Lampakannevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus sekä toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Evijärvi

Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 197/2012/1 Dnro LSSAVI/195/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012 ASIA HAKIJA Lampakannevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus sekä toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Evijärvi Vapo Oy PL 22 40101 Jyväskylä VIRANOMAISIA KOSKEVA MERKINTÄ Ympäristölupavirastot on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristölupavirastoissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastolle, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. HAKEMUS Vapo Oy on 28.12.2009 Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Lampakannevan 49,3 ha:n suuruisen uuden alueen turvetuotantoon Evijärven kunnassa. Lampakanneva sijaitsee noin 10 km Evijärven taajamasta etelään. Lisäksi hakija on pyytänyt lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi/lansi

2 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Toiminta Lampakannevan alueella ei ole aikaisempaa ympäristölupaa tai siihen rinnastettavia päätöksiä. Tuotantoalue sijoittuu kokonaisuudessaan Vapo Oy:n omistuksessa olevalle tilalle Lampakka 1 (052-402-7-16). Ympäristöministeriön 23.5.2005 vahvistamassa Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa ei ole tuotantoaluetta koskevia aluevarauksia. Lampakanneva sijaitsee kaavan turvetuotantovyöhykkeellä tt-1, jota koskevan suunnittelumääräyksen II mukaan valuma-aluekohtaisesti ja paikallisesti on otettava huomioon, että turvetuotannon mahdollisesti aiheuttama kokonaiskuormituksen kasvu ei vaaranna vesistöjen luontoarvoja. Koko Etelä- Pohjanmaan maakuntaa koskevan suunnittelumääräyksen I mukaan turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Tuotantoalueesta noin 2 km:n etäisyydellä sijaitsee Haapajärvi, jonka ympäristössä on voimassa rantayleiskaava. Järven rannoilla on sekä pysyvää että loma-asutusta ja kaavassa on useita aluevarauksia uusille lomaasunnoille. Yleiskuvaus toiminnasta Lampakannevan suunniteltu tuotantoala aumat mukaan lukien on 49,3 ha. Myös auma-aloilla oleva turve tuotetaan. Alueella on kolme tuotantolohkoa. Tuotantoalueen tukikohta sijaitsee lohkojen 2 ja 3 välissä. Alueen länsireunalla sijaitsee lohkoihin 1 ja 2 rajautuva 3,7 ha:n pintavalutuskenttä. Pääosin ojittamattoman suoalueen kuntoonpanotyöt suoritetaan tiestön rakentamisen ja puuston poiston jälkeen seuraavassa järjestyksessä: eristysojat ja paloaltaat, vesiensuojelurakenteet, lasku- ja kokoojaojat ja reunaja sarkaojat. Kuntoonpanovaihe kestää 1-3 vuotta, josta ojitustyöt puolesta kahteen vuoteen. Turvetta tuotetaan kesäkaudella noin 30-50 tuotantopäivänä. Alueella tuotetaan jyrsinpolttoturvetta ja osin ympäristöturvetta mekaanisella kokoojavaunulla tai toisioerottimella varustetulla imuvaunulla keräiltynä. Keskimääräinen vuosituotanto on noin 24 000 m 3 päätuotetta jyrsinpolttoturvetta. Energiaturpeen pääkäyttöpaikkoja ovat Pietarsaaressa ja Kokkolassa olevat voimalaitokset. Ympäristöturve toimitetaan lähiympäristöön kuivikkeeksi, kompostointiin, lietteen imeytykseen ja maanparannukseen.

Tuotantovaihe kestää arviolta 20-30 vuotta päättyen noin vuonna 2040. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti. Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet poistetaan. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen esimerkiksi metsittäminen tai viljely. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut, päisteputkipidättimet ja padottavalla rakenteella sekä pintapuomilla varustettu laskeutusallas sekä pintavalutuskenttä. Kuivatusvedet kootaan pumppausaltaaseen, josta ne johdetaan laskeutusaltaan kautta pintavalutuskentän jako-ojaan. Jako-ojasta vedet johdetaan penkereeseen asennettavien putkien avulla pintavalutuskentälle. Vedet johdetaan pintavalutuskentälle pumppaamalla ympärivuotisesti. Pintavalutuskentän pinta-ala (3,7 ha) on 6,9 % sen valuma-alueesta (53,5 ha). Kenttä on ojittamatonta suota. Kentällä tehdään pengerrykset ja muut tarvittavat toimenpiteet sen toimintakyvyn varmistamiseksi. Tuotantoalueen kuntoonpano- ja tuotantovaiheen vuosittaiset päästöt on arvioitu perustuen Pöyryn (2009) selvityksessä Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi YVA-hankkeissa ja ympäristölupahakemuksissa esitettyihin Etelä-Suomen alueen pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden keskimääräisiin ominaiskuormitusarvoihin. Hakijan arvio Lampakannevan kuntoonpano- ja tuotantovaiheen vuosittaisista brutto- ja nettopäästöistä kiintoaineen ja ravinteiden osalta on seuraava: 3 Vuosikuormitus Kiintoaine kg/a Kok.P kg/a Kok.N kg/a Kuntoonpanovaihe 1. vuosi Kuntoonpanovaihe seuraavat vuodet Bruttopäästö 2105 23 864 Nettopäästö 1188 15 666 Bruttopäästö 1404 16 576 Nettopäästö 792 10 450 Tuotantovaihe Bruttopäästö 1062 12 432 Nettopäästö 594 8 324 Pöly, melu ja liikenne Kesän tuotantokaudelle ajoittuvat keräily ja aumaus sekä talvikaudelle keskittyvä lastaus ovat pölyävimpiä työvaiheita, koska niiden aikana kuivaa turvetta liikutellaan korkeussuunnassa. Tutkimustulosten sekä laskeumamittausten perusteella tuotannon pölyämisen aiheuttama viihtyvyyshaitta

Varastointi ja jätteet ulottuu avoimessa maastossa noin 500 m etäisyydelle. Yli 1 000 m päässä tuotantoalueesta turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa. Kasvillisuuden, erityisesti puuston, on todettu tehokkaasti vähentävän pölyn kulkeutumista tuotantoalueiden ympäristöön. Nykyaikaisella toisioerottimella varustetulla imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla pölyäminen on melko vähäistä myös kuormausvaiheessa. Hakijan mukaan Lampakannevan läheisyydessä ei ole asutusta, johon voisi kohdistua pölyhaittoja. Ympäröiville metsämaille kulkeutuvasta turvepölystä ei ole haittaa. Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Tuotannon aiheuttama melu vastaa maatalouden harjoittamisesta aiheutuvaa melua ja kuormauksen aiheuttama melu liikennemelua. Melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa noin 30 50. Tuotantopäivinä ja turvetta kuormatessa melu voi kuitenkin olla ympärivuorokautista. Turvetuotantoalueiden melututkimusten perusteella avomaastossa melutasot voivat ylittyä meluisimmilla työvaiheilla hetkellisesti 500 m etäisyydellä, mutta puuston on todettu vaimentavan ääntä siten, että meluvaikutus jää 100-200 metriin. Muualla vastaavanlaisissa kohteissa tehtyjen selvitysten perusteella Lampakannevan tuotannosta aiheutuva melu ei aiheuta valtioneuvoston päätöksellä annettujen äänitasojen ohjearvojen ylityksiä. Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella (lokahuhtikuu) keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Vuosittainen toimitus vastaa noin 200 rekan ajosuoritetta. Ympäristöturpeita toimitetaan ympäri vuoden tilausten mukaan. Toimitus tapahtuu tuotantoalueen tiestöä ja olemassa olevia metsäautoteitä pitkin Taipaleentielle ja edelleen teitä 7411 ja 63 sekä valtatietä 68 pitkin Pietarsaaren ja Kokkolan suuntaan. Turvekuljetusten lisäksi alueella on kevyttä liikennettä ja satunnaisesti muuta raskasta liikennettä. Urakoitsija säilyttää polttoaineitaan siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja valittu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on 3000-5000 l. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin 22 000 l. Alueella samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle 15 000 l. Säiliöitä täydennetään tuotantokauden aikana kulutuksen mukaan. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä noin 150 l sekä muita voiteluaineita noin 33 kg. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Tuotannossa syntyy jäteöljyjä 150 l, kiinteää öljyjätettä 25 kg, akkuja 7 kg, sekajätettä 1 m 3, aumamuovia 1,2 t ja rautaromua 100 kg. Urakoitsijat toimittavat jäteöljyn, muut ongelmajätteet ja sekajätteen erityisille jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin, joista paikallinen jäteyrittäjä toimittaa ne asianmukaiseen jätelaitokseen. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle kierrätykseen. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan niille osoi- 4

tetuilla varastoalueilla. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Hakemussuunnitelman liitteenä olevassa kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmassa on selvitetty kantojen ja muun puuaineksen, kivien, kivennäismaiden sekä lietteiden määriä, käyttöä ja ympäristövaikutuksia. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakijan arvion mukaan alueelle suunnitellut vesienkäsittelyrakenteet ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Suunniteltu tuotantoalue sijaitsee Lampakannevan suoalueella, Evijärven kunnan Haapajärven kylässä noin 10 km Evijärven taajamasta etelään. Alue on reunaosiltaan metsäojitettu, ja keskiosiltaan ojittamaton ja kasvillisuudeltaan muuttumaton. Karttatarkastelun perusteella hankealue on kauttaaltaan suon tai metsän ympäröimä. Lähin kartalle merkitty asuinrakennus sijaitsee noin 620 m:n etäisyydellä alueen pohjoispuolella. Taajempaan asutukseen on matkaa muutama kilometri. Pellot ovat sijoittuneet lähimmän rakennuksen ympäristöön, lähimmillään noin 220 m:n päähän tuotantoalueen reunasta. Alueen itäpuolella noin 3,5 km:n etäisyydellä on ohjeellinen moottorikelkkailun runkoreitti. Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole yleisiä ulkoilu- tai virkistysalueita. Noin 2 km:n päässä hankealueesta pohjoiseen sijaitsevan Haapajärven itärannalle on kaavoitettu kaksi lähivirkistysaluetta. Noin 900 m:n päässä hankealueesta kaakkoon sijaitsee Niivilänniityn 62,2 ha:n turvetuotantoalue. Noin 10 16 km:n etäisyydellä luoteessa sijaitsevat Porrasnevan, Saarennevan sekä Heinämaan Räiniönnenvan turvetuotantoalueet. Lampakannevalla tehdyn kasvillisuusselvityksen mukaan suolla esiintyy yleisesti muurainta ja karpaloa ja suon virkistyskäyttöarvot ovat paikallisesti merkittäviä. Suoalueen luonne marjastus- ja metsästysmaana muuttuu kunnostustöiden johdosta. Kunnostus- ja tuotantotoiminnan aikana metsästys estyy. Tuotantokauden ulkopuolella metsästys on mahdollista. Hakijan arvion mukaan toiminta ei vaikeuta alueen paikallista elinkeinotoimintaa, joka perustuu suurelta osin maa- ja metsätalouteen. 5

6 Luontoselvitys Tuotantoalueen pohjoispuolella noin 8,5 km:n etäisyydellä sijaitsee Valmosannevan Natura-2000 -verkostoon kuuluva soidensuojelualue sekä alueeseen liitetty linnustollisesti arvokas Jokisuunlahti (FI1000016). Tuotantoaluun eteläpuolella noin 4,5 km:n etäisyydellä sijaitsee Rasiahonkankaan soidensuojelualue (SS0100297) ja noin 5 km:n etäisyydellä Vuorenkurun kallioalue (KA0100193). Lampakannevan kasvillisuutta on selvitetty 124 ha:n alueelta 23.6.2009 sekä 19.8.2009 tehdyillä maastokäynneillä. Kasvillisuusselvityksen mukaan ojittamattomat suotyypit edustivat pääosin karuja saranevoja tai lyhytkortisia ja kalvakoita nevoja sekä nevarämeitä. Uhanalaisista suotyypeistä selvitysalueella esiintyi oligotrofista lyhytkorsinevaa, kalvakkanevaa, suursaranevaa, sararämeitä, korpirämeitä, lyhytkorsirämeitä sekä sarakorpi- ja sararämemuuttumia. Uhanalaisia tai harvinaisia kasvilajeja ei suolla tavattu. Suomen kansainvälisistä vastuulajeista tutkimusalueella esiintyi vaaleasaraa, jota havaittiin sararämeellä Pikkujärvien itäpuolella. Suon pohjoisosassa sijaitsee pienistä lammista koostuva Pikkujärvien pienvesistö, joka on vesilain 1 luvun 15 a :n mukainen kohde, sekä linnustollisesti merkittävä kohde. Pikkujärvet jäävät suunnitellun hankealueen keskelle, tuotantolohkojen 1 ja 2 väliin. Tuotantoalue on lähimmillään noin 20 metrin päässä Pikkujärvistä. Lampakannevan linnustoa on kartoitettu 124 ha:n alueelta 26.5.2009 ja 23.6.2009 tehdyillä maastokäynneillä. Kartoituslaskennassa tavattiin 83 pesivää lintuparia 31 lintulajista. Suolla yleisin lintulaji oli metsäkirvinen. Valtakunnallisesti uhanalaisia lajeja esiintyi alueella viisi (käki, tuulihaukka, kaakkuri, pensastasku, kivitasku), EU:n lintudirektiivin liitteessä 1 mainittuja lajeja seitsemän (laulujoutsen, teeri, kurki, kapustarinta, liro, kalasääski, kaakkuri) ja Suomen kansainvälisiä linnustonsuojelun erityisvastuulajeja kymmenen lajia (laulujoutsen, teeri, kurki, liro, valkoviklo, kuovi, pikkukuovi, telkkä, haapana, tavi). Pikkujärvien ympäristössä havaittiin 11 lajia eri luokitusten mukaisista arvokkaiksi luokitelluista lintulajeista. Suolla sijaitsee kalasääsken pesäpuu, joka on luonnonsuojelulain 39 :n nojalla suojeltu kohde. Pesäpuu sijoittuu hankealueen keskelle, tuotantolohkojen 1 ja 2 väliin. Kartoituslaskennassa vahvistettiin kalasääsken pesintä pesäpuussa. Hakijan arvion mukaan hankkeella ei pitkän etäisyyden vuoksi ole vaikutuksia Valmosannevan ja Jokisuunlahden suojelualueiden luonnonarvoihin. Suunnitelmassa on hakijan mukaan huomioitu tuotantolohkojen 1 ja 2 väliin jäävien Pikkujärvien lammikoiden säilyminen johtamalla tuotantoalueen itä- ja länsipuolelta tuotantoalueen ulkopuolisia vesiä alueelle. Kalasääsken tekopesän ympärille on jätetty suoja-aluetta noin 150-200 m. Hakijan arvion mukaan toiminnasta ei aiheudu haitallisia vaikutuksia Pikkujärville tai lintujen esiintymiselle.

7 Pohjavesialueet Hankealuetta lähin pohjavesialue, Käyriäisjärvi (I-luokka), sijaitsee Lampakannevan itäpuolella, noin 4 km:n etäisyydellä suoalueesta. Hakijan arvion mukaan hankkeella ei pitkien etäisyyksien vuoksi ole vaikutuksia lähimpiin pohjavesialueisiin tai talouskaivojen veden laatuun ja määrään. Vesistö Vesistö ja sen tila Lampakannevan sijaitsee Purmojoen vesistön (46) Kerttuanjärven valumaalueella (46.06) ja siellä Paalasenjärven alueella (46.062). Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentältä laskuojaa 1 pitkin suon itälaidassa kulkevaan metsäojaan ja edelleen Siumosanojaan ja sitä pitkin Haapajärven Siumosanlahteen. Haapajärvestä vedet laskevat reittiä Järvenoja Ruuhijärvi Norijoki Kerttuanjärvi. Osittain samaa purkuvesistöä kuormittavat ennestään Heinämaan Räiniönnevan turvetuotantoalue, joka laskee kuivatusvedet noin 10,5 ha:n alalta Saukkopuron kautta Kerttuanjärveen, Saarennevan turvetuotantoalue, joka laskee kuivatusvedet noin 65 ha:n alalta Särkisenjärven kautta Kerttuanjärveen, sekä Porrasnevan turvetuotantoalue, joka laskee kuivatusvedet noin 44,2 ha:n alalta Sieppispuron ja Keskijoen kautta Kerttuanjärveen ja noin 94 ha:n alalta Pietilänpäkin kautta Norijokeen ja edelleen Kerttuanjärveen. Purmonjoen vesistö on voimakkaasti muun muassa maa- ja metsätaloudesta, haja-asutuksesta ja turvetuotannosta aiheutuvien ravinne- ja kiintoainepäästöjen kuormittama ja maaperän happamuus heikentää vesistön tilaa erityisesti vesistön alaosalla. Purmonjoki on luokiteltu ekologiselta tilaltaan huonoksi ja kemialliselta tilaltaan hyvää huonommaksi. Ylempänä vesistöalueella sekä Norijoen, Kerttuanjärven että Haapajärven ekologinen tila on arvioitu tyydyttäväksi ja kemiallinen tila luokiteltu hyväksi. Alla on tarkasteltu yksityiskohtaisemmin Lampakannevaa lähimmän purkuvesistön (Siumosanoja, Haapajärvi) tilaa ja virtaamia. Siumosanojasta on otettu hakijan toimesta ennakkotarkkailunäytteitä vuonna 2009. Veden kiintoainepitoisuus oli näytteissä keskimäärin 10 mg/l, kokonaistyppipitoisuus 850 ug/l ja kokonaisfosforipitoisuus 70 ug/l. Haapajärven vedenlaatua on ympäristöhallinnon Hertta-tietokannan mukaan tutkittu (pisteestä 7029374-3321367) vuosina 1964-2003. Vuoden 1991 jälkeen tarkkailukohteena on ollut lähinnä järven happitilanne. Käytettävissä olevan tiedon perusteella matalan Haapajärven vesi on ruskeaa ja erittäin humuspitoista (väriluku 130-400 mgpt/l). Humuspitoisuuden vuoksi myös rautapitoisuudet ovat järvivedessä korkeita (476-5 020 µg/l) ja vesi on lievästi hapanta (ph 5,4 6,4). Vuosien 1983-1991 kokonaisfosforipitoisuuden (30-89 µg/l) ja a- klorofyllipitoisuuden (11-32 µg/l) perusteella vesi voidaan luokitella reheväksi. Kokonaistyppipitoisuudet (549-1790 µg/l) ovat hyvin ruskeille humusvesille tyypillisiä. Tarkkailuvuosina vedenlaatu ei ole Haapajärvessä merkittävästi muuttunut.

Siumosanojan valuma-alueen ala kuivatusvesien laskuojan kohdalla on noin 6,0 km 2 ja laskussa Haapajärveen noin 7,7 km 2, josta hankealue muodostaa noin 6,4 %. Haapajärven valuma alueen pinta-ala järven luusuassa on noin 21,0 km 2. Arvioidut virtaamat edellä mainituissa kohdissa on esitetty alla. Virtaama-arviot perustuvat Alajärvellä sijaitsevan Suomen ympäristökeskuksen Kurejoen virtaamamittausaseman seurantatietoihin. 8 Virtaamatilanne (m 3 /s) Siumosanoja kuivatusvesien laskuojan kohdalla Siumosanoja laskussa Haapajärveen Haapajärven luusua Keskialivirtaama 0,001 0,002 0,004 Keskivirtaama 0,048 0,062 0,168 Keskiylivirtaama 0,473 0,608 1,660 Kalasto ja kalastus Haapajärvenkylän osakaskunnan yhdyshenkilöltä saadun tiedon mukaan purkuvesistössä harjoitetaan kotitarve- ja virkistyskalastusta. Saaliit koostuvat pääasiassa hauesta, ahvenesta, lahnasta, mateesta ja kirjolohesta. Kalataloushallinnon istutusrekisterin mukaan Haapajärveen on istutettu kirjolohta vuoden 2000 kesäkuussa. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Ravinne- ja kiintoainepitoisuuksien nousua Siumosanojassa ja Haapajärvessä on hakemuksessa tarkasteltu keskivirtaamatilanteessa. Hakijan arvio fosfori, typpi- ja kiintoainepitoisuuksien noususta Siumosanojassa kuivatusvesien laskuojan kohdalla, Siumosanojan laskussa Haapajärveen sekä Haapajärven luusuassa on esitetty seuraavassa: Pitoisuuden nousu Kok. P µg/l Kok. N µg/l Kiintoaine mg/l Siumosanoja kuivatusvesien laskuojan kohdalla kuntoonpanovaihe 1.ojitusvuosi 9,9 440 0,8 kuntoonpanovaihe seuraava vuosi 6,6 297 0,5 tuotantovaihe 5,3 214 0,4 Siumosanoja laskussa Haapajärveen kuntoonpanovaihe 1.ojitusvuosi 7,7 340 0,6 kuntoonpanovaihe seuraava vuosi 5,1 230 0,4 tuotantovaihe 4,1 166 0,3

9 Pitoisuuden nousu Kok. P µg/l Kok. N µg/l Kiintoaine mg/l Haapajärven luusua kuntoonpanovaihe 1.ojitusvuosi 2,8 126 0,2 kuntoonpanovaihe seuraava vuosi 1,9 85 0,1 tuotantovaihe 1,5 61 0,1 Ympäristöriskit Hakijan arvion mukaan laskennallisten ravinne- ja kiintoainelisäyksien perusteella hankealueen kuivatusvesillä ei todennäköisesti ole normaalissa tilanteessa merkittävää vaikutusta Haapajärven tilaan tai veden käyttöön. Haapajärven vesi on jo nykyisellään hyvin ravinnepitoista ja laskennalliset pitoisuuslisäykset ovat hakijan mukaan yliarvioita. Hakijan esityksen mukaan Lampakannevan turvetuotannon päästöjen vaikutuksia ei voida erottaa muista kuormitusta aiheuttavista tekijöistä, kuten maa- ja metsätalous ja asutus. Hoito- ja kalatalousmaksuvelvoitteelle ei hakijan mielestä siten ole perusteita. Vesienhoitosuunnitelma Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoidon yleisenä tavoitteena on vesistöjen vähintään hyvän tilan saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä. Purmonjoen vesistöalueella tilatavoitteiden määräaikoja on kuitenkin usean vesimuodostuman osalta siirretty. Haapajärven, Norijoen ja Kerttuajärven osalta tavoitteeksi on asetettu hyvän tilan saavuttaminen vuoteen 2021 mennessä, sillä vesistöjen ongelmana on rehevyys ja odotettavasti ulkoisen kuormituksen vähentäminen ei välittömästi näy niiden ekologisessa tilassa. Lampakannevan purkuvesistö kuuluu Luodon-Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelmaan. Ohjelman tavoitteena on muun muassa fosforikuormituksen vähentäminen 40 %:lla nykyisestä (67 t/a) ja typpikuormituksen vähentäminen 40 %:lla nykyisestä (1000 t/a) toimenpideohjelman alueella. Turveturvetuotannon osalta tavoitteeksi on asetettu fosforipäästöjen vähentäminen 50 %:lla nykyisestä (1,2 t/a) ja typpipäästöjen vähentäminen 25 %:lla nykyisestä (35 t/a). Ensisijaisiksi toimenpiteeksi on esitetty virtaaman säädön ja pintavalutus- tai kasvillisuuskenttien käyttöä kuivatusvesien käsittelyssä. Lisäksi turvetuotannon sijaintia tulisi ohjata jo ojitetuille alueille tai tuotannossa olevien alueiden yhteyteen ja erillisten turvetuotantoalueiden yhteisvaikutukseen kiinnittää entistä enemmän huomiota. Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Työmaan pelastussuunnitelma toimitetaan pelastusviranomaisille. Pelastusviranomaiset

tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan ympäristökeskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovastuuvakuutus. 10 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailua esitetään toteutettavaksi hakemuksen liitteenä 9 olevan tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tarkkailu voidaan tehdä osana Vapo Oy:n läntisen Suomen turvetuotantoalueiden yhteistarkkailua. Suunnitelma sisältää käyttötarkkailun jonka tarkoitus on tuottaa kirjattua taustatietoa toiminnoista ja niiden ajoittumisesta sekä toimintaolosuhteista. Päästötarkkailu suoritetaan pintavalutuskentän alapuoliselta mittapadolta. Vesienkäsittelyrakenteiden puhdistustehoa tarkkaillaan ottamalla näytteitä ennen käsittelyä ja sen jälkeen. Vesistötarkkailu keskitetään Haapajärveen. Erillistä kalatalous- ja pohjaeläintarkkailua ei esitetä tehtäväksi. Myöskään pöly- ja melutarkkailuun ei arvioida olevan aihetta. Korvaukset Hakija arvion mukaan hankkeen toiminnoista ei aiheudu korvattavaa tai kompensoitavaa haittaa. Toiminnan aloittamislupa HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakijalla on tarve kuntoonpanon nopeaan aloittamiseen hakemusta koskevalla alueella, koska käytössä olevista turvevaroista on nykyisellään puutetta ja turpeen kysyntä on talousalueella pysyvää. Hakija esittää viiden tuhannen (5 000,00) euron vakuutta, joka voidaan asettaa omavelkaisena takauksena. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Evijärven ja Lappajärven kunnissa 18.6. 19.7.2010 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 23.6.2010 Järviseudun Sanomissa. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta, Pohjanmaan elinkeino-, liiken-

ne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Evijärven kunnalta sekä Evijärven ja Lappajärven kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta. 11 Lausunnot 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue Lampakannevalta on tehty kasvillisuus- ja pesimälinnustoselvitys kesällä 2009. Selvitykset on laadittu asianmukaisesti, menetelmät ja tulokset on kuvattu riittävän seikkaperäisesti ja selvityksessä on arvioitu kohteen luonnonsuojelullista arvoa. Selvitys antaa varsin hyvän kuvan suon luontoarvoista. Selvityksessä ei ole esitetty arviota suon merkityksestä muutonaikaisena levähdyspaikkana. Tällainen selvitys ja arvio olisi kuitenkin tärkeä lisätieto arvioitaessa suon merkitystä luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta. Hakemuksen puutteena on pidettävä myös sitä, että alueelta ei ole selvitetty uhanalaisten hyönteisten, kuten perhosten esiintymistä, sillä soilla elää varsin paljon uhanalaisia ja harvinaisia perhosia. Alajärveltä noin 45 km:n päästä on tavattu harvapuustoiselta rämeeltä myös erittäin uhanalaista ja erityisesti suojeltavaa rämeristihämähäkkiä, jonka esiintyminen hankealueellakin olisi tämän vuoksi tullut selvittää. Selvitysten perusteella Lampakanneva sijoittuu voimakkaasti ojitetulle vyöhykkeelle ja on seudun harvoja vesitaloudeltaan pääosin ojittamattomia soita, mikä näkyy mm. kasvillisuuden rakennepiirteissä. Suurin osa tutkimusalueen (124 ha) pinta-alasta on ojittamatonta ja kasvillisuudeltaan muuttumatonta. Muuttumia ja ojikkoja on noin viidenneksellä (24 ha). Uhanalaisia suotyyppejä selvitysalueella esiintyy yhteensä reilut 63 ha eli yli puolet kokonaisalasta. Uhanalaisia kasvilajeja ei selvityksessä tavattu, mutta Pikkujärvien itäpuolisella mesotrofisella sararämeellä (Etelä- Suomessa VU) esiintyvä vaaleasara on Suomen kansainvälinen vastuulaji. Suon pohjoisosassa sijaitsee pienistä lammista koostuva pienvesistö, joka on vesilain 15 a :n mukainen suojeltu luontotyyppi. Koirakankaan molemmin puolin sijoittuvien pääosin luonnontilaisten suoalueiden yhteisala on noin 260 ha. Turpeenottohankkeen mahdollisesti toteutuessa vaikutukset suoluontoon olisivat paikallisesti merkittäviä. Pesimälinnustoselvityksessä alueelta tavattiin 83 pesivää lintuparia 31 lintulajista. Suo on linnustoltaan monimuotoinen. Suurimmat linnustoarvot kohdistuvat pikkujärvien lammikoihin, joiden ympäristössä havaittiin valtaosa eri luokitusten mukaan arvokkaiksi luokitelluista lintulajeista, joita koko suoalueella esiintyi 16 lajia. Lisäksi suolla sijaitsee asuttu kalasääsken pesäpuu. Uhanalaisia ja alueellisesti uhanalaisia lintulajeja tavattiin 8, joista liro, pikkukuovi ja keltavästäräkki edustavat varsinaisia suolajeja. Alueella pesivät myös mm. kaakkuri (NT), kurki ja laulujoutsen. Linnusto- ja kasvillisuusselvitysten perusteella Lampakannevaa on pidettävä sellaisena pääosin luonnontilaisena ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaana suokokonaisuutena, jollaisella turpeenottoa ei tulisi sallia. Suo on sekä kasvillisuudeltaan että linnustoltaan paikallisesti ja alueellisesti merkittävä luonnon monimuotoisuuskohde. Suon arvoa lisää sen

keskivaiheilla sijaitseva vesilailla suojeltu pienvesistökohde. Kalasääsken pesimärauhan turvaamiseksi ja luonnonsuojelulain 39 :ssä tarkoitetun tahallisen häiritsemisen välttämiseksi tulisi koko Koirakankaan ja Tuurlannin välinen suoaukea jättää ympäristöä muuttavien toimintojen ulkopuolelle. Tätä edellyttäisi varovaisuusperiaate huomioon ottaen myös häiriöille herkän kaakkurin pesimämahdollisuuksien turvaaminen. On pelättävissä, että turpeenotto kuivattaisi ja vaarantaisi myös suojeltujen pienvesistöjen säilymisen hakijan esittämistä vesistöjärjestelyistä huolimatta. Edellä sanottu ja lisäksi huomioon ottaen valtioneuvoston periaatepäätöksessä vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 esitetty tavoite turpeenoton ohjaamiseksi jo ojitetuille alueille tai jo tuotannossa olevien alueiden yhteyteen, ei hankkeelle tulisi myöntää lupaa. 2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen Vaikutusalueen vesistön ja kalaston tila Siumosanojan ja Haapajärven kalastosta ja kalastuksesta on kalatalousryhmällä huonot tiedot. Siumosanojan koon ja virtaamien perusteella voidaan arvioida, ettei sillä ole suurta kalataloudellista merkitystä. Haapajärvessä kalastus on kotitarve- ja virkistyskalastusta, yleisimpinä saalislajeina ovat hauki, ahven, lahna ja made sekä kirjolohi jota on istutettu järveen. Järvellä on huomattava paikallinen merkitys kalastuskohteena. Kalatalousviranomaisen kannanotto Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavaan (vahvistettu 23.5.2005) mukaan koko maakuntaa koskevassa turvetuotantoa koskevassa suunnittelumääräys I:ssä todetaan muun muassa, että turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Nyt käsiteltävänä oleva hankealue kuuluu kokonaisuudessaan turvetuotantovyöhykkeelle tt-1, jolle on annettu suunnittelumääräys II: Valuma-aluekohtaisesti ja paikallisesti on otettava huomioon, että turvetuotannon mahdollisesti aiheuttama kokonaiskuormituksen kasvu ei vaaranna vesistöjen luontoarvoja. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 (Valtioneuvoston 10.12 2009 hyväksymä) on määritetty Luodon- ja Öjanjärveen laskevien vesistöjen ihmistoiminnan aiheuttaman fosforikuormituksen vähentämistarpeeksi 40 % ja typpikuormituksen vähentämistarpeeksi 40 % nykyisestä tilasta. Luodon-Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 on edelleen Purmonjoen vesistöalueen osalle asetettu tavoitteeksi nykyisen tilan nostaminen huonosta hyväksi. Turvetuotannon osalta on erikseen asetettu koko suunnittelualueella fosforikuormituksen vähentämistavoitteeksi 50 % ja typpikuormituksen 25 %. Turvetuotannon osalta on erityisen tarkoin mietittävä uusien tuotantoalueiden sijaintia ja niiden kuivatusvesien mahdollisimman tehokasta puhdistamista. 12

Valtioneuvoston periaatepäätöksessä vesiensuojelun suuntaviivoiksi vuoteen 2015 on turvetuotannon osalta todettu muun muassa, että vesiensuojelun tehostamisen ja uusien turvetuotantoalueiden käyttöönoton tarpeet tulee arvioida erityisen tarkoin kohteissa, joissa vesien tilatavoitteet edellyttävät tilan parantamista. Päätöksessä todetaan myös, että turvetuotannon sijoittumista tulee suunnata tuotannossa olevien alueiden yhteyteen tai jo ojitetuille alueille. Pohjanmaan ELY-keskuksen kalatalousryhmä katsoo, etteivät kyseisen hankkeen luvanmyöntämisen edellytykset täyty. Kalatalousryhmä perustelee kantaansa seuraavasti: Hankealue on lähes kokonaan ojittamatonta aluetta, mikä sotii edellä mainittuja maakuntakaavassa ja vesienhoitosuunnitelmassa sekä Valtioneuvoston periaatepäätöksessä mainittuja periaatteita vastaan. Vaikka hankkeen vaikutukset alapuoliseen vesistöön on hakemuksessa arvioitu pieniksi, on hankkeen vaikutus vesistön kannalta kielteinen ja osaltaan se vaikeuttaa vedenlaadun ja vesistön tilan parantamiseksi asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Kasvillisuusselvityksen mukaan Lampakannevan tutkimusalueesta (124 ha) noin 63 ha on uhanalaisia suotyyppejä. Linnustoselvityksen mukaan Lampakannevalla pesii kahdeksan suomalaisen uhanalaisuusluokituksen mukaista lintulajia, seitsemän EU:n lintudirektiivin liitteessä 1 mainittua lajia sekä 10 Suomen kansainvälisen linnustosuojelun erityisvastuulajia. Suolla on siis huomattava merkitys suotyyppien ja linnuston kannalta, mikä korostuu Etelä-Pohjanmaalla, jossa merkittävä osa soista on jo ojitettu. Lisäksi alueen keskellä on vesilain 1 luvun 15a :n tarkoittamat lammet sekä kalasääsken pesäpuu, jotka pyritään suojelemaan tuotantoalueen keskelle tehdyllä toimintarajauksella. Tuotantoalueen ja lampien väliin jää lyhimmillään noin 20 metriä, mitä kalatalousryhmä ei pidä riittävänä lampien luonnontilan turvaamiseksi. Toissijaiset vaatimukset Mikäli lupa kuitenkin vastoin kalatalousryhmän käsitystä myönnetään, vaatii kalatalousryhmä, että toiminnan kalataloudellisia vaikutuksia tarkkaillaan ja luvansaajalle asetetaan kalatalousmaksu. Ympäristöluvassa tulee määrätä luvansaaja tarkkailemaan kuivatusvesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava ELYkeskukselle kolme kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna yhdessä alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. 13

Kalatalousryhmä vaatii, että luvansaajan on vuosittain maksettava 400 e kalatalousmaksu käytettäväksi hankkeen vaikutusalueella kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä toimenpiteiden tuloksellisuuden seurantaan. Hankkeen vaikutusalueella vedenlaatu on heikko ja yleisen kalatalousedun turvaaminen alueella vaatii huomattavaa panostusta hankkeesta kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan vahingon ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. 3) Evijärven kunnan tekninen lautakunta ja kunnanhallitus Lampakanneva tulee jättää turvetuotannon ulkopuolelle. Lampakanneva on hakemuksen mukaisesti yksi alueen harvoista ojittamattomista soista, jolla on paikallista merkitystä alueen asukkaille muun muassa marjastuksen ja metsästyksen kautta. Alueella sijaitsee uhanalaisia suotyyppejä, luonnontilainen pienvesialue ja kalasääsken rauhoitettu pesäpuu. Tuotantoalueen valumavedet johdettaisiin Purmonjoen vesistöalueella virtaavaan Siumosanojaan, Haapajärveen, josta edelleen Ruuhijärveen ja Norijoen kautta Kerttuanjärveen ja lopulta Purmonjokeen. Purmonjoen vesistöalueen järvien ja virtaavien jokien vedenlaatu vaihtelee tyydyttävästä huonoon. Lampakannevan turvetuotannon vaikutukset kohdistuisivat erityisesti Haapajärveen. Haapajärvi on matala. Vesi on humuspitoista ja vedenlaadultaan järvi voidaan luokitella reheväksi. Evijärven kunta ja Haapajärven kylän asukkaat ovat kunnostaneet järveä 1990-luvulla. Rantoja on kunnostettu ruoppaamalla ja vesikasvillisuutta on niitetty 2000-luvulla. Haapajärven kylän asukkaat ovat huolissaan järven kunnosta. Järven vedenlaadun parantamiseksi valuma-alueelta tulevaa kuormitusta on vähennettävä. Lampakannevan turvetuotanto omalta osaltaan lisäisi sekä Haapajärven että Purmonjoen vesistön kuormitusta. Lisäksi tekninen lautakunta toteaa, että turvetuotanto tulee ensisijaisesti suunnata ojitetuille tai jo osittain turvetuotantoon valjastetuille suoalueille. Yksittäiset pienet ja ojittamattomat suoalueet tulee jättää turvetuotannon ulkopuolelle. Niiden merkitys on suurempi alueen asukkaille luonnontilaisena. 4) Lappajärven ympäristölautakunta Lampakanneva tulee jättää turvetuotannon ulkopuolelle. Lampakanneva on yksi harvoista ojittamattomista soista Lappajärven ja Evijärven kuntien alueella ja sillä on paikallista merkitystä alueen asukkaille erityisesti marjastuksen ja metsästyksen kautta. Vuosisadan alkupuoliskolla Lappajärven ja Evijärven raja-alueelle ulottuvalla Lampakannevalla oli myös merkitystä muun muassa karjan laidunalueena. Lampakannevaan liittyy näin ollen myös kulttuurihistoriallista arvoa. Alueella on todettu sijaitsevan myös uhanalaisia suotyyppejä, luonnontilainen pienvesialue ja kalasääsken rauhoitettu pesäpuu, jotka puoltavat merkittävältä osaltaan myös suon jättämistä turvetuotannon ulkopuolelle. Turvetuotanto tulisi hävittämään uhanalaiset suotyypit tai vähintäänkin huo- 14

Muistutukset ja mielipiteet nontamaan merkittävästi luonnontilaista pienvesialuetta ja tulisi häiritsemään kalasääsken pesintää. Tuotantoalueen valumavedet johdettaisiin Purmonjoen vesistöalueella virtaavaan Siumosanojaan, Haapajärveen, josta edelleen Ruuhijärveen ja Norijoen kautta Kerttuanjärveen ja lopulta Purmonjokeen. Purmonjoen vesistöalueen järvien ja virtaavien jokien vedenlaatu vaihtelee tyydyttävästä huonoon. Lampakannevan turvetuotanto omalta osaltaan lisäisi sekä matalan ja asukkaille merkittävän Haapajärven että koko Purmonjoen vesistön kuormitusta. Lappajärven ympäristölautakunta katsoo, että turvetuotanto tulee ensisijaisesti suunnata ojitetuille tai jo osittain turvetuotantoon valjastetuille suoalueille. Yksittäiset pienet ja ojittamattomat suoalueet tulee jättää turvetuotannon ulkopuolelle. Niiden merkitys on suurempi alueen asukkaille luonnontilaisena. 5) AA (Sironen RN:o 1:21) Kuivatusvesien Siumosanojaan tuoma liete pitää poistaa tarvittaessa ja viimeistään toiminnan loppuessa luvanhakijan kustannuksella. Mikäli tehokkaampi kuivatus lisää tulvariskiä Siumosanojassa, täytyy luvanhakijan huolehtia Siumosanojan suulla olevan pumppaamon tehon nostosta. Lupahakemuksessa ja kuivautussuunnitelmissa oli jätetty täysin huomioimatta, että Haapajärven pengerryksen ja Siumosanojan pumppaamon rakentamisen yhteydessä Siumosanojan latvavesien virtaus on käännetty noin 1 km pohjoisempana Pernespakassa Haapajärveen laskevaan ojaan (Säinoja). Virtaus on käännetty tilojen 1:71 ja 1:106 rajalla (rekisterinumerot kartasta vuodelta 1994). Myös tämän ojan liettymistä on seurattava ja ojan auki pysyminen varmistettava luvanhakijan toimesta. 6) Haapajärven kalastuskunta Lampakannevan otto turvetuotantokäyttöön on erittäin suuri riski Haapajärven vedenlaadulle, koska Haapajärvi on ensimmäinen järvi turvenevan valuma-alueella. Haapajärveä on kunnostettu ja pengerretty 1990-luvulla ja hoidettu sen jälkeen kalastuskunnan ja kyläläisten toimesta. Kalastuskunta on niittänyt kaisloja ja tehnyt muita toimenpiteitä järven parantamiseksi. Järven ympärillä on 15 kesäasuntoa ja järvi on tärkeä virkistyskäytöltään kyläläisille. Lampakanneva on kylän viimeinen luonnontilainen suo, jossa on runsaslukuinen eläin- ja lintukanta. Alueella sijaitsee myös Pikkujärvet sekä kalasääsken pesä. 15

16 7) BB (Uusimäki RN:o 10:73 ja Tuurmaa RN:o 10:57) Muistuttaja vastustaa luvan myöntämistä seuraavin perustein: -Turvetuotantoalue on suhteellisen pieni (49,3 ha) ja siten vähämerkityksellinen -Lampakanneva on hyvä karpalosuo ja lakkasuonakin Lappajärven olosuhteissa hyödyntämisen arvoinen -Lampakannevalla esiintyy uhanalaisia suotyyppejä, kalasääsken pesäpuu ja vesilain mukainen Pikkujärvet niminen kokonaisuus. Kahden viimeksi mainitun rajaaminen tuotantoalueen ulkopuolelle on teennäistä, eikä takaa kohteiden suojelun tason säilymistä. Lisäksi se jakaa tuotantoalueen kahteen erilliseen osaan. -Kuivatusvedet vastaanottavan vesistön (Haapajärvi) tila ei ole hyvä korkeiden ravinnepitoisuuksien ja humuspitoisuuden vuoksi. Lisäkuormitus heikentää matalan järven tilaa merkittävästi, eivätkä esitetyt vesiensuojelutoimet edusta parasta mahdollista käytettävissä olevaa tekniikkaa. Lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta ei myöskään tule myöntää. YSL:n 101 :n mukaiset edellytykset eivät Lampakannevalla täyty. Kuntoonpanon aloittamisen jälkeen aluetta ei voida palauttaa alkuperäiseen tilaan. Kuntoonpano sisältää myös tiestön rakentamista. Hakemusasiakirjoissa tuotantoalueelle metsätieltä on merkitty kaksi tietä, joista toinen on piirretty tilojen 10:73 (Uusimäki) ja 10:174 (Mäkitupa) rajalinjalle. Metsänomistajilla on oikeus kuljettaa puutavaraa rajalinjoja pitkin (kyseessä ei ole rasitetie). Oikeus ei koske ulkopuolisia, eikä ammattimaista turvetuotantoa, eikä asiasta ole sovittu metsän- so. maanomistajien kanssa. Kuljetukset ovat mahdollisia myös hakijan hallinnassa olevan alueen kautta. Kiinteistöllä 10:73 karttapohjassa oleva kulkureitti on vanhentunut merkintä, ja alue on nykyään metsää. Muistuttaja haluaa vastata Vapo Oy:n muistutuksesta antamaan vastineeseen. 8) Tarja Niemi (Haaparinne RN:o 876:1) Muistuttaja ei hyväksy Lampakannevan kuivatusvesien johdattamista Siumosanojaan ja edelleen Haapajärveen. 9) Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Lampakanneva on noin 300 ha:n suuruinen suo- ja metsäalue, johon kuuluu vähäisesti ojitettuja laiteita ja Koirakankaan metsäalue. Täysin ojittamatonta suoaluetta Lampakannevalla on noin 230 ha, pääosa koko suoalueesta. Lampakannevaa tulee pitää luonnontilaisen suona, koska osassa suoaluetta sitä ei ole edes reunaojitettu. Yhteensä suota, sisältäen myös ojitetut alueet, Lampakannevalla on noin 260 ha. Ojittamattomat alueet muodostava laajan yhtenäisen alueen, ojitusten jäädessä paikoin vähäisesti reunaosiin ja joihinkin suon lahtiin.

Suon ydinalueena voidaan pitää Pikkujärvien aluetta, jossa on useita lampia. Se sijoittuu turpeenottoon kaavaillun alueen keskelle. Lampakannevan tutkitulla suoalueella (124 ha) on pääosa suosta täysin luonnontilaisen kaltaista, ojittamatonta suota, jossa on eteläisen Suomen osalta seitsemän vaarantunutta (VU) ja viisi silmällä pidettävää (NT) suotyyppiä. Suon keskellä on vesilain 15 a :n mukaisia lampia, jotka tulee säilyttää, eikä niitä saa vaarantaa. Suotyyppien osalta hakijan toimesta tutkitusta alueesta yli 50 % on uhanalaisia suotyyppejä. Turpeenottoon suunnitellulta alueelta selvästi yli 50 % suotyypeistä on uhanalaisia. Alueelta löydettiin myös Suomen eritysvastuulaji vaaleasara Pikkujärvien itäpuolen alueelta. Uhanalaisista suotyypeistä alueella esiintyy oligotrofista lyhytkorsinevaa, kalvakkanevaa, suursaranevaa, sara- ja korpirämeitä, lyhytkorsirämeitä sekä sarakorpi- ja sararämemuuttumia. Linnuston osalta tavataan EU:n lintudirektiiviin kuuluvia lintulajeja seitsemän (laulujoutsen, kurki, teeri, kapustarinta, liro, kalasääski ja kaakkuri). Silmälläpidettäviä ja uhanalaisia lintulajeja tavataan viisi (käki, tuulihaukka, kaakkuri, pensas- ja kivitasku) sekä alueellisesti uhanalaisia lajeja kolme (liro, pikkukuovi ja keltavästäräkki). Lisäksi Suomen erityisvastuulajeja (Eurokopanlaajuisesti uhanalaisia ja taantuneita lintulajeja) suolta tavattiin 10 lajia (laulujoutsen, teeri, kurki, liro, valkoviklo, kuovi, pikkukuovi, telkkä, haapana ja tavi). Kalasääskellä on Pikkujärvien läheisyydessä pesä, jossa on todettu pesintöjä. Lisäksi suon erityinen arvokas laji on kaakkuri, joka on monin paikoin harvalukuinen, pienten erämaisten lampien taantuva laji. Lintulajien osalta mainittakoon arvokkaana tietona myös se, että lintuharrastajahavainnon mukaan syksyltä 2010 suon laidasta, Koirakankaan ja Pikkujärvien väliseltä alueelta on havainto kuukkeliparista. Lampakanneva kuuluu myös maakotkan reviirialueeseen. Lampakannevaa voidaan pitää lintulajistoltaan arvokkaana, maakunnallisesti merkittävänä elinalueena, jonka uhanalaiset suotyypit yhdessä lintulajiston kanssa muodostavat tärkeän suoalueen, jonka olemassaoloa ei saa uhata. Kun huomioi tehtyjen selvitysten vähäisyyden alueella, voidaan olettaa, että suolta löytyisi vielä useita muita merkittäviä lajeja, erityisesti lintujen osalta. Ympäristöministeriön hyväksymässä valtakunnan alueidenkäyttösuunnitelmassa esitetään, että turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan voimakkaasti muuntuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Myös Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa mainitaan, että turvetuotantoa suunniteltaessa tulee huomioida sekä pinta- ja pohjavesien hyvän tilan saavuttaminen että valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden kulttuuri-, maisema- ja luontoarvojen säilyminen. Lisäksi mainitaan, että turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita ja jo ojitettuja soita. Lampakannevalla ei ole yhteyttä jo olemassa olevaan turvetuotantoon. 17

Lampakannevalla on alueellista virkistyksellistä merkitystä maisemaarvona sekä marjastus- sekä metsästysalueena. Suo on karpalon ja hillan osalta käyttökelpoinen keruukohde ja suon arvoa nostaa sen luonnontilaisuus. Vastaavia soita ei ole lähialueella, koska Lampakanneva on lähialueen ainoita ojittamattomia ja näin hyvin säilyneitä soita. Lisäksi suo sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä, kohtalaisen lähellä asutustaajamaa, mikä lisää sen virkistysarvoja. Suo on luonnontilaltaan ja vesitaloudeltaan luonnontilaisen kaltainen ja sen keskialueella on luonnonoloiltaan merkittävä lampialue. Suon linnusto ja kasvillisuus on hakijan toimesta selvitetty ja linnuston osalta on tehty havaintoja merkittävien lintulajien osalta. Suurella todennäköisyydellä alueelta tavattaisiin merkittäviä lintulajeja enemmänkin, jos tarkkailua jatkettaisiin ja suoritettaisiin riittävällä tavalla. EU:n luontodirektiivin osalta hakemuksessa ei ole selvitetty muiden eliöryhmien lajeja kasvillisuuden ja linnuston lisäksi. Suolta olisi tullut selvittää myös selkärangattomat ja matelijat, kuten sudenkorennot, perhoset ja muut hyönteiset sekä matelijoista mm. sammakkoeläimet. Kalataloudellinen selvitys on tehty vajavaisesti. Näistä puutteellisesti selvitetyistä ryhmistä saattaisi löytyä merkittävää lajistoa, joka vaikuttaisi suon käyttöön tulevaisuudessa. Selvitysten vajavaisuudenkin vuoksi luvan myöntämiselle ei ole perusteita. Lampakannevan läheisyydessä ei ole Natura-kohteita. Luonnontilassaan tämä maakunnallisesti merkittävänä pidettävä suo täydentää lajistolle ja luonnolle tärkeiden kohteiden verkostoa. Evijärvellä ja Lappajärvellä ei ole kattavasti soidensuojeluverkostoa, joten nykytilassaan Lampakanneva täydentää hyvin alueen suoluonnon monimuotoisuutta. Alapuolinen vesistö on ravinnepitoinen, tyydyttäväksi luokiteltu ja annettujen tietojen mukaan kalataloudelliselta merkitykseltään vähäinen. Hakemuksessa tulisi kuitenkin huomioida se, että alapuolisen vesistön tulee saavuttaa vesipolitiikan puitedirektiivin mukainen hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Annettujen kuormitustietojen mukaan alapuolisen vesistön kuormitus lisääntyy Lampakannevan osalta moninkertaisesti, vaikka kuormituslisää hakijan osalta pidetään vähäisenä. Hankealue kuormittaa alapuolista vesistöä nykytilanteeseen verrattuna kunnostusvaiheen ja tuotannon aikana kiintoaineksen osalta noin 2-3 -kertaisesti nykyisestä, fosforin osalta 3-6 -kertaisesti ja typen osalta 5-10 -kertaisesti vesiensuojelutoimista huolimatta. Kuormitus ja sen lisääntyminen joka tapauksessa rasittavat alapuolista vesistöä. Huomioitavaa on lisäksi, että suon kuivattaminen vastaa lähes järven kuivatusta, joten alapuolisen vesistön virtaamat äärevöityvät. Suon vesi ei purkaudu alapuoliseen ojaa ja vastaanottavaan järveen läpi vuoden tasaisesti. Tämä osaltaan vaikuttaa alapuolisen vesistön ja järven tilaan. Äärevöityvät virtaamat aiheuttavat muutoksia veden laatuun ja määrään sekä aiheuttavat osaltaan mm. uomaston kulumista ja lisää eroosiota. 18

Ilmoitettu ravinnekuormitus lienee laskennallinen. Turvetuotanto kuormittaa kuitenkin kovin eritasoisesti tuotantovaiheessa ja turpeen laadusta riippuen. Tutkimusten mukaan (Väitöstyö/HY Lasse Svahnbäck 2010) pitkälle maatunut turvealue saattaa kuormittaa moninkertaisesti alapuolista vesistöä vähäisesti maatuneeseen turpeeseen verrattuna. Tähän tekijään tulisi tulevaisuudessa kiinnittää huomiota nykyistä enemmän. Kuormituslaskelmien tulisi perustua suota kairattujen turvenäytteiden tuloksista saatavaan selvitykseen. Hakijan pyyntö toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta tulee evätä perusteettomana. Maamme energianhuollon kannalta ei ole merkittävää kyseessä olevan pienehkön suon saaminen turpeenottoon kiireellisesti. Ympäristönsuojelulain mukaan lupapäätöksen mukaisen toiminnan tai valmistelun voi aloittaa vain, mikäli täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Suon kaivaminen turpeenoton valmistelua varten on toimenpide, jota ei voida palauttaa alkuperäiseen tilaansa, mikäli muutoksenhaku astuu voimaan. Hakija ei pysty täyttämään lain vaatimusta millään keinoin riittävällä tavalla esitetyllä summalla (5000 e) tai huomattavasti suuremmallakaan vakuudella. Kuivatustöiden vaikutus Lampakannevan luontoarvoihin on palauttamaton haitta, mikäli lupa turpeenotolle evätään muutoksenhakuprosessissa. Vapo antaa julkisuuteen kuvan, että se ei käytä luonnontilaisia soita turvetuotantoon. Lampakanneva on täysin päinvastainen esimerkki yhtiön toimista. Lampakannevalle ei tule myöntää ympäristölupaa turpeenottoon edellä esitetyin perustein. *** SLL Pohjanmaan piiri on 21.2.2011 täydentänyt muistutustaan Luonnontieteellisen keskusmuseon lisäselvityksellä tuotantoalueen kalasääsken pesästä. Selvityksessä todetaan, että Lampakannevan pesä on ilmoitettu sääksirekisteriin vuonna 1987 ja pesässä on pesitty seurantajaksolla 1987-2010 ainakin kuutenatoista vuonna. Vuosina 2005-2010 sääksipari on yhtäjaksoisesti pesinyt pesässä ja kyseisenä jaksona pesässä on varttunut 15 sääksenpoikasta. Turvetuotantoalueille sovellettavissa olevat metsänkäyttösuositukset pesän läheisyydessä ovat selvityksen mukaan seuraavat: Pesän ympäristön puusto tulisi säilyttää noin 50 metrin säteellä suojuspuutiheydessä (200 runkoa/ ha). Metsätöitä tulisi välttää asutun pesän lähistöllä 15.4. 30.7. välisenä aikana 500-800 metriä lähempänä pesältä. Samoin metsäautoteitä ei tulisi rakentaa 500-800 metriä lähemmäksi pesästä lähimmän sallitun etäisyyden riippuessa maaston topografiasta sekä puuston tiheydestä. 19 Hakijan vastine 1) Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus/ ympäristö ja luonnonvarat vastuualue 2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen

Lampakanneva ei ole suojelualue. Ympäristöselvityksen huomioon ottaen laaditun suunnitelman mukaan haetun luvan myöntämiselle ei ole olemassa luonnonsuojelulaista johtuvaa estettä. Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksen KHO:2005:27 12.5.2005 mukaan suoalueen osittainen ojittamaton tila ei tule huomioitavaksi lupaharkinnassa. Luontoselvityksenä on tehty tavanomaiset, varsinaista hankealuetta laajemmat, suokasvillisuus- ja suolinnustoselvitykset, joiden perusteella on saatu perustiedot alueen luontoarvoista. Lupahakemusten yhteydessä ei ole ollut käytäntönä tehdä perhosiin tms. erityislajeihin kohdistuvia selvityksiä eikä vertailevia tietoja ole hakijan tiedossa suunnitellun hankealueen ulkopuolelle jääviltä ojittamattoman suon osilta. Mikäli lisäselvityksiä hankealueelta on tämän hankkeen yhteydessä tarpeen tehdä, ne voidaan maastotöinä tehdä vasta kesällä 2011. Kalatalouden osalta esitetyn toissijaisen vaatimuksen osalta hakijalla ei ole huomauttamista. 3) Evijärven kunnan tekninen lautakunta ja kunnanhallitus 4) Lappajärven kunnan ympäristölautakunta Hakija viittaa soveltuvin osin tässä vastineessa ja hakemussuunnitelmassa esittämäänsä. 5) AA (Sironen RN:o 1:21) Mikäli hankkeen voidaan todeta aiheuttavan tulvariskin lisääntymistä tai ojien liettymistä, hakija on valmis osaltaan neuvottelemaan haittojen poistamiseen tarpeelliseksi katsottavista toimenpiteistä. Ennalta arvioiden pumppaamalla toteutettavan tehokkaan vesienkäsittelyn (pintavalutus) vuoksi ojien liettymistä tai tulvien lisääntymistä hankkeen vaikutuksesta ei tapahdu. 6) Haapajärven kalastuskunta Hakija on arvioinut vaikutukset järveen tuotantoalueen pienen koon ja tehokkaan vesienkäsittelyn vuoksi hyvin pieniksi. Teoreettinen pitoisuusmuutos järven purkupaikassa on tuotantoaikana keskimäärin 0,1 mg/l kiintoaineen osalta, 1,5 µg/l kokonaisfosforin osalta ja 61 µg/l kokonaistypen osalta. Käytännössä vaikutus jää pienemmäksi purku-uoman pidättäessä tuotantoalueelta vesienkäsittelyn jälkeen lähtevää kuormitusta. 7) BB (Uusimäki RN:o 10:73 ja Tuurmaa RN:o 10:57) Hakija on suunnitellut alueelle turvetuotantoon liittyvät toiminnot siten, että sääksen pesintä voidaan turvata eikä vaikutuksia Pikkujärville aiheudu. Lampakannevalla turvetuotantoon suunniteltu Vapo Oy:n hallussa oleva alue edustaa vain pientä osaa koko suosta, joten marjastukseen sopivia alueita jää jäljelle hankealueen keskelle ja ympäristöön. 20