Rahoituskriisistä globaaliin talouskriisiin



Samankaltaiset tiedostot
Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari

Markkinat toipuivat, toipuuko talous?

Rahoitusmarkkinoiden myllerrys ja Suomen talouden näkymät

Keskuspankin toiminnasta globaalin rahoituskriisin aikana

Talousnäkymät ja talouspolitiikan mahdollisuudet Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen. Travellers Club Finland ry 21.1.

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 2/2009

Talouden tilannekuva

Euro & talous 1/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät

Globaalit näkymät vuonna 2008

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti

Euro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero

Kansantalouden mahdollisuudet ja rahoitusmarkkinat

Globaaleja kasvukipuja

Rahoituskriisistä uuteen nousuun

Miten raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys vaikuttaa kasvunäkymiin?

Suomi, Eurooppa ja hidastuva maailmantalouden kasvu. Haaste kilpailukyvylle.

Finanssikriisistä globaaliin taantumaan koska uuteen nousuun?

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Talouden mahdollisuudet 2009

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter

EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä

Suomi on kestänyt vielä melko hyvin Saksan ja globaalin teollisuuden viimeaikaisen stagnaation

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö Timo Hirvonen Ekonomisti

Studia Monetaria: Ajankohtaista rahamarkkinoilla

Euro & talous 4/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä?

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia

Suomen talous ja rahoitusmarkkinat: näkymät ja haasteet

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Rahoitusmarkkinoilla myrskyää, hyödykemarkkinoilla hikoillaan; Maailmantalouden tuulet heiluttavat euroaluetta?

Finanssikriisi syyt ja seuraukset

Euro & talous 2/2010. Pääjohtaja Erkki Liikanen SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Finanssikriisi syyt ja seuraukset

Katsaus syksyn rahamarkkinoihin ja tämän päivän tilanne

Maailmantalouden näkymät

Talouden näkymät vuosina

Talouden näkymät ja Suomen rahoitusmarkkinat

Kansainvälisen talouden näkymät

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Mihin rahapolitiikalla pyritään? Rahapolitiikan tavoitteet

Keskuspankkitoiminnan riskit finanssikriisin aikana

Talouden näkymät : Suhdannenousu ei yksin korjaa talouden ongelmia

Talouden näkymät ja Suomen haasteet

Talouden näkymät finanssikriisin uudessa vaiheessa

Kansainvälisen talouden näkymät

Finanssikriisin jälkimainingit

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahoitusmarkkinoiden tilanne ja eurojärjestelmän toimet: mitä on tehty ja miksi? Studia Monetaria toimistopäällikkö Tuomas Välimäki

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät Johtava ekonomisti Penna Urrila

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

TALOUSENNUSTE

Suomi, Eurooppa ja hidastuva maailmantalouden kasvu. Haaste kilpailukyvylle.

Talouden tilanne ja näkymät

Miksi ja miten valtio ottaa velkaa? Valtion menojen rahoitus. Studia Monetaria Mika Arola Valtiokonttori Rahoitus

Kansainvälisen talouden näkymät

TALOUSENNUSTE

Viitekorkouudistuksesta ja vähän muustakin

Talouden näkymät

Finanssikriisi ja tulevaisuuden näkymät

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Voimmeko välttää finanssikriisejä tulevaisuudessa? Subprimen opit markkinoilta

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euro & talous 4/2010 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero

Keskuspankit finanssikriisin jälkeen

Talouden näkymät

Finanssimarkkinoiden toimintamallit uusiksi

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä

Globaaleja kasvukipuja

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa Julkinen

Kansainvälisen talouden tila ja Suomen mahdollisuudet

Talouden näkymät. Helsingin Messukeskus Erkki Liikanen SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Teknologiateollisuuden Talousnäkymät Pääekonomisti Jukka Palokangas

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Finanssikriisin pitkä jälki

Kansainvälisen talouden näkymät, Suomen talous ja työllisyys

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa

Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys?

Talouskriisin viisi aaltoa

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi

Kestävä talouskasvu maailma ja Suomi

Euroopan talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehitysnäkymät

Ennuste vuosille (kesäkuu 2019)

Uhkaako raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys kasvunäkymiä?

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015

Talouden näkymät

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO?

Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Rahapolitiikka ja sen välittyminen talouteen

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suomen arktinen strategia

Suhdannetilanne. Konsultit 2HPO HPO.FI

Rahapolitiikka ja sen välittyminen talouteen

Transkriptio:

Rahoituskriisistä globaaliin talouskriisiin Toimistopäällikkö Veli-Matti Mattila 1

Teemat 1. Rahoitus- ja talouskriisin eteneminen 2. Kriisin taustaa: maailmantalouden muutosvoimat 3. Maailmantalouden tila ja näkymät syksyllä 2009 4. Suomen talous globaalin kriisin kourissa 2

1. Rahoitus- ja talouskriisin eteneminen 3

Talouskasvu keskeisillä talousalueilla 6 4 2 0-2 -4-6 -8 Yhdysvallat Euroalue Japani Kiina (oikea asteikko) BKT:n kasvu edellisestä vuodesta, % 13 10 7 4-10 2000 2002 2004 2006 2008 Lähteet: US Bureau of Economic Analysis, Economic and Social Research Institute, Eurostat ja Bloomberg. 1 4

Talouskasvu keskeisillä talousalueilla 6 4 2 0-2 -4-6 -8 Yhdysvallat Euroalue Japani Kiina (oikea asteikko) BKT:n kasvu edellisestä vuodesta, % Rahoitusmarkkinahäiriö 13 10 7 4-10 2000 2002 2004 2006 2008 Lähteet: US Bureau of Economic Analysis, Economic and Social Research Institute, Eurostat ja Bloomberg. 1 5

Talouskasvu keskeisillä talousalueilla 6 4 2 0-2 -4-6 -8 Yhdysvallat Euroalue Japani Kiina (oikea asteikko) BKT:n kasvu edellisestä vuodesta, % Rahoitusmarkkinakriisi 13 10 7 4-10 2000 2002 2004 2006 2008 Lähteet: US Bureau of Economic Analysis, Economic and Social Research Institute, Eurostat ja Bloomberg. 1 6

Talouskasvu keskeisillä talousalueilla 6 4 2 0-2 -4-6 Yhdysvallat Euroalue Japani Kiina (oikea asteikko) BKT:n kasvu edellisestä vuodesta, % 13 10 7 4-8 -10 Talouskriisi 2000 2002 2004 2006 2008 Lähteet: US Bureau of Economic Analysis, Economic and Social Research Institute, Eurostat ja Bloomberg. 1 7

Kriisin etenemis- ja välittymiskanavat 1. Rahoitusmarkkinat ja rahoituksen välitys 2. Yleinen luottamusilmapiiri ja epävarmuuden määrä 3. Maailmankauppa 8

Rahamarkkinakorkojen riskilisiä Iso-Britannia Euroalue Yhdysvallat 4 Vakuudettomien ja vakuudellisten 3 kk:n korkojen erot, %-yksikköä 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0-0,5 2007 2008 2009 Lähteet: European Banking Federation, British Bankers Association ja Bloomberg. Korkoerot on laskettu libor/euribor-koroista ja OIS/repo-koroista. 9

Rahamarkkinakorkojen riskilisiä Iso-Britannia Euroalue Yhdysvallat 4 Vakuudettomien ja vakuudellisten 3 kk:n korkojen erot, %-yksikköä 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0-0,5 2007 2008 2009 Lähteet: European Banking Federation, British Bankers Association ja Bloomberg. Korkoerot on laskettu libor/euribor-koroista ja OIS/repo-koroista. 10

Rahamarkkinakorkojen riskilisiä Iso-Britannia Euroalue Yhdysvallat 4 Vakuudettomien ja vakuudellisten 3 kk:n korkojen erot, %-yksikköä 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0-0,5 2007 2008 2009 Lähteet: European Banking Federation, British Bankers Association ja Bloomberg. Korkoerot on laskettu libor/euribor-koroista ja OIS/repo-koroista. 11

Yritysten joukkovelkakirjalainojen korkoeroja BBB-luokitellut lainat B-luokitellut lainat 30 Prosenttiyksikköä 25 20 15 10 5 0 2007 2008 2009 Lähde: Merrill Lynch. Korkoero on laskettu suhteessa AAA-luokiteltuihin yritysten jvk-lainoihin. Lainat ovat euromääräisiä ja niiden maturiteetti on noin 8 vuotta. 12

Yritysten joukkovelkakirjalainojen korkoeroja BBB-luokitellut lainat B-luokitellut lainat 30 Prosenttiyksikköä 25 20 15 10 5 0 2007 2008 2009 Lähde: Merrill Lynch. Korkoero on laskettu suhteessa AAA-luokiteltuihin yritysten jvk-lainoihin. Lainat ovat euromääräisiä ja niiden maturiteetti on noin 8 vuotta. 13

Yritysten joukkovelkakirjalainojen korkoeroja BBB-luokitellut lainat B-luokitellut lainat 30 Prosenttiyksikköä 25 20 15 10 5 0 2007 2008 2009 Lähde: Merrill Lynch. Korkoero on laskettu suhteessa AAA-luokiteltuihin yritysten jvk-lainoihin. Lainat ovat euromääräisiä ja niiden maturiteetti on noin 8 vuotta. 14

Teollisuuden luottamus Euroalueen ostopäällikköindeksi Japanin Tankan-indeksi (oikea ast.) Yhdysvaltain ostopäällikköindeksi 70 Indeksi Saldoluku 50 60 25 50 0 40-25 30-50 20 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Lähteet: Bloomberg, ISM ja Reuters. -75 15

Teollisuuden luottamus Euroalueen ostopäällikköindeksi Japanin Tankan-indeksi (oikea ast.) Yhdysvaltain ostopäällikköindeksi 70 Indeksi Saldoluku 50 60 25 50 0 40-25 30-50 20 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Lähteet: Bloomberg, ISM ja Reuters. -75 16

Teollisuuden luottamus Euroalueen ostopäällikköindeksi Japanin Tankan-indeksi (oikea ast.) Yhdysvaltain ostopäällikköindeksi 70 Indeksi Saldoluku 50 60 25 50 0 40-25 30-50 20 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Lähteet: Bloomberg, ISM ja Reuters. -75 17

Maailmankauppa ja eräiden maiden tuonti Maailmankauppa Kehittyvien talouksien tuonti Kehittyneiden maiden tuonti 240 Määräindeksi 2000=100 220 200 180 160 140 120 100 80 60 2000 2002 2004 2006 2008 Lähde: CPB Netherlands. 18

Maailmankauppa ja eräiden maiden tuonti Maailmankauppa Kehittyvien talouksien tuonti Kehittyneiden maiden tuonti 240 Määräindeksi 2000=100 220 200 180 160 140 120 100 80 60 2000 2002 2004 2006 2008 Lähde: CPB Netherlands. 19

Maailmankauppa ja eräiden maiden tuonti Maailmankauppa Kehittyvien talouksien tuonti Kehittyneiden maiden tuonti 240 Määräindeksi 2000=100 220 200 180 160 140 120 100 80 60 2000 2002 2004 2006 2008 Lähde: CPB Netherlands. 20

2. Kriisin taustaa: maailmantalouden viime vuosikymmenien muutosvoimat 21

Maailmantalouden viime vuosikymmenien muutosvoimat Globalisaatio Pari miljardia ihmistä tuli lisää kansainvälisen kaupan piiriin Valtava työnjaon muutos Maailmankauppa kasvanut voimakkaasti Tieto- ja viestintäteknologian kehitys Välimatkojen merkityksen väheneminen Metropolien merkityksen kasvu 22

Maailmantalouden viime vuosikymmenien muutosvoimat Globalisaatio Pari miljardia ihmistä tuli lisää kansainvälisen kaupan piiriin Valtava työnjaon muutos Maailmankauppa kasvanut voimakkaasti Tieto- ja viestintäteknologian kehitys Välimatkojen merkityksen väheneminen Metropolien merkityksen kasvu Rahoitusmarkkinoiden yhdentyminen Kansainvälisten pääomaliikkeiden kasvu, eri maiden rahoitusjärjestelmien kytkeytyminen läheisesti toisiinsa Edesauttoi maailmankaupan laajenemista ja yritystoiminnan kansainvälistymistä 23

Oheisilmiö: velkaantuminen kasvoi Globalisaatio ja rahoitusmarkkinoiden yhdentyminen loivat myös ongelmia Suuria rahoitusylijäämiä kertyi moniin maihin Korkotaso aleni Alijäämien rahoitus (liian) helppoa Velkaantuminen kasvoi 24

Globaalit rahoitusepätasapainot USD bn 1000 800 600 400 200 Latin America Other industrialised Other Asia China Japan Oil exporters 0-200. -400-600 -800-1000 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 Lähde: IMF United States Euro Area Central and Eastern Europe 25

Oheisilmiö: velkaantuminen kasvoi Globalisaatio ja rahoitusmarkkinoiden yhdentyminen loivat myös ongelmia Suuria rahoitusylijäämiä kertyi moniin maihin Korkotaso aleni Alijäämien rahoitus (liian) helppoa Velkaantuminen kasvoi Alhainen korkotaso kannusti tuottojen etsintään Uusia rahoitustuotteita luotiin (luottojohdannaiset ym.) Uusia toimintamalleja syntyi ( luo ja hajauta ) Uusia asiakasryhmiä haalittiin ( subprime -asuntoluotot) Kannustimet vääristyivät, sijoitusriskit aliarvioitiin 26

Oheisilmiö: velkaantuminen kasvoi Globalisaatio ja rahoitusmarkkinoiden yhdentyminen loivat myös ongelmia Suuria rahoitusylijäämiä kertyi moniin maihin Korkotaso aleni Alijäämien rahoitus (liian) helppoa Velkaantuminen kasvoi Alhainen korkotaso kannusti tuottojen etsintään Uusia rahoitustuotteita luotiin (luottojohdannaiset ym.) Uusia toimintamalleja syntyi ( luo ja hajauta ) Uusia asiakasryhmiä haalittiin ( subprime -asuntoluotot) Kannustimet vääristyivät, sijoitusriskit aliarvioitiin Alhaisen inflaation vuoksi rahapolitiikka pysyi kevyenä pitkään Globaali likviditeetti kasvoi runsaasti 27

Oheisilmiö: velkaantuminen kasvoi Globalisaatio ja rahoitusmarkkinoiden yhdentyminen loivat myös ongelmia Suuria rahoitusylijäämiä kertyi moniin maihin Korkotaso aleni Globaalit tasapaino-ongelmat Alijäämien rahoitus (liian) helppoa Velkaantuminen kasvoi Alhainen korkotaso kannusti tuottojen etsintään Uusia rahoitustuotteita luotiin (luottojohdannaiset ym.) Rahoitusmarkkinoiden toiminta-ongelmat Uusia toimintamalleja syntyi ( luo ja hajauta ) ja valvonnan puutteet Uusia asiakasryhmiä haalittiin ( subprime -asuntoluotot) Kannustimet vääristyivät, sijoitusriskit aliarvioitiin Alhaisen inflaation vuoksi rahapolitiikka pysyi kevyenä pitkään Liian kevyt rahapolitiikka Globaali likviditeetti kasvoi runsaasti 28

Nyt: velkaantumisen purku käynnissä Pankit ja muut rahoituslaitokset Velkavivun alentaminen antolainausta supistamalla, sijoituksia myymällä tai omaa pääomaa lisäämällä Yritykset Velkavivun vähentäminen kustannuksia karsimalla, omaisuutta myymällä tai omaa pääomaa lisäämällä Kotitaloudet Velkojen takaisinmaksaminen menoja pienentämällä, omaisuutta myymällä tai lisätuloja hankkimalla Supistaa kulutusta, investointeja ja pääomanliikkeitä 29

3. Maailmantalouden tila ja näkymät syksyllä 2009 30

Keskeiset toimenpiteet kriisin taltuttamiseksi Rahoitusjärjestelmän toimintakyvyn palauttaminen Rahoituslaitosten likviditeetinsaannin turvaaminen Pääomasijoitukset rahoituslaitoksiin ja varainhankinnan takaukset 31

Keskeiset toimenpiteet kriisin taltuttamiseksi Rahoitusjärjestelmän toimintakyvyn palauttaminen Rahoituslaitosten likviditeetinsaannin turvaaminen Pääomasijoitukset rahoituslaitoksiin ja varainhankinnan takaukset Rahapolitiikan keventäminen Ohjauskorkojen alentaminen Epätavanomaiset rahapolitiikan keinot Vaikuttaminen riskilisiin eri maturiteeteissa/instrumenteissa Vaikuttaminen tiettyjen markkinasegmenttien toimintaan 32

Keskeiset toimenpiteet kriisin taltuttamiseksi Rahoitusjärjestelmän toimintakyvyn palauttaminen Rahoituslaitosten likviditeetinsaannin turvaaminen Pääomasijoitukset rahoituslaitoksiin ja varainhankinnan takaukset Rahapolitiikan keventäminen Ohjauskorkojen alentaminen Epätavanomaiset rahapolitiikan keinot Vaikuttaminen riskilisiin eri maturiteeteissa/instrumenteissa Vaikuttaminen tiettyjen markkinasegmenttien toimintaan Hallitusten elvytystoimet Julkisten kulutus- ja investointimenojen lisäykset Veronkevennykset 33

Keskuspankkien ohjauskorkoja 7 6 5 4 3 2 1 % Euroalue Yhdysvallat Japani Iso-Britannia 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: Reuters. 34

Eurojärjestelmän taseen saamiset 2500 Valuuttavaranto Muut saatavaerät Saamiset luottolaitoksilta Mrd. euroa Valuuttasaamiset euroalueelta Euromääräiset arvopaperit 2000 1500 1000 500 0 2001 2003 2005 2007 2009 Lähde: EKP. 35

EKP:n euromääräiset operaatiot Pitempiaikaiset operaatiot (3 kk) Perusrahoitusoperaatiot (1 vko) Ylimääräiset pitempiaikaiset operaatiot (1-12 kk) Maksuvalmiusjärjestelmän käyttö (1 pv) 1 000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0-100 -200-300 -400 Hienosäätöoperaatiot (1-5 pv) Miljardia euroa 05/07 07/07 09/07 11/07 01/08 03/08 05/08 07/08 09/08 11/08 01/09 03/09 05/09 07/09 09/09 Lähde: Suomen Pankki. 36

Yhdysvaltain keskuspankin taseen saamiset 2500000 Securities held outright Other loans Central bank liquidity swaps Miljoonaa dollaria Term auction credit Commercial Paper Funding Facility Other 2000000 1500000 1000000 500000 0 2008 2009 Lähde: Federal Reserve. 37

Pankkien alaskirjauksia ja oman pääoman lisäyksiä kriisin aikana Pankkien alaskirjauksia ja oman pääoman lisäyksiä 7.9.2009 mennessä Citigroup Wachovia Bank of America Merrill Lynch UBS HSBC JPMorgan Chase Washington Mutual Wells Fargo HBOS RBS National City Barclays Morgan Stanley Bayerische LB Deutsche Bank Credit Suisse ING Groep BNP Paribas Lehman Brothers IKB KBC Groep NV Alaskirjaukset kaikki yhteensä n. 1614 mrd. USD ja oman pääoman lisäykset n. 1318 mrd. USD. 0 20 40 60 80 100 120 Oman pääoman lisäykset Alaskirjaukset Mrd. USD Lähde: Bloomberg. 38

Vuoden 2009 kasvuennusteiden muuttuminen 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0-1,0-2,0-3,0-4,0-5,0 Konsensus IMF Euroopan komissio OECD % Yhdysvallat 3,0 2,0 1,0 0,0-1,0-2,0-3,0-4,0-5,0 2007 2008 2009 2007 2008 2009 Lähteet: Consensus Economics, IMF, OECD ja Euroopan komissio. 4,0 % Euroalue 39

Teollisuuden luottamus Euroalueen ostopäällikköindeksi Japanin Tankan-indeksi (oikea ast.) Yhdysvaltain ostopäällikköindeksi 70 Indeksi Saldoluku 50 60 25 50 0 40-25 30-50 20 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Lähteet: Bloomberg, ISM ja Reuters. -75 40

Raaka-ainehinnat ja osakekurssit S&P 500 -osakeindeksi Teollisuuden raaka-aineiden hintaindeksi (ilman energiaa) Raakaöljyn hinta 250 3.1.2006=100 200 150 100 50 0 2006 2007 2008 2009 Lähteet: Bloomberg ja HWWI. 41

Miksi nopeaa elpymistä ei ole näköpiirissä? Kokemus osoittaa, että pankki- ja rahoituskriiseistä toipuminen on hidasta Ylivelkaantumisen purkaminen on pitkäaikainen prosessi Rahoitusjärjestelmän toimintakyvyn palauttaminen vie aikaa Kriisin aikana talouden tuotantopotentiaali on pienentynyt Investoinnit ovat supistuneet, pääomakanta vanhenee Osa työvoimasta voi syrjäytyä työmarkkinoilta, rakenteellinen työttömyys lisääntyy Julkisen talouden tasapainottaminen vie voimavaroja Menoja joudutaan supistamaan ja/ tai veroja nostamaan 42

4. Suomen talous globaalin kriisin kourissa 43

Suomen kansantuotteen ja sen erien kehitys BKT Vienti Yksityinen kulutus Yksityiset investoinnit 180 1/2000=100 170 160 150 140 130 120 110 100 90 2000 2002 2004 2006 2008 Lähde: Tilastokeskus. 44

Suomen tavaraviennin rakenne Lähde: Tulli 45

Teollisuuden uudet tilaukset Paperiteollisuus Kemianteollisuus Metalliteollisuus 150 Indeksi 125 100 75 50 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde: Tilastokeskus. Käyrät kuvaavat uusien tilauksien trendiä. 46

Bruttokansantuotteen kehitys eri ennusteissa BKT Ennuste, maaliskuu 2009 Ennuste, syyskuu 2008 180000 Viitevuoden 2000 hinnoin, milj. euroa 170000 160000 150000 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähteet: Suomen Pankki ja Tilastokeskus. 47