koko maassa toimintakulut kasvoivat noin 0,5 %. Toimintakulujen kasvuun ei ole yksittäistä syytä tai tekijää, vaan kulut kasvoivat tasaisesti lähes kaikilla hallintokunnilla. Verotuloja kertyi vuonna 2014 yhteensä 4,52 miljoonaa euroa (vuonna 2013 noin 4,30 milj.), mikä on 5,1 prosenttia enemmän kuin vuonna 2013. Kunnan tulovero oli vuonna 2014 noin 2,57 miljoonaa euroa (vuonna 2013 noin 2,52 milj. euroa ja vuonna 2012 noin 2,35 milj. euroa), joka on 2,2 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Kunnan tuloveroprosentti oli 19,50 (vuonna 2012 19,75). Kunnan saama kiinteistövero oli vuonna 2014 noin 1,65 miljoonaa euroa (vuonna 2013 noin 1,53 milj. euroa ja vuonna 2012 noin 1,45 milj. euroa), joka on noin 7,8 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Pelkosenniemen kunnanhallitus 30.3.2015 6
Vuonna 2014 kunnan osuus yhteisöveron tuotosta oli noin 296 000 euroa, joka on noin 17 % enemmän kuin edellisenä vuonna (noin 252 000 euroa). Käyttötalouden valtionosuudet olivat tilikaudella 2014 noin 4,10 miljoonaa euroa (edellisenä vuonna 3,93 milj. euroa), joka on noin 4,4 % enemmän kuin vuonna 2013. Eri investointikohteisiin käytettiin nettona noin 220 000 euroa. Vuosikatteen kehitys 2005-2014 (1000 euroa): 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 TA -620-372 470 1 062 1 363 1305 686 431 187 198 354 Kunnan taloudelle, kuten yleisesti Suomen kunnissa, on asettanut haasteita pidempään jatkunut taantuma, mikä on vaikuttanut matkailualueen kehitykseen, tonttien myyntiin ja rakentamiseen. Kunnan veropohjan laajentumisen ja lisätulojen kerryttämisen edellytyksenä oleva kaavoituksen joustava eteneminen on vaikeutunut ja hidastunut valitusten aiheuttamien viiveiden vuoksi. Yhteenveto vuoden 2014 tilinpäätöksestä verrattuna vuoden 2013 tilinpäätökseen: 1000 TP2012 TP2013 TP 2014 Muutos % Toimintatuotot 1 440 1 445 1 307-9,5 Toimintakulut -8 896-9 466-9 705 2,5 Toimintakate -7 456-8 021-8 398 4,7 Palkat ja palkkiot -2 629-2 748-2 826 2,9 Verotulot 4030 4 297 4 516 5,1 Valtionosuudet 3 870 3 929 4 101 4,3 Vuosikate 431 187 198 5,6 Vuosikate eur/as 448 193 208 7,6 Yli-/alijäämä 83-158 -143-8,8 Kertynyt yli-/alij. 2 432 2 274 2 130-6,3 Arvio kunnan tulevasta talouskehityksestä Tulomuutto ja asukasluku pienenivät yhden vuoden kasvun jälkeen. Tulevan talouskehityksen kannalta uusien asukkaiden saaminen, mikä kytkeytyy luonnollisesti suoraan uusien työpaikkojen synnyttämiseen, on edelleen keskeistä. Eläköityminen lisää työmahdollisuuksia mm. hoiva-alalla. Kansainvälinen taantuma jatkuu edelleen ja näkyy myös kuntien taloudessa. Ukrainan kriisin pitkittyminen ja siihen liittyen Venäjän ja EU:n suhteiden kiris- Pelkosenniemen kunnanhallitus 30.3.2015 7
tyminen ja erityisesti tilanteen vaikutukset Venäjän taloudelliseen kehitykseen aiheuttivat matkailijavirran vähenemistä. Venäjä on Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita ja matkailussa ja siihen liittyen kaupassa ja palveluissa kokonaisuutena merkittävin ostovoiman ja kasvun synnyttäjä. Venäläisten matkailijoiden määrä väheni koko Suomessa. Pyhällä ja koko Lapissa, tuleekin markkinointiponnistuksia suunnata entistä vahvemmin muihin potentiaalisiin matkailijamaihin. Valtion säästötoimet heikentävät edelleen kuntien toimintaedellytyksiä. Toisaalta valtio on sitoutunut miljardilla eurolla vähentämään kuntien tehtäviä, mikä keventäisi kuntien taloudellista rasitusta. Valtionosuusuudistus on merkittävin uhka kunnan talouden kehitykselle. Selvitysmiehen alkuvuodesta 2014 tekemä esitys vähentäisi nykytilaan verrattuna valtionosuuksia, Sote-uudistus kaatui alkuvuodesta 2015 ja sen vaikutuksia arvioitiin hyvinkin positiivisiksi Pelkosenniemen näkökulmasta. Uudistuksien yhteisvaikutuksien arvioinnissa on päädytty siihen että kunnan tulot pienenevät ja menot kasvavat, nämä yhdessä aiheuttavat veronkorotuspaineita myös Pelkosenniemelle. Kulujen määrätietoista seurantaa tulee tehdä jatkossa entistä tarkemmin ja tuottojen kasvattaminen on erittäin tärkeää. Riippumatta uudistusten lopputuloksestakin, nousee kunnan elinvoiman ja palvelujen järjestämiskyvyn turvaamisen näkökulmasta kunnan muu tulorahoitus (verotulot ja toimintatuotot) entistä merkittävämpään asemaan. Parantuva kansantalous seuraavina vuosina tuo uusia rakentajia ja yrittäjiä myös meille. Matkailun kehitys on Pyhällä alueella ollut vallitsevat kansan- ja maailmantalouden olosuhteet huomioon ottaen suhteellisen hyvää. Kotimaisten matkailijoiden määrissä on tapahtunut laskua, mutta kansainvälinen matkailu on kasvanut. Liikevaihdot ovat kasvaneet. Huolimatta Venäläisten matkailun vähentymisestä on kansainvälisten matkailijoiden kasvunäkymä hyvä. Kunnan määrätietoisilla omilla ja erityisesti yhteistyössä muiden tahojen kanssa tehtävillä kehitys- ja markkinointitoimilla voidaan tukea ja edistää matkailun tulevaa kasvua. Pelkosenniemen kunnan lähialueilla, kuten Kemijärvellä ja Savukoskella on myönteisiä merkkejä ilmassa. Uusia hankkeita jotka työllistäisivät jopa tuhansia, on suunnitteilla. Pelkosenniemen sijainti on siten erittäin loistava. Kunnan tulevan talouskehityksen kannalta on erityisen tärkeää turvata kokonaisverorahoituksen tasainen kasvu. Positiivinen työpaikkakehitys synnyttää sekä verotulojen että valtionosuuksien kasvua. Uusia työpaikkoja syntyy matkailuun laajasti ottaen, kaivostoimintaan ja myös julkisiin palveluihin, viimemainittuihin erityisesti eläköitymisen kautta. Uudet työpaikat ja vapautuvat työtilaisuudet merkitsevät myös olemassa oleville vakautta ja yritysten elinvoiman kasvua, myönteisen tulomuuton ja asukkaiden tulotason kasvun aikaansaaman ostovoiman lisääntymisenä. Työpaikat edistävät uusien vakituisten asukkaiden saantia ja perheiden tulomuuttoa. Tulomuutto vaatii toteutuakseen työpaikan lisäksi myös monipuolista vakituisen asumisen tonttivarantoa ja uutta asuntokantaa. Pelkosenniemen kunnanhallitus 30.3.2015 8
Edelleen tulee vahvistaa panostusta erityisesti lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin. Kunnan henkilöstön ikärakenne huomioon ottaen on tärkeää parantaa myös henkilöstön työssä jaksamista ja työssä viihtymistä ja etsiä riskienhallintaa ja toimintavarmuutta parantavia yhteistyömalleja, joilla turvataan kuntalaisen palveluiden ongelmaton tuotanto jatkossakin. Kunta on panostanut ja investoinut merkittävästi matkailualueen rakentamisen edellytyksiin. Kiinteistövero on vakain kunnan verotuloista, ja sen kasvu onkin ollut tasaista. Säädösmuutokset lisäävät kiinteistöverokertymää vuonna 2014 merkittävästi. Kiinteistöveron muu lisäys tulee tällä hetkellä pääsääntöisesti Pyhän matkailualueen tonteista ja rakennuksista. Uusien työpaikkojen syntymisen edistämisen lisäksi kaavoitusta ja rakentamista tuleekin tässä epävarmassa taloudellisessa tilanteessa määrätietoisesti entisestään edistää ja hyväksyä tämä kunnan strategisesti tärkeimmäksi tavoitteeksi ja toimia yksituumaisesti tavoitteen toteutumiseksi yhdessä maanomistajien kanssa. Kunnan lainamäärää on vähennetty viimeisen kahdeksan vuoden aikana. Velan määrään tulee edelleen kiinnittää huomiota ja sitä tulee pyrkiä vähentämään, mutta itsetarkoitus se ei ole. Matkailualueen tuleva kehitys ja pitkälle siihen perustuva kunnan oman vero- ja muun tulorahoituksen kertymä ja valtionosuusuudistuksen lopullinen sisältö määrittävät jatkossa kyvyn lyhentää velkaa. Historiallisen alhainen korkotaso on ollut myönteinen seikka ja taantumasta johtuen korkotaso pysynee vielä useamman vuoden alhaisena, mikä pienentää velan aiheuttamaa rasitusta. Kunnalla on mittavaa varallisuutta mm. tonteissa ja yhtiöomistuksissa, mikä antaa pidemmällä tähtäimellä talouden kehitykselle vakautta ja kunnalle kehittämismahdollisuuksia. Pelkosenniemen kunnanhallitus 30.3.2015 9
SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Sisäinen valvonta ja riskienhallinta vuonna 2014 Hallintosäännön mukaisesti on suoritettu sisäistä talouden ja toiminnan seurantaa. Kunnanvaltuustolle, kunnanhallitukselle ja lautakunnille on raportoitu toiminnan ja talouden kehittymisestä hallintosäännön mukaan neljännesvuosittain. Talouden kehittymistä on arvioitu näin maaliskuun, kesäkuun, syyskuun ja joulukuun lopun tilanteista. Kuntalakiin (325/2012) kesällä 2012 lisätyt säännökset kunnan ja kuntakonsernin sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta tulivat voimaan vuonna 2014. Tämän vuoksi kuntaan on valmisteltu hallintosäännön pohjalta erillinen sisäisen valvonnan ohjeistus vuosina 2013-2014, jossa avataan sisäisen valvonnan prosessit, ja sitä on käsitelty eri toimielimissä vuonna 2014. Kunnanvaltuusto hyväksyi sisäisen valvonnan ohjeistuksen pääosiltaan marraskuussa 2014. Sisäisen valvonnan ohjeistus pannaan täytäntöön vuona 2015. Kunnanhallituksen tammikuussa 2014 antamassa talousarvion täytäntöönpano-ohjeessa ohjeistettiin hallintokuntia, että varsinainen kattavampi talousarvion toteutumaraportti tuli tehdä 30.6. tilanteesta, koska se on ennustettavuuden osalta talousarviovuoden sisällä ja talousarvion toteutumamielessä merkittävin. Lautakunnissa puolivuotisraportit käsiteltiin elokuun loppuun mennessä. Hallintosäännön mukaisesti kukin toimielin ja viranhaltija on omalta osaltaan seurannut asetettujen tavoitteiden ja talousarvion toteutumista. Menojen lisäksi on erityistä huomiota kiinnitetty myös tulopuolen ja investointien toteutumiseen. Tarvittaessa on tehty valtuustolle esitykset merkittävistä muutoksista talousarvioon heti, kun se seurannan ja toteutumisen aste ja taloudellinen lopputulos huomioon ottaen on ollut mahdollista. Tulot on laskutettu ajallaan ja perintää on hoidettu tarpeen mukaan. Kukin hallintokunta on vastannut osaltaan valtion tukien perimisestä. Vakinaisten virkojen ja toimien täyttäminen ja yli kaksi kuukautta kestävien määräaikaisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden palkkaaminen on hallintosäännön mukaisesti tuotu kunnanhallitukselle tiedoksi. Sisäistä valvontaa on toteutettu myös niin, että hallintokuntien toimielimissä on kunnanhallituksen edustajalla läsnäolo- ja puheoikeus. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lautakuntien kokouksissa on pääsääntöisesti aina paikalla joko kunnanjohtaja, kunnanhallituksen puheenjohtaja tai kunnanhallituksen jäsen. Lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus on valtuuston puheenjohtajalla. Lautakuntien pöytäkirjat on tuotu kunnanhallitukselle jälkikäteen tiedoksi. Johtoryhmätyöskentelyssä on käyty läpi kunnanjohtajan ja osastonjohtajien kanssa ajankohtaisia asioita ja tuolloin on nopeastikin reagoitu esimerkiksi talouteen, rahoitukseen tai henkilöstövajeeseen liittyvään tai johonkin muuhun riskienhallinnan kannalta oleelliseen asiaan. Pelkosenniemen kunnanhallitus 30.3.2015 10
Riskienhallinnan näkökulmasta ongelmana on edelleen erilaista tukea saaneiden investointien ja kehittämishankkeiden tukimaksatusten kunnasta riippumattomista syistä pitkittyneet maksatusajat ja ristiriitaiset sekä muuttuvat tulkinnat maksatusperusteissa. Tämä on aiheuttanut lisätyötä hanketyöntekijöiden lisäksi omalle sisäistä valvontaa ja talouden seurantaa sekä maksatusten sisäistä vastuuta kantavalle henkilöstölle. Tämä on lisännyt myös kassan riittävyyteen liittyviä tilapäisiä järjestelyvaatimuksia. Sisäistä valvontaa on suoritettu kaikilla esimiestasoilla normaalissa päivittäisessä työssä. Tässä suhteessa ei ole ilmennyt omassa toiminnassa mitään normaalista poikkeavia puutteita tai ongelmia tilivuoden aikana. Riskienhallinnassa on toiminnalliset riskit minimoitu riittävällä resursoinnilla palvelujen tuottamiseen. Tämä koskee sekä taloudellisia että henkilöresursseja. Ajoittain on syntynyt henkilöstön vajausten vuoksi ongelmia, mitkä on kyetty kuitenkin kohtuudella erilaisin järjestelyin ratkaisemaan. Perinteisen riskienhallinnan näkökulmasta on mm. turvattu omaisuuden riittävä vakuuttaminen, seurattu kunnan saatavien kehittymistä ja suoritettu säännöllistä riskianalyysiä, huolehdittu henkilöstön tarpeellisesta koulutuksesta, työterveyshuollosta ja työhyvinvoinnista sekä luotu päätöksenteolle avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri. Kunnan päätöksistä tehtyjen valitusten vähäisyys kokonaisuutena viestii onnistumista viimemainitussa ja muutoinkin laadukkaasta päätöksenteosta, mikä on omiaan vähentämään riskejä kunnan toiminnassa. Edelleen kuitenkin valitukset esim. merkittävissä kaavoitusasioissa ovat hidastaneet kunnan tulopohjan laajentamista ja varmistamista sekä yleistä kehittämistä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittäminen Sisäisen valvonnan järjestämistä kehitetään uudella sisäisen valvonnan ohjeella. Tulevaisuudessa sisäisen valvonnan painopisteenä on erityisesti kunnan talouden suotuisan kehittymisen turvaavien edellytysten täyttymisen varmistaminen ja toiminnallisten riskien ennakoinnin mahdollistaminen ja riskien minimoiminen. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä 1. Talouden kehittyminen Yleinen taloudellinen tilanne on edelleen haastava globaalisti, kansantaloudessa sekä niihin liittyvinä kunnan osalta. Menot kasvavat tasaisesti ja jollei tulokehitys ole myönteistä, seurauksena ovat väistämättä taloudelliset vaikeudet. Tästä johtuen tulee toimia erittäin tehokkaasti elinkeinojen kehittämisessä, uusien työpaikkojen synnyttämisessä, kaavoituksen ja rakentamisen edistämisessä ja näihin suoraan liittyen verotulopohjan laajentamisessa ja verotulojen kertymien kasvattamisessa. Valtionosuusjärjestelmään kaavaillut muutokset pienentäisivät toteutuessaan kunnan tuloja merkittävästi. Ainut keino Pelkosenniemen kunnanhallitus 30.3.2015 11
säilyttää kunnan vakaa taloudellinen asema on saada lisää muita tuloja. Vähäisimpinä eivät tässä tarkastelussa ole maankäytön ja kaavoituksen maksuja myyntituotot sekä tonttivarannon myyntituotot. Näillä on Pelkosenniemen kunnan taloudelle erittäin suuri merkitys. 2. Kuntien tehtävät, kuntien ja valtion välinen vastuujako, valtionosuusjärjestelmän uudistaminen, kuntarakenne- ja SOTE uudistus Kuntien tehtävät, kuntien ja valtion välinen vastuujako, valtionosuusjärjestelmään uudistaminen, kuntarakenne- ja SOTE uudistus ovat merkittäviä riskienhallinnan kannalta. Tämä koskee sekä peruspalvelujen järjestämistä ja tuottamista ja kuntalaisten lähipalvelujen turvaamista että kunnan taloutta. Pelkosenniemi on tehokas tuottamaan palvelut lähellä asukkaita ja kuntalaiset ovat motivoituneita kunnan kehittämiseen. SOTE-uudistusta jatkettaneen eduskuntavaalien jälkeen kun hallitus on muodostettu. Jatkovalmisteluissa olennaista on turvat lähipalvelut kuntalaisille sekä rahoituksen kohtuullisuus Merkittävä riskitekijä on jatkuvan muutoksen strategia, mikä luo jatkuvaa epävarmuutta kuntakenttään, sen työntekijöihin, valmisteleviin virkamiehiin, luottamushenkilöihin ja kuntalaisiin. 3. Väestökehitys ja väestön ikärakenne Myönteisistä näkymistä huolimatta kunnan väestökehitys on edelleen haasteellinen ja sisältää riskejä. Väestön ikärakenteen suotuisa kehitys riippuu suoraan uusista työpaikoista ja paikkakunnalle muuttavien uusien asukkaiden määrästä. Uudet työpaikat sekä houkutteleva, turvallinen ja viihtyisä asuinympäristö ja laadukkaat palvelut ovat paras keino myönteiseen tulomuuttoon ja väestökehitykseen 4. Elinkeino- ja teknisen toimen resurssit vahva kehittämistyö ja kaavoitus, investoinnit ja rakentaminen Positiivista väestökehitystä ja verorahoituksen kasvua tukee vahva kehittämistyö elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamisessa. Tämä vaatii edelleen resursointia elinkeinotoimeen ja kehittämistyöhön kokonaisuutena sekä tekniseen toimeen. Näiden toimintojen tehokkuus luo osaltaan uusia työpaikkoja sekä antaa edellytykset uusille investoinneille ja rakentamiselle. Maankäytön suunnittelua ja kaavoitusta tulee entisestään tehostaa. Kunnan oman tulopohjan vahvistaminen on keskiössä valtionosuuksien epävarmuustekijöiden vuoksi. Pyhän matkailualueen häiriötön kasvu sekä uusien yritystoiminnan ja muun rakentamisen hankkeet eivät saa estyä taikka hidastua ainakaan kunnasta johtuvista syistä. 5. Kohtuuhintaisten asuntojen ja tonttien saatavuus Kohtuuhintaisten erityyppisten (vuokra/omistus) ja -tasoisten asuntojen ja tonttien saatavuuden turvaaminen on erityisen merkittävää sekä työvoiman saan- Pelkosenniemen kunnanhallitus 30.3.2015 12
nin että väestökehityksen ja sitä kautta verorahoituksen sekä kunnan kehittymisen turvaamisessa kokonaisuutena. Pyhän laadukkaan vakituisen asumisalue on valmis markkinoitavaksi. Toteutusta tulee viedä määrätietoisesti eteenpäin. 6. Henkilöstön keski-ikä ja jaksaminen, varajärjestelmät Kunnan henkilöstön keski-ikä on korkeahko ja henkilöstön jaksaminen on edelleen yhtenä painopistealueena. Jatkossa työyksikkötasoisia kyselyitä ja muiden toimintojen aikaansaamia tuloksia hyödynnetään työhyvinvoinnin parantamisessa. Varajärjestelmiä tulee muiden kuntien ja kuntayhtymän kanssa kehittää. Pelkosenniemen kunnanhallitus 30.3.2015 13
TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelmassa, mikä sisältää vain ulkoiset tuotot ja kulut. Tuloslaskelman toimintakate ilmoittaa, paljonko toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Tunnusluku toimintatuottojen prosenttiosuus toimintakuluista osoittaa, paljonko toimintakuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuotoilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuotoilla. Kunnan koko, toimintojen yhtiöittäminen, liikelaitosten ja oppilaitosten ylläpitäminen vaikuttavat tunnusluvun arvoon sekä selittävät kuntakohtaisia eroja. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien käyttöomaisuuden poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Pelkosenniemen kunnan vuosikate on 197 953,41 euroa. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot. Poistot vuonna 2014 olivat 341 718,97 euroa. Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Keskimääräistä kaikkia kuntia koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Kunnan koko, taajama-aste, tekniset verkostot ja toimintojen organisointi ovat vuosikatetavoitteen määrittämiseen vaikuttavia tekijöitä kunnassa. Vertailtaessa eri kuntien talouden tasapainoa ja liikkumavaraa on otettava huomioon erot veroprosenteissa. Arviot kunnan palvelutarjonnan ja sen jäseniinsä kohdistaman vero- ja maksurasitteen välillä on tehtävä tehtäväkohtaisesti, ei kunnan kokonaistalouden tuloslaskelmasta. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Kuluvan vuoden tilikauden tulos on -143 765,56 euroa alijäämäinen. Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät erät ovat poistoero- ja tuloksenkäsittelyeriä. Pelkosenniemen kunnanhallitus 30.3.2015 14
PELKOSENNIEMEN KUNTA TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2014 2013 1 000 1 000 Toimintatuotot 1 307 1 445 Toimintakulut -9 706-9 466 Toimintakate -8 399-8 021 Verotulot 4 517 4 297 Valtionosuudet 4 101 3 929 Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot 5 8 Muut rahoitustuotot 12 11 Korkokulut -37-36 Muut rahoituskulut -1-1 Vuosikate 198 187 Poistot ja arvonalentumiset -342-345 Satunnaiset tuotot 0 0 Tilikauden tulos -144-158 Poistoeron muutos 0 0 Varausten muutos 0 0 Tilikauden yli-/alijäämä -144-158 Kertynyt yli-/alijäämä 31.12. 2 130 2 274 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 13,5 15,3 Vuosikate/Poistot, % 57,9 54,3 Vuosikate, euroa/asukas 208,6 193,7 Asukasmäärä 949 968 Pelkosenniemen kunnanhallitus 30.3.2015 15
TOIMINNAN RAHOITUS Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Toiminnan ja investointien rahavirta -välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Kunnan toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta on 137 682 euroa. Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavaroin. Kunnan investointien tulorahoitustunnusluku on 101,27 %. Kunnan käyttöomaisuusinvestoinnit olivat 219 978 euroa. Uutta lainaa tilikaudella otettiin 400 000 euroa ja entistä lyhennettiin 423 126 euroa. Lainojen nettovähennys on 23 126 euroa. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2. Luotettavan kuvan kunnan lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Tunnusluku Pelkosenniemellä on 0,51 %. Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kunnan maksuvalmius oli tyydyttävä parantuen kohti loppuvuotta. Syynä alkusyksyn tyydyttävään maksuvalmiuteen olivat investoinnit. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna kunnan kassavarat ovat pienentyneet. Kassavarat olivat vuoden päättyessä 492 057 euroa (kassan riittävyys 17 pv). Pelkosenniemen kunnanhallitus 30.3.2015 16
PELKOSENNIEMEN KUNTA RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Tulorahoitus 1000 TP 2014 TP 2013 Vuosikate 198 187 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät -37-46 Investointien rahavirta Investointimenot -220-414 Rahoitusosuudet investointeihin 24 0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0 0 Toiminnan ja investointien rahavirta -35-273 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys 0-3 Antolainasaamisten vähennys 0 18 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 400 300 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -423-421 Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset -55 95 Rahoituksen rahavirta -78-11 Rahavarojen muutos -113-284 Rahavarat 31.12. 492 605 Rahavarat 1. 1. 605 889 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, 1000 138 144 Investointien tulorahoitus %: 101,3 45,3 Lainanhoitokate: 0,5 0,5 Kassan riittävyys (pv) 17 21 Asukasluku 31.12. 949 968 Pelkosenniemen kunnanhallitus 30.3.2015 17
RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Pelkosenniemellä omavaraisuusaste oli 63,4 % (vuonna 2013 se oli 61,31 %, kriisikuntaraja <50 %). Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus on käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska käyttöomaisuuden ikä, arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Pelkosenniemellä suhteellinen velkaantuneisuus on 40,51 % (vuonna 2013 se oli 41,18 %, kriisikuntaraja >50 %). Kertynyt ylijäämä (alijäämä) osoittaa paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana taikka paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettavana tulevina vuosina. Pelkosenniemellä kertynyt ylijäämä on 2 130 441 euroa. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) / asukas osoittaa asukaskohtaisen kertyneen ylijäämän tai katettavan kertyneen alijäämän määrän. Pelkosenniemellä luku on 2 245 euroa (vuonna 2013 se oli 2 349 euroa). Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan tällöin koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto- siirto- ja muilla veloilla. Pelkosenniemen kunnan lainakanta on 2 815 683 euroa. Asukasta kohden lainaa on 2 967 euroa. Pelkosenniemen kunnanhallitus 30.3.2015 18
PELKOSENNIEMEN KUNTA TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA 2014 2013 VASTATTAVAA 2014 2013 1000 1000 1000 1000 A PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA 6 509 6 652 I Aineettomat hyödykkeet 42 39 I Peruspääoma 4 378 4 378 1 Aineettomat oikeudet 28 18 IV Edellisten tilikausien ylijäämä 2 274 2 432 2 Muut pitkävaikutteiset menot 13 21 V Tilikauden yli-/alijäämä -144-158 II Aineelliset hyödykkeet 5 306 5 488 1 Maa- ja vesialueet 897 896 B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET 2 Rakennukset 1 998 2 073 VARAUKSET 3 Kiinteät rakenteet ja laitteet 2 154 2 191 1 Poistoero 0 0 4 Koneet ja kalusto 53 75 2 Vapaaehtoiset varaukset 0 0 6 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 204 253 C PAKOLLISET VARAUKSET 49 89 III Sijoitukset 4 390 4 360 2 Muut pakolliset varaukset 49 89 1 Osakkeet ja osuudet 1 742 1 712 3 Muut lainasaamiset 2 475 2 475 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 14 17 4 Muut saamiset 173 173 1 Valtion toimeksiannot 0 0 2 Lahjoitusrahastojen pääomat 11 15 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 3 5 3 Muut toimeksiantojen pääomat 3 2 1 Valtion toimeksiannot 3 5 E VIERAS PÄÄOMA 3 919 4 099 C VAIHTUVAT VASTAAVAT 751 965 I Pitkäaikainen 2 376 2 435 II Saamiset 259 361 2 Lainat rahoitus- ja vak.l 1 911 1 826 Pitkäaikaiset saamiset 0 0 3 Lainat julkisyhteisöiltä 464 609 3 Muut saamiset 0 0 7 Muut velat/liittymismaksut 0 0 Lyhytaikaiset saamiset 259 361 II Lyhytaikainen 1 545 1 663 1 Myyntisaamiset 78 98 2 Lainat rahoitus- ja vak.l 295 255 3 Muut saamiset 182 263 3 Lainat julkisyhteisöiltä 145 148 4 Siirtosaamiset 0 0 5 Saadut ennakot 3 8 6 Ostovelat 400 644 7 Muut velat 76 64 8 Siirtovelat 627 545 IV Rahat ja pankkisaamiset 492 605 VASTAAVAA YHTEENSÄ 10 493 10 857 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 10 493 10 857 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 63,4 61,3 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 40,51 41,18 Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 2 130 2 274 Kertynyt yli-/alijäämä, /as 2 245 2 349 Lainat, /asukas 2 815 2 838 Lainakanta 31.12., 1000 2 967 2 932 Lainasaamiset 31.12., 1000 2 648 2 648 Asukasmäärä 949 968 Pelkosenniemen kunnanhallitus 30.3.2015 19
KUNNAN KOKONAISTULOT JA MENOT TULOT MENOT 1 000 2014 2013 2014 2013 1 000 2014 2013 2014 2013 Toiminta % % Toiminta % % Toimintatuotot 1 307 1 445 12,6 14,4 Toimintakulut 9 706 9 466 93,8 92,0 Verotulot 4 517 4 297 43,6 42,9 Korkokulut 37 36 0,4 0,3 Valtionosuudet 4 101 3 929 39,5 39,3 Muut rahoituskulut 1 1 0,0 0,0 Korkotuotot 5 8 0,0 0,1 Satunnaiset kulut 0 0 0,0 0,0 Muut rahoitustuotot 12 11 0,1 0,1 Tulorahoituksen korjauserät 0,0 Satunnaiset tuotot 0 0 0,0 0,0 Pakollisten varausten muutos -40-47 -0,4-0,5 Tulorahoituksen korjauserät 0,0 Pysyvien vastaavien -Pysyvien vastaavien 0 0 0,0 0,0 hyödykkeiden luovutustappiot 3 0 0,0 0,0 hyödykkeiden luovutusvoitot 0 0,0 -Muut satunnaiset tulot 0 0 0,0 0,0 Investoinnit 0,0 Investoinnit Rahoitusosuudet investointeihin 25 0 0,0 0,0 Investointimenot 220 414 2,1 4,0 Pysyvien vastaavien 0,0 hyödykkeiden luovutustulot 3 0 0,0 0,0 Rahoitustoiminta 0,0 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 18 0,0 0,2 Antolainasaamisten lisäykset 0 3 0,0 0,0 Pitkäaiakaisten lainojen lisäys 400 300 3,9 3,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 423 421 4,1 4,1 Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennys Kokonaistulot yhteensä 10 370 10 008 100 100 Kokonaismenot yhteensä 10 350 10 294 100 100 Pelkosenniemen kunnanhallitus 30.3.2015 20
KONSERNI PELKOSENNIEMEN KUNTA Tytäryhteisöt Yhteisyhteisö Kuntayhtymät PELKOSENNIEMEN VUOKRATALOT OY 100 % PYHÄ-LUOSTO VESI OY 35 % PELKOSENNIEMEN- SAVUKOSKEN KTT:N KY 50 % AS OY PELKOSENNIEMEN MESSU-PYHÄ 100 % KIINTEISTÖ OY PYHÄLIIKE 23,53 % LAPIN SAIRAANHOITO- PIIRIN KY 0,89 % KIINTEISTÖ OY HUTTU-AKKA 60 % KOLPENEEN PALVELUKESKUKSEN KY 0,30 % KIINTEISTÖ OY HUTTU-UKKO 60 % LAPIN LIITTO 0,48 % ASUNTO OY PELKOSENNIEMEN HUTTU-TYTTÖ 53,39 % ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄ 8,28 % LAPIN JÄTEHUOLTO KY 2,53 % Pelkosenniemen kunnanhallitus 30.3.2015 21
KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS KONSERNIN TOIMINNAN OHJAUS Kuntakonsernin toimintaa ohjataan kunnanvaltuuston hyväksymällä konserniohjeella. Kunnanvaltuusto antaa konserniohjeessa konsernin johtamiseen, ohjaukseen ja seurantaan liittyvät ohjeet ja määrittelee, minkälaista yhteistyötä konsernitasolla tehdään rahoituksessa, sijoitustoiminnassa, riskienhallinnassa sekä henkilöstöasioissa. Kuntakonsernia johtaa kunnanjohtaja ja kunnanhallitus. Käytännössä kuntakonsernin toiminnan ohjausta tapahtuu päivittäistyöskentelyssä säännöllisesti vuoden aikana esiin tulleiden tarpeiden mukaan. Lisäksi tytäryhteisöjen tilinpäätöksien ja toimintakertomusten käsittelyn yhteydessä konsernijohto seuraa toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumista. OLENNAISET KONSERNIA KOSKEVAT TAPAHTUMAT Tytäryhteisöt: Pelkosenniemen Vuokratalot Oy Tilikauden tulos on -1891,98 euroa ja vuokra-asuntojen käyttöaste 81,56%. Käyttöaste laski n. 6 %-yksikköä. Korjauksiin käytettiin 49 178 euroa, joita on rahoitettu kuntarahoituksen lainalla. Tilikauden aikana nostettiin Kuntarahoitukselta lainaa 25 000 euroa. Rahoituslaskelma osoittaa kumulatiivista alijäämää 28 497,05 euroa. Alijäämän vuoksi tarvitaan tervehdyttämistoimia. Asunto Oy Pelkosenniemen Messu-Pyhä Käyttöaste oli 56,64 % ja edelliseen vuoteen laskua oli n. 2,5 %-yksikköä. Tilikauden voitto on 4,08 euroa. Kunta maksoi yhtiölle vastikkeina 51 686,25 euroa käyttöasteen jäädessä alle 85 %. Alhaisen käyttöasteen ja Pelkosenniemen kunnan maksamien vastikkeiden vuoksi haettiin aravarajoituksista vapautuminen, myyntilupa ja rajoitusakordi. Valtiokonttorista saatiin myyntilupa ja rajoitusakordi 281 857,72 euroa. Myös Pelkosenniemen kunta on myöntänyt akordin lainoistaan yhteensä 210 066,72 euroa. Akordien ehtona on, että Pelkosenniemen kunta myy kaikki huoneistojen hallintaan oikeuttavat osakkeet. Myyntijärjestelyt on aloitettu tilikauden 2015 aikana ja akordit tulevat voimaan, kun kaikki osakkeet on myyty ja loppuosa 737 448,8 euroa valtiokonttorilainoista on maksettu korkoineen valtiokonttoriin. Kiinteistö Oy Huttu-Akka Vuokra-asuntojen käyttöaste laski n. 2 %-yksikköä ollen 95,40%. Tilikauden voitto on 1,25 euroa. Pelkosenniemen kunnanhallitus 30.3.2015 22
Kiinteistö Oy Huttu-Ukko Tilikauden tappio on -1275,60 euroa ja vuokra-asuntojen käyttöaste 98,40%. Huoneistoremontteihin käytettiin 24 638 euroa. Asunto Oy Pelkosenniemen Huttu-Tyttö Kunnan omistuksessa on 6 asuntoa. Tilinpäätöksen mukaan tilikauden voitto on 0,72 euroa. Koronvaihtosopimus Nordean kanssa päättyi 15.12.2014. Kuntayhtymät: Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymä Kuntayhtymän talousarviossa jäsenkuntien perusterveydenhuollon maksuosuudet oli arvioitu 3 432 800 euroksi. Toteuma oli 92,95 %. Jäsenkunnan maksuosuus kuntayhtymän talousarvioon nähden ylittyi Pelkosenniemen kunnan osalta 7 362,98 eurolla ja alittui Savukosken kunnan osalta 249 469,11 euroa. Jäsenkuntien välinen vuodeosaston käyttösuhteen oli arvioitu jakautuvan Pelkosenniemelle 45 % ja Savukoskelle 55 %. Pelkosenniemi käytti hoitopäivistä 56,75 % ja Savukoski 43,25 %. Avohoidon käyttö jakaantui jäsenkuntien kesken tasaisesti, Pelkosenniemi 8972 käyntiä 47,03 % ja Savukoski 10 105 käyntiä 52,97 %. SELONTEKO KONSERNIVALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Konsernivalvontaa suorittaa ensi sijassa konsernijohto päivittäisen toiminnan yhteydessä. Konsernijohto raportoi tarpeen mukaan valtuustolle konsernia koskevista keskeisistä tapahtumista. Konserniin kuuluvat yhteisöt toimittavat tilinpäätöksensä ja toimintakertomuksensa kunnanhallitukselle tiedoksi niiden valmistuttua. Kunta edellyttää konserniohjeessaan, että tytäryhteisöt käyttävät samaa tilintarkastajaa kuin kunta. Kuntakonsernin yhtiökokousedustajia ja kunnan edustajia yhtiöiden hallituksissa ohjeistetaan heidän valintojen ja tulevien kokousten yhteydessä. Kunnan edustajat tuovat viestin merkittävistä asioista ja tapahtumista kunnanhallitukselle. Konsernivalvontaa toteutetaan käytännössä myös siten, että Pelkosenniemen- Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymän talousarvio ja tilinpäätös hyväksytään kunnanvaltuustossa. Pelkosenniemen kunnanhallitus 30.3.2015 23
KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 1 000 2014 2013 Toimintatuotot 5 310 5 256 Toimintakulut -13 315-12 866 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 0 0 Toimintakate -8 005-7 610 Verotulot 4 489 4 271 Valtionosuudet 4 100 3 929 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 8 11 Muut rahoitustuotot 42 49 Korkokulut -126-134 Muut rahoituskulut -10-10 Vuosikate 498 507 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -609-612 Tilikauden yli-/ ja alipariarvot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos -111-105 Tilinpäätössiirrot -1-23 Vähemmistöosuudet 11 Tilikauden ylijäämä /alijäämä -112-117 KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % -39,9-40,9 Vuosikate/Poistot, % -81,8 82,9 Vuosikate, /asukas 525 524 Asukasmäärä 31.12 949 968 Pelkosenniemen kunnanhallitus 30.3.2015 24
KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 1 000 2014 2013 Toimintatuotot 5 310 5 256 Toimintakulut -13 315-12 866 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 0 0 Toimintakate -8 005-7 610 Verotulot 4 489 4 271 Valtionosuudet 4 100 3 929 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 8 11 Muut rahoitustuotot 42 49 Korkokulut -126-134 Muut rahoituskulut -10-10 Vuosikate 498 507 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -609-612 Tilikauden yli-/ ja alipariarvot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos -111-105 Tilinpäätössiirrot -1-23 Vähemmistöosuudet 11 Tilikauden ylijäämä /alijäämä -112-117 KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % -39,9-40,9 Vuosikate/Poistot, % -81,8 82,9 Vuosikate, /asukas 525 524 Asukasmäärä 31.12 949 968 Pelkosenniemen kunnanhallitus 30.3.2015 25
KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 1 000 2014 2013 Toiminnan rahavirta Vuosikate 498 507 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät -8-41 Investointien rahavirta Investointimenot -307-554 Rahoitusosuudet investointimenoihin 32 4 Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot 1 Toiminnan ja investointien rahavirta 216-83 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 3 Antolainasaamisten vähennykset 18 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 411 302 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -622-641 Lyhytaikaisten lainojen muutos 6-5 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -3-3 Vaihto-omaisuuden muutos -4 3 Saamisten muutokset 135 55 Korottomien velkojen muutokset -167 197 Rahoituksen rahavirta -77 Rahavarojen muutos -28-159 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 1 089 1 107 Rahavarat 1.1. 1 117 1 266-28 -159 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, 1000 484 316 Investointien tulorahoitus % 181,4 92,2 Lainanhoitokate 0,84 0,84 Kassan riittävyys, pv 28 28 Pelkosenniemen kunnanhallitus 30.3.2015 26
PELKOSENNIEMEN KUNTA KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA 2014 2013 VASTATTAVAA 2014 2013 1 000 1 000 PYSYVÄT VASTAAVAT 12 613 12 841 OMA PÄÄOMA 5 743 5 720 Aineettomat hyödykkeet 154 163 Peruspääoma 4 378 4 378 Aineettomat oikeudet 101 92 Os kuntayhtymien oman po:n lisäyksestä Muut pitkävaikutteiset menot 53 71 Muut omat rahastot 88 91 Ennakkomaksut Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 1 389 1 369 Tilikauden yli/alijäämä -112-117 Aineelliset hyödykkeet 9 596 9 808 Maa- ja vesialueet 1 009 1 006 VÄHEMMISTÖOSUUDET 199 195 Rakennukset 6 060 6 145 Kiinteät rakenteet ja laitteet 2 154 2 192 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Koneet ja kalusto 160 196 VARAUKSET 78 73 Muut aineelliset hyödykkeet 6 4 Poistoero 0 1 Ennakkomaksut ja kesken- 207 264 Vapaaehtoiset varaukset 78 72 eräiset hankinnat PAKOLLISET VARAUKSET 137 148 Sijoitukset 2 864 2 871 Eläkevaraukset Osakkuusyhteisöosuudet 52 52 Muut pakolliset varaukset 137 148 Muut osakkeet ja osuudet 497 473 Joukkovelkakirjalainasaamiset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 124 178 Muut lainasaamiset 2 026 2 026 Muut saamiset 289 320 VIERAS PÄÄOMA 8 119 8 470 Pitkäaiakainen korollinen vieras pääoma 5 546 5 795 Pitkäaiakainen koroton vieras pääoma 17 32 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 109 161 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 663 599 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 1 893 2 044 VAIHTUVAT VASTAAVAT 1 784 Vaihto-omaisuus 17 14 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 14 400 14 786 Saamiset 572 663 KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Pitkäaiakaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset 572 663 Omavaraisuusaste, % 41,81 40,50 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 58,41 62,95 Rahoitusarvopaperit 1 0 Kertynyt yli-/alijjämä, 1000 1 277 1 252 Kertynyt yli-/alijjämä, /asukas 1 346 1 293 Rahat ja pankkisaamiset 1 088 1 106 Konsernin lainat, /asukas 6 542 6 605 Konsernin lainakanta 31.12, 1000 6 209 6 394 VASTAAVAA YHTEENSÄ 14 400 14 786 Konsernin lainasaamiset 31.12, 1000 2 315 2 346 Kunnan asukasmäärä 949 968 Pelkosenniemen kunnanhallitus 30.3.2015 27