PETÄJÄNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS PALTAMON KUNTA LUONTOSELVITYS

PETÄJÄNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS PALTAMON KUNTA LUONTOSELVITYS Ranta-aluetta suunnittelualueen eteläosasta KIMMOKAAVA EKOTONI KY

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 KALLIO- JA MAAPERÄ 3.2 VESISTÖT 3.3 KASVILLISUUS 3.4 MAISEMA 4. SUOJELUALUEET, SUOJELUOHJELMAT JA NATURA 2000-VERKOSTO 5. LUONNONSUOJELU-, VESI- JA METSÄLAIN MUKAISET KOHTEET 6. UHANALAISLAJISTO 7. LUOKITUS JA SUOSITUKSET Lähteet

3 Paltamon kunta Petäjäniemen ranta-asemakaavan muutos Luontoselvityksen tarkistaminen 4.5.2009 26.9.2009 1. TAUSTA Suunnittelualueella on voimassa Kainuun maakuntavaltuuston 7.5.2007 hyväksymä Kainuun maakuntakaava, joka on vahvistettu 29.4.2009 Valtioneuvostossa. Suunnittelualueella on voimassa myös Oulujärven rantayleiskaava. Petäjäniemen rantakaava on vahvistettu 20.2.1995. 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT Valtioneuvosto on 30.11.2000 antanut päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella mm. seuraaviin kokonaisuuksiin: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Paltamon kunnan Petäjäniemen ranta-asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä rakennuspaikkojen rakennusoikeutta. Lisäksi ranta-asemakaavamuutoksella sallitaan vesikäymälän rakentaminen. Luontoselvityksen tavoitteena oli aikaisempien selvitysten perusteella arvioida rantaasemakaavan muutoksen vaikutuksia alueen luontoarvoihin. Aikaisempien selvitysten lisäksi alueen luontoa on kuvattu hieman yksityiskohtaisemmin kuin on esitetty Oulujärven rantayleiskaavatyön yhteydessä. Petäjäniemen suunnittelussa on pyritty soveltamaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista. Tärkeänä lähtökohtana on ranta-asemakaavassa ollut, että loma-asutus on suunniteltu niin, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen ja loma-asutuksen viihtyisyys. Oikean mitoituksen ja rakennuspaikkojen sijoittelun kautta on varmistettu, että rantaalueille on jäänyt riittävästi yhtenäistä rakentamisesta vapaata aluetta. 3. LUONTOSELVITYS 3.1 Kallio- ja maaperä Suunnittelualueen maaperä on pääosin loivasti kumpuilevaa ablaatiomoreenia. Varsinaisia moreenimuodostumia ei alueella esiinny. Myöskään glasifluviaalisia muodostumia ei alueelta esiinny. Niemialueen päässä on komeaa rantalohkareikkoa (ks. kuva 1), joka on pääosin syntynyt postglasiaalisena aikana mutta osaksi myös Oulujärven jääjärvivaiheiden aikana.

4 Kuva 1. Petäjäniemen kärkialuetta. Vesialue sisältyy Kiveslahden Natura alueeseen. 3.2 Vesistöt Suunnittelualue on niemi ja Oulujärveen rajoittuva. Lampia, lähteitä, suoalueita tai vesiuomia ei suunnittelualueella eli niemellä esiinny. Ainoastaan niemen kapeimmalla kohdalla on lievää korpimaisuutta. Kapein kohta niemestä lienee erottanut aikaisemmin niemen kärjen omaksi saarekseen. 3.3. Kasvillisuus Petäjäniemen ranta-asemakaava-aluetta hallitsevat pääosin talousmetsät. Soita ei alueella esiinny muuta kuin niemen kapeimmalla kohdalla. Suo-alue on lähinnä lievästi korpimainen painanne kohdassa, jossa aikaisemmin on ollut niemenkärjen muusta niemestä erottava salmi. Kaava-alueen yleisin metsätyyppi on mänty-kuusivaltainen kuivahko tai tuoreehko kangas. Rehevämpiä metsiä, kuten tuoretta tai lehtomaista kuusikkoa tai sekametsiä ei alueella esiinny. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Lehtipuustoa on runsaammin suunnittelualueen eteläosassa. Inventointi aloitettiin suunnittelualueen eteläosasta rakenteilla olevan loma-asunnon eteläpuolelta (RA-6). Suunnittelualueen kaakkoisosa on avohakkuualuetta, joka muuntuu rakenteilla olevaa loma-asutusta kohden siirryttäessä koivuvaltaiseksi. Rakenteilla olevan tontin ympäristössä, sen eteläosassa ja osin tontin eteläpuolella, on koivun ohella myös esimerkiksi raitaa ja joitain kookkaita haapoja. RA-6:n pohjoispuolella alueella on metsäkasvillisuus tavanomaista mänty-koivupuustoa. Kenttäkerroksen lajisto on mustikkavaltainen (ks. esim. kuva 3). Sen sijaan lehtipuuvaltaisuutta on korttelin länsi-luoteiskulmalla, ja saattaa olla, että se on osa vanhaa metsälaidunta (ks kuva 4). Koivun ohella esiintyy haapaa, koivua ja pihlajaa ja on mahdollista, että laidun on ulottunut rannan suuntaisena kapeana vyöhykkeenä myös rakennuspaikan eteläpuolelle mainitulle koivua kasvavalle alueelle. Lajistossa on mm. metsäalvejuurta, lillukkaa, nuokkuhelmikkää, metsäkortetta, käenkaalta, puna-ailakkia, niittyleinikkiä, vadelmaa, metsämaitikkaa ja metsäkortetta, lemmikkiä, korpiimarretta, metsäalvejuurta, mesiangervoa tai metsäkurjenpolvea ja ruusua (sp.)

5 Kuva 2. Kuva otettu kohti suunnittelualueen eteläosan avohakkuualuetta. Etualalla RA-6:n sekapuustoa. Kuva 3. Tyypillistä ihmistoiminnan muovaamaa talousmetsää Petäjäniemen keskiosasta. Kun siirrytään kohti luodetta jo rakennetun korttelin (nro 4) alueelle, säilyy metsäkasvillisuus tasaikäisenä mänty-koivu sekapuustona. Kuusta ja katajaa esiintyy sekapuuna. Lehtipuuston osuus on suunnittelualueen keskiosassa hieman vähäisempi kuin eteläosassa. Korttelialueen 4 eteläpuolella on tonttien välissä alue, jossa esiintyy verraten runsaasti koivua ja myös harmaaleppää männyn ohella. Kenttäkerroksen lajisto on tyypillistä mustikkatyyppiä. Lisäksi lajistossa on mm metsäkastikkaa, kultapiiskua, vanamoa, metsätähteä ja kangasmaitikkaa variksenmarjaa. Korttelin pihapiirien läheisyydessä kenttäkerroksen lajisto on monipuolisempaa ja puustossa esiintyy mm pihlajaa.

6 Kuva 4. Korttelialueen 6 luoteisreunalla on runsaasti lehtipuuta kasvava alue. Alue lienee ollut metsälaitumena. Kenttäkerroksen lajisto on melko rehevää. Puusto on melko nuorta mutta vanhojakin yksilöitä esiintyy. Kun siirrytään kohti niemen kärkeä ja saavutaan niemen kapeimmalle kohdalle, alenee maasto ja puustossa on haapaa, koivua ja pihlajaa. Yleisvaikutelma on koivukorpimainen. Kenttäkerroksessa esiintyy edelleen lillukka, metsätähti, mustikka, metsäkorte, mesimarja jne. Tien pohjoispuolella on rannassa kapeana vyöhykkeenä pihlajaa. Kapeikon pohjoispuolella on tien molemmin puolin niittymäinen pihapiiri ja sen pohjoispuolella lomarakennuksia. Niemen kärkialue on sisäosiltaan mäntyvaltaista kangasta. Niemen kärkialueen pohjoispuoli (RA-3) on tuoretta kangasta; kenttäkerroksen lajistossa metsätähti, käenkaali, rätvänä, metsälauha, sananjalka, lillukka, metsäkorte, mustikka, metsäalvejuuri. Männyt ovat melko järeää puuta. Lehtipuusto, lähinnä koivua, on nuorempaa. Puusto on verraten harvaa ja on mahdollista, että tätä aluetta on myös laidunnettu. Kun tullaan lähemmäksi niemen kärkeä, niin kasvillisuus säilyy samantyyppisenä: männyt ovat järeitä. Niemen kärkialue on lohkareinen ja maisemallisesti hyvin edustava. Niemen kärkialueen länsiranta on edellä kuvatun kaltaista mäntyvaltaista kangasta aina ensimmäiselle lomarakennukselle asti. Niemialueen rannat ovat kauttaaltaan loivia ja kivisiä. Luhtia tai ruovikoita ei esiinny muualla kuin kapeana kaistaleena niemialueen keskiosan suon kohdalla. Erityisiä geologisia tai geomorfologisia muodostumia ei esiinny. Pohja- ja kenttäkerros: Agrostiscapillari,,nurmirölli Vaccinium vitis-idaea, puolukka Calluna vulgaris, kanerva Deschampsia flexuosa,metsälauha Melampyrum pratense kangasmaitikka Equisetum sylvaticum metsäkorte Linnaea borealis vanamo Potentilla erecta rätvänä Solidago virgaurea kultapiisku Luzula pilosa kevätpiippo Epilobium angustifolium maitohorsma (hakkuualueella)

Fragaria vesca ahomansikka Melampyrum pratense kangasmaitikka Vaccinum myrtillus mustikka Pteridium aquilinum sananjalka Trientalis europaea metsätähti 7 Kuva 5. Petäjäniementien varren metsäkasvillisuutta. Kuva 6. Rehevää vanhaa metsälaidunaluetta RA-3;n luoteispuolella aivan niemen kärjessä. Kenttäkerroksessa runsaasti metsäalvejuurta ja hiirenporrasta. Lehtipuuston osuus myös melko suuri.

8 Kuva 7. Metsäkasvillisuutta niemen kärjen lounaisrannalta. Rakentamatonta ranta-aluetta on aivan Petäjäniemen kärjessä ja suunnittelualueen eteläosassa. Pataslahden alueen rakennetun ympäristön täydentyessä osayleiskaavaluonnoksessa osoitetulla tavalla muodostuu alueelle rakentamisen keskittymä, joka kattaa Petäjäniemen - Pataslahden rantavyöhykkeen lähes kauttaaltaan. 3.4 Maisema Kuva 8. Erityisesti niemialueen maisemakuva on kaunis ja yhtenäinen. Petäjäniemen maisemakuva on niemen sisäosissa melko tavanomaista sulkeutunutta tai puoliavointa luonnonmaisemaa. Ranta-alueet ovat myös melko sulkeutuneita huolimatta melko runsaasta lounaisrannan loma-asutuksesta. Vesialueelta käsin tarkasteltuna niemialue muodostaa kaukomaisemassa yhtenäisen alueen: olemassa oleva loma-asutus ei kovin merkittävästi kiinnitä huomiota. Suunnittelualueen eteläosan avohakkuu on toteutettu kohtuullisen onnistuneesti. Rannan ja avohakkuun välillä on suojapuustoa (ks kuva 9).

9 Kuva 9. Suunnittelualueen eteläosan ranta-aluetta. Taustan avohakkuualue ei näy kovin merkittävästi kaukomaisemassa. 4. SUOJELUALUEET, SUOJELUOHJELMAT JA NATURA 2000-VERKOSTO Suunnittelualue rajautuu ns. Kiveslahden Natura-alueeseen (FI1200104). Petäjäniemen maa-alueet eivät sisälly ao. alueeseen. Alue on luontodirektiivin mukainen SCI -alue, jonka suojeluperusteita on esitetty Natura- tietolomakkeessa. Hiisisaari ja sitä ympäröivät saaret on merkitty Oulujärven osayleiskaavassa SL merkinnällä. Alueen kuvailulehti on liitteenä. 5. LUONNONSUOJELU-, VESI- JA METSÄLAIN MUKAISET KOHTEET Suunnittelualueella ei esiinny luonnonsuojelu-, vesi- tai metsälain mukaisia kohteita. 6. UHANALAISLAJISTO Alueella suoritetussa inventoinnin perusteella, ei alueelta löydetty Suomen uhanalaisrekisterissä mainittuja lajeja tai ns. direktiivilajistoa. Koska inventointi keskittyi pääosin putkilokasvilajistoon, esiintyy inventoinnissa puutteita sammal- ja jäkälälajistossa. 7. SUOSITUKSET Osayleiskaavatyön yhteydessä laaditun luonto- ja maisemaselvityksen ja tämän työn yhteydessä tehdyn tarkistuksen perusteella voidaan todeta, että ranta-asemakaavassa esitettävät muutokset, jotka koskettavat rakennusoikeuden vähäistä lisäämistä, eivät aiheuta merkittävää lisähaittaa alueen luonto- ja maisema-arvoille nykytilanteeseen verrattuna tai vaikuta Kiveslahden Natura-alueen luontoarvoperusteisiin. Koska niemialueella on runsaasti jo olemassa olevaa loma-asutusta, on ihmistoiminta jo entuudestaan muovannut alueen kasvillisuutta melkoisesti. Metsäalueet eivät ole enää luonnontilaisia etenkään niemen sisäosissa tai eteläosassa. Ranta-asutus on sijoittunut niemen pohjois- ja etelärannalla. Peltolan kohdalla niemen kärkeen menevän tien eteläpuolella on laaja avohakkuu. Luontoselvityksessä on todettu kaksi huomionarvoista kohdetta: ne molemmat lienevät vanhoja metsälaitumia tai metsäniittyjä. Kumpaakaan kohdetta ei ole mainittu rantaosayleiskaavatyön yhteydessä tai muussa aikaisemmassa aluetta koskevassa selvityksessä.

Osayleiskaavassa todettiin Kiveslahden alueen rantarakentamisen todennäköisesti aiheuttavan vesistön käytön lisääntymistä Natura-alueella ja erityisesti edellä mainituilla saarilla, mutta samassa yhteydessä todettiin myös, että rakennuspaikkojen lisääntyminen on niin vähäistä, että osayleiskaavan vaikutukset ovat vähäiset Natura-alueen luontoarvoihin. Tätä taustaa vasten voidaan todeta, että nyt toteutettavalla Petäjäniemen ranta-asemakaavan muutoksella, jossa ei uusia rakennuspaikkoja osoiteta ja ainoastaan lisätään tonttikohtaista rakennusoikeutta, vaikutuksia Natura- ja muihin luontoarvoihin voidaan pitää vähäisinä nykytilanteeseen verrattuna. Pääosan maisemavaikutuksista aiheuttaa uusi lomarakentaminen. Rantojen uudisrakentamisen toteutuessa tapahtuu muutoksia järven avointa maisematilaa rajaavassa rantavyöhykkeessä, mutta muutokset eivät yleensä ole luonteeltaan sellaisia, että voitaisiin katsoa syntyvän merkittäviä tai laaja-alaisia maisemavaikutuksia järven ja sitä rajaavien rantavyöhykkeiden maisemakokonaisuuteen. Lisärakennusoikeus voi aiheuttaa maisemakuvallisia muutoksia, mikäli laajennusten yhteydessä poistetaan puustoa laajasti. Lisärakennusoikeus sijoittuu pääosin nykyistä rakennettua ympäristöä täydentäen tai laajentaen, jolloin maisemavaikutukset jäävät yleensä melko paikallisiksi ja vähäisiksi, koska maisemakuvalliset muutokset ovat olleet jo nykytilanteen tultaessa merkittäviä. Nykyinen loma-asutus sijoittuu rantamaisemaan verraten hyvin. Lisärakentaminen ei aiheuta merkittävää rantaviivan sulkeutumisen lisääntymistä nykytilanteeseen verrattuna. Kauempaa vesialueelta käsin tarkasteltuna lisärakennusoikeus, mikäli se toteutetaan ympäristöön hyvin sopivalla tavalla, ei todennäköisesti aiheuta merkittäviä lisävaikutuksia maisemaan ja kaukomaisemassa rantavyöhykkeen hahmo säilyy metsäisenä vaikka rakennusten lukumäärä tai koko jonkin verran lisääntyykin. Lisärakennusoikeus aikaan saamaa lisähaittaa ei voida siis pitää merkittävänä. 10 Jari Hietaranta EKOTONI KY

Kuva 10 Natura alueen rajaus. Myös kaava-alue esitetty alkuperäisenä 11

12 Kuva 11 Alueen luonnon ominaispiirteet