Voimaantumiseen pohjautuva omahoitoon sitoutuminen ja sen tukeminen: Esimerkkinä pitkäaikaissairauksista tyypin 2 diabetes
Omahoidon teoreettiset taustat Hoitomyöntyvyys (compliance) Potilas noudattaa lääketieteellisiä ohjeita, mutta ei välttämättä sisäistä niitä (WHO 2003). Hoidosta sopiminen - konkordanssi (concordance) Potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisen välisen neuvottelun tuloksena saavutetaan yhteisymmärrys hoidosta. Neuvotteluissa otetaan huomioon potilaan toiveet, uskomukset ja aikaisempi tietämys (Marinker ym. 1997).
Hoitoon sitoutuminen omahoidon toteuttaminen (adherence) Potilaan vastuullista ja aktiivista itsensä hoitamista terveydentilan edellyttämällä tavalla yhteistyössä terveydenhuoltohenkilöstön kanssa (Kyngäs 1995). Pitkäaikaista hoitoon sitoutumista on se, miten henkilön käyttäytyminen lääkkeiden ottaminen, ruokavalion noudattaminen ja/tai elämäntapojen muuttaminen vastaa terveydenhuollon henkilön kanssa yhdessä sovittuja ohjeita (WHO 2003).
Voimaantuminen Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: Empowerment Voimaantua Vahvistua Saada henkisiä voimavaroja Omavoimaistua
Voimaantuminen Sisäisen voimantunteen kehittymisessä lisääntyvät: Osaaminen Uudistuminen Riskinottovalmius Vastuunkanto Sitoutuminen
Henkilökohtainen prosessi Voimaantumisprosessi on myönteinen, ei syyllistävä Ihminen voi olla aidosti oma itsensä Toiselle ihmiselle ei voi antaa voimaa tai voimaannuttaa Voimme auttaa ja tukea toisen ihmisen voimaantumista
Esim. diabeetikon voimaantuminen Diabeteksen hoidossa oleellista omakohtaiset valinnat ja vastuu valintojen seurauksista Edellyttää: tietoja, taitoja, asenteita ja itsetuntemusta Diabeetikko voimaantuu eli oppii ja kasvaa henkisesti ottamaan vastuuta sairautensa ja elämänsä hallinnasta Tuloksena sitoutuminen omahoitoon
Pitkäaikaissairaan omahoidon ohjaus Tarvitaan erilaista suhtautumista ohjaukseen, kun päivittäinen hoidon toteutus on potilaan vastuulla. Voimantumista tukevassa keskustelussa: Tärkeintä asiantuntijan rooli kannustuksen antajana Potilaan ja ohjaajan tasapainoinen toista kunnioittava suhde Ohjaaja tuntee potilaansa ja hänen tarpeensa -> tasavertainen ja pätevä kumppani Voimaantuminen on koulutuksellinen prosessi, jossa autetaan: Potilasta ajattelemaan kriittisesti Tekemään itsenäisiä tietoisia päätöksiä Ottamaan vastuuta terveyttä koskevista valinnoista
Perinteisen ja voimaantumiseen tähtäävän ohjausmallin vertailu Voimaantumisen malli Fyysinen sairaus vaikuttaa psyykkisesti ja sosiaalisesti. Ammattilaisen ja potilaan välinen demokraattinen suhde perustuu jaettuun asiantuntijuuteen. Potilas tavallisesti määrittelee ongelmat ja tiedon tarpeen. Potilasta pidetään ongelmanratkaisijana ja hoidon toteuttajana, ts. ammattilainen on voimavara ja auttaa potilasta asettamaan päämäärät ja kehittämään omahoidon suunnitelman. Perinteinen malli Sairaus (diabetes) on fyysinen sairaus. Ammattilaisen ja potilaan välinen suhde perustuu ammattilaisen asiantuntijuuteen. Ammattilainen määrittelee ongelmat ja tiedon tarpeen. Ammattilainen ratkaisee ongelmat ja hoidon, ts. ammattilaiset ovat vastuussa diagnoosista ja hoidon tuloksista.
Voimaantumisen malli Päämääränä on potilaan tietoisten valintojen tekeminen. Käyttäytymisen strategioita käytetään, jotta potilas kokeilisi valitsemiaan käyttäytymisen muutoksia. Niitä muutoksia, joita ei omaksuta, pidetään oppimisen välineenä, ja niitä voidaan käyttää uusien suunnitelmien ja päämäärien kehittelemisessä. Käyttäytymisen muutokset ovat sisäisesti motivoituja. Sekä potilaat että ammattilaiset ovat voimaantuneita. Perinteinen malli Päämääränä on käyttäytymisen muutos. Käyttäytymisen strategioita käytetään lisäämään hoitomyöntyvyyttä suositeltuun hoitoon. Hoitomyöntyvyyden puutos on potilaan ja ammattilaisen epäonnistuminen. Käyttäytymisen muutokset ovat ulkopuolisen motivoimia. Potilas on voimaton, ammattilaisessa on voima. Anderson ja Funnell 2000
Yleistä diabeteksesta Aineenvaihdunnan häiriö: Veren sokeripitoisuus nousee liikaa Parantumaton ja etenevä sairaus Aiheuttaa vakavia lisäsairauksia Lisäsairauksien riskitekijöitä: Korkea verensokeripitoisuus Verenpaine Veren kolesterolipitoisuuksien häiriöt Veren hyytymistekijöidenpitoisuuksien häiriöt Lisäsairauksia ehkäistään hyvällä hoitotasapainolla Seurataan laboratoriomittausten avulla
Diabeteksen yleisyys ja kustannukset Maailmassa lähes 400 miljoonaa diabeetikkoa Suomessa noin 500 000 diabeetikkoa 425 00 tyypin 2 diabeetikkoa (85 %) 75 000 tyypin 1 diabeetikkoa (15 %) 2007 diabeetikoiden aiheuttamat kustannukset 1,34 mrd /v olivat 10 % terveydenhuollon menoista 5 x väestöverrokkia suuremmat menot Lisäsairaudet aiheuttavat noin 4,5 x suuremmat kustannukset kuin perusdiabeetikon hoito (T2D)
Vuoden pituinen diabeteksen omahoidon tukiohjelma Mäntyharjulla Seitsemän yleistä diabetesiltaa Kuusi henkilökohtaista omahoidon tukitapaamista apteekissa Kahdenkeskinen tapaaminen farmasistin kanssa Tapaamisen kesto noin tunti Ohjelma perustui Ikihyvä Päijät-Häme elintapatutkimus ja kehittämishankkeeseen
Omahoidon tutkimusasetelma Mäntyharjun tyypin 2 diabeetikoiden omahoidon poikkileikkaus Omahoidon muutokset interventiovuoden aikana Satunnaistettu, ikä- ja sukupuoli - verrokkikontrolloitu interventiotutkimus Apteekkiryhmä (n = 19) ja verrokkiryhmä (n = 21)
Tutkimusmenetelmät 1. haara Diabeetikoiden poikkileikkaus tehtiin kyselytutkimuksen avulla Potilaskysely (n = 438), vastaajia 224 (52 %)
2. haara Toimintaohjelman, intervention, tutkimusmenetelmät Apteekkiryhmä Kyselytutkimukset toiminnan alussa ja lopussa: Potilaskysely Kliiniset laboratoriokokeet Elämäntapatestit Verrokkiryhmä Kyselytutkimukset toiminnan alussa ja lopussa: Potilaskysely Kliiniset laboratoriokokeet Omahoitoon voimaantumisessa vaikuttaneet tekijät: Nauhoitukset Diabeetikoiden Stina Parkkamäki voimaantuminen FaT apteekkari omahoitoon apteekki-intervention aikana
Omahoidon toteutumisen mittarit Omahoidon mittarit: Potilaskysely: Diabeetikon ja hänen sairautensa taustatiedot, ruokailu- ja liikuntatottumukset, käsitykset sairauden tilasta ja hoidosta, diabeteksen perustietojen tunteminen, halukkuus apteekista saatavaan omahoidon tukeen Kliiniset laboratoriokokeet: Paino, vyötärönympärys, sokeroitunut hemoglobiini HbA1c, kokonaiskolesteroli, HDL, LDL, triglyseridit ja verenpaine Elämäntapatestit: Rasvan laatutesti, Kuitutesti, Kasvistesti, Liikuntapäiväkirja Apteekkitapaamisten nauhoitukset: Omahoitoon vaikuttaneita seikkoja
Potilaskyselyn tulokset diabeetikoiden omahoidosta Potilaskyselyyn vastasi 224 henkilöä, keski-ikä noin 68 vuotta Diabeetikkojen keskuudessa yleisesti naiset hoitivat ruokatalouden Diabeetikoista 45 henkilön (20 %) sairaus diagnosoitu viimeisen neljän vuoden aikana Painonsa ilmoittaneista diabeetikoista 83 % oli ylipainoisia Noin puolet lomakkeen saajista ilmoitti, että heillä on liitännäissairauksien riskitekijöitä
Omahoidon tärkeys teoriassa oli tiedostettu Diabetes- sekä lääketietoudessa oli paljon aukkoja Kliinisten laboratoriotulosten ymmärtämisessä oli parannettavaa Ruokavaliossa suositeltu ruokavalio oli osittain huomioitu: Rasvan määrä vähentynyt ja laatu parantunut Kasviksia syötiin monipuolisesti, mutta liian vähän Kuituja saatiin ruisleivästä ja puuroista 80 % vastaajista olisi halukas käyttämään apteekin omahoidon tukipalvelua
Tulokset omahoidon muuttumisesta Tiedot diabeteksen omahoidosta paranivat enemmän apteekkiryhmässä kuin verrokkiryhmässä Ruokavalio muuttui jonkin verran molemmissa ryhmissä Kasvisten käyttömäärät kasvoivat selkeästi apteekkiryhmässä ja vähenivät verrokkiryhmässä Kokojyvätuotteiden käyttö lisääntyi molemmissa ryhmissä Liikunta lisääntyi ja säännöllistyi apteekkiryhmässä ja väheni verrokkiryhmässä
Laboratoriotulosten muutosten keskiarvot ryhmissä (keskiarvo alussa) Apteekkiryhmä Paino (100) -3,5 HbA1c, (6.95) -0,04 Kol, (4,9) -0,5 HDL kol, (1,2) +0,1 LDL kol, (3,0) -0,3 Trigly, (1,72) -0,1 Verrokkiryhmä (89 kg) -0,3 (7,05 %) +0,26 (4,5 mmol/l) +0,2 (1,3 mmol/l) +0,2 (2,4 mmol/l) +0,2 (1,75 mmol/l) +0,2
Väitöstutkimuksen johtopäätelmät Liitännäissairauksien riskitekijöitä oli yli 75 %:lla diabeetikoista Diabeetikot kohtasivat terveydenhuollon ammattilaisen useimmiten apteekissa, sitten diabeteshoitajan vastaanotolla Diabeetikoiden mielestä omahoitoon voimaantumiseen pohjautuva pitkäjänteinen ohjaus puuttui nykyisestä terveydenhuollosta Lisää tukea kaivattiin omien elämäntapojen konkreettiseen muuttamiseen
Diabeetikot toivovat selkokielistä, ymmärrettävää tietoa Diabeteksesta Seurattavien laboratoriokokeiden arvojen merkityksestä Oman sairautensa tilanteesta Lääkkeistä ja niiden vaikutuksista Liitännäissairauksista Tiedon henkilökohtainen käsittely tasa-arvoisten keskusteluiden avulla apteekkitapaamisissa helpotti elämäntapojen muuttamista Ruokailutottumuksia oli helpompi toteuttaa kuin liikunnan lisäämistä Lähiympäristön myönteinen suhtautuminen diabetekseen lisäsi omahoitoon voimaantumista ja sitoutumista Hoitotulokset paranivat enemmän apteekkiryhmässä kuin verrokkiryhmässä Apteekkitapaamiset täydensivät terveydenhuollon toimintaa
DIABETEKSEN OMAHOITOON SITOUTUMINEN APTEEKKITAPAAMISTEN AIKANA Motivaatio Tasavertainen keskusteleva ohjaus: kotitehtävät Kykyuskomukset Lähiympäristö ja sen tuki: apteekkitapaamiset perhe sosiaaliset tilanteet diabeteshoitaja Uusi tieto Voimaantuminen Tieto Ymmärrys Tietoisuus Muutosvalmius Kokeilu Toteutus Vanhan tiedon kertaus ja vahvistus Sitoutuminen omahoitoon
Motto: Tää on kaikki parasta silloin ku keskustellaan, ens puhutaan asia, vaikka se sit menis tiukan asian viereenkin, mut kun kuitenkii asia on siinä pohjalla koko ajan. Eläköön elämä!