muutos Ohjauksen toimintakulttuurin alueellisessa yhteistyössä OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KEHITTÄMISHANKKEEN RAPORTTI

Merja Karjalainen & Helena Kasurinen (toim.) Ohjauksen toimintakulttuurin muutos alueellisessa yhteistyössä OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KEHITTÄMISHANKKEEN RAPORTTI

Koulutuksen tutkimuslaitos Tutkimusselosteita 31 OHJAUKSEN TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS ALUEELLISESSA YHTEISTYÖSSÄ Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishankkeen raportti Merja Karjalainen ja Helena Kasurinen (toim.)

Julkaisija: Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto JULKAISUN MYYNTI: Koulutuksen tutkimuslaitos Asiakaspalvelu PL 35 40014 Jyväskylän yliopisto Puh. (014) 260 3220 Faksi (014) 260 3241 Sähköposti: ktl-asiakaspalvelu@ktl.jyu.fi www.ktl-julkaisukauppa.fi Kirjoittajat ja Koulutuksen tutkimuslaitos Kansi ja ulkoasu: Martti Minkkinen Taitto: Taittotalo Printone, Helsinki ISSN 1456-5153 ISBN 951-39-2464-5 (Nid.) ISBN 951-39-2465-3 (Pdf) Jyväskylän yliopistopaino Jyväskylä 2006

Sisältö Tiivistelmä...5 Abstract...7 Sammanfattning...9 Esipuhe... 11 Helena Kasurinen 1 Ohjauksen kehittämisen lähtökohdat...13 1.1 Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishankkeen tavoitteet ja toiminta...20 1.2 Kehittämishankkeen laajuus...25 Raimo Vuorinen 2 Elinaikaisen ohjauksen yhteiset puitteet Euroopan unionin jäsenmaissa... 31 Merja Karjalainen 3 Aineiston kerääminen...39 Helena Kasurinen 4 Ohjaus opintopolun nivelvaiheissa...41 4.1 Yleistä kehittämistyöstä...43 4.2 Esiopetuksesta perusasteelle...47 4.3 Alakoulusta yläkouluun...49 4.4 Perusopetuksesta toiselle asteelle... 51 4.5 Toiselta asteelta eteenpäin...57 4.6 Ongelmia ja kehittämistarpeita...59 4.7 Yhteenveto...60 Merja Karjalainen 5 Alueellinen yhteistyö...63 5.1 Seutukunnallisen/alueellisen yhteistyön kehittäminen...63 5.2 Eri hallinnonalojen välisen yhteistyön kehittäminen...69 5.3 Hanketta varten perustetut työryhmät... 71 5.4 Alueelle pysyvästi perustetut ryhmät...77 5.5 Alueen kuntien paikallinen ohjauksen toteuttamissuunnitelma...78 Merja Karjalainen 6 Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishankkeen aikana luodut toimintamallit tai hyvät käytännöt...81 6.1 Ohjauksen kehittäminen oppilaitostasolla...82 1

6.2 Perusopetuksen 1-6 vuosiluokkien ohjauksen kehittäminen...85 6.3 Perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien ohjauksen kehittäminen...86 6.4 Opintojen keskeyttämisen vähentäminen...89 6.5 Lukiokoulutuksen ohjauksen kehittäminen... 91 6.6 Ammatillisen koulutuksen ohjauksen kehittäminen...93 6.7 Varhaisen tunnistamisen ja puuttumisen kehittäminen...95 6.8 Koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten ohjauspalvelujen kehittäminen...97 6.9 Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden ja opiskelijoiden ohjauspalvelujen kehittäminen...98 6.10 Eri kulttuuritaustan omaavien oppilaiden ja opiskelijoiden ohjauspalvelujen kehittäminen...100 6.11 Tieto- ja viestintäteknologian käytön kehittäminen ohjauksessa...102 6.12 Ohjausmenetelmien ja välineiden käytön ja toimivuuden kehittäminen...103 6.13 Ohjausta tukevan materiaalin kehittäminen...104 6.14 Ohjaustoiminnan arviointi- ja palautejärjestelmien kehittäminen... 107 6.15 Muu kehittäminen...108 Merja Karjalainen 7 Henkilöstön täydennyskoulutus ja muu toiminta...111 7.1 Aluehankkeiden järjestämä henkilöstön täydennyskoulutus...111 7.2 Muu toiminta... 113 Merja Karjalainen 8 Yhteistyö muiden hankkeiden kanssa... 115 8.1 Yhteistyö muiden alueella toimivien ohjausta sivuavien hankkeiden kanssa... 115 8.2 Yhteistyötä muiden alueellisten oppilaan- ja opinto-ohjauksen hankkeiden kanssa... 117 Merja Karjalainen 9 Alueellisen kehittämishankkeen toiminnan arviointi...121 9.1 Aluehankkeen tulosten saavuttamista tukeneet tekijät...121 9.2 Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishankkeen merkitys alueellisen ohjaustoiminnan kehittämiselle... 123 9.3 Kehittämishankkeen tulosten sovellettavuus... 125 9.4 Tulevaisuuuden haasteet... 127 2

Merja Karjalainen ja Helena Kasurinen 10 Aluehankkeiden kuvauksia ohjaustoiminnasta...131 Merja Karjalainen ja Helena Kasurinen 11 Johtopäätökset ja kehittämissuositukset... 167 11.1 Alueellinen, eri hallinnonalojen välinen ja moniammatillinen yhteistyö 167 11.2 Henkilöstön ohjausvalmiuksien kehittäminen... 169 11.3 Oppilashuollon tehostaminen syrjäytymisen ehkäisemiseksi, varhainen tunnistaminen ja puuttuminen... 169 11.4 Opintojen keskeyttämisen vähentäminen, opintopolun sujuvuus ja seurantajärjestelmien kehittäminen...170 11.5 Syrjäytymisen ehkäisy ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten ohjauspalvelujen kehittäminen... 172 11.6 Oppilaan- ja opinto-ohjauksen menetelmien ja sisältöjen kehittäminen... 173 11.7 Ohjauspalvelujen laatukriteerien sekä systemaattisten palaute- ja arviointijärjestelmien kehittäminen... 174 11.8 Alueellisten ohjauksen asiantuntijaryhmien perustaminen... 175 11.9 Yhteenveto... 175 Liitteet... 179 3

Tiivistelmä Karjalainen, M. & Kasurinen, H. 2006. Ohjauksen toimintakulttuurin muutos alueellisessa yhteistyössä. Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishankkeen raportti. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimusselosteita 31. ISSN 1456-5153, ISBN 951-39-2464-5 (nid.), ISBN 951-39-2465-3 (pdf) Opetushallitus käynnisti syksyllä 2003 oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishankkeen, jonka toiminta jatkuu vuoden 2007 loppuun. Opetusministeriö rahoittaa hanketta, joka on myös osa työministeriön työllisyyden politiikkaohjelmaa. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2003 2008 opetusministeriö on nostanut ohjauspalvelut yhdeksi keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Nykyisen hallituksen työllisyyden politiikkaohjelmassa on nuorten ohjauspalveluiden kehittämistä korostettu aiempaa enemmän. Myös ohjauksen arvioinnit ovat asettaneet ohjauspalvelujen kehittämiselle haasteita. OECD:n ohjaustoimintaa arvioineen projektin tulosten mukaan hyvin toimivat tiedotus-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat elintärkeitä koulutusjärjestelmälle ja työmarkkinoille. Opetushallituksen vuonna 2002 toteuttamassa opinto-ohjauksen arviointiprojektissa tuli esille, että ohjauksen saatavuudessa on suuria eroja. Erityisesti siirtymävaihe perusopetuksesta toiselle asteelle osoittautui arvioinnissa ongelmakohdaksi. Ohjauksen kehittämishankkeen tavoitteena on alueellisen ja seutukunnallisen eri hallinnonalojen välisen moniammatillisen yhteistyön edistäminen. Ennaltaehkäisevää toimintaa tehostetaan, jotta varhainen tunnistaminen ja puuttuminen toteutuvat ja opintojen keskeytymiset vähenevät. Hankkeen tavoitteena on kehittää opintopolun 5

nivelvaiheiden ohjausta ja seurantajärjestelmiä. Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishanke on toteutettu seutukunnallisina projektina. Näitä aluehankkeita on ollut yhteenä 48 eri puolella Suomea. Tässä raportissa kuvataan näissä eri aluehankkeissa tehtyä kehittämistyötä. Aineisto on kerätty vuoden 2006 alussa kyselylomakkeella. Kaikissa aluehankkeissa oli kehitetty alueellista, seutukunnallista sekä eri hallinnonalojen välistä moniammatillista yhteistyötä. Oppilashuoltoa oli tehostettu ja kehitetty. Varhainen tunnistaminen ja puuttuminen ovat olleet esillä alueellissa koulutustilaisuuksissa. Opintojen keskeyttämisen vähentämiseen, opintopolun sujuvuuteen nivelvaiheissa ja seurantajärjestelmien kehittämiseen oli aluehankkeissa löydetty hyviä toimintamalleja. Ohjauksen laatukriteerien sekä palaute- ja arviointijärjestelmien kehittäminen vaatii panostamista jatkossa. Asiasanat: oppilaanohjaus, opinto-ohjaus, moniammatillisuus, poikkihallinnollinen yhteistyö, alueellinen yhteistyö, oppilas- ja opiskelijahuolto, ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen, seuranta, opetussuunnitelmat, ohjauspalvelut 6

Abstract Karjalainen, M. & Kasurinen, H. 2006. Development of the culture of guidance and counselling in regional cooperation. A report on the Career Guidance Development Project in Finland. University of Jyväskylä. Institute for Educational Research. Occasional Papers 31. ISSN 1456-5153, ISBN 951-39-2464-5 (printed version), ISBN 951-39-2465-3 (pdf) The National Board of Education launched in the autumn of 2003 the Career Guidance Development Project that is due to continue until the end of 2007. The Ministry of Education of Finland finances the project, which is also a part of the labour policy strategy of the Ministry of Labour. In the Education and Research 2003 2008 Development Plan, the Ministry of Education has made counselling services one of the central foci of development. The labour policy strategy of the current government of Finland also places increased emphasis on the development of counselling services for youth. In addition, evaluation of the counselling provision presents challenges for developing counselling services. According to the results of an OECD project evaluating counselling provision, well-functioning information, counselling and guidance services are vital for the education system and the job market. The Evaluation of Educational Guidance and Counselling project by the Finnish National Board of Education in 2002 revealed that there were large differences in the availability of student counselling services. In particular, the transition stage from basic education to secondary-level education proved to be problematic, according to the evaluation. The goal of the Career Guidance Development Project is to promote regional and intermunicipal cooperation among different professional groups and different agen- 7

cies. Preventive measures will be intensified in order to accomplish early detection and intervention and to decrease dropout rates. The aim of the project is to develop the guidance and follow-up systems for transitions along the educational pathway. The Career Guidance Development Project has been implemented as regional municipal projects. There have been 48 of such regional projects in different areas of Finland. This report describes the development work carried out by these regional projects. The material has been collected in the beginning of 2006 via a questionnaire survey. All these regional projects have developed regional, intermunicipal and interagency cooperation among different professional groups. Student services have been enhanced and developed. Early recognition and intervention have been addressed through regional training events. The regional projects have discovered operational models for decreasing dropout rate, easing transition stages along the educational pathway and developing follow-up systems. Developing the quality criteria for guidance and developing feedback and evaluation systems will require further resources. Descriptors: career guidance, multiprofessional cooperation, intermunicipal cooperation/interagency cooperation, cross-sectoral cooperation, regional cooperation, student welfare services, prevention, early intervention, follow-up, curriculum quidelines, counselling services 8

Sammanfattning Karjalainen, M. & Kasurinen, H. 2006. Förändring i handledningskulturen i det regionala samarbetet. Rapport om Projektet för utveckling av elev- och studiehandledningen. Jyväskylä universitet. Pedagogiska forskningsinstitutet. Forskningsrapporter 31. ISSN 1456-5153, ISBN 951-39-2464-5 (tryckt), ISBN 951-39-2465-3 (pdf) Utbildningsstyrelsen startade hösten 2003 Projektet för utveckling av elev- och studiehandledningen. Projektet fortgår till slutet av år 2007. Undervisningsministeriet finansierar projektet som även ingår i arbetsministeriets politiska sysselsättningsprogram. I utvecklingsplanen för utbildning och forskning 2003 2008 har undervisningsministeriet lyft fram handledningstjänsterna som ett viktigt utvecklingsobjekt. I den nuvarande regeringens politiska sysselsättningsprogram har utveckling av handledningstjänster för unga betonats mer än förr. Även utvärderingarna av handledningen har ställt utvecklingen av handledningstjänster inför utmaningar. Enligt resultaten av ett OECD-projekt som har utvärderat handledning är väl fungerande informations-, rådgivnings- och handledningstjänster livsviktiga för utbildningssystemet och arbetsmarknaden. Utbildningsstyrelsens utvärdering av studiehandledning 2002 visade på stora skillnader i tillgången på handledning. Särskilt stadieövergången mellan grundläggande utbildning och andra stadiet visade sig vara en problempunkt. Målet med utvecklingsprojektet för handledning är att främja ett yrkesövergripande samarbete mellan olika förvaltningsområden på det regionala planet och i de ekonomiska regionerna. Den förebyggande verksamheten skall effektiveras så att identifiering 9

och ingripande kan ske tidigt och studierna avbryts i mindre utsträckning. Projektet syftar till att förbättra handledningen och uppföljningssystemen i övergångarna mellan olika stadier i studierna. Utvecklingsprojektet inom elev- och studiehandledning har genomförts som projekt i olika ekonomiska regioner. Det totala antalet regionala projekt uppgick till 48 på olika håll runt om i Finland. Denna rapport beskriver utvecklingsarbetet som har utförts i de olika regionprojekten. Materialet samlades in i början av 2006 med hjälp av ett enkätformulär. I alla regionprojekt hade samarbetet i regionen och den ekonomiska regionen samt det yrkesövergripande samarbetet mellan olika förvaltningsområden förbättrats. Elevvården hade effektiverats och förbättrats. Identifiering och ingripande i ett tidigt stadium har tagits upp på utbildningsdagarna. I regionprojekten hade man tagit fram god praxis för att minska avbrytande av studier, göra övergångarna mellan olika stadier i studierna smidigare och bygga upp uppföljningssystem. Utvecklingen av kvalitetskriterier samt respons- och utvärderingssystem för handledning kräver satsningar i framtiden. Nyckelord: elevhandledning, studiehandledning, yrkesmångfald, samarbete mellan olika förvaltningsområden, regionalt samarbete, elev- och studentvård, profylax, tidig intervention, uppföljning, läroplaner, handledningstjänster 10

Esipuhe Aivan aluksi haluamme kiittää aluehankkeiden yhdyshenkilöitä siitä, että vastasitte kyselyyn vuoden vaihteen jälkeen. Käsillä olevan raportin kirjoittaminen ei olisi ollut mahdollista ilman teidän panostanne. Yhteensä 42 aluehanketta lähetti vastauksen, joten vastausprosentti on erittäin korkea. Aluehankkeiden raportit ovat olleet sisällöllisesti mielenkiintoista luettavaa. Ohjauksen ja yhteistyöverkostojen kehittämisestä on oltu kiinnostusteita ja innostustuneita hankealueilla. Kuvaukset alueilla tehdystä kehittämistyöstä olivat moninaisia, ja tämä raportti on vain kalpea aavistus kaikesta, mitä 50 alueella on eri puolella Suomea tapahtunut. Moninaisen materiaalin tiivistäminen on ollut haastava tehtävä, sillä kaikkea raportoitua ei ole voitu tähän kirjaan sisällyttää. Toivomme, että olemme kuitenkin saaneet esiin mielenkiintoisia kuvauksia niistä erilaisista ratkaisuista ja toimintamalleista, joita alueilla on tuotettu. Toivomme myös, että nämä erilaiset kuvaukset ovat osaltaan virittämässä ohjauspalveluiden kehittämistä tulevaisuudessa. Tämä raportti on laadittu Opetushallituksen ja Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen yhteistyönä. Opetushallitus käynnisti syksyllä 2003 oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishankkeen, jonka toiminta jatkuu vuoden 2007 loppuun. Opetusministeriö on rahoittanut hanketta, joka on myös osa työministeriön työllisyyden politiikkaohjelmaa. Opetushallituksessa hankkeen operatiivisena vastuuhenkilönä on ollut opetusneuvos Helena Kasurinen. Koulutuksen tutkimuslaitoksen tutkijat Merja Karjalainen ja Raimo Vuorinen ovat vastanneet selvityksessä tarvittavan aineiston keräämisestä ja raportoinnista. Opetusneuvos Helena Kasurinen on kirjoittanut luvun 1 ja 4. Luvussa 1 tarkastel- 11

laan ohjauksen kehittämisen lähtökohtia sekä oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishankkeen tavoitteita ja periaatteita. Luvussa 4 tarkastellaan ohjausta opintopolun nivelvaiheissa. Tutkija Raimo Vuorinen tarkastelee luvussa 2 ohjauksen kehittämisen kansainvälisiä näkökulmia. Tutkija Merja Karjalainen on kirjoittanut raportin aineistonkeruuta koskevan osuuden (luku 3) ja luvut 5-9, joissa on aluehankkeiden raporttien yhteenvedot. Luvut 10 ja 11 on kirjoitettu Merja Karjalaisen ja Helena Kasurisen yhteistyönä. Jyväskylässä ja Helsingissä 15.3.2006 Merja Karjalainen ja Helena Kasurinen Toimittajat

Helena Kasurinen 41 Ohjauksen kehittämisen lähtökohdat Opetustoimessa tarjottavien ohjauspalveluiden laatuun vaikuttavia kulmakiviä on, että lainsäädännössä on määritelty sekä oppilaan/opiskelijan subjektiiviset oikeudet saada ohjausta että opinto-ohjaajan pätevyysvaatimukset. Opetussuunnitelman perusteissa on ohjaustoiminnalle asetettu tavoitteet ja kuvattu, miten ohjauspalveluja tulisi järjestää. Koulutuspoliittisissa linjauksissa on määritelty tavoitteita ja keinoja, joiden avulla pyritään takaamaan tasa-arvoiset opiskelumahdollisuudet ja ohjauspalvelut oppilaille ja opiskelijoille. Opetusministeriön kehittämissuunnitelmassa (Koulutus ja tutkimus 2003 2008) painotetaan kansallisen koulutuspolitiikan ja aluepolitiikan kehittämistavoitteiden yhteensovittamista. Tämä edellyttää elinkeino- ja työelämän sekä eri hallinnonaloilla toimivien organisaatioiden yhteistyön vahvistamista. Kehittämissuunnitelman tavoitteiksi on asetettu koulujen eriarvoistumisen ehkäiseminen, joustavien koulutusratkaisujen kehittäminen sekä yhteyksien tiivistäminen perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen välillä. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi opetusministeriö tukee alueellista ja yhteistoimintaan perustuvaa kehittämistyötä. Opetusministeriön kehittämissuunnitelmassa korostetaan ennaltaehkäisevien toimenpiteiden merkitystä lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtavien prosessien ehkäisemiseksi. Tavoitteeksi asetetaan opinto-ohjauksen sekä oppilas- ja opiskelijahuollon kehittäminen. Erilaisten palvelujen tuottamisessa korostetaan moniammatillista yhteistyötä sekä kodin, koulun ja ympäröivän yhteisön välistä vuorovaikutusta. Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen uudet opetussuunnitelman perusteet (2003, 2004), edellyttävät, että paikallisesti ja oppilaitoskohtaisesti tehdään ohjauksen 13

Helena Kasurinen toteuttamisen suunnitelma. Opetussuunnitelmissa ohjaus nähdään laaja-alaisena toimintana, jossa opinto-ohjaajien ohella myös muulla henkilöstöllä on omat vastuualueensa. Ohjaustoimintaa kuvaavissa suunnitelmissa tulisi näkyä oppilaitoksen sisäisen työnjaon lisäksi moniammatillisen, eri hallinnon alojen välisen ja työelämän sekä huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteet ja toimintatavat. Opetussuunnitelman perusteissa ohjauksen tavoitteiden lähtökohtana on sosiodynaaminen ohjauskäsitys. Sosiodynaaminen ohjauskäsitys on konstruktivistinen, yleisluontoinen ja kokonaisvaltainen elämänsuunnittelun menetelmä (Peavy 1997). Ohjauksessa korostetaan sen prosessinomaista luonnetta sekä ohjaajan ja yksilön välistä vuorovaikutussuhdetta. Tulevaisuudensuunnittelu ja ammatillisen suuntautumisen ohjaus perustuu ajatukseen kokonaisvaltaisesta ura- ja elämänsuunnittelusta, jossa ura käsittää elinikäisen opiskelu- ja työuran ja elämä koko sen hetkisen elämänkentän ja valintoihin vaikuttavat tekijät (Amundson 2005; Peavy 1997). Ohjaus ei ole pelkästään tietojen ja taitojen oppimiseen ohjaamista. Ohjauksen tavoitteena opetussuunnitelman perusteisiin on kirjattu, että oppilaat ja opiskelijat hankkivat sellaisia valmiuksia, joiden avulla he selviävät valinta- ja päätöksentekotilanteissa sekä valintoja seuraavissa olosuhteissa. Sellaisia taitoja ja valmiuksia ovat esimerkiksi itsetuntemus, kulttuurinen kompetenssi, tiedonhankinta- ja opiskelutaidot sekä kyky toimia ja työskennellä erilaisissa ryhmissä. Yhä enemmän ohjauksen avulla tulisi voida hankkia elämänhallintataitoja ja kykyä selvitä arkielämässä ja yhteiskunnassa. Tavoitteena on yksilön voimaantuminen; tunne siitä, että hän pystyy selviytymään tulevaisuuden mukanaan tuomissa erilaisissa tilanteissa niin opiskelussa ja työelämässä kuin elämässä yleensäkin. Lainsäädäntö Opetusta koskevassa lainsäädännössä painotetaan oppilaiden ja opiskelijoiden oikeutta saada ohjausta koulupäivien aikana. Perusopetuksessa oppilaanohjausta toteutetaan ja kehitetään vuoden 1999 perusopetuslainsäädännössä (L 628/98; L629/1998; A 852/ 98; A810/98) sekä vuonna 2001 annetussa valtioneuvoston asetuksessa (A 1435/01) määriteltyjen raamien mukaisesti. Hallituksen koulutusta koskevan lainsäädännön perusteluissa vuonna 1997 todetaan myös, että oppilaanohjauksella tarkoitetaan sekä ryhmämuotoisena annettavaa että henkilökohtaista ohjausta. (Merimaa 2002, 2004) Uusi lainsäädäntö (A 1435/01) edellyttää, että oppilaanohjausta sisällytetään opetussuunnitelmaan perusopetuksen kaikilla luokka-asteilla. Työelämään ja ammatteihin tutustuminen alkaa vuonna 2004 voimaan tulleiden opetussuunnitelman perusteiden mukaan jo alaluokkien aikana. Samoin asetuksessa korostetaan omatoimista ja kriittistä tiedonhankintataitoa sekä kykyä yhteistyöhön erilaisissa tilanteissa. Oppimistaitojen 14

Ohjauksen kehittämisen lähtökohdat kehittämisessä ja ohjauksessa painotetaan valmiuksia ja halua jatko-opintoihin sekä koko elämän kestävään oppimiseen. Ohjaus ja oppilashuolto sivuavat toisiaan useissa koulun toimintaan liittyvissä kysymyksissä. Ohjaustoimintaa voidaan pitää osana ennalta ehkäisevää oppilashuoltotyötä. Ohjaukseen liittyvä seuranta ja varhainen tunnistaminen ovat keskeisiä ennaltaehkäisevän työn muotoja. Oppilas- ja opiskelijahuollon merkitystä on korostettu sekä lakimuutoksessa että opetussuunnitelman perusteissa (Peltonen 2003). Lakiuudistuksessa korostetaan lasten ja nuorten kehitykseen liittyvien vaikeuksien ennaltaehkäisyä sekä yhteisöllisen vastuun ja oikeudenmukaisuuden periaatteita. Yhteistyö Laissa ja opetussuunnitelmien perusteissa esitetyt vaatimukset edellyttävät yhteistyötä ja yhdessä tehtävää suunnittelutyötä oppilaitostasolla. Oppilaitoksen toimintakulttuuri joutuu silloin tarkastelun kohteeksi. Pietarisen (2005) mukaan koulun toimintojen uudistaminen vaatii uudenlaista yhteisöllisyyden rakentamista henkilöstön keskuudessa. Tämä asettaa haasteita myös johtajuudelle. Ohjauksen toteuttaminen uusien vaatimusten mukaisesti edellyttää koulujen henkilöstöltä, rehtorilta, opettajilta ja opinto-ohjaajilta uudenlaista professionaalisuutta ja toimintatapaa (Kasurinen 2005). Työhön sisältyvät keskeisesti yhdessä toteutettava suunnittelutyö ja jaettu vastuu. Opettajien osalta ohjauksellisuus asettaa haasteita oppilaiden kasvun ja kehityksen tukemisen, opiskelutaitojen ja oppimaan oppimisen ohjauksen muodossa. Lisäksi heiltä edellytetään työelämän ja oppilaan koko opintopolun tuntemusta. Luukkaisen (2005) mukaan uudistuva opettajuus on kehittyvää, yhteisöllistä vastuuta ottavaa ja verkostoitumista. Opetustyön ohella lähtökohtana on koko ajan tulevaisuus ja ympäröivä yhteiskunta. Lasten ja nuorten opintopolun sujuvuuden sekä työelämään siirtymisen onnistumisen turvaamiseksi korostetaan poikkihallinnollisten ja verkostomaisten yhteistyömuotojen merkitystä. Verkostot ja verkostoyhteistyön muodot ovat syntyneet vastaamaan niihin nyky-yhteiskunnan haasteisiin, joihin yksittäisen organisaation tai henkilön asiantuntemus ei riitä (Veijalainen 1999). Yksilön kannalta on olennaista, ettei hän apua tarvitessaan huku yhteiskunnan auttamisjärjestelmän väliin jääviin aukkoihin. Lasten ja nuorten kannalta olisi erityisen tärkeää, että heidän tarvitsemaansa apua ja tukea järjestyy riippumatta siitä, kenen puoleen he kääntyvät. Verkostotyön suuria haasteita on, miten alueellista yhteistyötä koordinoidaan ja minkälaiset toimintaedellytykset sille luodaan. Onnistuessaan verkostoyhteistyö mahdollistaa voimavarojen ja resurssien järkiperäisen käytön. Tällöin voi pitemmällä aikavälillä syntyä myös säästöjä. Verkostotyössä, kuten kaikessa yhteistyössä, keskeistä 15

Helena Kasurinen on selkeä vastuun- ja työnjako, johon liittyy yhdessä tehty toimintasuunnitelma. Ohjauspalveluiden järjestämisen osalta tätä edellytetään myös opetussuunnitelman perusteissa. Opintopolun nivelvaiheissa ohjauksellisen yhteistyön muotoja tarvitaan ja myös eniten kehitetään. Poikkihallinnollinen yhteistyö edellyttää kuntatasolla tehtäviä suunnitelmia, joissa kuvataan yhteistyön toimintamallit. Eri hallinnonalojen välisen yhteistyön toteutumiseksi tarvitaan paikallisella tasolla tehtäviä sopimuksia ja ohjeita. Nummenmaan (2004) mukaan ohjausta kuvataan nykyisessä keskustelussa toimintaympäristönä, niin sanottuna moniammatillisena ohjausympäristönä. Tällöin ohjausta tarkastellaan palvelujärjestelmänä, joka käsittää ohjauksellisten toimintojen ja interventioiden organisoimista sekä yhteistyötä eri toimijoiden kesken (Nummenmaa 2004). Nummisen (2004) mukaan opinto-ohjaajat ovat tottuneet toimimaan verkostoissa. Heidän verkostotyön osaamisensa on karttunut tekemisen kautta. Oppilaitosten ja eri kouluasteiden välinen verkostoituminen on kehittynyt vähitellen, ehkä enemmän organisaatioiden kuin yksilön tarpeiden näkökulmasta (Numminen 2004). Ohjauspalveluiden suunnittelun ja järjestämisen lähtökohtana tulisi olla yksilön tarpeet. Onnistuneen ohjaustoiminnan ansiosta oppilaat ja opiskelijat löytävät motivaation opiskella ja sitoutuvat siten paremmin asettamiinsa tavoitteisiin. Siirtyminen ja sijoittuminen työelämään onnistuvat paremmin, kun ohjauksellisin toimin tuetaan työelämäyhteyksien rakentamista jo opintojen aikana. Tämä palvelee lopulta myös yhteiskunnan etua. Ohjauksen arviointi ja laatu Valinnaisuuden sekä erilaisten opiskelumotivaatioon ja -orientaatioon haittaavasti vaikuttavien tekijöiden lisääntyminen ovat aiheuttaneet ohjaus- ja tukitarpeiden lisääntymistä oppilaiden ja opiskelijoiden keskuudessa. Koulujärjestelmässä ja opetuksen toteutuksessa, ylioppilastutkinnon suorittamisessa ja valintakoejärjestelmissä tapahtuvat muutokset näkyvät heti ohjaustarpeen kasvuna. Ohjauspalveluiden kehittämisen lähtökohtana ovat arviointitulokset, joita ohjauspalveluista on viimeisen kuuden vuoden aikana tuotettu. Kansallisella tasolla ohjaustyön toteutumista on arvioitu perus- ja toisella asteella, aikuiskoulutuksessa sekä korkea-asteella. Arviointiraporteissa keskeisimmäksi opintojen ohjauksen tavoitteeksi on nostettu ohjauspalveluiden saatavuus ja riittävyys. Lisäksi on korostettu, että oppilaitosten laatimien ohjaussuunnitelmien tulisi integroitua oppilaitoksen kokonaisstrategiaan. (Moitus, Huttu, Isohanni, Lerkkanen, Mielityinen, Talvi, Uusi-Rauva & Vuorinen 2001; Numminen, Jankko, Lyra-Katz, Nyholm, Siniharju & Svedlin 2002.) Ohjauspalveluiden laatua on mahdollista tarkastella useassa viitekehyksessä. Kansallisessa perus- ja toisen asteen ohjauksen arviointiprojektissa arvioinnin kohteena oli 16

Ohjauksen kehittämisen lähtökohdat ohjauksen tuloksellisuus, johon sisältyivät tehokkuus, vaikuttavuus ja taloudellisuus. Ohjauksen tila -raportissa on kuvattu laajemmin, mitä näillä kriteereillä tarkoitetaan ja miten niitä on mitattu (Numminen ym. 2002). Ohjauspalveluiden saatavuuden lähtökohtana on, että ohjaustoiminnalle suunnataan riittävästi resursseja ja että ohjausmenetelmiä käytetään monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Ohjauksen järjestämistä suunnitellessa tulisi asettaa tavoitteeksi, että ohjauspalvelut kattavat koko opiskelijan polun ja että seurantajärjestelmät toimivat opintopolun nivelvaiheissa. Perus- ja toisen asteen opinto-ohjauksen arvioinnissa yhtenä tuloksena oli, että ohjausta toteutetaan hyvin kirjavasti, erityisesti toisella asteella (Numminen ym. 2002). Perusopetuksessa tähän voi yhtenä syynä olla se, että oppilaanohjaajien työhön on sisällytetty monenlaisia tehtäviä. Toisella asteella on eroja ohjauksen resursoinnissa ja siinä, ovatko opinto-ohjaajat pää- vai sivutoimisia. Tavoitteena kaikissa järjestelyissä tulisi kuitenkin olla, että kaikki oppilaat ja opiskelijat saavat tasa-arvoisen mahdollisuuden saada tarvitsemiaan ohjauspalveluja. Erilaisten ohjauksen arviointien perusteella moniammatillisen ohjaustyön lähtökohtana on, että ohjauksen käsitteistä ja tavoitteista on yhteinen käsitys oppilaitoksen sisällä. Kouluissa ja oppilaitoksissa työskentelevien henkilöiden ammatillinen tausta voi olla hyvin erilainen, kun otetaan huomioon myös oppilas-/opiskelijahuoltoon osallistuvat henkilöt. Tällöin myös käsitys siitä, mitä oppilaitoksen ohjaustoiminnalla tai ohjauksella sanana tarkoitetaan, voi olla hyvin erilainen. Moniammatillisen ja eri hallinnonalojen edustajien välisen yhteistyön onnistumisen lähtökohtana on yhteisen kielen, yhteisten käsitteiden ja tulkintojen löytäminen (Nummenmaa 2004). Opetushallitus on kehittänyt perusopetuksen ja toisen asteen oppilaitosten ohjauksen arviointityön tueksi itsearviointilomakkeiston. Lomakkeiden kysymykset on laadittu Ohjauksen tila -arvioinnissa käytettyjen kyselylomakkeiden pohjalta. Itsearviointilomakkeilla voidaan selvittää ohjauksen resursointia, saatavuutta ja vaikuttavuutta. Edellä mainitun arviointimenetelmän lisäksi tarvitaan lisäselvitystä siitä, minkälaisia laadullisia mittareita tulisi olla käytettävissä oppilaitoksen pedagogisen, oppilashuoltoja ohjaustoiminnan kokonaisarvioinnin mahdollistamiseksi. Oppilaitostasolla tulisi miettiä, miten ohjaustoimintaa arvioidaan siten, että saatu tulos parhaiten palvelee kehittämistyötä. Yleisiä ohjauksen laatua mittaavia kokonaisuuksia ovat erilaiset määrälliset ja laadulliset kriteerit sekä ohjaukseen käytetyt voimavarat. Myös ohjauksen eettiset kysymykset ja periaatteet tulisi ottaa mukaan ohjauksen kokonaisarviointiin. Arviointien pohjalta on voitu määritellä joitakin yleisiä laadullisia kriteereitä, joita ohjaustoiminnan järjestämiselle voidaan asettaa. Seuraavassa esitettävää listaa on täydennetty joiltakin osin alkuperäisestä. 17

Helena Kasurinen Ohjauksen laadulliset kriteerit (Moitus ym. 2001) : 1. Ohjauksen käsitteistä ja tavoitteista on yhteinen käsitys oppilaitoksen sisällä sekä yhteistyöverkostoissa. 2. Ohjauksella on riittävät resurssit sekä selkeä ja toimiva vastuun- ja työnjako toimijoiden kesken. 3. Ohjausmenetelmiä käytetään monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti. 4. Ohjaus kattaa koko opiskelijan polun ja seurantajärjestelmä toimii opintopolun nivelvaiheissa. 5. Ohjauksen ja koulutuksen laatua arvioidaan säännöllisesti. 6. Ohjausta toteutetaan asiantuntijaverkostoissa eri oppilaitosmuotojen ja eri hallinnonalojen edustajien välisenä kumppanuusyhteistyönä. Edellisten lisäksi keskeinen tekijä ohjauksen toteuttamisessa on ohjaushenkilöstöltä vaadittava osaamisen taso; opinto-ohjaajien kvalifikaatiovaatimukset ja muun ohjaustyötä tekevän henkilöstön ohjaukselliset valmiudet. Yhteenveto Opetushallitus käynnisti oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishankkeen vuonna 2003. Sen jälkeen on kokoontunut useita opetusministeriön nimeämiä työryhmiä sekä tehty päätöksiä ja ehdotuksia, joiden seurauksena ohjaukselle ja sen kehittämiselle on asetettu edelleen uusia haasteita. Yksi suurista muutoksista tulee olemaan toisen asteen yhteishaun uudistaminen. Toisen asteen koulutuksen sähköisen hakujärjestelmän kehittämistyöryhmä (2006) esittää muistiossaan jälkiohjauksen tehostamista siten, että koulutuspoliittiset tavoitteet nuorten siirtymisessä perusopetuksesta toiselle asteelle saavutetaan. Työryhmä ehdottaa, että jälkiohjauksen vastuukysymykset määritellään säädöksissä ja että sitä toteutetaan laajassa yhteistyössä. Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheen kehittämistyöryhmä (2005) keskittyi työssään kartoittamaan oppilaiden siirtymäprosentteja, selvittämään oppilaitosten ja työpajojen yhteistyömalleja sekä kokoamaan ehdotuksia toimenpiteiksi, joilla varmistetaan perusopetukseen jälkeen koulutuspaikka koko ikäryhmälle. Tätä edellyttää Koulutuksen tutkimus- ja kehittämissuunnitelmassa (2003 2008) esitetty käsite, koulutustakuu. Nivelvaiheen kehittämistyöryhmän esityksen mukaan perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen siirtymävaihetta tulisi tarkastella pidempänä siirtymävaiheena, jossa nuori asteittain selkiinnyttää suuntautumistaan ja pyrkimyksiään. Työryhmän oli tarkastellut nivelvaihetta laajasti moniammatillista yhteistyötä edellyttävänä haasteena. 18

Ohjauksen kehittämisen lähtökohdat Työryhmän muistiossa ehdotetaan, että perusopetuksessa kehitetään erilaisia varhaisen puuttumisen keinoja syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten koulunkäynnin tukemiseksi. Lisäksi esitetään, että uudistetaan oppilaanohjauksen sisältöjä ja menetelmiä. Edellä esitettyihin ehdotuksiin ja tavoitteisiin löytyy tästä raportista vastauksia. Lähes kaikissa 50 alueellisessa oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishankkeessa oli valittu kehittämiskohteeksi opintopolun nivelvaiheet ja erityisesti siirtymä perusopetuksesta toiselle asteelle. Nivelvaiheen kehittämistyöryhmän esille tuoma tarve joustaviin siirtymämahdollisuuksiin on tullut esille myös ohjauksen kehittämistyön aikana. Hankkeessa on todettu suureksi haasteeksi koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten ohjaus. Nuorten ohjauspalvelujen järjestämistä tarkastellut työryhmä (2004) ehdotti, että alueille perustettaisiin yhteistyöryhmiä, joissa olisi eri hallinnonalojen edustajia. Näiden yhteistyöryhmien tehtävänä olisi mm. laatia suunnitelma, miten koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten ohjauspalvelut järjestetään. Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishankkeessa aluehankkeilta edellytettiin alkuvaiheessa toimintasuunnitelma, johon tuli sisällyttää alueellisen yhteistyöryhmän perustaminen. Hankkeen toiminnan aikana näitä alueellisia ryhmiä on syntynyt ja niiden tarpeellisuus on myös huomattu useiden aluehankkeiden raporttien perusteella. Alueellisen yhteistyön merkitys tulee jatkossa vain lisääntymään. Sujuvan opintopolun edellytyksenä on, että kaikkialla Suomessa asuvilla lapsilla ja nuorilla on tasavertaiset mahdollisuudet koulutukseen. Seudullisessa yhteistyössä opinto-ohjauksen näkökulma on yksilön oppimista ja kehitystä tukeva koulutuspalvelujen säilyminen (Numminen 2004). Opinto-ohjaajan työ tulee olemaan yhä enemmän asiantuntijan työtä (vrt. Merimaa 2004). Tehtäviä tulee olemaan edellä mainittujen moniammatillisen yhteistyötä mahdollistavien verkostojen ylläpitäminen sekä yhteiskunnan ja työelämän muutosten seuraaminen. Tätä osaamista tarvitaan paitsi oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa tehtävässä ohjaustyössä myös huoltajien ja koulun muun henkilöstön kanssa tehtävässä yhteistyössä. Ohjaajan asiantuntijan rooli korostuu myös ohjauspalveluiden seurantaja palautejärjestelmien kehittämisessä. Ohjaustoiminnan seuranta- ja palautejärjestelmien kehittäminen ja siten ohjauspalveluiden laadun ja saatavuuden takaaminen tulee olemaan ensisijaisesti opinto-ohjaajien vastuulla. Eri kulttuuritaustaa edustavien lasten ja nuorten ja maahanmuuttajien ohjaustoimintaan sekä Suomeen kotouttamiseen liittyvät haasteet ovat osa kehittämistyötä oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishankkeessa. Myös monikulttuurisessa ohjauksessa verkostoyhteistyö on keskeinen toimintamuoto. Viime vuosina on myös kiinnitetty huomiota tyttöjen ja poikien ohjauksessa ja opetuksessakin vallitseviin käsityksiin ja stereotypioihin (Juutilainen 2004), jotka usein noudattavat paitsi yhteiskunnassa vallitsevia yleisiä käsityksiä myös työelämässä edelleen voimakkaana säilynyttä segregaatiota. 19

Helena Kasurinen Ammattien jakautumista perinteisesti miesten ja naisten aloihin on vaikea purkaa pelkästään ohjauksen keinoin, lisäksi tarvitaan työelämän ja yhteiskunnan tason muutosta, että nuorten yleensä kannattaa tehdä perinteisistä malleista poikkeavia valintoja. Tässä raportissa, jossa kuvataan oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishankkeessa kahden vuoden aikana saavutettuja tuloksia, voidaan nähdä ohjaustyön laajaalaisuus. Saavutetuista tuloksista myös huomataan, miten paljon saadaan aikaan, kun kehittämistyötä tehdään omista lähtökohdista käsin ja työssä eteen tulleiden ongelmien ratkaisemiseksi. Ennen kaikkea hankkeen eteneminen on ollut osoitus ohjaushenkilöstön ja alueiden tinkimättömästä sitoutumisesta ohjauksen kehittämiseksi. Uskon, että meitä kaikkia kannustaa ajatus siitä, että työtä tehdään oppilaiden ja opiskelijoiden opintopolun ja elämän sujuvuuden tukemiseksi. 1.1 Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishankkeen tavoitteet ja toiminta Opetushallitus käynnisti syksyllä 2003 oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishankkeen vuosille 2003 2007. Opetusministeriö on rahoittanut hanketta, joka on myös osa työministeriön työllisyyden politiikkaohjelmaa. Ohjauksen kehittämishankkeen tavoitteena on ohjauspalveluiden saatavuuden, riittävyyden ja laadun takaaminen kaikille oppilaitoksissa opiskeleville lapsille, nuorille ja aikuisille. Hyvin toimiva ohjausjärjestelmä vaikuttaa osaltaan koko koulun pedagogiseen toimintaan ja organisaation ilmapiiriin sekä oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointiin. Ohjauksen kehittämishankkeen tavoitteena on alueellisen ja seutukunnallisen sekä eri hallinnonalojen välisen moniammatillisen yhteistyön edistäminen. Tarkoituksena on parantaa henkilöstön valmiuksia vastata oppilaiden ja opiskelijoiden lisääntyvään ohjaustarpeeseen. Ohjausta ja oppilashuoltoa tehostetaan syrjäytymistä ennaltaehkäisevien toimenpiteiden muodossa siten, että varhainen tunnistaminen toteutuu ja varhaiselle puuttumiselle luodaan toimintaedellytykset. Opintojen keskeytymisen väheneminen, opintopolun sujuvuus myös nivelvaiheissa ja seurantajärjestelmien kehittäminen ovat hankkeen keskeisiä tavoitteita. Perusopetuksen ylempien vuosiluokkien ohjauksen kehittäminen on erityisenä painopistealueena. Oppimisen ohjaaminen, varhaisen tunnistamisen taidot ja opintopolun sujuvuuden tukeminen edellyttävät ohjauksellisia taitoja kaikilta koulussa toimivilta asiantuntijoilta. Ohjauksen toteutuminen yhteisöllisenä tehtävänä edellyttää yhdessä suunnittelua sekä työnjaosta ja vastuista sopimista. Tästä syystä kehittämishankkeessa mukana olevien koulujen ja oppilaitosten koko henkilöstö mukaan lukien rehtorit ovat sitoutuneet ohjauksen kehittämistyöhön. Alueellisten poikkihallinnollisten yhteistyömuotojen kehittäminen edellyttää, että 20

Ohjauksen kehittämisen lähtökohdat ohjauksen kehittämishankkeessa on mukana opetustoimen edustajien lisäksi kaikki ne tahot, jotka ovat nuorten kanssa tekemisissä, ja joiden asiantuntijuutta tarvitaan erilaisissa ongelmakohdissa opintopolun varrella. Tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat tietenkin oppilaiden ja opiskelijoiden huoltajat. Lisäksi kehittämishankkeessa kehitetään toimivia yhteistyömalleja työelämän kanssa, että nuorilla olisi mahdollisuus hankkia jo perusopetuksen aikana kokemukseen perustuvaa tietoa työelämästä ja ammateista. Kehittämishankkeen alueellisissa hankkeissa keskitytään seuraaviin sisällöllisiin asioihin: parannetaan perusopetuksen viimeisillä luokilla tehtävien koulutusvalintojen osuvuutta, vähennetään koulutuksen ulkopuolelle jäämistä, vähennetään opintojen keskeyttämistä ja nuorten työttömyyttä, kehitetään koulutuksen ulkopuolelle jääneiden ohjausta ja kehitetään ennaltaehkäisevää toimintaa ja eri viranomaistahojen välistä yhteistyötä. Jo hankkeen kahden ensimmäisen toimintakauden aikana on syntynyt toimivia alueellisia poikkihallinnollisia työryhmiä, joissa suunnitellaan ja kehitellään paikallista ohjaustoimintaa. Opetussuunnitelman perusteissa edellytetään paikallista ja oppilaitoskohtaista ohjaussuunnitelmaa. Hankkeessa tuetaan koulutuksen järjestäjiä ja oppilaitoksia ohjauksen strategioiden valmistamisessa. Tämä on yksi keino taata tasa-arvoinen ohjauspalveluiden saatavuus kaikille lapsille ja nuorille. Hankkeessa lähtökohtana on ollut, ettei määrärahoilla palkata uusia toimijoita, vaan mietitään, miten olemassa olevilla voimavaroilla, tekemällä toisin ja lisäämällä osaamista sekä yhteistyötä saadaan aikaan parempia tuloksia. Alueiden saamien määrärahojen avulla alueilla on ollut mahdollista rakentaa pysyviä toimintamalleja, lisätä ohjauksellista osaamista sekä järjestää aikaa yhteistyössä tapahtuvalle suunnittelulle ja verkostojen rakentamiselle. Tämä toteutustapa on taannut sen, että aluehankkeet ovat suunnitelleet toimintaansa omista tarpeistaan käsin ja tehneet sellaista kehittämistyötä, jolle alueella on ollut tilaus ja jonka tuloksena on syntynyt käytännöksi jääneitä tapoja toimia. Opetushallitus nimitti hankkeelle tammikuussa 2004 ohjausryhmän, jonka puheenjohtajana toimi ylijohtaja Aslak Lindström (30.9.2005 asti). Ylijohtaja Irmeli Halinen on toiminut ohjausryhmän puheenjohtajana marraskuusta 2005 alkaen. Opetushallituksen eri linjojen edustajina ovat projektipäällikkö Erja Nokkanen, opetusneuvos Kari Nyyssölä, opetusneuvos Juhani Pirttiniemi (vpj.), projektipäällikkö Aino Rikkinen ja opetusneuvos Helena Taxell. Opetusministeriön edustajat ovat opetusneuvos Heikki 21

Helena Kasurinen Blom ja opetusneuvos Tarja Riihimäki. Työministeriön nimeämänä jäsenenä toimii ylitarkastaja Anneli Tallqvist. Opettajakoulutusta edustaa professori Matti Meri, Helsingin yliopisto, varajäsenenä professori Jari Lavonen. Opinto-ohjaajakoulutuksen edustajana on professori Marjatta Vanhalakka-Ruoho, Joensuun yliopisto. Lisäksi ohjausryhmään kuuluvat sivistystoimentarkastaja Tapio Toivonen (Etelä-Suomen lääninhallitus, 31.10.2005), läänihallitusten edustajana jatkaa marraskuusta 2005 alkaen sivistystoimentarkastaja Kristiina Juusti, erityisasiantuntija Lieselotte Eskelinen (Suomen kuntaliitto), erityisasiantuntija Olavi Arra (OAJ), puheenjohtaja Heli Piikkilä (SOPO ry), erikoissuunnittelija Marie Rautava (STAKES), rehtori Ari Hyyryläinen (Työvoimaopisto), ylitarkastaja Anna-Liisa Hietala (Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus), puheenjohtaja Tiina Niemi joulukuu 2005 alkaen (Lukiolaisten liitto) ja Ville Kopra vuoden 2006 alusta (SAKKI ry). Sihteerinä toimivat opetusneuvos Helena Kasurinen ja projektikoordinaattori Mika Launikari (CHANCES-hanke). Ohjausryhmän kokoamisessa haluttiin varmistaa, että sen jäsenet edustaisivat mahdollisimman laajasti kansallisella tasolla ohjaustoiminnassa mukana olevia tahoja. Opetushallituksen käynnistettyä CHANCEShankkeen vuonna 2004 ohjausryhmää täydennettiin kolmella jäsenellä, CHANCEShankkeen osaprojektien vastuuhenkilöt johtaja Saara Kotamäki (JAO), professori Marjatta Lairio (JYY) ja tutkija Raimo Vuorinen, (KTL) nimettiin ohjausryhmän jäseniksi. Vuoden 2004 lopusta alkaen ryhmä on toiminut molempien Opetushallituksen koordinoimien ohjaushankkeiden ohjausryhmänä. Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishanke toteutetaan seutukunnallisina projekteina. Vuonna 2004 käynnistyi 48 hankekokonaisuutta, joista kaikki ovat jatkaneet työskentelyään. Osasta suuremmista alueellisista hankkeista irtaantui pienempiä hankkeita, joten tällä hetkellä alueita on mukana 50. Alueellisissa projekteissa on mukana lähes 300 kuntaa. Hankkeeseen osallistuvat kaikki kouluasteet joko siten, että kaikki alueen oppilaitokset ovat mukana tai että on valittu pilottioppilaitokset, joissa kehittämistyötä ensin tehdään ja syntyneet toimintamallit ja -menetelmät otetaan käyttöön hankekauden loppuvaiheessa myös muissa alueen kouluissa ja oppilaitoksissa. Hankkeella on vaikutusta yli 350 000 oppilaan ja opiskelijan saamiin ohjauspalveluihin. Joillekin aluehankkeille on työskentelyn aikana syntynyt oma nimi, jonka alla työtä tehdään. Aluehankkeista tehty lista on aakkostettu hankehakemuksessa mainitun nimen mukaan, ja hankkeen perään on merkitty uusi nimi siinä tapauksessa, kun sellainen on käytössä. Lisätietoa aluehankkeista löytyy kehittämishankkeen verkkosivulta: http://www.oph.fi/projektit/ohjaus. 22

Ohjauksen kehittämisen lähtökohdat Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishankkeessa mukana olevat aluehankkeet: Etelä-Suomen lääni 1. Etelä-Suomen aikuislukiot, Etelä-Suomen aikuislukioiden verkko-ohjauksen kehittämishanke 2. Hämeenlinnan seutukunta, Kanta-Häme OHJUS 3. Imatran ja Lappeenrannan seutukunta, Etelä-Karjalan hanke 4. Kansalaisopistojen aluehanke 5. Keski-Uusimaan seutukunta 6. Kouvolan seutukunta 7. Kotkan-Haminan seutukunta 8. Länsi-Uusimaan seutukunta 9. Porvoon seutu, Itä-Uudenmaan hanke 10. Päijät-Hämeen seutukunta 11. Pääkaupunkiseutu 12. Riihimäen seutu 13. Ruskeasuo ja Mäntykangas 14. Västnyland Itä-Suomen lääni 15. Keski-Karjala 16. Kuopion seutukunta 17. Mikkelin seutu 18. Pieksämäen seutu 19. Pielisen Karjalan seutukunta 20. Pohjois-Karjala, Opo-Set 21. Savonlinnan seutu, OKSA (Ohjauksen Kehittäminen Savonlinnan Alueella) 22. Varkauden seutukunta Lapin lääni 23. Länsi-Lappi 24. Pohjois-Lappi 25. Rovaseutu Länsi-Suomen lääni 26. Järviseutu 27. Jyväskylän seutu 28. Kokemäenjokilaakso 23

Helena Kasurinen 29. Kokkolan seutu 30. Lempäälä ja Vesilahti 31. Luoteinen Pirkanmaa 32. Pirkanmaa 33. Pohjois-Satakunta 34. Porin seutu, Karhukuntien hanke 35. Rauman seutu, Sata-Vakka-alueverkko 36. Salon seutu 37. Seinäjoen seutu ja lähialueet, Ohjuu tämmiin 38. Suupohja 39. Svenska Österbotten 40. Turun seutu, Rajakari 41. Vaasan seutu 42. Wiitaunioni Oulun lääni 43. Kainuun hallintokunta-alue, OHJAS 44. Koillis-Suomen seutu 45. Merikoski, Koulutuspolku 46. Nivala-Haapajärvi-Ylivieska 47. Oulun seutu, Opinpolku 48. Oulunkaaren seutu 49. Raahen seutu 50. Siikalatvan seutukunta Kehittämishankkeessa mukana olevien alueiden työtä tuetaan kansallisella ohjauksella ja koulutuksella sekä rahoittamalla alueellista toimintaa. Hankkeen aikana syntyneitä hyviä toimintamalleja levitetään valtakunnallisella ja alueellisella tasolla. Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishankkeeseen hyväksyttyjen alueellisten hankkeiden tuli toimittaa toimintasuunnitelma, jonka tekemistä varten hankkeiden yhteyshenkilöille lähetettiin ohjeet. Kehittämishankkeen ohjausryhmässä 14.4.2004 käydyssä keskustelussa painotettiin, että alueel lisissa hankkeissa tulisi keskittyä seuraaviin sisällöllisiin asioihin: parantaa perusopetuksen viimeisillä luokilla tehtävien koulutusvalintojen osuvuutta, vähentää koulutuksen ulkopuolelle jäämistä, vähentää opintojen keskeyttämistä ja nuorten työttömyyttä, 24

Ohjauksen kehittämisen lähtökohdat kehittää koulutuksen ulkopuolelle jääneiden ohjausta, kehittää ennaltaehkäisevää toimintaa ja eri viranomaistahojen välistä yhteistyötä ja kehittää varhaisen puuttumisen malleja ja moniammatillista yhteistyötä. Lisäksi keskusteltiin teemoista, joiden toivottiin nousevan esille eri hankkeissa: yrittäjyys, tyttöjen ja poikien toiselle asteelle hakeutumisessa olevat erot, erityistä tukea tarvitsevat oppilaat/opiskelijat ja maahanmuuttajat sekä yhteistyö työelämän kanssa. Lähes kaikissa alueellisten hankkeiden toimintasuunnitelmissa keskeisinä tavoitteina ovat eri hallinnonalojen välisen ja moniammatillisen yhteistyön kehittäminen. Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishankkeessa tavoitteena on, että alueilla perustetaan ohjauksen kehittämisestä ja toiminnan suunnittelusta vastaavia yhteistyöryhmiä, joissa on eri hallinnonalojen asiantuntijoita ja muita ohjaustyötä tekeviä ammattilaisia. Hankkeessa on tavoitteena, että opetustoimen ja työhallinnon edustajat miettivät alueellisesti, miten koulutus- ja yhteiskuntatakuu toteutuvat nuorten ohjaustoiminnassa. Tämä edellyttää, että alueella tai paikallisella tasolla laaditaan toimintasuunnitelma, johon sisällytetään yhteistyön periaatteet, palvelut ja toimenpiteet. Toiminnan yhtenä tavoitteena on, että myös koulutuksen ulkopuolelle jääville nuorille on tarjolla heidän tarvitsemiaan ohjauspalveluja. Jo hankkeen kahden ensimmäisen toimintakauden aikana on syntynyt toimivia alueellisia poikkihallinnollisia työryhmiä, joissa suunnitellaan ja kehitetään paikallista ohjaustoimintaa. 1.2 Kehittämishankkeen laajuus Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishanke kattaa alueellisesti koko Suomen. Kuntia hankkeissa on mukana 277. Taulukossa 1 oleva lukumäärä 311 johtuu siitä, että joidenkin kuntien alueella osa oppilaitoksista kuuluu yhteen alueelliseen hankkeeseen ja loput ovat aloittaneet yhteistyön johonkin toiseen alueeseen kuuluvien oppilaitosten kanssa. Alueellisia hankkeita pyydettiin hyväksymisen jälkeen tekemään toimintasuunnitelma, jossa kysyttiin myös hankkeessa mukana olevien oppilaiden/opiskelijoiden ja henkilöstön määrää. Jo hakemisvaiheessa saimme tiedon hankkeissa mukana olevien kuntien sekä koulujen ja oppilaitosten määristä. Syksyllä 2005 keräsimme uudestaan tiedot aluehankkeissa mukana olevien toimijoiden määristä, kouluista ja oppilaitoksista sekä oppilaista ja opiskelijoista. Seitsemän hankkeen osalta tiedot puuttuvat henkilöstöjen oppilaiden/opiskelijoiden osalta. 25

Helena Kasurinen Taulukko 1. Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishankkeessa mukana olevat alueelliset hankkeet ja kunnat lääneittäin Lääni Hankkeet Kuntia Etelä-Suomen lääni 14 76 Itä-Suomen lääni 8 37 Lapin lääni 3 17 Länsi-Suomen lääni 17 130 Oulun lääni 8 51 Yhteensä 50 311 Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishankkeessa mukana olevilla alueilla ovat edustettuina kaikki kouluasteet ja oppilaitosmuodot yliopistoja lukuun ottamatta. Pääkaupunkiseudun hankkeessa on päädytty aloittamaan ohjauksen kehittämistyö pilottikoulujen ja -oppilaitosten kanssa. Tästä syystä Etelä-Suomen läänin ilmoittamat määrät ovat pienemmät kuin mitä koulujen ja oppilaitosten kokonaismäärä edellyttäisi (Taulukko 2). Tämä sama ilmiö tulee esiin myös oppilaitosten henkilöstön sekä oppilaiden ja opiskelijoiden määriä esittävissä taulukoissa (Taulukko 3 ja 5). Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishankkeen yhtenä tavoitteena on tukea alueellista ja eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä. Samoin moniammatillisten yhteistyömuotojen kehittäminen kuuluu kehittämishankkeen ohjelmaan. Tärkeänä tavoitteena on, että koulujen ja oppilaitosten koko henkilöstö on mukana ohjaustoiminnan kehittämisessä. Alueelliset hankkeet ilmoittivat kehittämistoiminnassa mukana olevien rehtoreiden, opettajien ja opinto-ohjaajien lukumäärät yleensä erikseen. Koulujen ja oppilaitosten henkilöstöön on laskettu kuuluvaksi kouluterveydenhoitaja, kuraattori ja psykologi niissä tapauksissa, joissa nämä henkilöt työskentelevät ensisijaisesti koulussa tai oppilaitoksessa. Riippuen kouluasteesta ja -muodosta henkilöstöön kuuluvaksi on ilmoitettu mm. asumisvastaavia, opintoneuvojia ja hallinnollisia tehtäviä tekeviä henkilöitä. 26

Ohjauksen kehittämisen lähtökohdat Taulukko 2. Alueellisissa hankkeissa mukana olevat koulut ja oppilaitokset lääneittäin Lääni Lukio Perusopetus Erityisopetus Ammatillinen koulutus AMK Kansan- ja kansalaisopisto Aikuiskoulutus Yhteensä Etelä-Suomen 82 21 90 17 3 3 2 218 lääni Itä-Suomen 168 2 40 28 6 4 248 lääni Lapin lääni 102 21 10 1 134 Länsi-Suomen 181 1 84 56 3 6 5 336 lääni Oulun lääni 50 9 35 24 3 121 Yhteensä 583 33 270 135 6 15 15 1057 Oppilaiden ja opiskelijoiden huoltajia ei ole laskettu tässä taulukossa yhteistyötahoksi, vaikka heillä on keskeinen asema, kun kyseessä ovat lasten ja nuorten opiskeluun ja elämänsuunnitteluun liittyvät kysymykset. Aktiivisesti hankkeessa mukana tai kehittämistoimien kohteena olevien huoltajien määrää on vaikea määritellä aluetasolla. Taulukko 3. Alueellisissa hankkeissa mukana oleva oppilaitosten henkilöstö lääneittäin Lääni Rehtori Opettaja Opintoohjaaja Erityisopettaja Kuraattori Koulupsykologi Terv. hoitaja Muut Yhteensä Etelä-Suomen 268 5125 195 205 39 12 42 172 6058 lääni Itä-Suomen 176 5170 105 47 10 13 16 75 5612 lääni Lapin lääni 77 2026 61 66 7 3 20 100 2360 Länsi-Suomen 186 5403 200 160 38 19 71 274 6351 lääni Oulun lääni 105 2705 116 264 8 5 9 80 3292 Yhteensä 812 20429 677 742 102 52 158 701 23 673 Koska oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishankkeen keskeinen tavoite on eri hallinnonalojen välisen yhteistyön kehittäminen alueilla, kysyimme raportointia varten erikseen mukana olevien yhteistyötahojen edustajien määrää. Jo tässä vaiheessa voidaan sanoa, että suurimmassa osassa hankkeista jo käynnistysvaiheessa ovat työ- 27