VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Transkriptio

1 VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Lauantai klo: , LUENTOTILA 203 KT, kehitysjohtaja Sanna Parrila, Ediva Oy KT, yliopisto-opettaja Elina Fonsén, Tampereen yliopisto Uusi kirja julkaistu syksyllä 2016 Sanna Parrila Elina Fonsén (toim.) Varhaiskasvatuksen pedagoginen johtajuus käsikirja käytännön työhön VIP hinta 42 e + lähetyskulut Tilaukset osoitteesta: Kirjaan voi tutustua Opettajan Tietopalvelun osastolla 6 B 60

2 MITÄ PAINOTUKSIA VASU JA VAKALAKI TUOVAT PEDAGOGISEEN JOHTAJUUTEEN Toimintakulttuurin kehittäminen osana pedagogista johtajuutta => johtajuuden merkitys! Vasuprosessien vahva johtaminen ja arviointiperustainen jatkuva kehittäminen Jaetun johtajuuden ja lto -roolin vahvistaminen oman tiiminsä pedagogisena johtajana Johtajan kyky johtaa itseään, toteuttaa pedagogista johtajuutta suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti Henkilöstön oppimisen ja pedagogiikan kehittämisen suunnitelmallinen johtaminen! Sanna Parrila 2017

3 PEDAGOGINEN JOHTAJUUS JA JOHTAMINEN Määrittelemme pedagogisen johtajuuden: niin henkilöstön oppimisen johtamisena kuin koko organisaation toimintakulttuurin johtamisena, siten, että pedagoginen näkökulma on vahvana arvopohjana kaikessa päätöksenteossa. jaettuna pedagogisena johtajuutena, siten että kannetaan vastuuta pedagogiikan laadusta ja sen kehittämisestä yhdessä koko henkilöstön kanssa. Toimet, joita tehdään näiden päämäärien toteuttamiseksi, ovat konkreettisia johtamistoimia eli pedagogista johtamista. Fonsén & Parrila (2016)

4 PEDAGOGISEN JOHTAJUUDEN VOIMANSIIRTO = JOHTAJUUS LAADUN PORTINAVAAJANA (Elina Fonsén 2014)

5 POSITION MUKAAN LAAJENEVAT PEDAGOGISEN JOHTAJUUDEN VASTUUALUEET Eri toimijat kantavat pedagogista johtajuutta oman positionsa määrittämänä. Valtakunnan tason päätöksenteko järjestelmä Kuntapäättäjät Varhaiskasvatus johtaja Hyvä pedagoginen johtajuus ja laatu ilmenee viimekädessä kasvattajan kontaktissa lapsen kanssa Päiväkodin johtaja Lastentarhanopettaja Lastenhoitaja (Elina Fonsén 2014)

6 Pedagoginen johtaminen on konkreettista toimintaa pedagoginen johtaminen on organisaation tuloksellisuuden avaintekijä, jonka tarkoituksena on edistää suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti henkilöstön oppimista ja jatkuvaa pedagogiikan kehittämistä perustehtävän suunnassa konkreettista toimintaa edellyttää toteuttajaltaan monenlaista osaamista ja monenlaiseen rooliin asettumista (suunnan näyttäjä, valmentaja, arvioija, tukija) proaktiivista reaktiivisen johtamisen sijaan (Pennanen 2007) tärkeää tiedostaa mistä mihin varhaiskasvatus on kehittymässä ja miten oma henkilöstö sijoittuu tähän muutokseen, tulevan visiointi, nykyisen arviointi => arjen toiminnasta nousevat oppimisen haasteet tiimien ja yksilöiden oppimisen keskiöön kehittävää oppimista, pintaoppimisen ja selviytymisoppimisen sijaa

7 PEDAGOGISEN JOHTAJAN MONINAISET ROOLIT - vrt. myös opettaja oman tiiminsä pedagogisena johtajana SUUNNAN NÄYTTÄJÄ - taito tehdä työn tarkoitus, periaatteet ja tavoitteet näkyviksi, tiedottaa, pitää laiva kurssissa, tehdä päätöksiä ARVIOIJA - kyky reflektoida, kyseenalaistaa, antaa palautetta, toimia peilinä Hyvät vuorovaikutustaidot VALMENTAJA - kyky innostaa, synnyttää tahtotila, ohjata oppimaan TUKIJA - ryhmädynamiikan hallinta, emotionaalinen kyvykkyys, kyky ratkoa ristiriitatilanteita

8 (mukaillen Heli Ahonen 2011) NYKYINEN KONSEPTIEN MURROS JA YHTEISKUNNAN KEHITYS VIRITTÄÄ MONENLAISTA OPPIMISTA * PINTAOPPIMISTA: uuden haltuunoton tulvaa, yksittäisiä koulutuksia, erilaisia projekteja opittua ei ehditä sisäistää kun siirrytään jo uuteen * SELVIYTYMISOPPIMISTA: työn hallinnan ahdinkotilanteet, toiminnan häiriöt yksittäisiä tilannekohtaisia ratkaisuja, tulipalojen sammuttamista, epävirallisten keinojen ja käytäntöjen muodostumista hankalista tilanteista selviytymiseen JA TOIVON MUKAAN MYÖS * KEHITTÄVÄÄ OPPIMISTA: henkilökohtainen ja yhteisöllinen pysähtyminen pohtimaan laajemmin arjen ahdinkotilanteiden syitä syvemmän ymmärryksen muodostaminen toiminnasta, meneillään olevasta muutoksesta ja toiminnan kehittämistarpeista

9 MITÄ ON OPETTAJAJOHTAJUUS? Opettajajohtajuus (teacher leadership) keskeinen jaetun johtajuuden näkökulma Tutkittu 2000-luvulla erityisesti koulukontekstissa, josta tullut myös varhaiskasvatukseen Opettajajohtajuudella viitataan ensisijaisesti opettajan vastuuseen oman kasvattajatiimin toteuttamasta pedagogiikasta, mutta myös laajempaan vastuuseen yksikön pedagogiikasta, sen kehittämisestä ja yhteisestä oppimisesta Norjassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa opettajan johtamistoimintaa linjataan kansallisesti (vrt. Heikka 2016) Suomessa opettajajohtajuus ja siihen liittyvät vastuut vielä selkiytymättömiä Jaetun johtajuuden ja siihen sisältyvän opettajajohtajuuden vahvistaminen erityisen ajankohtaista uuden varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden jalkauttamisessa

10 OPETTAJAJOHTAJUUS OSANA JAETTUA JOHTAJUUTTA Uusi johtajuustutkimus painottaa johtajuuden rakentumista yhteisöllisesti, ei kulminoituneena yhteen johtajayksilöön (esim. Halttunen 2009, Hujala ym. 2009, Pennanen 2007, Rodd 2006) Jaetussa johtajuudessa johtaminen nähdään toimintana, jota voi toteuttaa laajemmin organisaation eri jäsenet Johtamisen ydin kysymyksenä TIIMIEN johtaminen; ltot selkeämmin ja koordinoidummin osaksi pedagogisen johtamisen rakennetta, henkilöstön vastuuttaminen, toimenkuvien ja vastuiden selkiyttäminen (Heikka 2014, Fonsén 2014, Soukainen 2015 Jaettu johtajuus ei vähennä johtajan merkitystä: johtajalta vaaditaan vahvaa kontekstiymmärrystä ja kykyä koordinoida, luoda toimivat rakenteet ja työvälineet jatkuvaan arviointiin, oppimiseen ja pedagogiikan kehittämiseen Jaetun johtajuuden onnistumisessa oleellista, että henkilöstöllä on selkeä käsitys perustehtävästä, siihen pohjautuvasta visiosta ja tavoitteista sekä yhteinen halu yhteisölliseen työn kehittämiseen ja oppimiseen = PEDAGOGIIKAN KEHITTÄMISEEN

11 OPETTAJAJOHTAJUUS OSANA JAETTUA JOHTAJUUTTA Tärkeää selkiyttää millaista johtajuutta tavoitellaan! McDowall Clark ja Murray (2012, ) muotoilevat uudelleen johtajuuskäsitettä varhaiskasvatuksessa kiinnittämällä huomion johtajan sijasta johtajuuden prosessiin. leadership within on osallistavaa ja inklusiivista. Johtajuus näyttäytyy kaikkien vastuuna, arvojen ja tavoitteiden yhteisenä pohdintana. kaksi dimensiota: 1) sisäinen johtajuus inner leadership liittyy itsensä johtamiseen, motivaatioon, käytäntöön, arvoihin ja uskomuksiin, jotka vaikuttavat yksilön käyttäytymiseen 2) laajentuva johtajuus diffused leadership, kollektiivista sitoutumista tavoitteisiin, arvoihin ja käytänteisiin yhteisössä, ryhmässä tai organisaatiossa. johtajuudessa keskeistä sisäistää, mitä on oppimista edistävä johtajuus Keskeistä toiminnan reflektiivinen tarkastelu ja dialoginen pohdinta => vuorovaikutuksessa tapahtuva oppiminen ja merkitysten rakentaminen Opettaja johtajuus (teacher leadership) Tiimivastaavan/lto:n rooli oman tiiminsä pedagogisena johtajana ja oppimisen edistäjänä keskeinen Toimivat ja selkeät pedagogisen johtamisen rakenteet ja työvälineet!

12 OPETTAJAJOHTAJIEN KESKEISIMMÄT JOHTAMISTEHTÄVÄT TUTKIMUKSEN VALOSSA Tiimin jäsenten tukeminen ja ohjaaminen pedagogiikan toteuttamisessa, roolimallina oleminen ja käytäntöjen perustelu kasvattajatiimin jäsenille (Hognestadt ja Boe 2014) Varhaiskasvatussuunnitelmatyöhön ja päätöksentekoon osallistuminen (HO 2010; 2011) Yksikön varhaiskasvatussuunnitelmatyöhön ja pedagogiikan kehittämiseen osallistuminen yhdessä muiden lastentarhanopettajien, yksikköjohtajan ja mahdollisesti veon kanssa (PEDARYHMÄ) Omaan erityisosaamiseen liittyvät mahdolliset kehittämisvastuut Vastuu oman tiimin pedagogiikasta, arvioinnista ja kehittämisestä => vastuu siitä että oman tiimin pedagogiikkaa kehitetään ja toteutetaan valtakunnallisen vasun ja varhaiskasvatuslain mukaisesti Vastuu päivittäisen pedagogiikan organisoinnista, työnjaosta ja osallisuuden vahvistamisesta => Vastuu yhteisestä oppimisesta vasun suunnassa!

13 (Lähde: Ristikangas& Ristikangas 2013) OPETTAJOHTAJUUTEEN OPITAAN JA KEHITYTÄÄN 1. Johtajuuteen voi kasvaa ja kehittyä. Johtajuus on valinta. 2. Johtajuudessa kehittyminen edellyttää oman itsensä tuntemista ja oman johtajuusnäkemyksen kirkastamista. 3. Johtajuuteen liittyy halu johtaa. 4. Johtajuuteen liittyy aina valtaa ja ihmisiin vaikuttaminen. 5. Johtajuuteen kuuluu vastuu. 6. Johtajuus ilmenee ryhmäkontekstissa. 7. Johtajuuteen liittyy tavoitteen saavuttaminen. On LUONNOLLISESTI Opitaan ja kehitytään TEOILLA JA ASENTEELLA Ansaitaan ja otetaan TEOILLA JOHTAJUUS Annetaan MUODOLLISESTI

14 OPETTAJAJOHTAJUUDEN KEHITTÄMISESSÄ KESKEISTÄ Pedagogisen johtajuuden ja siihen liittyvien tavoitteiden, rakenteiden ja vastuiden selkiyttäminen, avaaminen ja koordinointi koko yksikkötasolla pedagogisen johtamisen suunnitelmallisuus jaetun pedagogisen johtajuuden strategia eri ammattiryhmien toimenkuvien avaaminen Pedagogisen johtajuutta ja opettajajohtajuutta tukevien työvälineiden kehittäminen ja käytön ohjeistus ryhmävasu, lapsen vasu tiimisopimus tiimipalaverien ohjeistus arvioinnin- ja kehittämisen työvälineet Lastentarhanopettajien osaamisen vahvistaminen tiimien, tiimioppimisen ja vasuprosessin johtamisessa

15 PEDAGOGISEN JOHTAMISEN PROSESSI P E R U S T A ARVIOINTI Yhteisen vision kirkastaminen - perustehtävä, arvot ja tavoitteet Vision konkretisointi arkityötä ohjaaviksi periaatteiksi - vasuprosessin ja toimintakulttuurin johtaminen Arviointimenetelmien kehittäminen ja käyttöönotto - tämän hetkisen osaamisen ja toiminnan arviointi SUUNNITELMA Arviointiperustainen kehittäminen - henkilö-, tiimi- ja yksikkökohtaiset kehittämissuunnitelmat TOIMINTA Oppimis-ja kehittämisprosessien ylläpito - tiimien ja yksilöiden oppimisen ohjaus ja tukeminen

16 PEDAGOGISEN JOHTAMISEN MENETELMÄLLINEN NELIKENTTÄ YKSILÖOHJAUS Erilaiset oppimistehtävät (oman työn havainnointi, arviointi ) Kehityskeskustelut, yksilökohtaiset pedagogisen keskustelut. ETÄOHJAUS LÄHIOHJAUS Erilaiset tiimikohtaiset oppimistehtävät (oman työn havainnointi, arviointi, ryhmävasun laatiminen ) Koulutukset, ryhmäkehityskeskustelut, ryhmähavainnoinnit ja niihin liittyvät palautekeskustelu RYHMÄOHJAUS OPPIMIS- JA KEHITTÄMISPROSESSIEN YLLÄPITO!

17 (Lähde: Sydänmaanlakka 2012) OPPIMISTA VAHVISTAVIA TEKIJÖITÄ OPPIMISEN TAHTOTILA AHAA ELÄMYKSET, OIVALLUKSET KOKEILU DOKUMENTOINTI

18 Strategisen johtamisen kolmen tason malli (Crossan, Vera & Nanjad, 2008) Oy Minä Ab:n organisaatiokaavio (Sydänmaalakka 2011)

19 Eettisyyden kehittäminen johtamisessa (Heiskanen & Salo 2007) Pedagoginen johtaja haastaa paitsi itseään, myös henkilöstöään jatkuvasti pohtimaan työnsä perusteita lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen näkökulmasta. Aidolla uteliaisuudella, keskustelua herättävillä kysymyksillä, totuttujen toimintatapojen kriittisellä tarkastelulla ja arvopohjaisella dialogisella keskustelulla hyvä pedagoginen johtaja edistää yhteistä oppimista ja vahvan integriteetin kehittymistä paitsi itsessään myös henkilöstössään. (Fonsén & Parrila, 2016)