Unto Hänen Len Nguyen Maru Peurnen Mo Peltola Tutmu terveyden- ja vanhutenhuollon tarve- ja valtonouurteeretä RAPORTTI 3 2009
Krjottajat ja Terveyden ja hyvnvonnn lato Tatto: Mnna Komppa / Tattotalo Prntone ISBN 978-952-245-006-7 (nd.) ISSN 798-0070 (nd.) ISBN 978-952-245-007-4 (pdf) ISSN 798-0089 (pdf) Gummeru Krjapano Oy Jyväylä 2009
Tutmu terveyden- ja vanhutenhuollon tarve- ja valtonouurteeretä Epuhe Kunten valtonouujärjetelmä uudtetaan vuoden 200 aluta luen. Tätä varten äynntettn marrauua 2007 Valton taloudellen tutmueuen (VATT) oordnomana ja oonavatuulla unten rahotu- ja valtonouuperuteta oeva laaja tutmuhane. Hane toteutettn oaprojetena nn, että VATT elvtt yhden puten malln uuluven vtytomen palvelujen eä pävähodon valtonouurteerejä, Staen terveytalouteteen eu (CHESS) terveyden- ja vanhutenhuollon ja Staen oaaltalouprojet muden oaalhuollon palvelujen rteeretä. Näden tautaelvtyten pohjalta VATT valmtelee haneen loppuraportn. Tutmuhaneen tla uutta valtonouujärjetelmää valmteleva valtovaranmnterön työryhmä, joa harntana muaan hyödyntää tutmutuloa lopullta etytä laateaan. Hanetta rahottvat valtovaranmnterön lä opetumnterö, oaal- ja terveymnterö ja Suomen Kuntaltto. Källä olevaa julaua laadtaan ehdotu uu terveyden- ja vanhutenhuollon valtonouuden määräytymtä oev peraatte eä ytyohtaet rteert, joden peruteella valtonouudet vodaan äytännöä laea. Samalla laadtaan uudet terveyden- ja vanhutenhuollon eä eräden terveydenhuollon oa-alueden tarveertomet, jolla vodaan arvoda terveyden- ja vanhutenhuollon menojen ja palvelujen äytön alueella eroja ja nden ehtytä. Staea on jo uean vuoden ajan laettu tarvevaotuja terveyden- ja vanhutenhuollon menoja. Nätä äytetään yleet yhtenä uunnttelun lähtöohtana ueaa unnaa ja araanhotoprä. Tää tutmuea laadtut uudet tarveertomet orvaavat aemmat vuoden 998 tetohn perutuneet ertomet. Uudet tarveertomet perutuvat ottan Kananeläelatoen (Kela) myöntämtä lääeden ertyorvauoeuta laettuhn aratavuutetohn. Näden aratavuundaattoreden valnta on tehty yhdeä tutmuprofeor Tmo Klauan ana. Tejät Raportt 3/2009 Terveyden ja hyvnvonnn lato
Tutmu terveyden- ja vanhutenhuollon tarve- ja valtonouurteeretä Tvtelmä Unto Hänen, Len Nguyen, Maru Peurnen, Mo Peltola. Tutmu terveyden- ja vanhutenhuollon tarve- ja valtonouurteeretä. Terveyden ja hyvnvonnn lato, Raportt 3/2009. Heln 2009. 58 vua, hnta 7. ISBN 978-952- 245-006-7 Tutmuea laadtaan ehdotu uu terveyden- ja vanhutenhuollon valtonouuden määräytymtä oev peraatte eä ytyohtaet rteert, joden peruteella valtonouudet vodaan äytännöä laea. Lä laadtaan uudet terveyden- ja vanhutenhuollon eä eräden terveydenhuollon oa-alueden tarveertomet. Tutmu ootuu olmeta vaheeta. Enmmäeä vaheea tuttaan, mtä äytettävä olevta potentaalta tarvetejötä parhaten elttävät hodon utannua. Toea vaheea muunnetaan ylötaon tarvetejät untataon tarveertom. Tutmuen enmmänen ja tonen vahe perutuvat ylötaon anetoon. Tällön untataon anetoa äytetään hyvä arvotaea, mten vahtoehtoet mallt tomvat untataolla. Kolmannea vaheea arvodaan, mtä untataon olouhdetejät vauttavat unten terveyden- ja vanhutenhuollon menohn en jäleen, un ylötaon tarvetejät on otettu huomoon. Tutmuea ol äytettävä erttän laajat terveyden- ja vanhutenhuollon palvelujen äyttötetoja ältänyt ylötaon aneto. Se perutu 3 unnata erättyhn tetohn peruterveyden- ja vanhutenhuollon avopalvelujen äytötä oo vuoden 2006 ajalta. Nähn tetohn lättn latohotoa, aumpalveluja ja eroaraanhodon avohotoa oevat äyttötedot Staen reteretä, arauvauututetoa Kelan reteretä eä tetoja Tlatoeuen työääynttlatota ja uolemanyyretertä. Uudet terveyden- ja vanhutenhuollon tarveertomet määräytyvät unnan ä- ja uupuolraenteen, aratavuuden eä ooeonomta aemaa uvaaven tejöden peruteella. Lä valtonouurteerenä ovat auturaennetta uvaava tejä eä aelyy. Lopu ehdotetaan, että unnlle maettava valtonouu ootu ahdeta oata: järjetämoata ja vauttavuuoata. Järjetämoa perutuu laadttuhn valtonouurteerehn, ja vauttavuuoalla ohjataan unten palvelutomntaa ohdennetut terveypolttten tavotteden uuntae. Avananat: palvelujen tarve, valtonouudet, terveydenhuolto, vanhutenhuolto, tarvevaont Raportt 3/2009 Terveyden ja hyvnvonnn lato
Tutmu terveyden- ja vanhutenhuollon tarve- ja valtonouurteeretä Sältö Epuhe... 3 Tvtelmä... 4 Johdanto... 6. Lähtöohdat... 6.2 Nyynen järjetelmä... 7.3 Nyyen järjetelmän arvonta... 8 2 Katau aempn tutmun... 0 3 Tutmuen lähtöohdat ja rajotuet... 2 3. Lähtöohdat... 2 3.2 Rajotuet... 4 4 Valtonouu- ja tarveertomen laadnta... 7 4. Tutmuanetot, palvelujen ryhmttely ja muuttujat... 7 4.. Ylötaon aneto... 7 4.. Kuntataon aneto... 20 4.2 Tutmumenetelmät... 20 4.3 Tarveertomen laatmnen... 2 4.3. Vanhutenhuolto... 2 4.3.2 Terveydenhuolto... 27 4.3.3 Yttäet terveydenhuollon tomnnot... 32 4.4 Vertalua aempn tarveertomn... 36 4.5 Olouhdetejät... 40 4.6 Valtonouuertomen laatmnen... 42 5 Ehdotua valtonouujärjetelmänehttäme... 43 5. Järjetämoa... 43 5.2 Vauttavuuoa... 44 5.3 Kertomen tartamnen... 45 6 Päätelmät... 46 Lähteet... 47 Lte. Analyyeä äytettyjen muuttujen uvau... 49 Lte 2. Tarveertomen laemnen ylöanetota... 53 Lte 3. Kunten valtonouuertomen laemnen... 58 Raportt 3/2009 Terveyden ja hyvnvonnn lato
Tutmu terveyden- ja vanhutenhuollon tarve- ja valtonouurteeretä Johdanto. Lähtöohdat Valtonouujärjetelmän uudtamen tautalla ovat tavotteet, jota on rjattu muun muaa unta- ja palveluraenneuudtuta oevaan lan, halltuohjelmaan ja valtontalouden tartettuhn ehyn 2008 20. Uudtuen päätavotteena on nyytä ynertaemp ja läpnäyvämp rahotujärjetelmä, joa annuta unta taloudelluuteen ja joa e ol eteenä unten raenneuudtulle. Uudtuen reunaehtona on utenn, että ertyryhmen ta poeuellten olouhteden unten aema tulee jatoan turvata. Uudtuen erä onreettnen tavote on raentaa valtonouujärjetelmätä nn anottu yhden puten mall. Tämä tarottaa tä, että oo nyynen oaal- ja terveydenhuollon valtonouu eä merttävä oa opetu- ja ulttuurtomen valtonouudeta (e- ja peruopetu, rjatot, ylenen ulttuurtom eä auaohtaet rahotettu tateen peruopetu) yhdtetään yhde, unnlle erralla maettava valtonouude. Valtonouujärjetelmän een tavote on taata unnlle taloudellet yhtäläet mahdolluudet tuottaa palveluja. Valtonouurteeren ptää hejataa mahdollmman hyvn unten välä eroja palvelutarpea eä olouhtea. Varnaet tarvetejät emer terveydenhuolloa ovat unnan väetön ä- ja uupuolraenne eä aratavuutta uvaavat tejät. Olouhdetejät vauttavat tarvttaven palvelujen tuottamen yöutannun ahdella tavalla. Ennnän yöutannuet vovat olla uurempa unnan yrjäyyden taa. Emer harvaan autua unnaa täytyy palvelutaon turvaame olla tetty henlötö huomattavat penempää väetömäärää oht un theään autua unna. Toe palvelujen panoten hnnoa on eroja unten välllä. Syrjäeudulla joudutaan uen maamaan parempa paloja henlötön aatavuuden turvaame. Toaalta myö pääaupuneudulla utannutao panotejöä (palau- ta ntetö- ym. utannua) vo olla oo maan etaoa oreamp. Palvelutarpeea oleva eroja uvaaven rteeren ptää olla ynertaa ja nden edellyttämät tedot helpot aatava unnttan yleet erättävtä tlatota. Lä rteeren on oltava ellaa, ettevät unnat vo nhn omlla päätöllään uoraan vauttaa. Valtonouujärjetelmän tul myö tuea oaalja terveydenhuollon valtaunnallta trategta ohjauta eä annutaa ja palta unta hyvätä tomnnata uten terveyongelmen ennaltaehätytä, terveyvaututa ja tehoaata tomnnata. Raportt 3/2009 Terveyden ja hyvnvonnn lato
Johdanto.2 Nyynen järjetelmä Nyyeä järjetelmää terveydenhuollon valtonouuden määräytymperutena ovat unnan väetön äraenne ja alle 55-vuotaden työyvyttömyyden peruteella laettu aratavuuerron. Iäraenteen pano on 77 % ja aratavuuertomen pano 23 % terveydenhuollon valtonouuden määräytymperuteta. Koo oaal- ja terveydenhuollon valtonouuden määräytymperuteta terveydenhuollon ouu on 52,5 %, oaaltomen ouu 47 % ja yrjäyyertomen 0,5 % (Tauluo ). Tauluo. Soaal- ja terveydenhuollon valtonouuden määräytymtejöden proenttouudet 2008 Terveydenhuolto Soaalhuolto Iäraenne 40,4 42,6 0 6-vuotaat,9 5,4 7 64-vuotaat 2,3 7,5 65 74-vuotaat 5,8 2,3 75 84-vuotaat 7,5 9,4 Yl 84-vuotaat 3,9 7,9 Saratavuu 2, Työttömyy 2,5 - Työttömyyate,6 - Työttömen luumäärä 0,8 Vammauu 0,5 Latenuojelu,4 Syrjäyy 0,5 Huom. pyörtyten taa ummat evät tämää. Vanhutenhuolto uuluu valtonouutaratelua oaaltomen prn. Tää tutmuea terveyden- ja vanhutenhuoltoa analyodaan eä ereen että yhtenä oonauutena. Nän, että unnat ovat järjetäneet terveydenhuollon ja vanhuten palvelut hyvn er tavon. Vanhuten palvelut vovat uulua oaaltomeen ta terveytomeen ta ne on järjetetty nätä erllenä vanhutenhuollon tomntona. Tämän johdota unten taloutlatota aatavat terveyden- ja/ ta vanhutenhuollon menot evät ole unten een uoraan vertaluelpoa. 65 vuotta täyttäneden määrä vauttaa eä terveydenhuollon (32,6 %) että oaalhuollon (4,5 %) valtonouuteen. Koo oaal- ja terveydenhuollon valtonouuden määräytymperuteta 65 vuotta täyttäneden pano-ouu on 36,8 %. Raportt 3/2009 Terveyden ja hyvnvonnn lato
Tutmu terveyden- ja vanhutenhuollon tarve- ja valtonouurteeretä Kun terveyden- ja vanhutenhuoltoa taratellaan yhdeä, 65-vuotta täyttäneden ouu oo oaal- ja terveydenhuollon valtonouuden määräytymperuteta (ml. yrjäyy) on 72,6 %..3 Nyyen järjetelmän arvonta Nyyjärjetelmää terveydenhuollon valtonouu määräytyy unnan väetön äraenteen ja alle 55-vuotaden työyvyttömyyden peruteella laetun aratavuuertomen muaan. Työyvyttömyyateen valnta johtunee tä, että e oottautu enmmäeä valtonouuperuteta oeneea vuoden 993 anetoon perutuneea tutmuea täreä omaattta eroaraanhotoa ja pyatrta araalahotoa oeva rteer (Hänen ym. 996). Ton tuollon ehdotettn työyvyttömyyden lä rteernä äytettävä myö väetön tulotaoa ummaan palvelumuodoa. Myöhemmää vuoden 998 anetoon perutuneea tutmuea työyvyttömyyate oottautu täreä rteer anoataan omaattea eroaraanhodoa, joa tä uoteltn äytettävä yhdeä muuttoleen ana (Hänen ym. 2000). Nyyjärjetelmän eenen ongelma on, ette e huomo unten auaden terveydenhotoon aamaa muuta julta rahotuta. Tällä on eä tehouu- että oeudenmuauuvautua. Tehouuvautuet johtuvat tä, että unnat ottavat palvelujen järjetämvatuuta toteuttaeaan huomoon anoataan unnalle telleen otuvat utannuet, mutta evät arauvauutuelle ta potlalle otuva utannua. Nyyjärjetelmä e annuta unnalla päätöentejötä tommaan oonauuden annalta taloudellet. Oeudenmuauuden annalta ongelmana on nä, että arauvauutuen autta terveydenhuoltoon anavotuva muu julnen rahotu ja en autta tuettavat palvelut evät jaaudu taaet unten een. Työterveyhuolto ja arauvauutuen autta tuettavat ytyet palvelut orvaavat ottan unten järjetämä palveluja. Työterveyhuollon ja ytyen etorn palvelutarjonta jaautuu alueellet epätaaet. Tämän johdota myö unnallen palvelutarjonnan tarve on alueellet erlata. Tätä taratellaan taremmn ohdaa 3.2. Toen eeen tomvuuongelman muodotaa e, että untaohtaen valtonouuden määrää laettaea äytetään areaa aratavuumttara tällä hetellä an, myö hyvn penn untn. Saratavuuerron on alt unnan penetä oota johtuvalle vuottaelle atunnavahtelulle. Tämän taa aemmaa tutmuea ehdotettn, että penlle unnlle tarvetejät laettan uuremmata väetöpohjata (Hänen ym. 2000). Smulonten muaan unnan väetöpohjan tul mnmään olla 20 000 50 000, jotta eroaraanhodota unnan taloudelle otuva taloudellnen r taaantu ohtuullelle taolle (Hänen ym. 994; Mola 2002). Nää laelma oletettn vuotunen mamutannu potlata oht huomattavat penemmä un mtä araanho- 8 Raportt 3/2009 Terveyden ja hyvnvonnn lato
Johdanto toprt äyttävät allden hotojen utannuten taaamea (yleet 80 000 euroa potlata oht vuodea). Tarvetejöden laemnen uuremmalle väetölle e pota atunnauudeta johtuvaa vuottaten utannuten vahtelun ongelmaa oonaan. Terveydenhuollon nyyten valtonouurteeren ongelma on myö e, ette nä ole mahdollta ottaa huomoon terveypoltta panotua ja nä tapahtuva muutoa. Laadttavat rteert parhammllaann uvaavat olemaa olevaa, perntetä palveluraennetta, joa e välttämättä vataa ajanohtaa ta tulevauuteen uuntautuva terveypoltta panotua. Nyyn valtoneuvoto antaa alentervuottan valton talouarvoetyen yhteydeä oaal- ja terveydenhuollon vomavaroja oevan aetuen, joa määrtellään äryhmen ja aratavuuertomen laennallet arvot. Vuottanen polttnen eutelu äydään lähnnä näden laennallten arvojen (uten äryhmäpanojen) oeelluudeta. Edelleä tutmuea ehdotetut valtonouuden määräytymperuteet laadttn nn, että polttnen eutelu ja päätöenteo olvat enjaet oeneet todella terveypoltta lnjaua (em. vanhutenhuollon, peruterveydenhuollon, pyatran, eroaraanhodon enätä proronta), evätä nnään ten yymy puettuja päätöä uten mtä ovat äryhmttäet laennallet peruteet (Hänen ym. 2000). Lä nyyeä rteertöä on euraava ytyohtaa ongelma: Työyvyttömyyate e ellaenaan uvaa rttävän hyvn palvelutarve-eroja unten välllä. Jo aemmaa vuoden 998 anetoon perutuneea tutmuea työyvyttömyyate oottautu hyvä tarvetejä anoataan omaattea eroaraanhodoa, ton nän tä ehdotettn äytettävä yhdeä muuttoleen ana (Hänen ym. 2000). Nyyä valtonouurteereä aratavuutejän (työyvyttömyyateen) oletetaan olevan lneaaret yhteydeä laennalleen tarpeeeen. Kutenn ummaan aemmaa tutmuea tlatollet tett vttavat hen, että logartmnen funtomuoto ol lneaarta paremp (Hänen ym. 996, 2000). Emer omaattea eroaraanhodoa työyvyttömyyateen jouto ol 0,2 el unnan työyvyttömyyateen avaea 0 %:lla laennallnen tarve avaa 2 %. Logartmen muodon etuna on e, että ertomen tearvon ollea yötä penemp erron e ole herä tarvemuuttujen uurlle muutolle. Nyyen rteertön hyvänä puolena on ynertauu ja e, että unnan on helppo ennaoda terveypalvelujen järjetämeen aamana valtonouuden määrä. Raportt 3/2009 Terveyden ja hyvnvonnn lato 9
Tutmu terveyden- ja vanhutenhuollon tarve- ja valtonouurteeretä 2 Katau aempn tutmun Mona maa jaetaan terveydenhuollon vomavaroja alueelllle palvelujen järjetäjlle (uten erlalle paallhallnnon vranomalle) ta taataan palvelujen rahottajlle (uten vauutuyhtölle) aheutuvaa taloudellta rä äyttäen ertyä vomavarojen jao- ta rntaaurteerejä. Nätä rteeretä on tutttu varn laajat (Rce ja Smth 2000, 2002; Van de Ven ja Ell 2000; Ell 2007). Jaorteeretä äytetään llon, un palvelujen järjetäjen tomntaa rahotetaan aptaatoperaatteella. Kaptaatojärjetelmää palvelujen järjetäjä aa tulona väetön/vauutettujen määrän peruteella. Väetön terveypalvelujen tarve vahtelee huomattavat rppuen ylölltä tejötä (em. ä, uupuol, aratavuu). Tämän taa tutmulla on pyrtty arvomaan mten nämä tejät vauttavat hodon utannun, jotta ne votan mahdollmman oeudenmuaet ottaa huomoon palvelujen järjetäjen rahotuea. Tätä äytetään Yhdyvalloa termä rvaont (r adjutment). Euroopaa ja Kanadaa puhutaan uen tarvevaonnta (need adjutment) ta tarpeeeen perutuvta mauta (needbaed payment). Jao-/taoturteert rppuvat myö terveydenhuollon organonnta ja terveydenhuollolle atetuta tavotteta. Emer verorahottea terveydenhuoltojärjetelmä eeellä jalla on alueellen oeudenmuauuden turvaamnen. Sarauvauutueen perutuva järjetelmä pyrtään taaamaan vauutettujen erlata aratavuuretä aheutuva eroja hodon utannua, jotta votan etää vauutuyhtötä valomata aaataan ja ten välttää erarvouutta läävä erman uornta (Van de Ven ja Ell 2000). Sarauvauutueen perutuva terveydenhuoltojärjetelmä uten Yhdyvalloa ja Hollanna rteeren laadnta on perutunut ylötaon anetohn, oa vauutuyhtöllä on ollut äytettävä tarat tedot vauutettujen hodon utannuta ja aratavuudeta. Verorahottea järjetelmä rteeren laadnta on aemmn perutunut aluetaon analyyehn, oa äytöä e ole ollut ylötaon tetoja. Tätä on utenn pdetty yhtenä tutmuten eeenä rajotteena. Nyyään uotellaan, että myö alueellten jaorteeren laadnta tul enjaet perutua ylötaon anetoon (Rce ja Smth 2002; Dderchen 2004; Gravell ym. 2003). Parhampna terveydenhuollon ylöllnä tarve-/rtejönä on yleenä pdetty ää, uupuolta, terveydentlaa ja ooeonomta aemaa (Ell 2007; Van de Ven ja Ell 2000). Nätä ä ja uupuol on atottu enja, ja ntä on Tällä tarotetaan tä, että vauutuyhtöt pyrvät valtemaan aaaeen tervetä ja penen aratavuurn henlötä ja välttämään arata ja uuren aratavuurn henlötä, joden palvelutarve ja ten myö maettavat orvauet ovat muta uuremmat. 0 Raportt 3/2009 Terveyden ja hyvnvonnn lato
2 Katau aempaan tutmueen yleet pdetty oeudenmuana ja hyväyttävnä rteernä. Ongelma on muodotunut utenn e, että ä- ja uupuolraenne ynään äytettynä on uen oottautunut huono terveydenhuollon utannua elttävä tejä. Tämän taa on muaan pyrtty ottamaan muta tejötä uten ylön aempa hotoutannua, aratavuutta (dagnooella ja nhn perutuvlla luotulla, ta reeptlääeden äytöllä arvotuna), erlaa te raportotuja terveyden ta tomntayvyn ndaattoreta, uolleuutta ja ooeonoma tejötä (Van de Ven ja Ell 2000). Käytännöä näden tejöden muaan ottamta on rajottanut opven anetojen puute. Yleenä uuntauena on ollut lätä rteere än ja uupuolen lä muta tejötä tutmuanetojen parantumen myötä. Raportt 3/2009 Terveyden ja hyvnvonnn lato
Tutmu terveyden- ja vanhutenhuollon tarve- ja valtonouurteeretä 3 Tutmuen lähtöohdat ja rajotuet 3. Lähtöohdat Julten alue- ta paalltaolla järjetettyjen palvelujen utannua ja utannueroja on uen tarateltu n. julen valnnan teoran autta. Ajatuena on, että väetön preferent hejatuvat paalltaon vranomaten järjetämen palvelujen yyntään polttten proeen autta (emer medaantuloten untalaten äänetypäätöten tuloena). Julen valnnan teorata johdettuja malleja on uen ovellettu mm. oulutupalveluhn, paalltaon vranomaten järjetämn vapaa-ajan palveluhn, järjetyenptoon ja turvalluuteen (pol ja palounta). Lähetymtapaa on ovellettu myö Valton taloudellen tutmueuen (VATT) e- ja peruopetuen, penten laten hodon ja ulttuurpalvelujen valtonouuden määräytymperuteta oevaa tutmuea (Lehtonen ym. 2008). Samaa lähetymtapaa e utenaan ole ovellettu terveydenhuoltoon. Ueat lähetymtapaan lttyvät tautaoletuet ovat varn ongelmalla terveypalvelujen annalta (. taremmn Hänen ja Luoma 995). Emer yttäellä unnalla on varn vähän mahdolluua vauttaa eroaraanhodon utannun, jota muodotavat yl puolet terveydenhuollon utannuta. Tätä euraa, että emer verohnnan määrttely tältä pohjalta on ongelmallta. Toaalta terveypalvelujen ältö on vaeammn määrteltävä oulu- ja pävähotopalveluhn verrattuna. Koa terveydenhuolto muodotuu hyvn erlata palveluta (ennaltaehäevät palvelut, peruterveydenhuollon, eroaraanhodon 2 ja vanhutenhuollon palvelut), tuotoen määrttely amalla tavalla un emer opetutomea (oppla) e ole mahdollta. Nyyään lähtöohtana pdetään tä, että terveydenhuollon tuoto tul määrtellä hodettujen potladen peruteella, jollon muaan tul ottaa a potlaan tetyn terveyvavan taa aamat palvelut (peruterveydenhuolto, lääeet, eroaraanhoto) oo hotoetjun aana. Tällä hetellä anetoja nän määrtellytä hodetuta potlata on olemaa van muutamata potlaryhmätä. Potlaryhmät ovat huomattavat heterogeenempä un emer peruoulun opplaat ta pävähodoa olevat lapet, mnä vuo hedän palvelutarpeena määrttely pelätään än peruteella e ole mahdollta. Edellä manttujen terveydenhuollon ertyprteden taa ulomanen terveydenhuollon orvaurteeretä oeva tutmu e ole perutunut paalltaon 2 Somaatten eroaraanhodon tuottetuea äytetty DRG-ryhmttely ältää nyyellään non 500 erlata tuotetta. 2 Raportt 3/2009 Terveyden ja hyvnvonnn lato
3 Tutmuen lähtöohdat ja rajotuet vranomaten palvelujen yynnän mallntameen, vaan lähnnä terveypalvelujen ylötaon yynnän, äytön ja utannuten mallntameen. Paallhallnnon määrttelemän palvelutarjonnan vautua on pyrtty utenn ottamaan huomoon (vaomaan) mallnnuea. Korvaurteeretä oevan tutmuen eeenä tavotteena on ollut pyrmy oeudenmuauuteen palvelujen äytöä ja äyttömahdolluua. Palvelujen tarve määräytyy eeet ylöllten tejöden peruteella, mnä taa tutmua on etetty näden tejöden analyontn. Mallnnuea on hyödynnetty terveytalouteteellä terveypalvelujen yyntämalleja (Hänen 992). Mallntamen lähtöohtana on myö e, ette olouhdetejötä voda arvoda, elle ylöllä tarvetejötä oteta amalla huomoon. Tämä tutmu ootuu olmeta vaheeta: ) Tuttaan ylötaolla, mtä untataon tedota aatavta potentaalta tarvetejötä parhaten elttävät hodon utannua. 2) Muunnetaan ylötaon tarvetejät untataon tarveertom. 3) Tuttaan olouhdetejötä untataon tarveertomen peruteella. Tutmuen enmmänen ja tonen vahe perutuvat ylötaon anetoon. Kuntataon anetoa äytetään hyvä arvotaea, mten er ylötaon tejät vauttavat tarveertomn untataolla. Kolmannea vaheea arvodaan, mtä untataon olouhdetejät vauttavat unten terveyden- ja vanhutenhuollon menohn en jäleen, un ylötaon tarvetejät on otettu huomoon. Tutmuea hyödynnetään er anetoja ten, että er tejöden vautua arvodaan äyttäen ana parhata äytettävä oleva anetoja. Ylöanetoa äytetään pernteen alue-/unta-aneton jata ylöllten tarvetejöden arvonna. Ylöaneton avulla pytytään uoraan arvomaan ylöllten omnauuen ja palvelujen äytön vältä rppuvuutta, un taa unta-anetolla rppuvuutta vodaan arvoda van epäuorat. Ylöanetoa havattava ylön omnauuen (em. ä, oulutu, aratavuu) ja palvelujen äytön välnen uhde on todellempaa un untataon aggregodun aneton peruteella arvotava vataava uhde 3. Ylöaneton avulla vodaan paremmn välttää eologta harhaa: aggregoduta anetota etmodut tuloet hejatavat eä ylötaon tejötä (oeutettuja tarvetejötä) että aempen vuoen uluea tehtyjen päätöten tuloena yntynetä palveluraenteta, tarjontaolouhteta eä araaloden, terveyeuten ja vanhuten hotolatoten tuottavuueroja ( e oeutettuja tejötä ). Näden eottaven tejöden huomoon ottamnen johtaa mon- 3 Ylö- ja untataon anetojen eroja vo heman arroden uvata euraavat. Ylötaon anetoa on Helngtä äytettävä vajaat 570 000 havantoa ja Suomualmelta runaat 9 600 havantoa el yhteenä vajaat 580 000 havantoa. Kuntataon anetoa ummatan unnata on äytettävä van y havantoa el yhteenä a havantoa. Kuntataon anetoa helnläten ja uomualmelaten palvelujen äyttöä ja utannua uvaa y luu, unnan väetön palvelujen äytön ja utannuten earvo. Ylötaon anetota on aatava teto joaen auaan palvelujen äytötä ja utannuta. Raportt 3/2009 Terveyden ja hyvnvonnn lato 3
Tutmu terveyden- ja vanhutenhuollon tarve- ja valtonouurteeretä mutan eonometrn menetelmn (. em. Gravell ym. 2003). Kauaaluu on todellempaa ylöanetoa un unta-anetoa, mä parantaa rteeren läpnäyvyyttä ja uottavuutta eä mahdolltaa ynertaempen ja helpommn ymmärrettäven analyymenetelmen äytön. Ylöaneton äyttöä puoltaa myö e, että äytettävä olevat untataon utannu- ja äyttötedot ovat puutteella. Emer erlata terveyden- ja vanhutenhuollon organonttavota johtuen äytettävä olevta tlatota e aada unnttan vertaluelpota tetoa ereen terveyden- ja vanhutenhuollon utannuta. Vanhutenhuollon avopalveluta e velä ole aatavlla erteltyä utannutetoa. Lä ata unnta äytettävä ovat van unten nettoutannuet, oa unnat maavat untayhtymlle pelätään oman mauouutena (lman aaamauja). Myö untayhtymen erlaet untalautuäytännöt vähentävät utannutetojen vertaluelpouutta. Aemma tarverteeretä oenea tutmua (Hänen ym. 996, 2000) on ä- ja uupuolraenne otettu huomoon laemalla en ä- ja uupuolryhmttäet utannupanot ylötaon anetota uten hotolmoturetertä ja terveydenhuollon väetötutmuta (vrt. Hujanen 2004). Tällön aluetaon 4 tedolla tehdyn analyyn tavotteena ol arvoda, mtä tejät ä- ja uupuolraenteen lä tul ottaa huomoon tarverteerenä. Seltettävänä tejänä äytettn ä- ja uupuolvaotujen palvelujen äyttöä ja nhn perutuva laennalla utannua. Samaa menettelyä on ovellettu myö mua maa tehdyä tutmua (Carr-Hll ym. 994; Gravell ym. 2003). Aluetaon anetoja on äytetty van, ette ylötaon anetoja ole ollut äytettävä (Dderchen 2004). 3.2 Rajotuet Tää tutmuea terveyden- ja vanhutenhuollon valtonouurteeretä pytytään analyomaan aempaa monpuolemmn. Slt valttuun lähetymtapaan lttyy erätä täretä rajotua, jota pyrtään ottamaan huomoon rteeren äytäntöön oveltamta oeva uotua (luu 5). Analyy perutuu palvelujen todelleen äyttöön ja ten nyyn palveluraenten. Tällön oletetaan, että palvelujen äyttö on tehoata el äytöä olevat vomavarat ovat jaautuneet tarpeen (utannu-vauttavuuden) ja oeudenmuauutavotteden muaet (o. optmaalet). Tällä tavon valttavn rteerehn lttyvät annuteet evät alta on välttämättä tue terveypolttten tavotteden toteutumta evätä tomalan valtaunnallta trategta ohjau- 4 Aluetaon analyy tehtn untataon anetolla, joa penet lähunnat ol yhdtetty non 0 000 auaan yö. Lä myöhemmää vuoden 998 tetohn perutavaa tutmuea uurmmat aupungt ol jaettu oa-aluen (Hänen ym. 2000). 4 Raportt 3/2009 Terveyden ja hyvnvonnn lato
3 Tutmuen lähtöohdat ja rajotuet ta. Krteert evät palte untaa hyvätä (utannu-vauttavata) tomnnata ja hyvtä terveytulota, vaan annutavat untaa panotamaan pemmnn arauen jälhotameen ennaltaehäyn jata. Oeudenmuauutavotteden toteutumen annalta valttuun lähetymtapaan lttyy ahdenlaa rajotteta. Mäl terveypalvelujen äyttö uhteea tarpeeeen e ole jaautunut oeudenmuaet väetöryhmen een, e hyvlläään palvelujen äyttöön perutuvlla rteerellä pytytä vähentämään erarvouutta. Tämä vodaan joan määrn ottaa huomoon mm. tarverteeretä valttaea (Hauc ym. 2005). Tehtävä on haateellemp, jo palvelujärjetelmällä pyrtään taottamaan myö väetöryhmttää terveyeroja. Vmeaaten tutmuten muaan tuloryhmttäet erot terveydenhuollon tomenpten etettävä olevaa uolleuudea ovat Suomea lääntyneet vuona 992 2003 (Arffman ym. 2007). Terveyerojen taaamea on ye vertaaleta oeudenmuauudeta, jona muaan erlaea ooeonomea aemaa oleva henlötä tul ohdella er tavon. Tällön valtonouurteereä tul panottaa alempn ooeonomn ryhmn uuluvn hmn ohdtuva palveluja ja tomenptetä, jolla tehoammn edtetään hedän terveyttään. Terveydenhuollon aanavanen julnen rahotu (unnat, arauvauutu) vauttaa unten tarpeeeen ja mahdolluun järjetää terveypalveluja ja annutaa utannuvatuun välttelyyn. Kaanavanen rahotu vähentää unnan tarvetta panotaa terveypalveluhn ellaa palvelua, joa ytyet ja julet palvelut ovat toaan orvaava el ubttuutteja. Ytyet ja unnallet hammalääärpalvelut ovat tyyppemer toaan orvaavta palveluta. Kunnaa, joa on runaat ytytä hammalääärpalvelujen tarjontaa, unnallten hammalääärpalvelujen äyttö on vähäempää, mä näyy äätönä unnan terveymenoa. Sama utannuvautu on työterveyhuollon palvelulla, jota vähentävät terveyeuen avopalvelujen äyttöä ja tä autta unnan terveymenoja. Toaalta aanavaella rahotujärjetelmällä on tapumu lätä unnan terveymenoja nä palvelua, joa ytynen ja julnen tomnta täydentävät toaan el ovat totena omplementteja. Tällaa ovat on emer ytylääärpalvelut. Ytyet lääärpalvelut ovat pääon erolääärpalveluja (em. gyneologa, lmätaudt, pyatra). Ne on täydentävät ja on orvaavat unnalla palveluja. Ytylääär hotaa potlaana mahdollmman ptälle te, mutta uen lähettää potlaana jatotutmueen eroaraanhotoon julelle etorlle. Ytylääärääynnn maavat potla ja arauvauutu, un taa eroaraanhotoon lähetettävän potlaan hodon maaa potlaan otunta. Tutmuten muaan ytylääärpalvelujen äyttö lää unnan terveymenoja (Järvö ja Luoma 999). Kaanavanen rahotu aheuttaa myö epäelvyyä lato- ja avohodon rajapnnaa ja annutaa rtämään utannua toen tomjan maettava. Saraala- ja otaraalahodoa olevat potlaat aavat lääeenä mautta araa- Raportt 3/2009 Terveyden ja hyvnvonnn lato 5
Tutmu terveyden- ja vanhutenhuollon tarve- ja valtonouurteeretä lalta (unta maaa), mutta otaraanhodoa ta muua avohodoa olevat potlaat maavat lääeenä te (arauvauutu orvaa oan ta oonaan). Kahden rahotuanavan ongelmat ovat lääntyneet, un marnolle on tullut uua allta lääetä. Lääehodon utannuvatuuta oevat menettelyt vahtelevat unnata toeen ja jopa unnan ja tomntayön ällä. Vahtelevat äytännöt mertevät tä, että potlaat ovat erarvoea aemaa rppuen hedän aununnataan (Huttunen 2008). Tedot arauvauutuen orvaamta palveluta on aatava ylö- ja untataolla luuun ottamatta työterveyhuoltoa. Teto työterveyhuollon palvelujen äytötä on aatava yrtyen otpaan muaan, mutte työntejän ja palvelujen äyttäjän otpaan muaan. Työterveyhuoltoa oeven tetojen aamnen untaohtaet ol hyvn täreää, oa non olmanne työäten avohodonpalvelujen äytötä tapahtuu työterveyhuolloa. Työterveyhuollon palvelujen tarjonta ja äyttö jaautuvat alueellet epätaaet (Klavu ym. 2008). 6 Raportt 3/2009 Terveyden ja hyvnvonnn lato
4 Valtonouu- ja tarverteeren laadnta 4 Valtonouu- ja tarveertomen laadnta 4. Tutmuanetot, palvelujen ryhmttely ja muuttujat 4.. Ylötaon aneto Tutmuea ol äytettävä erttän laajat terveyden- ja vanhutenhuollon palvelujen äyttötetoja vuoden 2006 ajalta ältänyt ylötaon aneto. Tutmuta varten erättn 3 unnata (Epoo, Heln, Joenuu, Jyväylä, Kemjärv, Kota, Kuopo, Kuuamo, Oulu, Por, Rao, Suomualm, Vantaa) ylötaon tetoa peruterveyden- ja vanhutenhuollon avopalvelujen äytötä vuodelta 2006. Lä oottn Staen reteretä edellä mantua unna vuonna 2006 auneden latohotoa, aumpalveluja ja eroaraanhodon avohotoa oevat äyttötedot eä Kelan reteretä arauvauututetoa (mm. teto ertyorvaun oeuttavta arauta). Nämä anetot täydennettn Tlatoeuen työääyntretern tedolla (mm. työttömyy, työyvyttömyy, oulutu, tulot, perheraenne, aummuoto) vuodelta 2006. Lä anetoja täydennettn analyyä tarvttavlla Tlatoeuen uolemanyyretertä aadulla uolnuuautta ja -vuotta oevlla tedolla vuolta 2006 ja 2007. Tlatoeu te tutmueen valttujen unten auata (3.2.2005 tlanne) väetöehon muaet a otota: toen alle 65-vuotata 5 ja toen 65 vuotta täyttänetä 6 Molemmta otoeta potettn ne henlöt, joden vuoden 2006 aummuoto ol tuntematon ta jota evät olleet unnan vanaa auata. Yl 64-vuotaat oo vuoden latohodoa olleet ällytettn utenn anetoon. Tutmuanetota potettn a vuoden 2006 aana uolleet henlöt. Terveypalvelujen äytön lopullea tutmuanetoa ol 298 43 alle 65-vuotata henlöä (non 20 % em. unten väetötä) ja vanhuten palvelujen lopullea anetoa 76 682 yl 64-vuotata henlöä. Henlöden palvelujen äyttöä tarateltn päväohtaet vuoden 2006 enmmäetä pävätä vuoden vmeeen pävään at. Nän votn elmnoda päälleäen palvelujen äytön mahdolluu (emer henlö e vo olla amaan aaan terveyeuen vuodeoatolla ja vanhanoda) ja määrttää joaelle henlölle palvelujen äytötä aheutuneet utannuet. Palvelujen utannuna äytettn valtaunnalla yöutannua (Hujanen ym. 2008). Eroaraanhodon ja terveyeuten lyhytaaen (alle 2 vuoroautta) vuodeoa- 5 Otoen oo ol 265 468, non 20 % valttujen unten 0 64-vuotata. 6 Otoen oo ol 80 864, non 40 % valttujen unten 65 vuotta täyttänetä. Raportt 3/2009 Terveyden ja hyvnvonnn lato 7
Tutmu terveyden- ja vanhutenhuollon tarve- ja valtonouurteeretä tohodon utannuna äytettn vuoden 2006 FullDRG -ryhmttelyllä HUS:n vuoden 2006 anetolla määrtettyjä utannupanoja ja oo maan emäärää hotojaoutannua (vrt. Peltola ym. 2009). Tällä tavalla määrtetyt utannuet evät ole palvelujen todella tuotantoutannua, vaan ne ovat laennalla utannua. Nän meneteltäeä tuottavuudeta johtuvat erot evät vauta utannun. Koonauudeaan äytetty tutmuaneto uvaa hyvn palvelujen äyttöä ja oveltuu hyvn arvotaea tä, mten er tejät vauttavat palvelujen äytötä aheutuvn uhteelln utannun. Tää tutmuea varnaa valtonouurteeretä arvodaan ereen terveyden- ja vanhutenhuollolle. Lä laadtaan tarverteert terveydenhuollon täremmlle tomnnolle (Tauluo 2). Nden peruteella vodaan laea tomntoohtaet tarveertomet, joden avulla unten ja alueden palvelujen äyttöä ja utannua oevat vertalutedot vodaan yhdenmuataa ja ten parantaa vertalujen luotettavuutta. Krteert laadtaan tomnnottan palvelujen ällön peruteella. Palvelujen ällöllnen luottelu eroaa joan määrn emer unten taloutlatoa äytettävätä hallnnolleta luotueta. Jälmmänen uvaa menoja en muaan, mten palvelutuotanto on äytännöä organotu unna. Emer vanhuten palvelujen hallnnollnen organont vahtelee unnttan uuret. Se vo olla oa oaaltonta ta terveytonta, tenänen tomala ta ntegrotu muhn tomntohn. Nän ollen unten taloutlatota aatavat unten terveydenhuollon ta vanhutenhuollon meno- ja tomntatedot evät ole unten välllä vertaluelpoa. Tauluo 2. Palvelujen ällöllnen ryhmttely (ulua ouu terveyden- ja vanhutenhuollon oonamenota).. Vanhutenhuolto (22 %) Vanhanodt, muu ympärvuoroautnen palveluaumnen, palvelutalot, otpalvelu, othoto. Terveyeuten ptäaahoto (65 vuotta täyttäneet) ja vanhuten otaraanhoto 2. Terveydenhuolto (78 %) Ilman terveyeuten 65 vuotta täyttäneden ptäaahotoa ja vanhuten otaraanhotoa 2. Somaattnen eroaraanhoto (4 %) Saraanhotopren, ytyten palvelutuottajen ja erolääärjohtoten terveyeuten eroaraanhoto (vuodeoato- ja pollnatomnta) 2.2 Pyatra ja melenterveytyö (0 %) Saraanhotopren pyatran tomnta, unten melenterveytomtot ja melenterveyäynnt eä terveyeuten vuodeoatojen alle 65-vuotaat pyatrlla päädagnooella hodetut potlaat 2.3 Terveyeuten avohoto (9 %) Lääär- ja hotajaäynnt (ml. laboratoro ym. tomenpteet), neuvolatomnta, ehäevä työ, jne. pl. vanhuten otaraanhoto 2.4 Terveyeuten vuodeoatohoto (4 %) Ilman vanhuten ptäaahotoa, pyatrten potladen hotoa ja terveyeuten erolääärjohtota tomntaa 2.5 Hammahoto (2 %) Huom. pyörtyten taa ummat evät tämää. 8 Raportt 3/2009 Terveyden ja hyvnvonnn lato
4 Valtonouu- ja tarverteeren laadnta Tlatollea analyyä äytetyt muuttujat on uvattu tauluoa 3. Saratavuutta oevat muuttujat on muodotettu Kelan retertä ertyorvattavn lääen oeuttavta arauta. Analyyn muaan otettav arau valttn ellaa utannulta allta ananaraua, joden entyvyyttä ertyorvauretertä vodaan luotettavat arvoda. Yhtä luuun ottamatta valtut araudet ovat ellaa, joa ertyorvauen peruteena on arau eä lääe. Anoataan dementaa ertyorvauen peruteena on myönnetty oeu Alzhemern taudn hodoa äytettävn lääen. Tauluo 3. Tlatollea analyyä äytetyt muuttujat ) Seltettävä muuttuja Laennallet palvelujen äytön utannuet auata oht Selttävät muuttujat Potentaalet tarvemuuttujat Suupuol Iä ä vuoden 2005 lopua (. taremp ryhmttely tulotauluota) Syntymävalto Suom, Eurooppa, Aaa, Afra, Amera, muu ta tuntematon Ädnel uom, ruot, muu Kanalauu Suom, muu Koulutu oren uortettu tutnto vuoden 2005 lopua Tulot auntounnan äytettävä olevat tulot vuonna 2006 Pääaallnen tomnta vuoden 2005 lopua Svlääty vuoden 2005 lopua Työyvyttömyy työyvyttömyyeläe vomaa vuoden 2005 lopua, ä alle 55 vuotta Saratavuu Kelan ertyorvauoeu vomaa vuoden 2006 aana, euraava orvauluoa (Kelan arau-numero): Dabete (03) Eplepa () Pyoot (2) Sydämen vajaatomnta (20) Reuma (hajapeäeet deudotaudt, reumaattet nveltulehduet) (202) Keuhoatma (203) Verenpanetaut (205) Sepelvaltmotaut (206) Sydämen rytmhäröt (207) Haavanen pauuolentulehdu ja Crohnn taut (208) Dementa (tarn, donepetl, rvatgmn ja muut Alzhemer-lääeet) (307) Syövät (5, 6, 7, 28, 30) Neurologet taudt (MS, Parnonn taut) (09, 0) Kuolleuu amana (2006) ta euraavana vuonna (2007) Ahtaat aumnen Yn aumnen Kontrollmuuttujat Ytyen etorn palvelujen äyttö eä reeptlääeden äyttö Reeptlääeden utannuet vuoden 2006 aana Ytylääärääynten utannuet (pl. hammalääärääynnt) ja ytyen tutmuen ja hodon utannuet vuoden 2006 aana Ytyen hammahodon utannuet vuoden 2006 aana ) Muuttujen taremp uvau on etetty ltteeä. Raportt 3/2009 Terveyden ja hyvnvonnn lato 9
Tutmu terveyden- ja vanhutenhuollon tarve- ja valtonouurteeretä 4..2 Kuntataon aneto Kunta-aneton tedot on erätty pääon Tlatoeuen Alta-tetoannata. Ertyorvattavn lääen oeuttavn henlöden luumäärätedot perutuvat Kelan tetohn. Lä unta-anetoa on hyödynnetty Hujaen ym. (2008) laema unten tarveertoma ja terveyden- ja vanhutenhuollon menotetoja. Analyy on tehty vuoden 2008 untajaon muaella untaluotuella. Kanuun ja Ahvenanmaan unnat, Vöyr-Maamaa ja Aaa on jätetty olouhdetejöden taratelun ulopuolelle. Kunta-anetoa äytetään unten tarveertomen laemeen eä olouhdetejöden arvontn (. ohta 4.5). 4.2 Tutmumenetelmät Tlatollea analyyä noudatettn euraavaa tutmutrategaa. Perumallen utannufuntot etmotn alu yvaheella PNS-regreomalllla, jona tuottamat ertomet ovat helpot tulttava. Alan rjalluu vttaa hen, että uura anetoa PNS etmont tuottaa yhtä luotettava tuloa un monmutaemmn tulttava olevat etmontmenetelmät (em. yletetty lneaarnen mall ja avahenen mall) (Ell 2007). Perumallen etmont alotettn arvomalla en tä, mllä tavalla ä- ja uupuol votan ottaa parhaten huomoon. Tällön arvotn erlaa ä- ja uupuolryhmttelyjä. Lähtöohtana ol e, että ä ja uupuol ovat eeä tejötä, joden tul ana ältyä tarverteerehn. Toea vaheea muaan otettn eä tlatollten että ällöllten rteeren peruteella ellaet tejät, jota parhaten oveltuvat tarverteere. Toen vaheen malln raentamnen perutu ueden muuttujen yhdtelmen tarateluun. Tlatollna rteerenä äytettn etmoduta malleta aatujen ertomen tlatollta mertevyyttä ja uuruutta eä mallen eltyatetta. Koa tutmuanetoa ol neljä untatyyppä, lähdettn tä, että joaen valtun rteern tul olla tlatollet mertevä joaea neljää untaotteea 7 ereen etmodua mallea. Sällöllllä rteerellä tarotetaan tä, että elttävän muuttujan valntaa vodaan perutella eä aemmalla tutmutedolla että äytännön oemuella. Lä elttävän muuttujan tul olla ellanen, että en arvot ovat helpot aatavlla untaohtaet. Valtun malln elttäven muuttujen ertomen heryyttä arvotn ällyttämällä malln ontrollmuuttuj ytyen etorn äyttöä uvaava muuttuja (. Tauluo 3). Kolmannea vaheea etmotn mall, johon älty muta tlatollet mertevä muuttuja, jota e atottu votavan ällyttää tarverteer. Lopul- 7 Kuntaotteet: ) Heln; 2) Epoo ja Vantaa; 3) Kuopo ja Oulu; 4) Joenuu, Jyväylä, Kemjärv, Kota, Kuuamo, Por, Rao, Suomualm. 20 Raportt 3/2009 Terveyden ja hyvnvonnn lato
4 Valtonouu- ja tarverteeren laadnta let mallt etmotn panottamalla untaotteta en peruteella, mten nden atottn hejatavan oo maan väetöä. Tällön pääaupuneudun otteden pano määräyty uoraan nden ouudella oo maan väluvuta (otteen pano = 0,07; otteen 2 pano = 0,080), Kuopon ja Oulun oletettn hejatavan muta yloptoaraalaaupuneja (otteen 3 pano = 0,4) eä muden 8 unnan muuta maata (otteen 4 pano = 0,698). Käytöä oleva aneto hejataa hyvn pääaupuneudun unta ja huonoten penä aupuneja ja maalaunta, jota edutvat 8 untaa (Joenuu, Jyväylä, Kemjärv, Kota, Kuuamo, Por, Rao ja Suomualm). Kaa etmodua mallea otettn heteroedatuu huomoon laemalla muuttujen ertomen evrheet äyttäen Whte n etmaattora. Valtun malln hyvyyttä ja heryyttä arvotn uealla tavalla. Yhtenä eeenä lähtöohtana heryyanalyyä ol e, mten er mallt vauttavat äytännöä malleta aatujen erronetmaatten peruteella laettavn unten tarveertomn. Tällön tautalla on ajatu, ette rteere välttämättä tarvte ottaa ellaa täretä utannua elttävä tejötä, joa unten välllä e ole merttävä eroja. Tarveertomet laettn ten, että unn malln tuottama erron normeerattn aen unten väetöpanotettuun earvoon. Lopullen malln valnnaa otettn huomoon myö e, mten malln peruteella votn laata untaohtanen tarveerron. Valttuun malln otettn muaan van elttävä muuttuja, jolla ol utannua läävä vautu. 8 4.3 Tarveertomen laatmnen 4.3. Vanhutenhuolto Vanhutenhuollon utannuet olvat emäärn 2 560 euroa 65 vuotta täyttänyttä oht. Tauluoa 4 on etetty vanhutenhuollon utannua elttävä malleja. Pelätään ä- ja uupuolraenne elttävät non 0 % unten väletä utannuvahteluta. Kun malln lätään uu vanhuten aratavuutta uvaavaa tejää eä 80 vuotta täyttäneden vläätyä uvaava muuttuja, nouee malln eltyate 6 %:n. Kun tähän malln lätään velä uolleuu euraavana vuonna muuttuja, nouee malln eltyate lähe 9 %:n. Saatujen erronetmaatten peruteella vuoden 2007 tammuua uolleen henlön utannuet 8 Tähän ol a yytä. Ennnän ertomen negatvnen vautu a aaan en, että joan mallea mall tuott negatva ennuteta jollen henlölle, mä ellaenaan vttaa huonoon malln pefontn. Toe menetelmä, jolla ylötaon ertomet muunnettn untataon rteere, ol ynertaemp, un muuttujalla ol utannua läävä vautu. Koa lähe a elttävät muuttujat olvat aluoaa (dummy) muuttuja, votn muuttujen ertomen vautuet muuttaa potv vahtamalla referenmuuttujaa. Referenarvon vahtamella e ole vaututa malln tlatolln omnauun. Raportt 3/2009 Terveyden ja hyvnvonnn lato 2
Tutmu terveyden- ja vanhutenhuollon tarve- ja valtonouurteeretä ovat non 8 000 9 euroa oreammat un vuoden 2007 lopua eloa olleen henlön utannuet. Tauluo 4. Vanhutenhuollon etmonttuloa Muuttuja Mall. Pelätään ä- ja uupuol Mall 2. Suoteltu mall Mall 3. Suoteltu mall + lääeutannuet Mall 4. Suoteltu mall ja uoleman läheyy Kerron t-arvo Kerron t-arvo Kerron t-arvo Kerron t-arvo Vao 640 2,05 7 5,47 38 9,25 4682 3,09 Iä ja uupuol (ref: alle 75-vuotaat) Iä 75-84, nanen 2835 24,74 260,7 292,44 207 0,85 Iä 75-84, me 688 3,05 966 7,7 09 8, 666 5,45 Iä 85-, nanen 0744 32,69 6998 8,6 6982 8,62 637 7,25 Iä 85-, me 87 4,24 607 0,73 6020 0,78 4995 9,00 Dabete 534 3,53 776 4,99 382 2,55 Eplepa 432 7,84 4285 8,5 3878 7,5 Pyoot 5925 3,29 6032 3,56 577 3,0 Sydämen vajaatomnta 04 3,84 29 4,7 68 2,30 Dementa 6479 7,08 687 7,88 693 6,4 Neurologet taudt Reeptlääeden utannuet Kuollut vuonna 2007 E nama oleva 80 vuotta täyttänyt Eloaolouuaudet vuonna 2007 4263 6,97 4729 7,68 3786 6,38 338 4,9 328 4,9 2955 3,58-0,39-7,03 4503 5, -354-3,04 Seltyate (R 2 ) 0,04 0,6 0,64 0,86 Mall F(4, 76677) = 486,44 F(, 76670) = 232,88 F(2, 76669) = 25,07 F(3, 76668) = 20,95 Root MSE 8505,8 8228,3 826,2 808,5 9 Eloaolouuaudet vuonna 2007 muuttuja on oodattu ten, että e aa arvon, jo henlö on uollut vuoden 2007 tammuua ja arvon 3, jo henlö on eloa vuoden 2007 lopua. Tällön näden ahden henlön utannuten erotu on 354 + 4 503 ( 354 ) = 8 043 euroa. 22 Raportt 3/2009 Terveyden ja hyvnvonnn lato
4 Valtonouu- ja tarverteeren laadnta Tuloten muaan Kelan orvaamat ääntyneden henlöden reeptlääeden utannuet vähentävät vanhutenhuollon utannua (Tauluo 4, Mall 3). Malln muaan lääeutannuten lääntymnen 0 eurolla vähentää unnan vanhutenhuollon utannua non 4 eurolla. Tämä johtunee tä, että lääeutannua on van avohodoa olevlla ja vanhutenhuollon utannuet ovat allemmat latopotlalla, joden lääehodon utantaa unta. Lääeutannu muuttujan ällyttämnen malln e paljonaan muuttanut muden elttäven tejöden ertoma. Alutava analyyeä ottalouen tulot oottautuvat täreä ja tlatollet mertevä utannua elttävä tejä. Tulojen vautu vuoden 2006 vanhutenhuollon utannun ol negatvnen. Tämä johtuu ennen aea tä, että pentuloten r joutua latohotoon on uurtuloa uuremp, mä on havattu myö aemmaa tutmuea (Hänen ym. 2008). Vanhuten latohodoa ja ottan myö avopalvelua palvelumaut ovat tulodonnaa, joten pentuloet muodotavat unnlle uuremman taloudellen ratteen un uurtuloet, jota maavat oreampa aaamauja. Valtettavat unnttan e ole aatavlla yl 64-vuotaden henlöden auntountaohtaa tuloja. Koa oulutu ja tulot lttyvät läheet tona ja tedot vanhuten oulutueta ovat aatava unnttan, ällytettn analyyn myö vähän oulutettujen ouu yl 64-vuotata muuttuja. Tämä muuttuja näytt läävän utannua ertyet yl 84-vuotalla. Kuntataolla oulututao on raportotu anoataan yl 64-vuotalle yhteenä, mutta e ereen tätä vanhemma äluoa. Tämän taa oulututaoa e ollut mahdollta ällyttää uoteltavaan vanhutenhuollon malln. Tehtyjen analyyen peruteella päädyttn uottelemaan tarvetejöden laatmta mallta 2 (Tauluo 4), johon uuden arautejän lä ältyy e-nama oloa uvaava muuttuja. Jälmmäen muaan ottamta vodaan perutella llä, että yn aumen on uen todettu läävän vanhupalvelujen tarvetta. Valtettavat yn auven vanhuten utannua e voda uoraan arvoda, llä uur oa vanhutenhuollon utannuta ohdentuu pyyvät latoa olevlle, jolle yn aumen määrttely e ole yelttetä. Kunnttan aatavlla ovat tedot yn auven määrtä perutuvat latohodon ulopuoleen väetöön. Mäl latoa olevat rnnatettan ynauv, palt ynauven ouuteen perutuva rteer unta, joa uuremp oa vanhuta on pyyvää latohodoa. E-nama oleven ouuden atottn parhaten hejatavan yn aumta 0 ntä ylötaon analyyä tlatollet mertevä tulleta muuttujta, jota ol aatava untaohtanen teto. Muuttujan vautu tul elvmmn en vanhemma äluoa. 80 vuotta täyttäneden äluoa jouduttn valtemaan, oa vlääty on unnttan aatavlla tällä äryhmttelyllä. Va- 0 Muuttuja ältää namattomen, leen ja eronneden lä myö avoltoa ja muua e avollea uhteea toten ana auvat yl 79-vuotaat. Raportt 3/2009 Terveyden ja hyvnvonnn lato 23
Tutmu terveyden- ja vanhutenhuollon tarve- ja valtonouurteeretä a uoleman läheyy muuttuja parantaa malln eltyatetta ja uoleman vautu utannun on merttävä, e tä uotella rteer en mahdollten arveluttaven annutnvaututen taa. Tauluoa 5 eä uvoa 2 on tarateltu tä, mten er mallen peruteella laetut tarveertomet orrelovat untataon anetoa vuonna 2006 (vuoden 2008 untajaon muaan). Havataan, että pelätään än ja uupuolen peruteella laetut tarveertomet poeavat melo paljon uotellun malln muata ertomta. Toaalta lääeutannuten läämnen ontrollmuuttuja e äytännöä juuraan muuta unnttaa tarveertoma. Väetöpanotetut orrelaatoertomet ovat heman panottamattoma orrelaatoertoma uurempa. Mallen tuottamat tarveertomet vahtelevat enemmän penä un uura unna. Tauluo 5. Vanhutenhuollon er mallen peruteella laettujen unnttaten tarveertomen orrelaatoertomet (. Tauluo 4) Mall Mall 2, uotu Mall 3 Mall 4 Mall,000 0,873 0,857 0,936 Väetö- Mall 2, uotu 0,797,000 0,999 0,985 panotettu orrelaato Mall 3 0,777 0,999,000 0,980 Mall 4 0,890 0,976 0,969,000 Panottamaton orrelaato Arvomme myö tä, una herä uotellun malln muanen unnttanen tarveerron on lle, mtä otteeta (unnta) tehdyllä malllla tarveerron on laadttu (Tauluo 6). Valtuta panotetuta anetota laadttu tarveerron orrelo vahvat eä oo panottamattomata anetota (panottaa lähnnä pääaupuneutua) että yttätä otteta laadttujen tarveertomen ana (. ohta 4.2). Enten muta poeavat otteeta 2 (Epoo ja Vantaa) laadtut tarveertomet, mutta tällön penmlläänn orrelaatoertomet ovat erttän oreat (0,96). Nän ollen näyttä ltä, ettevät unnttaet tarveertomet rpu tä, mnä otteen anetota ne on laettu. 24 Raportt 3/2009 Terveyden ja hyvnvonnn lato
4 Valtonouu- ja tarverteeren laadnta Malln 2 tuo ottama tarvee erron,6,5,4,3,2, 0,9 0,8 0,7 0,6 0,6 0,7 0,8 0,9,,2,3,4,5,6 Malln tuottama tarveerron Kuvo. Vanhutenhuollon tarveertomet unnttan, mallt ja 2 (Tauluo 4) Malln 2 tuo ottama tarvee erron,6,5,4,3,2, 0,9 0,8 0,7 0,6 0,6 0,7 0,8 0,9,,2,3,4,5,6 Malln 4 tuottama tarveerron Kuvo 2. Vanhutenhuollon tarveertomet unnttan, mallt 2 ja 4 (Tauluo 4) Raportt 3/2009 Terveyden ja hyvnvonnn lato 25
Tutmu terveyden- ja vanhutenhuollon tarve- ja valtonouurteeretä Tauluo 6. Vanhutenhuollon uotellun malln* er otteta laettujen ertomn perutuven unnttaten tarveertomen orrelaatoertomet Panotettu oo aneto Panottamaton aneto Panotettu oo aneto Panottamaton aneto Ote Ote 2 Ote 3 Ote 4,000 0,999 0,997 0,980 0,999 0,999 Väetöpanotettu 0,999,000 0,996 0,977 0,999,000 orrelaato Ote 0,996 0,992,000 0,99 0,993 0,995 Ote2 0,973 0,966 0,988,000 0,972 0,977 Ote 3 0,997 0,998 0,987 0,956,000 0,998 Ote 4 0,997,000 0,989 0,964 0,997,000 Panottamaton orrelaato *Tauluo 4, mall 2 Etmoduta regreomalleta aatujen ertomen peruteella vodaan joaelle unnalle laea ennutetut menot, jota vodaan äyttää valtonouuden perutena. Tällön utenn oletetaan, että aatujen ertomen arvot pyyvät vaona ja laetut utannuet ovat oeta ja uvaavat maan emäärää utannua auata oht. Tää tutmuea äytöä oleva ylöaneto oveltuu utenn parhaten uvaamaan er tejöden uhteellta mertytä, e nnään muuttuja oeva aboluutta euromäärä. Tämän taa ertomet on muutettu uhteell pano, jota evät ole aboluutta euromäärää arvoja ja ten ne ovat helpot laettava er vuolle, un oo maan emääräet utannuet auata oht tedetään. Tämä tarottaa, ette uhteella utannupanoja tarvte joa vuo etmoda uudelleen, jotta valtonouuertomet vodaan laea. Oletuena on, että er tejöden uhteellet panot pyyvät amona vuodeta toeen eptällä aavälllä. Tauluoa 7 on etetty tauluon 4 uotellun malln 2 peruteella laetut utannupanot vanhutenhuollon palvelulle. Kun tedetään unn väetöryhmän ouu yl 64-vuotaata väetötä, vodaan unnan tarveerron laea ertomalla väetöouu panolla: Tarveerron = 0,07 65 74-vuotaat/yl 64-vuotaat + +,305 e-nama olevat 80 vuotta täyttäneet/yl 64-vuota väetö. Käytännöä panot on laettu euraavat (. Lte 2). En tehdään regreoanalyy lman vaotermä ällyttämällä malln myö referennä äytetty ä/uupuol-luoa (emer alle 75- vuotaat tauluon 4 malla 2). Tämän jäleen laetaan regreomallta aatujen ertomen panotettu earvo. Panona äytetään uhunn muuttujaan uuluven henlöden ouutta henlöden oonamäärätä anetoa. Emer alle 75-vuotata panotetaan alle 75-vuotaden ouudella yl 64-vuotata. Lopullnen pano laetaan ertomen uhteella panotettuun earvoon. Menetelmä tuottaa vuoden 2006 anetolla unnttaen tarveertomen, joa on ama un mallta 2 (Tauluo 4) aatujen ertomen peruteella laettu tarveerron. 26 Raportt 3/2009 Terveyden ja hyvnvonnn lato
4 Valtonouu- ja tarverteeren laadnta Ltteeä 2 on etetty tarveertomen laemnen emerunnalle Kuuamo ytyohtaet. Tauluo 7. Vanhutenhuollon uotellun malln* utannupanot Muuttuja Kutannupano Iä 65-74 0,07 Iä 75-84, nanen 0,595 Iä 75-84, me 0,473 Iä 85-, nanen 2,98 Iä 85-, me 2,573 Dabete 0,222 Eplepa,78 Pyoot 2,464 Sydämen vajaatomnta 0,433 Dementa 2,694 Neurologet taudt,773 E nama oleva 80 vuotta täyttänyt,305 *Tauluo 4, mall 2 4.3.2 Terveydenhuolto Terveydenhuollon utannuet olvat anetoa emäärn 240 euroa heneä oht. Myö terveydenhuolloa ää ja uupuolta oevat muuttujat elttävät varn vähän unten vältä utannuvahtelua (Tauluo 8). Meten ja naten välllä utannueroja ol mertevät van 8 39-vuotaden äryhmää, joa mm. ynnytyten taa naten utannuet ovat elvät meten utannua uuremmat (non 400 euroa). Alle -vuotaden utannuet ovat myö elvät oreammat un hetä vanhempen laten utannuet. Saratavuumuuttujen ja työyvyttömyyden eä ooeonomten tejöden muaan ottamnen malln paran eltyatetta huomattavat. Kun uolleuu ol malla muana, nou malln eltyate 0 %:ta %:n. Vuoden 2007 alua uolleen henlön utannuet olvat 8 900 euroa uuremmat un vuoden 2007 lopua eloa olleen henlön utannuet. Ueat potentaalta tarvetejötä (uten tulot, analauu) evät tulleet tlatollet mertev. Päädymme uottelemaan malla, johon än ja uupuolen, 3 aratavuutta uvaavan muuttujan ja työyvyttömyyden lä ältyy myö huono oulutu, työvoman ulopuolnen väetö (e-työä oleva muuttuja) eä yn auvat (Tauluo 8, Mall 2). Koulutu muuttujan ottamnen muaan perutuu tlatollten rteeren ohella hen, että orea oulutu on ueden tutmuten muaan yhteydeä hyvään terveyteen ja ten lttyy penempään palvelutarpeeeen. On todennäötä, ettevät äytöä olevat aratavuutejät uvaa rttävät pal- Raportt 3/2009 Terveyden ja hyvnvonnn lato 27
Tutmu terveyden- ja vanhutenhuollon tarve- ja valtonouurteeretä Tauluo 8. Terveydenhuollon etmonttuloa Muuttuja Mall. Pelätään ä ja uupuol Mall 2. Suoteltu mall Mall 3. Suoteltu mall + lääeden ja ytyten palvelujen äyttö Mall 4. Suoteltu mall + uolemanläheyy Kerron t-arvo Kerron t-arvo Kerron t-arvo Kerron t-arvo Vao 589 22,87 57 6,26 43 5,77 7777 4,7 Iä 0 674 7,56 798 8,65 746 8,0 799 8,66 Iä -7 79 5,48 258 6,20 249 5,9 260 6,29 Iä 8-39, nanen 384,68 44 3,03 386 2,07 46 3, (ref: Iä 8-39, me) Iä 40-64 62 8,24 246 7,26 226 6,3 238 7,03 Iä 65-74 806 25,32 509 6,6 464 5,45 466 5,69 Iä 75-84 42 29,79 2203 5,64 232 4,92 985 4,42 Iä 85-6658 9,2 4474 2,53 4430 2,4 3665 0,06 Dabete 708 0,43 506 8,07 648 0,24 Eplepa 439 6,02 303 5,33 365 5,80 Pyoot 4654 4,6 4375 2,77 4633 4,60 Sydämen vajaatomnta 257 5,39 26 5,3 877 4,74 Reuma 2008 9,08 772 7,39 934 8,79 Keuhoatma 754 8,2 57 4,86 723 7,90 Verenpanetaut 433 5,60 32 3,53 425 5,54 Sepelvaltmotaut 58 7,53 070 6,8 2 7,32 Sydämen rytmhäröt 05 3,69 069 3,58 034 3,5 Haavanen pauuolentulehdu 475 5,27 300 4,66 474 5,3 ja Croh- nn taut Dementa 290 6,69 2607 5,75 2692 6,29 Syövät 4768 3,05 4338 0,9 3990 4,56 Neurologet taudt 49 4,8 3457 3,68 4332 2,9 Työyvytön alle 55-58 7,47 353 5,84 557 7,4 vuota Huonoten oulutettu 297 6,8 304 6,33 283 5,9 yl 9-vuota (ref: oulutettu ta alle 20-vuota) E työä oleva 296 0,07 28 9,30 28 9,58 (ref: työllet) Yn auva 360 8,62 356 8,55 329 7,99 Reeptlääeden 0,3 2,28 utannuet Ytylääärnpalot 0,54 7,25 ja tutmu- ja hoto- palot Ytyten hammalääären -0,54-7,22 palot Kuollut vuonna 2007 952 2,04 Eloaolouuaudet -585-4,08 vuonna 2007 Seltyate (R 2 ) 0,048 0,0 0,07 0,2 Mall F(7, 298405) = 245,5 F(24, 298388) = 3,3 F(27, 298385) = 22,6 F(26, 298386) = 24,2 Root MSE 564,2 507,7 4999,9 4985,9 28 Raportt 3/2009 Terveyden ja hyvnvonnn lato