Vesannon liikenneturvallisuussuunnitelma 2018

Transkriptio

1 liikenneturvallisuussuunnitelma 2018 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Liikenneturvallisuussuunnitelma Työssä laadittiin liikenneturvallisuussuunnitelma Suunnitelman pohjalta eri tahot voivat toteuttaa jatkuvaa suunnitelmallista liikenneturvallisuustyötä Työtä tehtiin yhteistyössä Nilakan seudun kuntien (Keitele, Pielavesi, Tervo ja Vesanto), Pohjois-Savon ELYkeskuksen, Liikenneturvan ja Itä-Suomen poliisilaitoksen kanssa Suunnitelman tilaajina olivat Pohjois-Savon ELY-keskus sekä seudun kunnat Työssä konsulttina oli Destia Oy

3 Suunnitelman sisältö Liikenneturvallisuuden nykytilanne Liikenneturvallisuustavoitteet Liikenneturvallisuustyön kehittäminen Liikenneympäristön parantaminen Jatkuvan työn suunnittelu

4 Liikenneturvallisuustilanne, onnettomuudet Vuosina Vesannolla tapahtui 32 poliisin tietoon tullutta tieliikenneonnettomuutta. Onnettomuuksista yksi johti kuolemaan (1 henkilö kuoli) ja 12 loukkaantumiseen (16 henkilöä loukkaantui). Asukaslukuun suhteutettuna kunnan alueella tapahtui keskimäärin 121 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta/ asukasta (koko Suomessa vastaava luku oli 90).

5 Liikenneturvallisuustilanne, onnettomuudet Kaikista onnettomuuksista yleisimmät onnettomuusluokat olivat yksittäisonnettomuus (47 %), hirvionnettomuus (22 %) ja peuraonnettomuus (9 %). Eläinonnettomuuksia oli 31 % kaikista onnettomuuksista. Henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista 31 % oli jk/pp/mopoonnettomuuksia. Taajama-alueella tapahtui kolme henkilövahinko-onnettomuutta Taajama-alueen ulkopuolella tapahtuneiden heva-onnettomuuksien yleisimmät onnettomuusluokat olivat yksittäisonnettomuus (55 %), mopo-onnettomuus (18 %), jalankulkijaonnettomuus (9 %) ja kohtaamisonnettomuus (9 %).

6 Liikenneturvallisuustilanne, onnettomuudet Henkilövahinkoon johtaneissa liikenneonnettomuuksissa mukana olleiden ikäjakauma osallisen kulkumuodon mukaan.

7 kunta

8 kunta

9 Liikenneturvallisuustilanne, onnettomuuskustannukset Liikenneonnettomuudet aiheuttavat inhimillisten kärsimysten lisäksi taloudellisia menetyksiä. Suomessa käytössä olevan onnettomuuskustannusmallin mukaan liikenneonnettomuuksien yksikkökustannukset ovat henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa noin euroa ja omaisuusvahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa euroa (Tieliikenteen onnettomuuskustannusten tarkistaminen, Trafi 2016). Kuntien maksettavaksi onnettomuuskustannuksista kohdistuu noin % mm. pelastus-, terveys- ja sosiaalitoimen menoina aikaisempien tutkimusten mukaan. Vesannolla kuluneiden viiden vuoden aikana tapahtuneet onnettomuudet maksoivat yhteiskunnalle vuosittain noin 0,8 miljoonaa euroa, josta kunnan osuus on noin 0,16 miljoonaa euroa vuodessa.

10 Liikenneturvallisuustilanne, asukaskysely Kyselyn vastausmäärä 42 liikenneturvallisuuden yleinen taso: Liikkuminen on erittäin tai yleensä melko turvallista: 61 % Liikkuminen on melko tai erittäin vaarallista: 7 %

11 Liikenneturvallisuustilanne, asukaskysely Kolme suurinta ongelmaa jalankulun ja pyöräilyn olosuhteissa: - Kevyen liikenteen väylien talvikunnossapidon puutteet (19 %) - Kevyen liikenteen väylien huono kunto (päällysteen huono kunto, painumat, kuopat) (17 %) - Kevyen liikenteen väylien riittämättömyys ja jatkuvuuden puute (15 %) / Näkemien riittämättömyys (puut, pensaat, lumivallit, jne.) (15 %) Kolme suurinta ongelmaa ajoneuvoliikenteen olosuhteissa: - Maanteiden ja katujen huono kunto (päällysteen kunto, painumat, kuopat) (44 %) - Maanteiden ja katujen talvikunnossapidon puutteet (32 %) - Valaistuksen puute maanteillä ja kaduilla (6 %) / Liittymäjärjestelyjen ongelmallisuus (selkeys, loogisuus, näkemät, jne.) (6 %)

12 Liikenneturvallisuustilanne, asukaskysely Yleisimmät rikkeet liikenteessä:

13 Liikenneturvallisuustilanne, asukaskysely 19 ongelmapaikkaa Yleisimmät ongelmat: - Ylinopeudet - Maanteiden ja katujen huono kunto - Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteet - Näkemien riittämättömyys Maastotarkastelu/ käsittely tehty kohtiin: - Joka oli mainittu useammassa vastauksessa - Jossa oli tapahtunut useampi onnettomuus - Johon oli tehty aloite

14 Liikenneturvallisuustilanne, koulukysely Kyselyn vastausmäärä 121 Kyselyn perusteella vastaajat kokevat koulumatkan olevan: Liikkuminen on erittäin tai melko tuvallista: 89 % Liikkuminen on melko tai erittäin vaarallista: 3 %

15 Liikenneturvallisuustilanne, koulukysely Yleisimmät ongelmat koulumatkalla: Puhelimen käyttö ajon aikana (43 %) Ylinopeudet (45 %) Autot eivät käytä vilkkua (37 %) Teitä ei aurata tarpeeksi (36 %) Turvavyön käyttämättä jättäminen (35 %) Jalankulkijat ylittävät tien muualta kuin suojatieltä (35 %) Katuvaloja ei ole matkalla tarpeeksi (28 %) Muut tienkäyttäjät ei huomioi liikenteessä (26 %) Raskasliikenne (rekat) pelottaa (21 %) Tien ja suojatien ylittäminen ei ole turvallista (20 %) Kevyen liikenteen väyliä ei ole tarpeeksi (19 %)

16 Liikenneturvallisuustavoitteet liikenneturvallisuusvisio: Kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Liikkuminen kehittyy yhä kestävämpään suuntaan ja koetaan turvalliseksi. Liikenneturvallisuustavoitteet: - Tieliikenteessä tapahtuvia onnettomuuksia vähennetään valtakunnallisen tavoitteen mukaisesti. - Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita kehitetään niin, että jalankulusta ja pyöräilystä tulee käytetyimmät kulkumuodot lyhyillä matkoilla. - Kunnassa tehdään jatkuvaa liikenneturvallisuustyötä ja kannustetaan kuntalaisia omatoimiseen liikkumiseen.

17 Liikenneturvallisuustyön kehittäminen Liikenneturvallisuustyöllä (kasvatuksella, koulutuksella, tiedotuksella) pyritään vaikuttamaan ihmisten käyttäytymiseen ja valintoihin liikenneturvallisuutta parantavasti. Yhdessä fyysisen liikenneympäristön parantumisen kanssa tienkäyttäjien muuttuvat asenteet ja arvot parantavat liikenneturvallisuutta. Kunnan poikkihallinnollinen liikenneturvallisuusryhmä koordinoi liikenneturvallisuustyötä. Liikenneturvallisuustyötä ohjataan vuosikellolla, jossa on kuvattu kunnan liikenneturvallisuustyön toiminta. Liikenneturvallisuusryhmä päivittää vuosikelloa jatkuvasti.

18 kunta

19 Liikenneturvallisuusryhmä Liikenneturvallisuusryhmässä ovat edustettuna kunnan keskeisimmät hallintokunnat sekä sidosryhmät. Ryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Liikenneturvallisuusryhmä määrittelee liikenneturvallisuustyön tavoitteet vuosittain edellisen vuoden palautteiden, kokemusten ja seurannan perusteella. liikenneturvallisuusryhmä 2018 Juha Soininen, pj, tekninen johtaja Pasi Lievonen, kunnanjohtaja Jaana Ruuskanen, hallinnollinen rehtorisivistystoimenjohtaja Mari Jääskeläinen, varhaiskasvatusjohtaja Laila Hytönen, erityispalveluiden esimies N. N., kotihoidon esimies Arto Lahtinen, nuoriso-ohjaaja Päivi Konttinen, toimistosihteeri Tuula Taskinen, Liikenneturva Petri Pahkin, Itä-Suomen poliisilaitos Kyllikki Komulainen, Pohjois-Savon ELY Matti Antikainen, Keski-Suomen ELY

20 Liikenneympäristön parantaminen Liikenneympäristön parantamiseksi on esitetty pieniä ja kustannustehokkaita tie- ja katuympäristön parannustoimia. Liikenneympäristön toimenpiteet on raportoitu erillisenä toimenpideohjelmana. Kullekin toimenpiteelle on määritetty kustannusarvio, kiireellisyysluokka ja vastuutaho. Toimenpiteet on määritelty kolmeen kiireellisyysluokkaan noin kymmenen vuoden ajalle. 1. luokka sisältää pieniä heti toteutettavia hankkeita sekä muita kiireellisiä kohteita (toteuttaminen ) 2. luokassa ovat muita liikenneturvallisuuden kannalta tärkeitä lähivuosina toteutettavia hankkeita, joiden toteutus edellyttää suunnitelmallisen rahoituksen järjestämistä (toteuttaminen 2020-) 3. luokassa olevat hankkeet ovat työn aikana esille tulleita hankkeita, joiden toteutus parantaa liikenneturvallisuutta pitkällä aikavälillä, mikäli toteuttaminen on taloudellisesti mahdollista

21 Liikenneympäristön parantaminen Vesannolle on esitetty yhteensä 21 parantamiskohdetta ja niihin 22 yksittäistä toimenpidettä. (Linkki toimenpideohjelmaan) toimenpiteiden yhteenlaskettu kustannusarvio on noin euroa, josta kunnan osuus on euroa (51 %). Vastuutaho Kiireellisyysluokka 1 Kiireellisyysluokka 2 Kiireellisyysluokka 3 Yhteensä ELY-keskus Kunta Yksityinen

22 kunta

23 kunta

24 Jatkuvan työn suunnittelu Seurannan tavoitteena on tarkastella miten liikenneturvallisuustyössä on onnistuttu. Liikenneturvallisuustyön jatkuvan koordinoinnin ja järjestelmällisen seurannan apuvälineenä käytetään mittareita. Mittareiden avulla voidaan muodostaa käsitys liikenneturvallisuustyön edistymisestä ja ryhtyä tarvittaviin jatkotoimenpiteisiin. Liikenneturvallisuussuunnitelma esitetään käsiteltäväksi kunnan asianomaisissa lautakunnissa ja hallituksessa. Poliittinen käsittely vahvistaa liikenneturvallisuudelle asetetut tavoitteet ja osoittaa työhön tarvittavat resurssit.

25 Seurattavat mittarit Mittari Vastuu Tavoite 2018 Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrä (henkilöä/ vuosi) Lähde: Tilastokeskus/ Liikennevirasto Tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden määrä (henkilöä/ vuosi) Lähde: Tilastokeskus/ Liikennevirasto Henkilövahinkoon johtaneiden tieliikenneonnettomuuksien määrä (onnettomuutta/ vuosi) Lähde: Tilastokeskus/ Liikennevirasto Henkilövahinko-onnettomuuksissa mukana olleiden nuorten (15-24 vuotiaat) määrä (henkilöä/ vuosi) Lähde: Tilastokeskus/ Liikennevirasto 0 henkilöä/ vuosi 3 henkilöä/ vuosi 2 onn./ vuosi 1 henkilöä/ vuosi Turvavälineiden käytön seuranta (esim. pyöräilykypärä) Koulu 42 % (Suomi 2017) Liikenneturvallisuusryhmän kokousten määrä Liikenneturvallisuuteen liittyvien tapahtumien ja koulutusten määrä Toteutettujen liikenneympäristön parantamistoimenpiteiden määrä Liikenneturvallisuusryhmä Liikenneturvallisuusryhmä Liikenneturvallisuusryhmä Liikenneturvallisuusryhmä Liikenneturvallisuusryhmä Liikenneturvallisuusryhmä/ Hallintokunnat Tekninen toimi/ ELY 2 kpl/ vuosi 1 kpl/ hallintokunta/ vuosi Liikenneturvallisuuteen liittyvien tiedotteiden määrä Liikenneturvallisuusryhmä 2 kpl/ vuosi