Rahoitusjärjestelmän vakaus Euroalueen rahoitusmarkkinat ovat edelleen vakautuneet ja rahoituksen saatavuus on parantunut alkuvuonna. Tämä on helpottanut valtioiden velkakriisin hoitoa ja pankkien varainhankintaa. Samanaikaisesti on tehty useita sääntelyä ja valvontaa koskevia päätöksiä, jotka tukevat rahoitusjärjestelmän vakautta pitkällä aikavälillä. Erityisen tärkeitä ovat olleet eurooppalaisen pankkiunionin keskeisiä elementtejä koskevat päätökset. Suomessa pankki- ja laajemmin koko rahoitussektorin riskinkantokyky on säilynyt kriisin ajan hyvällä tasolla. Siksi uuden sääntelyn edellyttämät lisätoimet ja mahdolliset kustannusvaikutukset ovat Suomessa vähäisempiä kuin useissa muissa maissa. Samalla kun kansainvälinen markkinatilanne on parantunut, reaalitalouden näkymät ovat Suomessa merkittävästi heikentyneet. Lisäksi Venäjän ja Ukrainan tilanne luo ylimääräisen riskitekijän. Talouskasvun haurauden vuoksi kotimaisen rahoitusjärjestelmän haavoittuvuuksiin tulee kiinnittää huomiota. Kun odotukset ovat epävarmat, talouden ja rahoitusjärjestelmän vakautta uhkaavia haitallisia vaikutuksia voisi tulla ) asuntojen hintojen laskusta ja kotitalouksien velkatilanteesta, ) matalan koron aiheuttamasta lisääntyvästä riskinottohalusta ja liian toiveikkaasta riskien hinnoittelusta sekä ) pankkien luotonannon, erityisesti yritysluototuksen, toimimattomuudesta. Asuntomarkkinoiden hintakehityksen ja kotitalouksien velkaantumisen tasaantuminen on myönteistä, mutta huomattava hinta- ja velkataso tekee kokonaisuudesta haavoittuvan. Asuntomarkkinat ja kotitaloudet eivät silti edelleenkään muodosta välitöntä vakausuhkaa pankeille, mutta ne vaikuttavat reaalitalouteen. Negatiiviset talousyllätykset yhdistettynä asuntojen hintojen laskuun heikentäisivät kotitalouksien kulutuskäyttäytymisen kautta kuitenkin entisestään Suomen talouden haurasta kehitystä. Myös korkojen nousu vähentäisi kotitalouksien kulutusta, vaikka kotitalouksien kestokyky arvioidaankin hyväksi. Lisäksi kotitalouksien korkoriski on suuri asuntoluottojen markkinakorkosidonnaisuuden vuoksi. Matala korkotaso ja runsas likviditeetti ovat näkyneet arvopaperimarkkinoilla osakkeiden hinnoissa ja joukkolainojen koroissa. Muutos on ollut yllättävän nopea. Pitkään jatkuessaan tämä tilanne on omiaan johtamaan vääristymiin rahoitusmarkkinoilla: tuottohakuisuuden lisääntymiseen ja riskien aliarvioimiseen,
Rahoitusjärjestelmän vakaus Euro & talous Tiivistelmä omaisuus arvojen kupliin ja resurssien virheallokaatioihin. Mahdollisten riskien kasvua tulee seurata erityisen huolellisesti. Pankkien ja yritysten mahdollisuudet saada rahoitusta markkinoilta ovat huomattavasti parantuneet. Tästä huolimatta pankkien kyvystä ja halusta myöntää luottoja esitetään edelleen kriittisiä arvioita myös Suomessa. Kritiikki kohdistuu etenkin pankkien PK-yrityksille myöntämiin lainoihin ja näiden lainojen vakuusvaatimusten kiristymiseen. Suomessa pankkiluottojen kasvuvauhti onkin hidastunut. Kritiikki lainanannon toimimattomuudesta on kuitenkin yllättävää, koska pankkien taseet kestäisivät luotonannon reippaankin kasvattamisen. Säännönmukaisten lainakyselyjenkin mukaan lainahakemuksia hyväksytään likipitäen saman verran kuin aiemminkin. Talouskasvun vaimeus ja investointitarpeiden vähyys ovat luonnollisia selityksiä luottojen kysynnän vähenemiseen. Suomessa pankkirakenteiden muutokset ja liiketoiminnan uudet painotukset ovat vaikuttaneet pankkien väliseen kilpailutilanteeseen sekä luottojen ja muiden pankkipalveluiden saatavuuteen. Terve kilpailu on tehokkaan rahoitusjärjestelmän perusedellytys. Kansainvälisesti jo selvästi havaittava ilmiö pankkitoiminnan ulkopuolisen rahoituksenvälityksen kasvu vahvistunee myös Suomessa. Kun Suomen talous kärsii sekä rakenteellisista että suhdanneongelmista, on tärkeää varmistaa, että rahoitusjärjestelmä toimii tehokkaasti ja luo edellytyksiä talouden elpymiselle. Samaan aikaan on huolehdittava, että rahoitusjärjestelmän riskinkantokyky on riittävä kestämään reaalitalouden ennakoitua heikommatkin kehityskulut. Koska rahoitusmarkkinat ovat yhdentyneet yli kansallisten rajojen, on varmistettava, että Suomen viranomaisilla on valmiudet ja oikeudet riittävien ja kansainvälisesti vertailukelpoisten välineiden käyttöön rahoitusjärjestelmää uhkaavien järjestelmäriskien torjumiseksi. Välineitä tarvitaan sekä kotimaasta että ulkomailta peräisin olevien riskien torjuntaan. On hyvä, että hallituksen esitys uudeksi luottolaitoslaiksi tulee viipymättä voimaan. Hallituksen esityksen mukaista työkaluvalikoimaa tulisi vielä täydentää järjestelmäriskipuskurivaatimuksella. Vaikka välineitä ei heti aktivoitaisi, on tärkeää, että ne ovat viranomaisten nopeasti käytettävissä järjestelmäriskien torjuntaan ja varmistamaan finanssialalle samanlaiset toimintaedellytykset kuin muualla. Pankkiunionin keskeisistä peruspilareista on nyt päästy sopuun. EU-tason uusi kriisinratkaisulainsäädäntö ja pankkiunionin yhteinen kriisinratkaisumekanismi on hyväksytty. Markkinoiden rakenteellinen puute on ollut se, että pankit saavat toimia ja ovat toimineet yli kansallisten rajojen, mutta pankkien valvonta ja kriisinhoito ovat rajoittuneet kansalliseen toimivaltaan. Pankkiunionin yhteinen kriisinratkaisumekanismi korjaa tätä puutetta. Uudet merkittävät työkalut pankkikriisien hoitoon on nyt luotu. Kulttuuri rahoitusalalla on muuttumassa. Aiemman julkisen, veronmaksajien kustantaman pankkituen sijasta yhteinen uusi kriisinratkaisujärjestelmä tuo sijoittajanvastuun (bail-in) johdonmukaisen toteuttamisen ongelmapankkien kriisinhoitoon. Pankkiunionin avulla valvonta ja kriisinratkaisu saadaan samalle maiden rajat ylittävälle tasolle kuin rahoituslaitosten todellinen toiminta. Iso askel on otettu eteenpäin, ja edellytykset on luotu valvonnan ja kriisinratkaisun toimivuudelle käytännössä.
Tiivistelmä Suomen rahoitusjärjestelmän vakaus Pankkien kestävyys Reaalitalous Asuntojen hinnat Rahoitusjärjestelmän vakaus Euro & talous Velkaantuneisuus ja asuntojen hinnat eivät aiheuta välitöntä uhkaa Suomen pankkisektorin kestävyydelle, mutta luotto- ja asuntomarkkinoihin liittyvät riskit ja reaalitalouden näkymien heikkous lisäävät haavoittuvuuksia. Riskilisät Velkaantuneisuus Kesäkuu Kesäkuu Toukokuu Ulommat arvot kuvastavat suurempia riskejä. Lähteet: NASDAQ OMX Helsinki, pankit, Tilastokeskus ja Suomen Pankki. Korkopistettä 8 Rahoituslaitosten ja julkisyhteisöjen* liikkeeseen laskemien velkakirjalainojen riskilisiä. Julkisyhteisöt*, periferiamaat**. Julkisyhteisöt*, hyvän luottoluokituksen maat. Rahoituslaitokset, periferiamaat**. Rahoituslaitokset, hyvän luottoluokituksen maat Valtioiden, pankkien ja yritysten markkinaehtoinen varainhankinta euroalueella on helpottunut, kun rahoituksen saatavuus on parantunut ja hinta alentunut riskilisien pienentymisen myötä. Vaarana kuitenkin on, että markkinat ylikuumenevat ja riskilisät pienenevät liikaa talouden perustekijöihin nähden. 7 8 9 * Julkisyhteisöjen lainoilla tarkoitetaan paikallishallinnon liikkeeseen laskemia ja valtion takaamia lainoja. ** Periferiamaat: Italia, Espanja, Kreikka, Irlanti ja Portugali. Lähteet: Bloomberg ja Bank of America Merrill Lynch.
Rahoitusjärjestelmän vakaus Euro & talous Yritysrahoitus on Suomessa pankkikeskeistä, joskin joukkovelkakirjalainojen merkitys suurten yritysten varainhankinnassa on kasvanut. Suomalaisten yritysten korollisen velan rakenne. Lainat rahalaitoksilta. Lainat muilta julkisyhteisöiltä. Lainat ulkomailta. Lyhytaikaiset velkapaperit (pl. suorat sijoitukset) 7. Pitkäaikaiset velkapaperit. Lainat muilta rahoituslaitoksilta 8. Velka suhteessa BKT:hen. Lainat työeläkeyhtiöiltä (oikea asteikko) Mrd. euroa 7 8 Tiivistelmä % vuositason BKT:stä 7 8 7 8 9 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. Suomen rahalaitosten yrityksille myöntämien lainojen kasvuvauhti on pysynyt vaimeana, mutta myös pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksen saatavuus on säilynyt verrattain hyvänä ja parempana kuin useissa muissa euroalueen maissa. Rahalaitosten myöntämien yrityslainojen keskikorkoja ja vuosikasvu Suomessa. Yrityslainakannan keskikorko* (vasen asteikko). Uusien yrityslainasopimusten keskikorko* (vasen asteikko). Yrityslainat, vuosikasvu (oikea asteikko) % 8 % 7 9 * Sisältää myös asuntoyhteisöt. Lähde: Suomen Pankki.
Tiivistelmä Rahoitusjärjestelmän vakaus Euro & talous 8 Kotitalouksien velkaantuneisuus ja korkorasitus Suomessa. Asuntolainat (vasen asteikko). Yhtiölainat* (vasen asteikko). Muut lainat (vasen asteikko). Korkomenot (oikea asteikko) % käytettävissä olevasta tulosta % käytettävissä olevasta tulosta 7 Suomessa kotitalouksien velkaantuminen on jatkunut, mutta aiempaa hitaammin, kun uusia asuntolainoja on nostettu selvästi vähemmän kuin viime vuosina. 8 * Tilastokeskuksen arvio kotitalouksien omistamien asunto-osakeyhtiöiden lainakannasta. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. Indeksi, = Asuntojen reaaliset hinnat Suomessa. Koko maa. Pääkaupunkiseutu. Muu Suomi Asuntojen reaaliset hinnat ovat Suomessa laskeneet, ja ansiotasoon suhteutettuna asuntojen hinnat ovat lähestyneet pitkän aikavälin keskimääräistä tasoa. 8 9 Asuntojen nimelliset hintaindeksit on muunnettu reaalisiksi koko maan kuluttajahintaindeksiä käyttäen. Lähde: Tilastokeskus.
Rahoitusjärjestelmän vakaus Euro & talous Tiivistelmä Suomen pankkisektorin vakavaraisuus on säilynyt keskimäärin vahvana ja yhteenlaskettu tappiopuskuri hyvänä saamisiin liittyviin arvioituihin riskeihin nähden. Mrd. euroa Suomen pankkisektorin omat varat ja vakavaraisuus. Omien varojen vähimmäisvaatimus (vasen asteikko). Tappiopuskuri* (vasen asteikko). Vakavaraisuussuhde (Tier ja Tier )(oikea asteikko). Vakavaraisuussuhde rajoituksettomin ensisijaisin omin varoin (CET) (oikea asteikko) % 7 8 9 * Omien varojen ylijäämä = omat varat - omien varojen vähimmäisvaatimus. Lähde: Finanssivalvonta. Pankkisektorin tuloskunto on säilynyt tasaisena ja luottotappiot vähäisinä vaikeassakin taloudellisessa suhdanteessa. 8 Suomen pankkisektorin tuloskehitys. Korkokate. Nettopalkkiotuotot. Kaupankäynnin ja sijoitustoiminnan nettotuotot. Muut tuotot. Kulut ja poistot. Arvonalentumistappiot 7. Tulos ennen veroja Mrd. euroa 7 8 7 8 9 Lähde: Finanssivalvonta.
Tiivistelmä Rahoitusjärjestelmän vakaus Euro & talous Systeemisesti merkittäville luottolaitoksille Pohjoismaissa asetettavat kansalliset lisäpääomavaatimukset, enintään % Ruotsi Norja Tanska Suomi Lähde: Maiden keskuspankit. Suomessa tulisi olla mahdollista käyttää EU:n vakavaraisuusdirektiivin sallimaa järjestelmäriskipuskurivaatimusta, jonka avulla suomalaisiin pankkeihin kohdistuvat vakavaraisuusvaatimukset voitaisiin tarvittaessa asettaa samalle tasolle kuin muissa Pohjoismaissa. Yhteinen kriisinratkaisumekanismi EKP Kansalliset valvojat valvoo ilmoittaa ongelmista Yhteinen kriisinratkaisurahasto hallinnoi Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto ohjeistaa Kansalliset kriisinratkaisuviranomaiset selvittää Euroopan komissio & EU:n neuvosto bail-in Omistajat/ velkojat rahoittaa Yhteinen kriisinratkaisumekanismi on yksi pankkiunionin peruspilareista, ja sen tavoitteena on osaltaan varmistaa, että vastaisuudessa pankkisektorin ongelmat aiheuttavat veronmaksajille ja reaalitaloudelle mahdollisimman vähän kustannuksia. Ongelmapankki Kaikki pankit Lähde: Euroopan komissio.