Valolla miellyttävään tulevaisuuteen Autojen liikenneturvallisuus paranee tarvitaanko tie- ja katuvalaistusta tulevaisuudessa? 2.3.2017 Aleksanteri Ekrias
Suomen tieverkko käsittää maantiet, kunnalliset katuverkot ja yksityistiet Koko tieverkon pituus on noin 454 000 km Yksityis- ja metsäautoteiden yhteispituus on noin 350 000 km Maanteiden yhteispituus on noin 78 000 km Valaistuja noin 16 % Katujen yhteispituus on noin 26 000 km Suurin osa valaistuja Liikennevirasto huolehtii maanteiden rakentamisesta, kunnossapidosta ja kehittämisestä yhdessä alueellisten ELY-keskusten kanssa Valta- ja kantateitä on noin 13 000 km Seutu- ja yhdysteitä on noin 65 000 km Tieverkko Jalankulku- ja pyöräteitä on noin 5 000 km Kunnat huolehtivat katujen rakentamisesta, kunnossapidosta ja kehittämisestä Pääkadut, kokoojakadut, tonttikadut, pihakadut, jalankulku- ja pyörätiet, kävelykadut
Tievalaistuksien omistajat Tievalaistuksen tarveselvitys ja toimintalinjat, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, tekninen selvitys
Ulkovalaistuksien omistajat
Tievalaistuksen tarve Tievalaistuksen tarve määritellään liikennetaloudellisilla kannattavuuslaskelmilla Tievalaistuksen liikennetaloudellinen kannattavuus määritellään vertaamalla keskimääräisiä vuotuisia ajokustannussäästöjä tievalaistuksen rakennus- ja hoitokustannusten sekä pylväsonnettomuuskustannusten yhteisvaikutukseen Suurin osa ajokustannussäästöistä on onnettomuuskustannussäästöjä, jotka ovat riippuvaisia liikennemääristä ja henkilövahinko-onnettomuusasteista Tievalaistus vähentää maanteillä pimeän ajan onnettomuuksia: moottori- ja moottoriliikennetiet 20 %, muut autoliikennetiet 25 % ja sekaliikennetiet 30 %.
Tievalaistuksen tarve Maantie- ja rautatiealueiden valaistuksen suunnittelu, Liikennevirasto, 2015 Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvojen määrittäminen, Liikennevirasto, 2010
Tievalaistuksen tarve Tievalaistuksen tarveselvitys ja toimintalinjat, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, tekninen selvitys
Tievalaistuksen tarve Lisäksi on tieosuuksia, joilla valaistus rakennetaan liikennemääristä riippumatta: Tunnelit, Moottoriteiden aloituskohdat, rampit, Moottoritieosuudet, joilla liittymien nokkaväli on alle 2000 m, Maantiet asemakaava-alueella ja valtaja kantatiet taajamissa, Satama-alueet ja laiturit, Lautta- ja lossirannat, Raja-asemat, Liikennevaloilla ohjatut liittymät ja kiertoliittymät sekä korokkeella kanavoidut liittymät, Jalankulku- ja pyörätiet, jos pääväylä on valaistu jne.
Liikenneturvallisuus paranee autokannan uusiutuessa Autotuojat, Liikenneturvallisuus paranee autokannan uusiutuessa
Liikenneturvallisuus paranee autokannan uusiutuessa Automaattinen hätäjarrutus Törmäysenergiaa absorboivat turvakorirakenteet Jarruassistentti Jalankulkijoiden turvallisuutta parantava turvatyyny Kaistavahdit Laserajovalot Muuttuvat ajovalot Älykkäät liikennesovellukset (ajotietokone) Automatisoitu ajoneuvon ohjaus 600 800 m BMW, Laser headlights Audi, Adaptive headlights
Tarvitaanko tievalaistusta tulevaisuudessa? Liikenneturvallisuuden analysointi maanteiden onnettomuudet vuosina 2001 2010, Liikennevirasto Suomen tieliikenteen tila - turvallisuus ja ympäristövaikutukset, 2014, Trafi
Tarvitaanko tievalaistusta tulevaisuudessa? Tarvitaan mutta. Tievalaistuksen tarveselvitys ja toimintalinjat, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, tekninen selvitys
Tarvitaanko tievalaistusta tulevaisuudessa? Tievalaistuksen tarveselvitys ja toimintalinjat, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, tekninen selvitys
Tievalaistuksen tarve Tievalaistuksella on myös muita vaikutuksia liikenneonnettomuuksien vähentämisen lisäksi Tievalaistus parantaa ajoneuvoliikenteen palvelutasoa, sujuvuutta, ajomukavuutta ja optista ohjausta vähentää ajoneuvojen aiheuttamaa häikäisyä sekä lisää tieympäristön yleistä turvallisuutta.
Katuvalaistuksen tarve Taajamassa ulkovalaistuksen päätehtävät ovat: näkyvyys - toimintojen valaiseminen, liikenneturvallisuus hahmottaminen - tilan ja ympäristön muodostaminen ja ilmapiiri - turvallisuuden tunteen ja tunnelman synnyttäminen, viihtyisyys Valaistuksen tarvetta ei ole määritelty laissa kunnat päättävät tarpeesta itse Katuvalaistus on kunnan kuntalaisille tarjoama ilmainen palvelu Helsingin kaupunki, Ulkovalaistuksen suunnitteluohje 2017
Katuvalaistuksen tarve Kaikki Helsingin kaupungin liikenneväylät, torit, aukiot ja puistot valaistaan ellei hankekohtaisesti ole muuta todettu. Puistoissa valaistaan kaikki talvikunnossapidossa olevat puistokäytävät, leikkialueet sekä pelikentät ja pelialueet. Koira-aitausten, frisbeegolfväylien, skeittipuistojen sekä ei talvikunnossapidossa olevien puistokäytävien valaistuksen tarve määritellään aina hankekohtaisesti yhdessä tilaajan kanssa. Helsingin Liikuntavirasto vastaa ulkoilureittien, -kenttien ja muiden ulkoliikuntapaikkojen valaistuksesta. Liikuntaviraston ulkoilureittien valaistuksen hallinnointi kuuluu Helsingin kaupungin rakennusvirastolle. Tilakeskus vastaa julkisten rakennusten ja niiden piha-alueiden valaistuksesta. Kaikki Oulun kaupungin liikenneväylät ja leikkipuistot valaistaan ellei hankekohtaisesti ole muuta todettu. Puistoissa valaistaan kaikki talvikunnossapidossa olevat puistokäytävät. Liikuntapalvelut vastaa ulkoilureittien, kenttien ja muiden ulkoliikuntapaikkojen valaistuksesta ja Tilakeskus julkisten rakennusten ja niiden piha-alueiden valaistuksesta.
Katuvalaistuksen tarve Vantaan kaupunki, Ulkovalaistuksen tarveselvitys 2014
Hyvä suunnittelu, energiatehokkuus, valaistuksen laatu Helsingin kaupunki, Ulkovalaistuksen suunnitteluohje 2017
KIITOS