Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

Samankaltaiset tiedostot
Nurmen perustaminen ja lannoitus

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Säilörehun tuotantokustannus

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Siemenviljelijän puheenvuoro. Siementuottajapäivä Heikki Perho

REHUOHRAN TUOTANTOKUSTANNUS, Vuosi 2016

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita

Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu?

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

HANKKIJA - KASVUN OSAAJA. Leppävirta Tuomo Savolainen

Taloudellisesti ja ekologisesti kestävät laidunkasvit ja käytännöt Virnalaidunkoe ja monivuotinen laidunkasvikoe

Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet. 1. Laidunkasvikoe. Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012

Rehumaissin viljelyohjeet

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus

Kasvitilan valmistautuminen luomuvalvontaan. Juha-Antti Kotimäki Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Säilörehun tuotantokustannusten laskenta ja merkitys. Konekustannukset kuntoon ja säilörehun hinta haltuun -teemapäivä

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Kestorikkakasvien mekaaninen torjunta

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali

Edistystä luomutuotantoon hanke

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Hamppu viljelykiertokasvina

Maississa mahdollisuus

ÖLJYKASVIEN TUOTANTO

Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat

Ruis ja vehnä luomussa

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Tehokas avokesannointi monivuotisten rikkakasvien hallinnassa

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Edistystä luomutuotantoon hanke

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat

Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

HARMISTA HYÖDYKKEEKSI ELI SEPAROINNIN MERKITYS MAATILALLE JA YMPÄRISTÖLLE. REISKONE OY/Tero Savela

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Luomukasvintuotannon kannattavuus. ProAgria Etelä-Suomen viljelyryhmien tuloksia. Vyr Luomuviljaseminaari Salo

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Karjanlannan hyödyntäminen

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma , Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Yksivuotiset seosrehukasvustot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä Työnro Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

MTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy

- Lampaille lammasverkko 3 /m

Johtamalla hyvää säilörehua

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Satokysely Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satokysely 2015 TNS

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Viherryttämisen ekologinen ala Pauli Pethman Haikula Oy 1

Viherryttämistuki. Neuvo 2020-koulutus Syksy Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

Rypsin viljely. Kuva Pasi Hartikainen. Pasi Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala

Valkuaisrehu kokeiden satotuloksia 2017

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna

Eerolan tila, Palopuro SYKSY

Lannoituksen tarkentaminen Lahti Anne Kerminen

Peltomaan lierot ja niiden merkitys maan kasvukunnossa

MIKSI NURMISIEMENTUOTANTOA. Hämeenkyrö Jukka Saarinen

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

ILMASE-hanke Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tukihaku Täydentävät ehdot

Herne säilörehun raaka-aineena

Varmista säilörehun laatu

Rehuherneen viljely Etelä-Pohjanmaalla

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan?

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Karjanlannan käyttö nurmelle

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita

Transkriptio:

MALLILAN MAITOTILA Lehmiä 33 Peltopinta-ala 45ha Säilörehua, laidunta ja ohraa Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka Tuotantopanokset ohralle/v.: Kylvösiementä hankittu yht. 1100kg, 407 Lannoitetta (Y5) 1650kg, 530 Torjunta-aineita 150 Leikkuupuinti maksaa 100 /h, puintiaika on keskimäärin 1,1 h/ha Kuivatuksen energiakustannukseksi on laskettu yhteensä 330 Traktorin poltto- ja voiteluainemenot ovat koko tilalla yhteensä 3850 hannu.viitala@savonia.fi Ohraa viljellään tilalla nautakarjan rehuksi. Kylvöön käytetään peitattua ostosiementä. Tilalla on viljanviljelyssä ongelmana lakoontuminen. Suojaviljalla perustettaessa pitää huolehtia siitä, että suojavilja ei lakoonnu eli käytetään korrenvahvistajaa. Samalla torjutaan myös tuholaisia. Karjanlanta levitetään perustettaville nurmille edellisenä syksynä ennen kyntöä, joka vähentää lannoitustarvetta. Pellon ph on kohtuullisella tasolla, mutta ylläpitokalkitusta tarvitaan. Työt tehdään omilla koneilla paitsi puinti. Vilja kuivataan omassa kuivurissa. Työ/v.: Viljelijäpariskunta tekee tilalla työtä yhteensä 4500 h/v, josta kotieläintöiden osuus on 3500 h, kunnossapito ja johtotöitä tehdään 500h. Suurin osa (80%) peltoviljelytöistä on säilörehun tekemistä. Laitumen osuus on 50h. Loput on viljanvilj. töitä muokkauksesta sadonkorjuuseen. Traktorityötunteja tulee tilalla keskimäärin yht. 500h ja viljanviljelyssä 50h. Ohraa 5,5 ha

hannu.viitala@savonia.fi MALLILAN MAITOTILA Lehmiä 33 Peltopinta-ala 45ha Säilörehua, laidunta ja ohraa Ohraa 5,5 ha Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka Ohraa viljellään tilalla nautakarjan rehuksi. Nurmi perustetaan keväällä ns. suojaviljaan. Kylvöön käytetään peitattua ostosiementä. Joka neljäs kylvö tehdään omalla kylvösiemenellä (kotikunnostuslisä 0,10 /kg). Tilalla on viljanviljelyssä ongelmana lakoontuminen. Suojaviljalla perustettaessa pitää huolehtia siitä, että suojavilja ei lakoonnu eli käytetään korrenvahvistajaa. Samalla torjutaan myös tuholaisia. Nurmi uudistetaan joka neljäs vuosi. Karjanlanta levitetään perustettaville nurmille edellisenä syksynä ennen kyntöä, joka vähentää lannoitustarvetta. Pellon ph on kohtuullisella tasolla, mutta ylläpitokalkitusta tarvitaan. Työt tehdään omilla koneilla paitsi puinti. Vilja kuivataan omassa kuivurissa. Tuotantopanokset ohralle/v.: Kylvösiementä hankittu yht. 1100kg, 407 Lannoitetta (Y5) 1650kg, 530 Torjunta-aineita 150 Tilalla peltoja kalkitaan vuosittain keskimäärin yhteensä 25t, 1000 Leikkuupuinti maksaa 100 /h, puintiaika on keskimäärin 1,1 h/ha Kuivatuksen energiakustannukseksi on laskettu yhteensä 220 Traktorin poltto- ja voiteluainemenot ovat yhteensä 3850 Työ/v.: Viljelijäpariskunta tekee tilalla työtä yhteensä 4500 h/v, josta kotieläintöiden osuus on 3500 h, kunnossapito ja johtotöitä tehdään 500h. Suurin osa (80%) peltoviljelytöistä on säilörehun tekemistä. Laitumen osuus on 50h. Loput on viljanvilj. töitä muokkauksesta sadonkorjuuseen. Traktorityötunteja tulee tilalla keskimäärin yht. 500h ja viljanviljelyssä 50h.

HEPOLAN RATSUTILA Hevosia 22 Peltopinta-ala 25ha Säilörehua, laidunta ja kauraa Kauran viljely 8,5 ha 2800 kg/ha Käyttö hevosten rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 10,7 MJ/kg ka Tuotantopanokset kauralle/v.: Kylvösiementä hankittu yht. 1880kg, 825 Lannoitetta (Y5) 1150kg, 480 Torjunta-aineita 100 Leikkuupuinti maksaa 100 /h, puintiaika on keskimäärin 1,3 h/ha Rahtikuivatus yht. 3400 Traktorin poltto- ja voiteluainemenot ovat viljanviljelyssä yhteensä 600 hannu.viitala@savonia.fi Kauraa viljellään tilalla hevosten rehuksi. Kauran kylvöön käytetään peitattua siementä. Joka neljäs kylvö tehdään omalla kylvösiemenellä. Tilalla on viljanviljelyssä ongelmana alhainen sato, vaikka lannoitus on kohtuullisella tasolla ja tuholaisia ja rikkakasveja torjutaan. Hevosten kompostoitu lanta levitetään perustettaville viljoille edellisenä syksynä ennen kyntöä, joka vähentää lannoitustarvetta. Pellon ph on alhainen. Työt tehdään omilla koneilla paitsi puinti ja kuivaus. Työ/v.: Yrittäjäpariskunta + lapset tekevät tilalla työtä yhteensä 6500 h/v, josta hevosten parissa arviolta 90%, kunnossapito ja johtotöitä tehdään 300h. Puolet peltoviljelytöistä on säilörehun tekemistä ja laidunten aitausta ym. Loput ovat viljanviljelytöitä muokkauksesta sadonkorjuuseen. Traktorityötunteja tulee viljanviljelyssä tilalla keskimäärin 100h. Kauraa 8,5 ha

MALLILAN MAITOTILA Lehmiä 33 Peltopinta-ala 45ha Säilörehua, laidunta 9,5ha ja ohraa 5,5ha Säilörehun viljely 30 ha 18000 kg/ha (arvio) Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 350 kg ka, 10,1 MJ/kg ka Tuotantopanokset säilörehulle/v.: Heinänsiementä hankittu yht. 355kg, 100 Lannoitteet nurmille yhteensä (sr-osuus arviolta 90%): Salpietaria 6500kg, 530 ja Y2-lannosta 12 000kg, 5280 Tilalla peltoja kalkitaan vuosittain keskimäärin 11t, 400 Traktorin poltto- ja voiteluainemenot ovat yhteensä 3850 Säilöntäainemenot ovat yht. 3000 ja Paalimuovia kuluu 4800 hannu.viitala@savonia.fi Pyöröpaalisäilörehua 30 ha Tilalla tehdään pyöröpaalisäilörehua. Satoa korjataan kaksi kertaa vuodessa. Säilörehua viljellään tilalla nautakarjan rehuksi. Nurmi perustetaan keväällä ns. suojaviljaan. Nurmi uudistetaan joka neljäs vuosi eli kolmen vuoden nurmikierto. Karjanlanta levitetään perustettaville nurmille edellisenä syksynä ennen kyntöä, joka vähentää lannoitustarvetta. Pellon ph on kohtuullisella tasolla, mutta ylläpitokalkitusta tarvitaan. Työt tehdään omilla koneilla. Viljasadosta 10% korjataan kokoviljasäilörehuna. Työ/v.: Viljelijäpariskunta tekee tilalla työtä yhteensä 4500 h/v, josta kotieläintöiden osuus on 3500 h, kunnossapito ja johtotöitä tehdään 500h. Suurin osa (80%) peltoviljelytöistä on säilörehun tekemistä. Laitumen osuus on 50h. Loput on viljanvilj. töitä muokkauksesta sadonkorjuuseen. Traktorityötunteja tulee tilalla keskimäärin yht. 500h ja säilörehulle 350h.

MALLILAN MAITOTILA Lehmiä 33 Peltopinta-ala 45ha Säilörehua 30ha, laidunta ja ohraa Laitumen viljely 9,5 ha 35000 MJ/ha (arvio) Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 200 kg ka, 11 MJ/kg ka Tuotantopanokset laitumelle/v.: Heinänsiementä hankittu yht. 355kg, 100 Lannoitteet nurmille yhteensä (laitumen osuus arviolta 10%): Salpietaria 6500kg, 530 ja Y2-lannosta 12 000kg, 5280 Tilalla peltoja kalkitaan vuosittain keskimäärin 11t, 400 Traktorin poltto- ja voiteluainemenot ovat yhteensä 3850 Aitauksen kulut ovat yhteensä n. 100 /v. hannu.viitala@savonia.fi Laidun 9,5 ha Karjaa laidunnetaan tilalla kolmena kesäkuukautena. Nurmi perustetaan keväällä ns. suojaviljaan. Nurmi uudistetaan joka neljäs vuosi eli kolmen vuoden nurmikierto. Karjanlanta levitetään perustettaville nurmille edellisenä syksynä ennen kyntöä, joka vähentää lannoitustarvetta. Pellon ph on kohtuullisella tasolla, mutta ylläpitokalkitusta tarvitaan. Työ/v.: Viljelijäpariskunta tekee tilalla työtä yhteensä 4500 h/v, josta kotieläintöiden osuus on 3500 h, kunnossapito ja johtotöitä tehdään 500h. Suurin osa (80%) peltoviljelytöistä on säilörehun tekemistä. Laitumen osuus on 50h. Loput on viljanvilj. töitä muokkauksesta sadonkorjuuseen. Traktorityötunteja tulee tilalla keskimäärin yht. 500h ja laitumelle 50h.