Erityispedagogiikka eilen, tänään ja huomenna Onko jokin muuttunut? Marjatta Takala Erityispedagogiikan professori Oulun yliopisto 17.11.2017
Varhainen viitekehys ja tavoite Köyhäinhoito, vaivaishoito, armeliaisuus Vammaisten opetuksen tavoitteena valmistaa ammattiin, jotta työelämä hyötyy. Painopiste käsitöissä ja uskonnossa. Vammaisuus 1900-luvun alussa marginaaliongelma, hoito tapahtui köyhäinhoidon ohella ja oli taloudellinen rasite.
The Salamanca Statement 1994 Yli 300 osallistujaa, edustivat 92 hallitusta ja 25 kansainvälistä järjestöä Yhdessä tehtiin tavoitteet teemalle Education for all. Esipuheessa: Education for all tarkoittaa todella Education for ALL: Particularly to most vulnerable and most in need. http://www.unesco.org/education/pdf/salama_e.pdf
Mihin erityisopetus kohdistuu? Klassinen teos: Lasten erityishuolto ja opetus Suomessa. Teosta uudistetaan noin 10 vuoden välein. Mihin on panostettu ennen ja mihin nyt? Lyhyt katsaus painoksiin 1954, 1986, 2001, 2012
Taulukko: Lasten erityshuolto- ja opetus Suomessa 1954 1954 1986 2001 2012 Kaatumatautiset lapset Sairaaloissa ja parantoloissa olevat lapset Nuoret rikoksentekijät
Taulukko: Lasten erityshuolto- ja opetus Suomessa 1954-2012 1954 1986 2001 2012 Käyttäytymishäiriöitä osoittavat lapset Käyttäytymishäiriöiset lapset mm. Nuorisorikollisuus Käyttäytymishäiriöiset lapset ja nuoret Lastensuojelu, Sosioemotionaalinen kompetenssi Heikkolahjaiset ja kehityksessään hidastuneet lapset Puhehäiriöitä potevat lapset Heikkolahjaiset lapsetmm. Apukoulutasoisten ammatillinen koulutus Lapsiafaatikot - - Kommunikointi ja vuorovaikutus
Taulukko: Lasten erityshuolto- ja opetus Suomessa 1954-2012 1954 1986 2001 2012 Vajaamieliset Kehitysvammaiset Kehitysvammaisuus- Kognitiiviset vaikeudet ja lapset lapset - mm. Harjaantumisopetus vanhemmuus Luku- ja kirjoitusvaikeuksia osoittavat lapset Harjaantumisopetus Oppimisvaikeuksista kärsivät lapset- mm. Lukemis- ja kirjoittamishäiriöiset Erityiset oppimisvaikeudetmm. Lukemis- ja kirjoittamisvaikeudet Oppimisvaikeudet (kehitykselliset neurokogn. vaikeudet) mm. Lukivaikeus, ADHD, Matematiikan oppimisvaikeudet, TH, Motorisen oppimisen vaikeudet
Mikä on ollut aina mukana? Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Käyttäytymisen haasteet Kognitiiviset haasteet Kommunikaation haasteet Nimitykset hioutuneet
Esimerkki Lukivaikeuksista Lasten erityishuolto ja opetus Suomessa 1954: Lukemisen näyttävät johtuvan suuresta fyysisestä väsymyksestä, esim. lapsen koti on liian ahdas ja levoton tai jotkin sielulliset tekijät saavat aikaan sen, ettei lapsi saa normaalia unen tarvettaan tyydytettyä. Joskus elimellinen pohja, tavallisimmin aivovaurio. Lasten erityishuolto ja opetus Suomessa 2001: Viimeaikaiset tutkimukset ovat korostaneet perinnöllisten tekijöiden merkitystä geneettiset tekijät saattavat vaikuttaa..aivokuoren ohimo- ja päälaenlohkojen hermoverkkojen kehittymiseen jo sikiöaikana. (244)
Mikä on jäänyt pois? Lääketieteellinen näkökulma multippeliskleroosi pitkäaikaissairautena diabetes ja sen hoito sydänvikaiset, spina bifida, jne.
Mitä on tullut tilalle? (uusin painos 2011) Pedagoginen ja yhteiskunnallinen näkökulma Lapsuuden ongelmallistuminen Lapsen ja vanhemman tukeminen Moniammatillinen yhteistyö Perheiden ja ammattilaisten yhteistyö Vähemmistöjen opetus
Näkökulman muutos Vammaisuus, oppimisvaikeudet osana normaaliutta Pulma on yhteinen, ei oppilaan Lääketiede ei ohjeista pedagogiikkaa Erilliset ryhmät jääneet pois Inkluusio tullut pysyvästi mukaan Kolmiportainen tuki vastuuttaa kaikki opettajat antamaan tukea.
Inkluusion askeleet Suomessa Ensimmäinen suomalainen "inklusiivinen" laki oli vuoden 1987 vammaispalvelulaki. Erityisopetuksen strategia (2007,13): Erityiskoulujen asema on muuttumassa segregaatiota toteuttavista erityislaitoksista inkluusiota edistäviksi osaamiskeskuksiksi. Perusopetuslain muutos 2010
Inklusiivisen kasvatuksen ydinarvot Koostettu keskusteluista 450 eurooppalaisen kasvatusalan asiantuntija kanssa yli 14 maassa. Mukana projekti TE4I (Teacher education for inclusion) Arvot löytyvät mm. artikkelista Watkins, A. & Donnelly, V. 2016. Core Values as the Basis for Teacher Education for Inclusion. Global Education Review, 1(1), 76-92.
Neljän perusarvon malli Valuing learner diversity - Moninaisuuden arvostaminen Supporting all learners Kaikkia oppijoita tuetaan Working with others Yhteistyö Personal professional development Henkilökohtainen ammatillinen kehitys
Tulevaisuuden peruskoulu (OKM 2015) Mikä tilanne on peruskouluissa nyt? Nuorten elämäntapa ja ajatusmaailma ovat muuttuneet Oppimista haittaavat asenteet ovat vahvistuneet Heikot perustaidot omaavien nuorten osuus ikäluokissa on kasvanut Tyttöjen ja poikien osaamiserot ovat kasvaneet http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75121/okm8.pdf?sequence=1&isallowed=y
Perusopetuksen, oppimistulosten ja oppimista tukevien asenteiden parantamiseen tähtääviä kehittämisteemoja (Tulevaisuuden peruskoulu) OKM, 2015 Lähikouluperiaatteen säilyttäminen Oppimisen ja pedagogiikan kehittäminen Koulun toimintakulttuurin ja koulupäivän rakenteen kehittäminen Opettajien peruskoulutuksen kehittäminen Opettajien elinikäisen ammatillisen kehittymisen tukeminen
Valtakunnallinen verkkokysely perusopetuksen kehittämisestä Vastaajia 6 979 (opettajia, rehtoreita, huoltajia ja oppilaita) Lisäresursseja kohdennettaisi eniten näin: luokkakoon tai opetusryhmän pienentäminen (N = 4 901) ja oppilaiden tukeminen (N = 4 149). Koulujen toimintakulttuuria tulee uudistaa mm. suuntaan. (OKM. 2015. Tulevaisuuden peruskoulu)
Peruskoulun tulisi opettaa seuraavia tulevaisuuden avaintaitoja nykyistä enemmän vuorovaikutus- ja tunnetaidot (N = 4881) ongelmaratkaisutaidot (N = 4 486) oppimaan oppimisen taidot (N = 3 882) aloitekyky ja yritteliäisyys (N = 3 776) sekä vieraat kielet (N = 3 451). (OKM. 2015. Tulevaisuuden peruskoulu)
Varhaiskasvatuksen henkilöstö ja lapsen tuen toteuttaminen. Valtakunnallinen selvitys (OKM, 2017) Vastasi 13 290 (24 %) varhaiskasvatuksessa työskentelevää henkilöä 282 kunnasta Vastaajien mukaan lakiin säädettäväksi toivotaan henkilöstön mitoitusta tuen kolmiportaisuutta lapsen oikeudesta saada tarvitsemaansa tukea heti tuen tarpeen ilmettyä http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80737/okm39.pdf
NYKYTILANTEEN KOONTI Inkluusio alkaa vakiintua, mutta on osin yhä ongelmallinen Moninaisuus arkipäivää Uudenlaisia oppimisympäristöjä Liikkuva koulu Ihminen ei silti paljon muutu: samat tarpeet
Politics of belonging (mm. Yuval-Davis) Kolme tasoa Social locations level Sosiaalisen sijainnin taso Identifications and emotional attachments level Identiteetin ja emotionaalisen kinnittymisen taso Ethical and political values level Eettisten ja polittisten arvojen taso
Social locations- level Haluttu positio on olla vahva, terve, kykenevä (able-bodied) Sosiaalisen aseman määrittyminen eri aikoina erilainen Oppilas kuuluu tiettyyn ryhmään, sekä erilaisiin alaryhmiin. Kuulumme samaan aikaan moneen eri ryhmään, kategoriaan. Kategorioiden merkitys on erilainen eri konteksteissa.
Identifications and Emotional Attachments level Kerromme monin tavoin kuuluvamme johonkin ryhmään Samalla kerromme, mitä se meille merkitsee Lapset/oppilaat kertovat itsestään päivittäisissä tilanteissa Näistä pienistä tarinoista muodostuu käsitys itsestä, kuka olen ja miten olen suhteessa toisiin ja maailmaan. Tarinat kertovat emotionaalisesta kiinnittymisestä ihmisiin, yhteisöihin, asioihin. Identiteetti rakentuu kuulumisesta (sosiaalinen olento)
The Ethical and Political values level Läheisesti yhteydessä ideologioihin, kilpailuun, valtasuhteisiin kuulumisen ympärillä Kuuluminen on sosiaalista sijaintia, yksilön oman ja kollektiivisen identiteetin rakentamista, arvottamista ja arviointia Asenteita ja ideologioita mm. siitä mihin ja miten rajoja tulee vetää > eettisiä kysymyksiä, tasa-arvoasiaa Siirrytään kuulumisen tunteesta kuulumisen politiikkaan
Belonging and power Sosiaalisen sijainnin taso > eri ulottuvuuksilla Identiteetin ja emotionaalisen kinnittymisen taso > e-identiteetti Eettisten ja polittisten arvojen taso> kuka saa tukea Life is about belonging and about longing to belong.
Psykologisia perustarpeita (Ryan & Deci 2000; myös Martela 2015) Seuraavat neljä seikkaa toimivat mittareina siitä, mitkä ympäristötekijät vaikuttavat yksilön hyvään ja huonoon oloon. Vapaaehtoisuus (autonomy) Kyvykkyys (competence) Yhteenkuuluvuus (relatedness) Hyväntekeminen (benevolence)
Hyvinvointi ja kyvykkyys Hyvä ja toimiva instituutio antaa mahdollisuuden oppimiselle ja hyvinvoinnille Päiväkoti ja koulu > kuulun tänne, olen tervetullut tänne Ks. Myös Toimintavalmiudet / Kyvykkyydet (Nussbaum ja Sen). Inkluusio ei riitä sense of belonging
EO-KOULUTUKSEN (ja e-opetuksen?) KESKIÖSSÄ SUOMESSA LUKI KOMMUNIKAATIO MATEMATIIKKA KÄYTTÄYTYMINEN OPETUSHARJOITTELU YKSILÖLLINEN KEHITYS YHTEISTYÖ (2017) VIERAAT KIELET (2017) Hausstätter, S. R. & Takala, M. 2008; Takala ym. 2017 submitted
Tuetaan yhdessä!- hanke Oulun yliopiston johtama kuuden yliopiston hanke, jonka kärkinä ovat Yhteisopettajuus Pedagoginen konsultaatio Vahvuusperusteinen vuorovaikutus Digitalisaatio TUETAAN YHDESSÄ www.oulu.fi/ktk/tuetaan Facebook
VÄITÖKSIÄ SUOMESSA Irjala, M. 2017. Equal, excluded, marginalized, happy? Research on special needs students of the Finnish and German vocational education and training by apprenticeship. UO. Ahtiainen, R. 2017. Shades of change in Fullan s and Hargreaves s models, theoretical change perspectives regarding Finnish special education reform. UH. Ojala, T. 2017. When pupils have emotional and behavioural disorders in comprehensive school - Teachers experiences. UJ. Pesonen, H. 2016. Sense of belonging for students with intensive special education needs : An exploration of students' belonging and teachers' role in implementing support. UH. Honkasilta, J. 2016. Voices behind and beyond the label: the master narrative of ADHD (de)constructed by diagnosed children and their parents. UJ.
Erityispedagogiikka huomenna
TULEVAISUUS Inkluusiota ei enää kyseenalaisteta Erityispedagoginen osaaminen on osa jokaisen opettajan tietotaitoa Tekniikka ja digitalisaatio tuovat paljon uutta Yhteistyö Hyvinvointi osana oppimista Belonging
Erityisopetuksen ydinalueet. Oppilaanja itsetuntem us Vuorovaikutust aidot Erityispedagoginen osaaminen (tiedot ja taidot) Esteettömyys/ Saavutettavuus
Kertaus ja koonti Erityisopetus on osa meidän koulun arkipäivää. (S.Hassinen, JY) Particularly to most vulnerable and most in need. (Salamanca)
Päälähteitä Ahava, S. 2015. Taivaalta tippuvat asiat. Gummerus. Hausstätter, S. R. & Takala, M. 2008. The core of special teacher education: a Comparison of Finland and in Norway. European Journal of Special Education, 23 (2), 121-134. Lasten erityishuolto ja opetus Suomessa. Eri painoksia. Lastensuojelun Keskusliitto. May, V. (2013). Connecting self to society. Belonging in a changing world. New York, NY: Palgrave Macmillan. Takala, M., & Head, G. 2017. Inclusion and practice: The perspective of two countries. In Hughes, M.T. & Talbott, E. (Eds.), The Handbook of diversity in special education (pp. 115-128). Chichester, West Sussex, UK: John Wiley Press. Watkins, A. & Donnelly, V. 2016. Core Values as the Basis for Teacher Education for Inclusion. Global Education Review, 1(1), 76-92. Yuval-Davis, N. (2011). The politics of belonging. Intersectional contestations. London: Sage Publications Ltd
Onnittelut Suomelle ja meille kaikille! yhteystiedot marjatta.takala@oulu.fi