KT Sanna Parrila p. 040-5043678, sanna.parrila@ediva.fi. www.ediva.fi



Samankaltaiset tiedostot
KT Sanna Parrila p ,

Verkostot kehittämistyössä

Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Johtaminen laadun tuottajana

Opettaja pedagogisena johtajana

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Pedagoginen tiimi toimintamalli kehittämistyössä ja johtamisen välineenä

Varhaiskasvatuksen VIII johtajuusfoorumi Tampereen yliopisto

Voimaa verkostoista! Tehokkaan ja hyödyllisen verkostotyön askeleet

PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

YHTEISÖJEN JA ORGANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN 4. lähiopetuskerta

Mitä hyötyä verkostotyöstä ja mitkä ovat verkostotyön onnistumisen kulmakivet? Liikkujan polku -verkosto

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

VARHAISKASVATUKSEN JOHTAJUUS KANSALLISEN TUTKIMUKSEN VALOSSA

Verkostossa toimiminen ja yhteinen oppiminen

MITEN PERHEPÄIVÄHOIDON PEDAGOGIIKKAA VOIDAAN JOHTAA? KT Elina Fonsén Ediva oy/tampereen yliopisto

Johtajan rooli varhaispedagogiikan kehittämisessä

Yhteiseen johtajuuteen Esimerkkinä Hämeenlinnan päiväkodin johtajuuden muutos Marja-Liisa Akselin, Palvelujohtaja Lasten ja nuorten palvelut

Jaettu johtajuus - delegointiako? Pohjois-Suomen oppilaitosjohdon päivät Oulu Merja Narvo-Akkola

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Varhaiskasvatuksen strateginen johtaminen Johtajuusfoorumi

Jaettu johtajuus avaimena uudenlaiseen johtajuuteen. KT, lto Vaasa

Varhaiskasvatuksen johtamisen arki

JOHTAJUUS LASTENTARHANOPETTAJAN NÄKÖKULMASTA

Vaivaako vasu? Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja laadun kehittäminen EDUCA Elisa Helin Opetushallitus

Lasten ja nuorten palvelut

Verkostokehittäminen GeroMetro-verkosto

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Näkökulmia verkostojen ja luottamuksen johtamiseen

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Voimaa verkostoista Minkälaista dialogia tavoitellaan?

Ajatuksia valmentavasta johtamisesta. Pasi Juvonen Aivolinko

Sininen Kolmio Oy. referenssejä mm

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla

Yhteisistä tavoitteista yhdessä tuloksiin Voimaa verkostoista!

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

Älykäs johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä: pk yrityksen johtamisen kehittäminen

Jaettu johtajuus -jaettua tietoisuutta, vastuuta ja toimintaa Varhaiskasvatuksen VII Johtajuusfoorumi

Varhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Innovatiivisuuden ja luovuuden johtaminen: Miten rakentaa innovatiivisia tiimejä ja organisaatioita?

Strateginen johtaminen tässä ajassa. Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO

PEDAGOGISEN JOHTAJUUDEN TOTEUTUMINEN VARHAISKASVATUKSEN ORGANISAATION ERI TOIMIJATASOILLA

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Suomessa Fimean/tukiryhmän näkökulmat

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Arvot ja eettinen johtaminen

VASUPROSESSIT PEDAGOGISEN JOHTAJUUDEN YTIMESSÄ

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari

Keinot kasvuun on tiedossa, mutta se ei riitä. Henkilöstö tekee kasvun.

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

LAATUTYÖ JA JOHTAMINEN JUHA ARIKOSKI

Nuoret naiset johtamisurille. Ohjelman sisältö ja aikataulu Järjestäjä: Tammer Nova rotaryklubi

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto

Vertaismentorointi johtajuuden tukena Päivi Kupila TaY. Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Tampere

Uudistuvat varhaiskasvatussuunnitelmat laadukkaan varhaiskasvatuksen tukena

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

Opetushallituksen kuulumiset

Coaching organisaation osaamisen kehittämisen kokonaisuudessa Kehittämispäällikkö Hilma Aminoff Vantaan kaupunki henkilöstökeskus

Millaisia rooleja ja tehtäviä on esimiehellä yhteiskehittämisessä?

YHTEISÖJEN JA ORGAANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa luvulla

LAADUKKAALLA JOHTAMISELLA HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYA

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Lapin ja Länsi-pohjan sote-johdon seminaari Muutosjohtaminen. Sirkka Saranki-Rantakokko, THM, HTT.

Hyvä johtajuus hyvinvoiva lapsi Tampere Kestävä johtajuus -seminaari Ulla Soukainen

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Tehokkaan verkostotyön perusta. Timo Järvensivu, KTT, verkostotyön tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Tulevaisuus haastaa opettajuuden

Varhaiskasvatus

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Henkilöstön kasvun mahdollistaminen muutoksessa haaste esimiestyölle

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Asteri-Viskuri

Ympäristö muuttuu muuttuuko johtaminen? Pääjohtaja Erkki Moisander

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine

Salo Ulla Soukainen

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Paapu- lapsen parhaaksi - hankkeen 1. foorumi

Koulu on maailman paras paikka olla tekemässä elämän laatua! (Kati Evinsalo, Hepolan koulu, Kemi) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Palveleva johtajuus - vetovoimaa varhaiskasvatukseen. Kirsi Rytkönen

Lapsi, sinä olet tähti!

Infektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma. Ermo Haavisto johtajaylilääkäri

Miten me teemme arjesta antoisampaa?

Tutkimuksen esittely

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Osallisuuden pedagogiikka varhaiskasvatuksen toimintakulttuurissa 3/5, Osallisuus toiminnan suunnittelun ja eheytetyn toiminnan näkökulmasta

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN?

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki

Valmentava johtajuuskulttuuri todeksi. HR Next Practice Marjo-Riitta Ristikangas & Vesa Ristikangas

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla

Transkriptio:

443192S Johtajuus, työyhteisöt ja organisaatiot (7 op) 443192S -01 ORIENTOITUMINEN JOHTAJUUTEEN (4 op) KT Sanna Parrila p. 040-5043678, sanna.parrila@ediva.fi www.ediva.fi

AJANKOHDAT JA SISÄLLÖT: Sanna Parrila 2015 LUENNOT / Sanna Parrila MA 28.9 (TILA: HU 106) klo: 10.15-11.45 Kurssin aloitus, Johtamisen terminologiaa ja perusteorioita MA 5.10 (TILA: HU 106) klo: 10.15-11.45 Varhaiskasvatus johtamisen kontekstina PE 9.10 (TILA: KTK 112) klo: 10.15-11.45 Varhaiskasvatuksen johtajuus kansallisen tutkimuksen valossa MA 12.10 (TILA: HU 106) klo: 10.15-11.45 Pedagoginen johtaminen ja laadunhallinta osana johtamisen kokonaisuutta PE 16.10 (TILA: HU 106) klo: 10.15-11.45 teema jatkuu PE 30.10 (TILA: HU 106) klo: 10.15-11.45 Työhyvinvoinnin johtaminen PE 13.11 (TILA: HU 106) klo: 10.15-11.45 Vuorovaikutuksen ja organisaatiokulttuurin johtaminen PE 16.11 (TILA: KTK 112) klo: 8.15-11.45 Valmentava johtajuus ja coachingin käyttö esimiestyössä

Sanna Parrila 2015 LEADERSHIP, LEADER AND FOLLOWERS https://www.youtube.com/watch?v=fw8ammcvajq Mitä on johtajuus?

Sanna Parrila 2015 JOHTAMISEN TERMINOLOGIAA Johtaminen on tavoitesuuntautunutta ja vuorovaikutteista sosiaalista toimintaa jolla pyritään vaikuttamaan ihmisten toimintaan => tavoitteena, että johtamisen kohteena olevat ihmiset toimivat paremmin ja tehokkaammin kuin ilman johtamista. Johtaminen on toimintaa, jossa on tarkoitus saada aikaan tuloksia ihmisten avulla ja ihmisten kanssa. Tässä johtamisen määrittelyssä korostuu tulosten aikaansaaminen ihmisten avulla ja kanssa ei itse tehden. Johtaminen tapahtuu siis aina ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Tämä johtamisen määrittely on yleisesti hyväksytty ja sen alkuperä on yhdysvaltalaisen tutkijan Mary Parker Follettin (1868 1933) ilmaisussa the art of getting things done through people. Vain ihmisiä voi johtaa!!! Asioita ei voi johtaa niitä voi vain osata ja hallita hyvin tai huonosti (?) => tästä eriäviä näkökulmia eri johtamisopeissa Johtajuus on johtajana olemista tai johtajan asemaa

(Lähde: Ristikangas& Ristikangas 2013) JOHTAMISEN TERMINOLOGIAA -mitä on johtajuus? Sanna Parrila 2015 1. Johtajuus on prosessi. 2. Johtajuuteen liittyy aina valtaa ja ihmisiin vaikuttaminen. 3. Johtajuus ilmenee ryhmäkontekstissa. 4. Johtajuuteen liittyy jollakin tavalla tavoitteen saavuttaminen. 5. Johtajuuteen voi kasvaa ja kehittyä. Johtajuus on valinta. 6. Johtajuuteen liittyy halu johtaa. 7. Johtajuuteen kuuluu vastuu. On LUONNOLLISESTI Opitaan ja kehitytään TEOILLA JA ASENTEELLA Ansaitaan ja otetaan TEOILLA JOHTAJUUS Annetaan MUODOLLISESTI

JOHTAMISEN TERMINOLOGIAA Englanniksi johtajuudessa erilliset käsitteet: leadership ( johtajuus ) management ( päivittäisjohtaminen ) administration ( hallintotyö ) Lisäksi ajankohtaisia mm. käsitteet: Sanna Parrila 2015 Educative leadership ( kasvattaja johtajuus ) => organisaation uudistuminen tapahtuu toiminnan kehittymiseen suuntautuvan johtamisen kautta. => Uudistuminen on koko organisaatiota koskeva oppimisprosessi, eli johtajuus on osa oppivan organisaation toimintaa. Shared leadership, distributed leadership, teacher leaderdhip ( jaettu johtajuus ) => johtaminen nähdään toimintana, jota voi toteuttaa laajemmin organisaation eri jäsenet (yksittäisten vastuiden ja tehtävien jakoa vai yhteisöllistä toimintaa?)

Sanna Parrila 2015 Mitä on jaettu johtajuus? Uusi johtajuustutkimus painottaa johtajuuden rakentumista yhteisöllisesti, ei kulminoituneena yhteen johtajayksilöön (esim. Halttunen 2009, Hujala ym. 2999, Pennanen 2007, Rodd 2006) Jaetussa johtajuudessa johtaminen nähdään toimintana, jota voi toteuttaa laajemmin organisaation eri jäsenet, johtamiseen liittyvä vuorovaikutus ei ole pelkästään muodollisen johtajan tehtävä Ei vähennä johtajan merkitystä: johtajalta vaaditaan vahvaa kontekstiymmärrystä, muutoksen johtamista sekä kykyä jatkuvan oppimisen ylläpitämiseen (esim. Rodd 2006) Vaatii onnistuakseen työyhteisön, jolla on selkeä käsitys perustehtävästä, siihen pohjautuvasta visiosta ja tavoitteista sekä yhteinen halu yhteisölliseen työn kehittämiseen ja oppimiseen

Mitä on jaettu johtajuus? Kocolowskin (2010, 24): tiimijohtamista, jossa oleellista on sen yhteistoiminnallinen, vuorovaikutuksellinen prosessi, joka osallistaa tiimin tai ryhmän yhdessä vaikuttamaan toisiinsa ja yhteisöllisesti jakamaan velvollisuudet ja vastuut, jotka muuten olisivat yhden johtajan vastuulla. Harrisin (2008, 74): tuottaa uusia mahdollisuuksia ja edellytyksiä johtajuuteen. Jaettu johtajuus rakentuu koulun sisällä rooleja ja vastuita jakamalla, muodostamalla erilasia tiimejä ja lisäämällä opettajien ja oppilaiden osallisuutta johtajuuteen. Ropo, Eriksson, Sauer, Lehtimäki, Keso, Pietiläinen ja Koivunen (2006): prosessi, jota kuvaa aito dialogisuus, toisten ajatusten kuuleminen ja uuden yhteisen todellisuuden rakentaminen yhdessä tekemällä

Mitä on jaettu johtajuus? McDowall Clark ja Murray (2012, 121 127) muotoilevat uudelleen johtajuuskäsitettä varhaiskasvatuksessa kiinnittämällä huomion johtajan sijasta johtajuuden prosessiin. leadership within on osallistavaa ja inklusiivista. Johtajuus näyttäytyy kaikkien vastuuna, arvojen ja tavoitteiden yhteisenä pohdintana. kaksi dimensiota: 1) sisäinen johtajuus inner leadership liittyy itsensä johtamiseen, motivaatioon, käytäntöön, arvoihin ja uskomuksiin, jotka vaikuttavat yksilön käyttäytymiseen 2) laajentuva johtajuus diffused leadership, kollektiivista sitoutumista tavoitteisiin, arvoihin ja käytänteisiin yhteisössä, ryhmässä tai organisaatiossa. Johtajuus kytkeytyy oppimiseen ja organisaation oppimiseen. Keskeistä on toiminnan reflektiivinen tarkastelu ja dialoginen pohdinta.

Position mukaan laajenevat pedagogisen johtajuuden vastuualueet Valtakunnan tason päätöksenteko järjestelmä Eri toimijat kantavat pedagogista johtajuutta oman positionsa määrittämänä. Hyvä pedagoginen johtajuus ja laatu ilmenee viimekädessä kasvattajan kontaktissa lapsen kanssa Kuntapäättäjät Varhaiskasvatus johtaja Päiväkodin johtaja Lastentarhanopettaja Lastenhoitaja (Elina Fonsén 2014)

JOHTAMISEN TERMINOLOGIAA Missio Arvot Visio Strategia http://www.puohiniemi.fi/palvelut/arvot-missio-visio-jastrategia.html

Johtamistyö Mukaillen Nivala 2010 Arvot Strategia, Vasu ja toiminnalliset rakenteet Visio Varhaiskasvatuksen perustehtävä Kontekstuaalinen eli perustehtäväperustainen johtajuus

LEADERSHIP THEORIES Johtajuusteorioiden ja näkökulmien kirjo https://www.youtube.com/watch?v=xkupdudobvo Johtajuustutkimuksen paradigmat tieteellinen liikkeenjohto ihmissuhdekoulukunta rakenneanalyyttinen koulukunta organisaatiokulttuurinäkökulma innovaatioteoriat (Seeck, H. 2008) kuvaa Johtamisopit Suomessa

JOHTAJUUSTEORIOITA (Seeck, H. 2008) kuvaa Johtamisopit Suomessa Tieteellinen liikkeenjohto (1910 =>) Ihmissuhdekoulukunta (1920 =>) Taylorismi eli tieteellinen liikkeenjohto (engl. taylorism, scientific management). Taylorismi on 1910-luvulla yleistynyt Frederick Winslow Taylorin (1856 1915) kehittämä liikkeenjohto-oppi: mm. työn osittaminen ja standardointi, johtaminen, suunnittelu ja toteutus irralleen toisistaan keskittyi johtamismallien kehittelyssä henkilöstöhallintoon, ryhmädynamiikan ymmärtämiseen ja ihmisten motivointikysymyksiin. Rakenneanalyyttinen koulukunta (1950 =>) keskittyi johtamismallien kehittelyssä organisaatioiden hallinnollisiin rakenteisiin, strategiseen ajatteluun, organisaatiorakenteisiin ja organisaatioiden suunnittelun kehittämiseen. Tärkeitä tieteellisiä kysymyksiä rakenneanalyyttiselle koulukunnalle olivat suunnitteluprosessit, strategiaprosessit, päätöksenteko, viestintäkanavien muodostus, tehtävien ryhmittely osastoiksi ja yksiköiksi sekä hierarkian ja kontrollin järjestyminen. Rationalisointi on eräs hyvin keskeinen idea rakenneanalyyttiselle koulukunnalle. (mm. tavoite- ja tulosjohtaminen)

(Lähde: Seeck 2008) JOHTAJUUSTEORIOITA Sanna Parrila 2015 Organisaatiokulttuurinäkökulma Innovaatioteoriat Kulttuurinäkökulmasta johtaminen näyttäytyy yhteisen todellisuuden rakentamisena, yhteisinä symboleina ja jaettuina merkitysjärjestelminä. Keskeisiksi johtamisen teemoiksi ja tutkimuksen kohteeksi nousee tämän näkökulman kautta organisaation arvot, viestintä, erilaiset uskomukset, olettamukset, käyttäytymisnormit => minkälainen johtaminen / organisaatiokulttuuri edistää tuloksellisuutta?? Uusin lähestymistapa johtamisen alueella, kytkeytyy luovuuteen, uudistumiskykyyn sekä innovatiivisuuden johtamiseen. Mitkä tekijät / millainen johtaminen edistää innovatiivisuutta?

ERILAISIA JOHTAMISMALLEJA JA ismejä Sanna Parrila 2015 tavoitejohtaminen, tulosjohtaminen laatujohtaminen, tilannejohtaminen, prosessijohtaminen, luottamusjohtaminen, armojohtaminen (esim. Kylliäinen 2009), syväjohtaminen verkostojohtaminen valmentava johtaminen palveleva johtajuus Muuta?

Sanna Parrila 2015 ERILAISIA JOHTAMISMALLEJA JA ismejä Pääsiäisenä kaupan hyllyt notkuvat erilaisia suklaamunia. Jokainen suklaamuna näyttää kovin erilaiselle kiiltävän ja houkuttelevan ulkokuorensa vuoksi. Kääreen poistamisen jälkeen munien toisistaan erottaminen onkin jo lähes mahdotonta! (Kimmo Juuti 2009)

JOHTAJASTA JOHTAJUUTEEN http://www.youtube.com/watch?v=zfcc3zcob0k Pohdinta ja porina: Johtajuusnäkökulma on kulkenut johtajan ominaisuuksien tarkastelusta organisaationäkökulmaan. Minkälaista johtajuutta olet itse kohdannut työelämässä/harjoittelupaikoissa? Mistä hyvä johtajuus rakentuu?

Erilaiset Johtamistyylit Timo Järvensivu 2012) johtaja Hierarkiaan ja auktoriteettiin perustuva johtaminen käskyt alaiset raportit tehokas rutiiniluonteisiin monimutkaisiin tehtäviin alaiset Johtajan ja alaisten väliseen sopimiseen perustuva johtaminen tiimi tehokas yksinkertaisiin rutiiniluonteisiin tehtäviin tiimi jht tiimi Verkoston sisäiseen luottamukseen, kunnioitukseen ja vuorovaikutukseen perustuva johtaminen tehokas joustavuutta vaativissa tehtävissä johtaja tiimi tiimi tiimi tiimi tiimi

HIERARKKINEN JOHTAMINEN VS. VERKOSTOMAINEN JOHTAMINEN (Lähde: Sarras 2012) Hyvää: Määrätietoisuus Päätöksenteon selkeys ja nopeus Työnjako Määritellyt vastuut Haasteita: Luottamus ja sitoutuminen pitää rakentaa jälkikäteen Vaikka päätös olisi selkeä, siihen ei välttämättä ole yhteistä tahtotilaa Piilo-opetussuunnitelma Hyvää: Kehittävä ja syventävä oppiminen Luottamus kasvaa verkostossa Reflektio on luontevaa Mahdollisuus luovaan innovointiin ja uudistavaan oppimiseen Osallisuus ja sitoutuminen, ratkaisut syntyvät yhteisestä ymmärryksestä Haasteita: Aikaa kuluu, keskeneräisyyden sietäminen Epävarma lopputulos, onko kaikilla valmius? Syystä tai toisesta verkoston liepeille jääneiden sitoutuminen

Lähde: mukaillen Järvensivu, Nykänen, Rajala 2011 Sanna Parrila 2015 HIERARKISEN KEHITTÄMISTYÖN / JOHTAMISEN PROSESSI Toimijajoukon luottamus ratkaisuun HAASTE: Miten ylläpidetään jatkuvaa kehittämistä jos toimijoiden luottamus pitää rakentaa aina uudestaan? Ratkaisu tuodaan ulkopuolelta RATKAISU RATKAISU RATKAISU Aika

Lähde: mukaillen Järvensivu, Nykänen, Rajala 2011 Sanna Parrila 2015 VERKOSTOITUNEEN KEHITTÄMISTYÖN / JOHTAMISEN PROSESSI Toimijajoukon luottamus ratkaisuun RATKAISU RATKAISU Toimijat kehittävät ja hyödyntävät ratkaisuja yhdessä toimien RATKAISU Aloitetaan toimijoiden keskinäisen luottamuksen rakentamisesta, yhteiseen oppimiseen ja kehittämiseen sitoutumisesta. Jatkuvan innovoinnin ja arkityöhön kytkeytyvän yhteisen oppimisen mahdollisuus! Aika