VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS TILINPÄÄTÖS 2009

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS TILINPÄÄTÖS 2009 Vakka-Suomen Veden johtokunta 17.2.2010

SISÄLLYSLUETTELO I TOIMINTAKERTOMUS...1 1. LIIKELAITOKSEN JOHTAJAN KATSAUS... 1 2. VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOKSEN HALLINTO... 2 2.1 Organisaatio 2009... 2 2.2 Johtokunta v. 2009... 2 3. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA KUNTIEN TALOUSNÄKYMÄT... 3 3.1 Yleinen taloudellinen tilanne... 3 4. VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOKSEN TALOUS... 4 4.1 Liikelaitoksen taloudellinen katsaus... 4 4.2 Olennaiset muutokset liikelaitoksen toiminnassa ja taloudessa 2009... 5 5. PALKAT JA HENKILÖSTÖ... 6 6. KÄYTTÖTALOUSMENOT... 7 7. INVESTOINTIMENOT... 8 8. SISÄISEN VALVONNAN SEURANTA... 9 9. TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS... 11 9.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut... 11 9.2 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut... 12 10. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET... 13 11. KOKONAISMENOT JA TULOT 2009... 16 12. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY... 16 II TOTEUTUMISVERTAILUT...17 1. KÄYTTÖTALOUDEN TALOUDELLISTEN JA TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 17 2. TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN... 19 3. INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN... 20 3.1 Investoinnit hankkeittain... 20 4. YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA... 21 4.1 Talousarvion ja taloussuunnitelman sitovuus... 21 4.2 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta... 22 4.3 Sitovuustason olennaiset menojen ylitykset ja tulojen alitukset... 23 III TILINPÄÄTÖSLASKELMA...24 1. TULOSLASKELMA... 24 2. RAHOITUSLASKELMA... 25 3. TASE... 26 IV TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT...27 1. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 27 2. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT... 28 2.1 Tuloslaskelman liitetiedot... 28 3. TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 30 3.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot... 30 3.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot... 31 3.3 Pitkäaikainen vieras pääoma... 32 3.5 Henkilöstöä koskevat liitetiedot... 32 V LUETTELO KÄYTETYISTÄ TILIKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA...33 VI TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET JA TILINTARKASTUSMERKINTÄ...34

I TOIMINTAKERTOMUS 1. LIIKELAITOKSEN JOHTAJAN KATSAUS Häpönniemen puhdistamo on teknillisesti hyvässä kunnossa. Muuttuneen lietteen loppusijoituksen tarpeisiin tehtiin parannuksia hankkimalla uusi lietteenkuivauslinko sekä 2 uutta lietteenkuljetuslavaa. Häpönniemen puhdistamon toiminnan jatkamiseksi haettiin joulukuussa 2009 uutta ympäristölupaa. Lupapäätös on odotettavissa vuoden 2010 aikana. Vakka-Suomen Veden 1. toimintavuosi Vakka-Suomen Vesi liikelaitos aloitti varsinaisen toimintansa 1.1.2009 jolloin Häpönniemen puhdistamon toiminta siirtyi Vakka-Suomen Veden vastuulle. Tällöin Uudenkaupungin Vesi liikelaitoksesta siirtyi 3 henkilöä ja Laitilan kaupungilta 1 henkilö vanhoina työntekijöinä uuden liikelaitoksen palvelukseen. Vakka-Suomen Veden toiminta-ajatus on jäteveden käsittelypalvelujen tuottaminen. Tehtävät hoidetaan liiketalousperiaatteiden mukaisesti viranomaisten edellyttämällä tavalla. Vakka-Suomen Vesi hallinnoi Häpönniemen puhdistamon lisäksi Laitilan ja Uudenkaupungin välistä jäteveden siirtolinjaa. Vakka-Suomen Vesi on tukkupuhdistaja ja sillä oli vuonna 2009 kaksi asiakasta, Uudenkaupungin Vesi ja Laitilan kaupunki. Puhdistuspalvelusta veloitettava maksu perustui laitoksen asiakkailta vastaanottamaan vesimäärään. Vakka-Suomen Veden myyntitulot jäivät vuonna 2009 arvioitua alhaisemmiksi johtuen poikkeuksellisista sääolosuhteista. Toisaalta palvelujen ostoissa syntyi säästöjä joten tilikauden ylijäämä on noin 12.900, vain hieman talousarviota alhaisempi. Puhdistamo Puhdistamon toimintaa seurataan kuukausittain akkreditoidun laboratorion toimesta. Puhdistustulokset ovat pääsääntöisesti, muutamaa vähäistä poikkeusta lukuun ottamatta täyttäneet ympäristöluvan vaatimukset. Häpönniemen puhdistamolla syntyvä ylijäämäliete käsiteltiin Munaistenmetsän kaatopaikalla aumakomposteissa. Syntynyt biomassa käytettiin kokonaisuudessaan kaatopaikan maisemointiin. Ympäristöviranomaisten vaatimuksesta tämä toiminta lopetettiin joulukuussa 2009. Vuoden 2010 alusta lietteet on kuljetettu Köyliöön Satakierto Oy:n biokaasulaitokseen käsiteltäväksi. Verkosto Laitila-Kalanti jäteveden siirtolinja rakennettiin pumppaamoineen vuonna 2007-2008. Tämä linja on toiminut moitteettomasti. Välillä Kalanti Uusikaupunki sen sijaan kuormitushuiput ovat aiheuttaneet ongelmia. Niiniojan pumppaamon toinen jätevesipumppu uusittiin. Toiminnan kehitys jatkuu Putkilinjaston saneerausta välillä Kalanti Uusikaupunki tullaan jatkamaan jotta jäteveden siirto toimisi moitteettomasti kaikissa olosuhteissa. Puhdistamolietteen kuljetus suhteellisen etäälle käsiteltäväksi on tuskin pitemmällä tähtäimellä mielekäs ratkaisu niin talouden kuin ympäristönkin kannalta. Tavoitteena on lietteen hyödyntäminen paikallisesti joko energiasektorilla tai maataloudessa. Puhdistamon uusi ympäristölupapäätös tehdään oletettavasti 2010 aikana. Tämän päätöksen vaatimat toimenpiteet tulevat olemaan puhdistamon kehityksen reunaehtoina. Kyösti Hallikainen liikelaitoksen johtaja 1

2. VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOKSEN HALLINTO 2.1 Organisaatio 2009 Liikelaitoksen johtokunta Liikelaitoksen johtaja Hallinto ja suunnittelu Jätevedenpuhdistamot Viemäriverkostot ja pumppaamot 2.2 Johtokunta v. 2009 Jäsenet Varajäsenet puheenjohtaja Paavo Pitkänen Vuokko Virtanen varapuheenjohtaja Ritva Jalonen Riikka Huunonen jäsen Ilkka Aaltonen Elisa Kivi-Jalonen jäsen Ulla Kallio-Laine Jukka Hakala jäsen Juha Laurila Jussi Valtonen jäsen Janne Sjölund Kalevi Koponen 2

3. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA KUNTIEN TALOUSNÄKYMÄT 3.1 Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous oli vuonna 2009 syöksykierteessä. Arvioiden mukaan tuotanto supistui yli 7,5 % vuodesta 2008 eli enemmän kuin koskaan yhden vuoden aikana. Teollisuustuotanto laski yli viidenneksen ja vienti kolmanneksen. Vaikka viestit maailmantalouden kehityksestä ja maailmankaupan mahdollisesta piristymisestä vuonna 2010 ovat vielä olleet jossain määrin varovaisia, laman syvin vaihe lienee kuitenkin ohitettu. Aasiassa Kiinan talouden kasvuvauhti oli nopeaa vuonna 2009, ja uutiset Yhdysvalloista ovat olleet pääosin toiveikkaita talouden kääntymisestä parempaan suuntaan. Euroalueen kansantuote on kääntymässä hitaaseen kasvuun vuonna 2010. Koko maailmantalouden ennustetaan puolestaan kasvavan jopa 4 % vuonna 2010. Suomen vuoden 2010 taloudellista kasvua koskevat arviot vaihtelevat tällä hetkellä 0,7 %:sta 2,7 %:iin. Julkisen vallan elvytystoimet olivat monissa maissa mittavat vuonna 2009 ja niitä jatketaan edelleen. Elvytystoimet ovat kohdistuneet sekä rahoitusjärjestelmän toimintaan että finanssipolitiikkaan, jolla on lisätty kulutusta ja investointeja. Korkotaso on alentunut merkittävästi, mikä periaatteessa rohkaisee myös yksityisiä yrityksiä investoimaan. Kysynnän alhainen taso piti kuitenkin investoinnit ja teollisuuden tilaukset vähäisinä. Yksityistä kulutusta pyrittiin elvyttämään verohelpotuksin. Elvytyspolitiikan seurauksena julkinen valta velkaantui ja velkaantuu edelleen merkittävästi. Lähivuosien talouskehitystä arvioitaessa yhtenä keskeisenä tekijänä onkin finanssipolitiikan asteittainen kiristäminen liian suuren velkaantumisen estämiseksi. Työttömyyden odotettavissa oleva kasvu teollistuneissa maissa vuonna 2010 hidastaa kotitalouksien kulutuskysynnän kasvua. Suomen työllisyys heikkeni vuonna 2009 lähes parilla prosenttiyksiköllä. Se oli 8,2 %. Työttömyys jatkaa heikkenemistään vuonna 2010, ja se ylittää 10 prosentin rajan. Palkansaajien työpanos aleni vuonna 2009 lähes yhtä paljon kuin bruttokansantuote, 6 %. Työllisyysaste laski yli 70 %:sta 67 %:iin. Vuonna 2010 työllisyysaste alenee edelleen. Vaikka työttömyys ja palkansaajien työpanos laskivat, ansiotaso nousi edelleen sopimuskorotusten takia. Työttömyys ja verotulojen kasvun pysähtyminen ovat heikentäneet kuntien taloutta, koska samanaikaisesti toimintamenot kasvoivat 4-6 prosenttia. Verotulojen kasvun pysähtyminen johtui ennen kaikkea yhteisöverojen vähenemisestä noin viidenneksellä, vaikka kuntien yhteisöverojako-osuutta nostettiin. Kuluttajahintojen nousu pysähtyi Suomessa 2009, ja hinnat olivat vuoden 2008 tasolla. Tähän vaikutti osaltaan ruoan arvonlisäveron 5 prosenttiyksikön alennus lokakuussa 2009. Myös korot olivat alhaalla. Vuonna 2010 kuluttajahintojen nousuksi arvioidaan 1,2 %. Tuontihintojen ennustetaan kohoavan maltillisesti ja kotimaisten työvoimakustannusten nousun arvioidaan olevan hidasta vuonna 2010. Ansiotason nousu, kuluttajahintojen pysyminen edellisen vuoden tasolla ja matalat korot pitivät vuonna 2009 yllä kotimaista kulutuskysyntää ja vaimensivat kansantuotteen laskua, joka olisi muuten ollut toteutunuttakin enemmän. Viennin romahdus aiheutti teollisuustuotannon yli viidenneksen pudotuksen, joka on näkynyt satamien liikenteen ja muiden kuljetusten vähennyksenä, jätemäärien vähenemisenä ja muuna toiminnan hiljentymisenä. Tämä on heijastunut Uudenkaupungin kaupungin ja liikelaitosten toimintaan, liikevaihtoon ja kannattavuuteen. 3

4. VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOKSEN TALOUS 4.1 Liikelaitoksen taloudellinen katsaus Vuosi 2009 oli Vakka-Suomen Veden ensimmäinen varsinainen toimintavuosi. Talousarviossa puhdistettavien jätevesikuutioiden määräksi arvioitiin Laitilan ja Uudenkaupungin edellisten vuosien puhdistaman jätevesimäärän mukaisesti 2.500.000 m³, mutta poikkeuksellisten sääolosuhteiden takia laskutettavat jätevesikuutiot olivat vain 2.114.000 m³. Liikelaitoksen liikevaihto jäi tämän takia 1.280.000 euroon, ja se oli noin 270.000 euroa alle talousarvion. Talousarviossa oli varauduttu puhdistamolla syntyvän ylijäämälietteen kuljettamiseen Uudenkaupungin ulkopuolelle, mutta koska puhdistamolla syntyvän ylijäämälietteen käsittely jatkui vuonna 2009 entisellä tavalla Munaistenmetsän kaatopaikalla, palvelujen ostot jäivät 145.000 euroa alle talousarvion. Koska kustannukset pysyivät muilta osin budjetissa, tilikauden ylijäämä jäi pienestä liikevaihdosta huolimatta vain 93.000 euroa alle talousarvion. Liikeylijäämä oli 15,4 % liikevaihdosta. Tilikauden ylijäämä oli 12.851 euroa. Liikelaitoksen organisaatio on ohut. Sillä on neljä vakinaista työntekijää ja johtaja, jonka työajasta ja kustannuksista 15 % kohdistetaan Vakka-Suomen Vedelle. Henkilöstömenot olivat 169.000 euroa, 13 % liikevaihdosta. Korkokulut olivat yli 15 % liikevaihdosta. Liikelaitoksen investointimenot olivat 266.000 euroa eli noin puolet budjetoidusta. Vuodelle 2009 suunnitelluista investoinneista osa siirtyy vuodelle 2010. Liikelaitos ei ottanut uutta velkaa vuonna 2009, vaikka talousarviossa oli varauduttu 700.000 euron lainanottoon. Lainojen määrä väheni vuoden aikana 462.000 eurolla. Liikelaitoksen lainakanta oli vuoden lopussa 5.224.000 euroa. Koska liikelaitos ei ottanut vuonna 2009 uutta lainaa, lainanhoitokulut olivat isot ja liikevaihto jäi alle arvion, liikelaitoksen rahavarat pienenivät vuoden aikana yli 500.000 eurolla, ja se joutui loppuvuonna käyttämään toiminnan rahoittamiseen shekkitililuottoa. Tilanne korjaantuu vuoden 2010 alussa, jolloin nostetaan uutta lainaa. Talouden vakiinnuttamiseksi liikelaitos nosti jätevesimaksuja 10 %:lla vuodelle 2010. Vakka-Suomen Vesi TP 2007 TP 2008 Tot 2009 Liikevaihto 0 0 1 279 926 Liikeylijäämä -20 836-12 762 197 082 Liikeylijäämä, % liikevaihdosta 0,0 0,0 15,40 Liikevaihdon muutos, % Vakka-Suomen Vesi Liikevaihto ja liikeylijäämä Liikevaihto Liikeylijäämä 2 000 000 1 500 000 1 279 926 1 000 000 500 000 0-500 000-1 000 000 0-20 836 0-12 762 197 082-1 500 000 TP 2007 TP 2008 Tot 2009 4

200000 180000 160000 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 Vakka-Suomen Vesi, käsitelty vesimäärä 2009, m3 1/2009 2/2009 3/2009 4/2009 5/2009 6/2009 7/2009 8/2009 9/2009 10/2009 11/2009 12/2009 1800000 1600000 1400000 1200000 1000000 800000 600000 400000 200000 0 Laitilan vesimäärä m³/kk Uudenkaupungin Veden vesimäärä m³/kk Laitilan vesimääräyht m³/vuosi Uudenkaupungin Veden vesimääräyht m³/vuosi Vasen asteikko: vesimäärä m³/kk Oikea asteikko: vesimäärä yht. kumulatiivinen m³/vuosi 4.2 Olennaiset muutokset liikelaitoksen toiminnassa ja taloudessa 2009 Liikelaitos aloitti vuonna 2009 Laitilan ja Uudenkaupungin jätevesien puhdistuksen, ja Laitilan kaupungin puhdistamo suljettiin. Uusi runkoviemäri välillä Laitila-Kalanti otettiin käyttöön. Häpönnemen puhdistamo siirtyi Uudenkaupungin Vedeltä Vakka-Suomen Vedelle ja samalla liikelaitokselle siirtyivät Häpönniemen puhdistamon laajentamista varten otetut lainat. Liikelaitoksen palvelukseen siirtyi kolme henkilöä Uudenkaupungin Vedeltä ja yksi henkilö Laitilan kaupungilta. Puhdistettavien jätevesikuutioiden määrän jääminen 15 % alle edellisten vuosien tason heikensi taloutta, koska puhdistettavan veden määrän lasku ei merkittävästi laske laitoksen laitoksen kiinteitä kustannuksia eikä vaikuta lainanhoitokuluihin. 5

5. PALKAT JA HENKILÖSTÖ Vakinainen henkilöstö 2005-2009 2005 2006 2007 2008 2009 0,15 0,15 4,15 Liikelaitoksen henkilöstömenot olivat 169.000 euroa. Ne olivat 13 % liikevaihdosta. Palkat ja henkilöstömenot 2009 2008 Muutos Maksetut palkat ja palkkiot 136 242 808 135 434 Jaksotetut palkat -10 642-10 642 Eläkekulut 37 302 5 37 297 Muut henkilösivukulut 5 986 1 5 985 Henkilöstömenot yhteensä 168 888 814 168 074 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 Maksetut palkat ja henkilöstömenot, 136 242 168 888 2009 2008 20 000 0 Maksetut palkat ja palkkiot 808 814 Henkilöstömenot yhteensä 6

6. KÄYTTÖTALOUSMENOT Toimintakulut olivat 853.000 euroa, noin 66 % toimintatuotoista. Toimintakuluista palvelujen osuus on 42 %, aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden 38 % ja henkilöstökulujen lähes 20 %. Ulkoiset 2009 2008 Muutos % Toimintakulut 853 400 12 763 6 586,5 Toimintatuotot 1 289 833 Toimintakate 436 433-12 763-3 519,5 Toimintakulut, ulkoiset 2009 2008 Muutos Henkilöstökulut 168 888 814-168 074 Palvelujen ostot 358 409 11 237-347 172 Aineet, tarvikkeet, tavarat 325 548 481-325 067 Muut toimintakulut 555 231-324 Yhteensä 853 400 12 763-840 637 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat 2009 2008 Muut toimintakulut 7

7. INVESTOINTIMENOT Liikelaitoksen investoinnit olivat 266.000 euroa eli noin puolet budjetoidusta. Kesken olevien hankkeiden takia vuoden 2009 investointimäärärahoista siirretään 250.000 euroa vuodelle 2010. Vuoden 2010 alkuperäinen investointitaso on 480.000 euroa ja uusi tarkistettu 730.000 euroa. Koska Vakka-Suomen Vesi ei nostanut 2009 uutta lainaa, sen kassa on tiukka. Siirtyvien investointien rahoittamiseksi vuoden 2010 lainamäärää esitetään korotettavaksi 250.000 eurolla 850.000 euroon. Investointimenot 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 1 083 000 1 193 000 400 000 200 000 0 49 000 266 257 2006 2007 2008 2009 8

8. SISÄISEN VALVONNAN SEURANTA Kuntien on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa siitä, miten sisäinen valvonta ja riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Sisäisen valvonnan tulisi toteutua kunnan johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. Sisäinen valvonta on osa johtamista ja sillä varmistetaan, että toimitaan tavoitteiden mukaisesti ja tuloksellisesti. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perustana oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Uudessakaupungissa on ollut useita vuosia voimassa sisäisen valvonnan ohje, jota on päivitetty syksyllä 2008. Tarkistettu ohje hyväksyttiin kaupunginhallituksessa helmikuussa 2009. Ohjeen mukaisesti tilivelvollisten on jatkuvasti tarkkailtava vastuullaan olevia toimintoja ja ryhdyttävä viivyttelemättä toimenpiteisiin aina, kun sääntöjen vastaista, epätaloudellista, tehotonta ja vaikutuksetonta toimintaa havaitaan. Samalla johdon on varmistettava, että toiminnasta annettuja säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan ja että toimintaa koskeva informaatio on luotettavaa. Kaupungin palvelukeskukset ja liikelaitokset ovat tehneet selvityksen sisäisen valvonnan toteuttamisesta vuonna 2009, jonka pohjalta on tehty yhteenveto siitä, miten yksikön johtaminen ja hallinnon järjestäminen, hyvä hallintotapa ja arvot, organisaatiorakenne, tehtävien ja vastuiden jakaminen, tavoitteiden asettaminen ja toteutumisen seuranta, riskienhallinta, informaatio ja kommunikaatio sekä seurantamenettelyt toteutuvat liikelaitoksen toiminnassa ja mikä on kokonaisarvio yksikön sisäisen valvonnan toimivuudesta. Huomioita sisäisestä valvonnasta Vakka- Suomen Vesi liikelaitoksen osalta Toiminnassa on noudatettu Uudenkaupungin kaupungin hyväksymää hallintosääntöä, sisäisen valvonnan ohjetta sekä talousarvion täytäntöönpanomääräyksiä ja muita annettuja ohjeita. Johtaminen ja hallinnon järjestäminen Hyvä hallintotapa ja arvot toteutuvat melko hyvin liikelaitoksen toiminnassa. Organisaatiorakenne ei kaikilta osin ole tarkoituksenmukainen, mutta tehtävien ja vastuiden jakaminen on määritelty melko hyvin tai hyvin. Liikelaitosten ohjeistusta sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta pitäisi edelleen parantaa. Henkilöstön osalta nousi esille, että palkitsemisjärjestelmää ei koeta täysin oikeudenmukaiseksi tai sitä ei ole. Tavoitteiden asettaminen ja toteutumisen seuranta Strategisten ja toiminnallisten sekä taloudellisten tavoitteiden asettaminen ja niiden seuranta on järjestetty hyvin. Ongelmana on, että tavoitteiden asettamisen yhteydessä ei oteta riittävästi huomioon henkilöstön riittävyyttä ja ammattitaidon kehittymistä. Riskienhallinta Toimintaan liittyvät strategiset riskit ovat verkoston ylläpidon riittämättömyys, viemäriverkoston liialliset vuodot, jatkuvasti kiristyvät ympäristövaatimukset. Kehittämismahdollisuuksia ovat vastaavasti henkilökunnan ammattitaidon ylläpito ja nostaminen, riittävä ylläpitosaneeraus laitoksissa ja verkostossa sekä modernin teknologian soveltaminen. Liikelaitoksessa on tehty systemaattisia riskikartoituksia, mutta toiminnan taloudellisuutta ja toiminnan tuottavuutta uhkaavien tekijöiden kartoitus ei ole täysin riittävää. Suurimmat henkilöstöön liittyvät riskitekijät ovat uusien henkilöiden tarpeen ja tehtävien ennakoinnin riittämättömyys. Avainasemassa olevien henkilöiden varajärjestelmä ei myöskään toimi riittävän hyvin. Ympäristötietoisuuteen liittyy myös jonkin verran riskejä. Lainmukaisuuteen ja hyvään hallintotapaan ei liity erityisiä riskejä. Ongelmia ei myöskään liity toiminnan ja päätöksenteon läpinäkyvyyteen, toimivaltuuksien noudattamiseen tai kilpailuttamiseen liittyvissä asioissa. Sopimusten seurantaan tai omaisuuden turvaamiseen ei liity ongelmia. Liikelaitoksen merkittävimmät riskit ovat häiriö puhdistamon/jätevesiverkoston toiminnassa, pitkäaikainen sähkökatkos, luonnonkatastrofi ja se 9

että liikelaitoksen johtajalla ei ole ammatillisesti pätevää varahenkilöä. Teknisistä syistä johtuviin riskeihin on nyt varauduttu monella tapaa ja varautumista kehitetään koko ajan. Taloudellisia riskejä ovat muutokset rahoituksen saatavuudessa ja hinnassa, kustannusrakenne ja tehokkuus, merkittävien hankkeiden kustannusarvioiden realistisuus sekä edullisten rahoitusvaihtoehtojen löytäminen. Informaatio ja kommunikaatio Kaupungin informaatiokanavat ja menettelyt ovat kunnossa, ja kommunikaatio toimii. Riskienhallinnan osalta raportointijärjestelmiä voisi jonkin verran parantaa. Seurantamenettelyt Tavoitteiden saavuttamista ja toimintaa seurataan aktiivisesti ja poikkeamiin reagoidaan. Sisäistä itsearviointia on tehty, mutta tuloksia ei käsitelty riittävästi eikä päätöksiä korjaavista toimenpiteistä ole tehty riittävästi. Ulkoisia arviointeja on tehty, mutta tuloksia ei käsitelty riittävästi eikä niiden pohjalta ole riittävästi päätetty korjaavista toimenpiteistä. Kokonaisarvio sisäisen valvonnan toimivuudesta Kokonaisuudessaan sisäisen valvonnan voidaan todeta toimivan hyvin, mutta kehittämistarpeita on erityisesti henkilöstön osaamisessa, liikelaitoksen johdon varajärjestelyissä, verkoston haavoittuvuuden vähentämisessä sekä talouden riskien hallinnassa. 10

9. TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 9.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tilikauden ylijäämän muodostumista kuvataan tuloslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Liikelaitoksen talous oli niukasti ylijäämäinen. Ylijäämän tulisi olla merkittävästi isompi, koska liikelaitoksella on isot lainanhoitokulut. Liikeylijäämä oli noin 197.000 euroa ja tilikauden ylijäämä 12.900 euroa. Kannattavuus oli heikko vuonna 2009. Käyttö 1-12/2009 Käyttö 1-12/2008 Liikevaihto 1 279 926 Valmistevaraston muutos Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot 9 907 Tuet ja avustukset kunnalta Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -325 548-481 Varaston lisäys (-) tai vähennys (-) Palvelujen ostot -358 409-11 237 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -124 854-808 Henkilösivukulut Eläkekulut -37 302-5 Muut henkilösivukulut -6 732-1 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -239 351 Arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut -555-231 Liikeylijäämä (-alijäämä) 197 082-12 763 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 4 465 Muut rahoitustuotot 59 Kunnalle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut -198 502-92 341 Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut -793-774 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 2 311-105 877 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 2 311-105 877 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 10 541 Vapaaeht.varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 12 851-105 877 LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto 2,6 0,7 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto 0,1-114,7 Voitto % 0,2 11

9.2 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahoitusta tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Vuonna 2009 investointien tulorahoitusprosentti oli 91 %. Koska liikelaitos ei ottanut uutta lainaa, liikelaitoksen rahavarat pienenivät 531.000 eurolla, ja se joutui loppuvuonna käyttämään shekkitililuottoa, joten maksuvalmius oli heikko. Liikelaitoksen lainakanta oli vuoden lopussa 5.180.000 euroa. Liikelaitoksen taseen ylijäämä oli tilikauden lopussa 52.200 euroa. Käyttö 1-12.2009 Käyttö 1-12.2008 Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Liikeylijäämä 197 082-12 763 Poistot ja arvonalennukset 239 351 Rahoitustuotot ja -kulut -194 771-93 114 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot -266 257-1 333 417 Rahoitusosuudet investointimenoihin 140 000 Pys. vast. hyödykkeiden luov.tulo Investointien rahavirta -266 257-1 193 417 Toiminnan ja investointien rahavirta -24 595-1 299 294 Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Antolainasaamisten lisäys -54 350 Antolainojen muutokset 0-54 350 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta 1 900 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalle Pitkäaikaisten lainojen vähennys muille -462 030-210 005 Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta Lyhytaikaisten lainojen muutos muilta 2 126 670 Lainakannan muutokset -462 029 1 816 665 Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 89 Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos kunnalta -72 836-888 Saamisten muutos muilta -28 348 134 200 Korottomien velkojen muutos kunnalta 14 180 0 Korottomien velkojen muutos muilta 41 756-65 770 Muut maksuvalmiuden muutokset -45 160 67 542 Rahoituksen rahavirta -507 188 1 829 857 Rahavarojen muutos -531 784 530 562 LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 90,8-8,9 Pääomamenojen tulorahoitus, % 33,2-8,0 Lainanhoitokate 0,7 0,0 Kassan riittävyys, pv 0,0 113,9 Quick ratio 0,2 Current ratio 0,2 12

10. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET TASE 31.12.2009 2009 2008 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT 7 612 642 2 380 002 Aineeelliset hyödykkeet 7 558 292 2 325 652 Rakennukset 5 633 189 Kiinteät rakenteet ja laitteet 1 776 347 Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 148 756 2 325 652 Muut saamiset 54 350 54 350 Liittymismaksusaamisest 54 350 54 350 VAIHTUVAT VASTAAVAT 135 480 566 080 Saamiset 135 480 34 296 Lyhytaikaiset 135 480 34 296 Myyntisaamiset 112 910 Muut saamiset 22 552 34 287 Siirtosaamiset 19 8 Rahat ja pankkisaamiset 0 531 784 VASTAAVAA YHTEENSÄ 7 748 123 2 946 082 VASTATTAVAA 2009 2008 OMA PÄÄOMA 2 094 717 39 349 Peruspääoma 2 042 516 Edellisten tilikausien ylijäämä 39 349 145 226 Tilikauden alijäämä 12 851-105 877 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 273 168 Poistoero 273 168 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 97 8 Muiden toimeksiantojen pääomat 97 8 VIERAS PÄÄOMA 5 380 141 2 906 725 Pitkäaikainen 4 761 824 2 614 995 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 3 053 347 875 000 Lainat julkisyhteisöiltä 1 664 833 1 739 995 Muut velat 43 645 Lyhytaikainen 618 317 291 730 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 328 002 50 000 Lainat julkisyhteisöiltä 134 028 126 670 Saadut ennakot Ostovelat 94 193 83 037 Muut velat 28 060 28 060 Siirtovelat 34 034 3 963 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 7 748 123 2 946 082 Tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 30,6 1,4 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 417,1 Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 52 39 Lainakanta 31.12., 1000 5 224 2 792 Lainasaamiset 31.12., 1000 0 0 13

TUNNUSLUKUJEN MÄÄRITELMÄT Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle/kuntayhtymälle maksetut korkokulut + Muille maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Sijoitettu korollinen vieras pääoma + Poistoero ja Vapaaehtoiset varaukset) Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Lainat kunnalta/kuntayhtymältä + Poistoero ja Vapaaehtoiset varaukset) Voitto, % 100 * (Yli-/alijäämä ennen varauksia / Liikevaihto) Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % = 100 * (Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset Tuloverot) / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus-tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * (Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset Tuloverot) / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainalyhennysten yhteismäärästä Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassastamaksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla. Quick ratio = (Rahat ja pankkisaamiset + Rahoitusarvopaperit + Lyhytaikaiset saamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot) Current ratio = (Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot) Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % = 100* (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 % omavaraisuutta. Lainakanta 31.12. = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat ) Lainasaamiset 31.12 = Sijoituksiin merkityt jkv-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainanhoitokate = (Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset + Korkokulut Tuloverot) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Kassan riittävyys, pv = 365 pv * Kassavarat 31.12 / Kassasta maksut tilikaudelta 14

Lainat 2008-2009 (pitkä- ja lyhytaikaiset) Häpönniemen jätevedenpuhdistamo ja sen laajentamista varten otetut lainat siirtyivät vuoden alussa Vakka-Suomen edelle. Siirtyneet lainat olivat yhteensä 2.850.573 euroa. Liikelaitoksen koko lainakanta on 5.224.000 euroa. 2009 2008 Lainakanta 01.01. 2 791 665 975 000 Siirto Uudenkaupungin Vedeltä 2 850 573 Lyhennykset -462 028-260 005 Lainan otto 43 645 2 076 670 Lainakanta 31.12. 5 223 855 2 791 665 Yli- / alijäämä 2006-2009 2006 2007 2008 2009 Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä 0 195 635 145 226 39 349 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 195 635-50 409-105 877 12 851 Kumulatiivinen ylijäämä vuoden 2009 lopussa 52 200 Ylijäämä/alijäämä 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0-50 000-100 000-150 000 195 635 12 851-50 409-105 877 2 006 2 007 2 008 2 009 Tilikauden ylijäämä/alijäämä Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä 15

11. KOKONAISMENOT JA TULOT 2009 TULOT milj. % MENOT milj. % Toiminta Toiminta Toimintatuotot 1 290 99,7 Toimintakulut 853 47,9 Verotulot 0 0,0 - Valmistus omaan käyttöön Valtionosuudet 0 0,0 Korkokulut 199 11,2 Korkotuotot 4 0,3 Muut rahoituskulut 1 0,1 Muut rahoitustuotot 0 0,0 Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot 0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vastaavien - Pakollisten varausten lis.(+) tai väh. (-) 0 0,0 hyödykkeiden luovutusvoitot 0 0,0 - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot 0 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0,0 Investoinnit Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot 0 0,0 Investointimenot 266 14,9 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0 0,0 Antolainasaamisten lisäykset 0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 462 25,9 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0,0 Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä 1 294 100,0 Kokonaismenot yhteensä 1 781 100,0 12. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Tilikauden tuloksen käsittely Tilikauden tulos ennen varausten ja rahastojen muutosta 2 310,74 Vakka-Suomen Vesi liikelaitoksen johtokunta esittää tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavaa: Poistoerot Vakka-Suomen Vesi 10 540,61 Poistoeron vähennys yhtensä 10 540,61 Poistoeron muutos yhteensä 10 540,61 Vuoden 2009 ylijäämä 12 851,35 siirretään taseen omaan pääomaan tilikauden ylijäämätilille. 16

II TOTEUTUMISVERTAILUT 1. KÄYTTÖTALOUDEN TALOUDELLISTEN JA TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Vakka-Suomen Veden varsinainen toiminta alkoi vuonna 2009. Tällöin jäteveden puhdistustoiminta siirtyi Uudenkaupungin Vedeltä ja Laitilan kaupungilta Vakka-Suomen Vedelle. Sitovat tavoitteet, seuranta ja toteutuminen Tavoite 1 Puhdistamon toiminta täyttää pääsääntöisesti voimassa olevan ympäristöluvan vaatimukset. Seuranta Raportointi tavoitteiden toteutumisesta kolme kertaa vuodessa. Toteutuminen Puhdistamon toiminta on täyttänyt pääsääntöisesti ympäristöluvan vaatimukset Tavoite 2 Vakka-Suomen Vesi jättää hakemuksen ympäristölupaa varten 31.12.2009 mennessä. Seuranta Raportointi tavoitteiden toteutumisesta kolme kertaa vuodessa. Toteutuminen Vakka-Suomen vesi jätti ympäristölupahakemuksen 22.12.2009. Perustelut Häpönniemen puhdistamon 21.1.2008 myönnetty ympäristölupa on voimassa 31.12.2010 saakka. Uutta lupaa toimintaan tämän ajankohdan jälkeen on haettava 31.12.2009 mennessä. Resurssit TP2008 TA2009 TOT. 12/2009 Henkilöstön määrä 0,15 4,15 4,15 Uudenkaupungin Vedeltä siirtyy kolme työntekijää ja Laitilan kaupungilta yksi. Vesihuoltopäällikön työpanoksesta 15 prosenttia kohdistuu Vakka-Suomen Veteen Tilivelvollinen Vesihuoltopäällikkö Tunnusluvut 2008-2009 Vakka-Suomen Vesi TP 2007 TP 2008 Tot 2009 Liikevaihto 0 0 1 279 926 Liikeylijäämä -20 836-12 762 197 082 Liikeylijäämä, % liikevaihdosta 0,0 0,0 15,40 Liikevaihdon muutos, % 17

VAKKA-SUOMEN VESI Talouden toteutuminen 1-12/2009 TP 2008 TA 2009 Muutos 2009 TA+Muutos 2009 Käyttö 2009 Poikkeama Käytön % VAKKA-SUOMEN VESI KÄYTTÖTALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Liiketoiminnan myyntituotot 1 550 000 1 550 000 1 279 926 270 074 82,6 Täydet valtiolta saadut korvauk 2 000-2 000 Myyntituotot 1 550 000 1 550 000 1 281 926 268 074 82,7 Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot 7 907-7 907 Muut toimintatuotot 7 907-7 907 TOIMINTATUOTOT 1 550 000 1 550 000 1 289 833 260 167 83,2 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot -808-135 032-135 032-136 242 1 210 100,9 Jaksotetut palkat 10 642-10 642 Palkat ja palkkiot -808-135 032-135 032-125 600-9 432 93,0 Henkilösivukulut Eläkekulut -5-20 930-20 930-37 302 16 372 178,2 Muut henkilösivukulut -1-10 736 826-9 910-6 732-3 178 67,9 Henkilöstökorvaukset,menojen k 746-746 Henkilösivukulut -6-31 666 826-30 840-43 289 12 449 140,4 Henkilöstökulut -814-166 698 826-165 872-168 888 3 016 101,8 Palvelujen ostot Muiden palvelujen ostot -11 237-503 100-503 100-358 409-144 691 71,2 Palvelujen ostot -11 237-503 100-503 100-358 409-144 691 71,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -481-301 100-301 100-325 548 24 448 108,1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -481-301 100-301 100-325 548 24 448 108,1 Muut toimintakulut Muut toimintakulut -231-555 555 Muut toimintakulut -231-555 555 TOIMINTAKULUT -12 763-970 898 826-970 072-853 400-116 672 88,0 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -12 763 579 102 826 579 928 436 433 143 495 75,3 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -290 000-290 000-239 351-50 649 82,5 Poistot ja arvonalentumiset -290 000-290 000-239 351-50 649 82,5 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -12 763 289 102 826 289 928 197 082 92 846 68,0 SUORITTEET TP 2008 TA 2009 Muutos 2009 TA+Muutos 2009 Käyttö 2009 Puhdistettu jätevesi, 1000 m³ 2 500 2 500 2 114 Laskutettu jätevesi, 1000 m³ - Uudenkaupungin Vedeltä 2 000 2 000 1 635 - Laitilan kaupungilta 500 500 479 18