76 Luku 16 Markkinatasaaino 16.1 Markkinatasaainon määritys Tarkastelemme kilailullisia markkinoita kaikki talouenitäjät hinnanottajia kaikki määrittävät arhaat ratkaisunsa suhteessa maksimihintoihin talouenitäjien toiveet yhessä määrittävät markkinahinnat Tasaainohinta: On se hinta, joka yhtäläistää hyöykkeen aggregaattikysynnän () ja tarjonnan () * s. e. q ( *) q ( * ) Markkinatasaaino: On tilanne, jossa kukin talouenitäjä on valinnut arhaan toimintansa ja kaikkien toiveet ovat konsistentteja (yhteensoivia) keskenään. Markkinatasaainon ratkaisu Olkoot kysyntä ja tarjontafunktiot lineaarisia q ( ) a b kysyntä ja q ( ) c + tarjonta Ratkaistaan ensin vaikka tasaainohinta seuraavasti: Tasaainomäärä saaaan sijoittamalla tasaainohinta joko kysyntä tai tarjontafunktioon: a b c + a b c + a c + b a c ( + b) a * + c b a c q* a b + b a + bc q* + b q* a( + b) ab + bc + b q* a + ab ab + bc + b
77 Markkinatasaainon ominaisuuksia Markkinatasaaino on Pareto tehokas. Määr.: Hinta määrä kombinaatio ( *, q * ) on Pareto tehokas, jos yhenkään talouenitäjän hyvinvointia ei voia arantaa heikentämättä jonkin toisen talouenitäjän hyvinvointia. Pareto tehokuus on tärkeä yhteiskunnallinen osatavoite (huom.: jättää tulonjaon avoimeksi, koska soii jokaiseen tulonjakoon tehokkuuskriteeriksi) Pareto tehokuus takaa, että markkinahinta yhtäläistää kuluttajien rajamaksuhalukkuuen ja yritysten rajakustannukset so. rajatarjontahalukkuuen Pareto tehokkuus ja yhteiskunnallisen hyvinvoinnin maksimointi (annetulla tulonjaolla) ienttisiä, koska hyvinvoinnin maksimissa tuottajan ja kuluttajan ylijäämä suurin mahollinen. Huomautus: Kysyntä ja tarjontahinnan käsitteet Markkinatasaainon analyysina käytetään usein kysynnän ja tarjonnan käänteisfunktiota, jolloin myös uhutaan kysyntä ja tarjontahinnoista olkoon q a b ja q c + tavalliset kysyntä ja tarjontafunktiot a 1 c tällöin q ja s 1 q ovat käänteiskysyntä ja b b tarjontakäyrät sanomme, että : on kysyntähinta eli se hinta, jolla kuluttaja on halukas ostamaan annetun määrän : on tarjontahinta eli se hinta, jolla tuottaja on halukas tarjoamaan s annetun määrän Näitä funktioita käytettäessä markkinatasaaino saaaan asettamalla
78 s a b 1 q b 1 q c q * a + bc b + sijoitetaan q joko tai yhtälöön s * a + c b + Aktivoiva tehtävä 16.1 Työn tarjontakäyrä on l 10w ja kysyntäkäyrä on l 80 10w. i) Lasken tasaainotyöllisyys ja tuntialkka. ii) Valtio tukee työllistämistä ja maksaa 1 euroa tukiaista tuntialkkaan jokaista työllistettyä kohti. iii) Valtio asettaa minimialkan w 5 euroa i) Asetetaan työn tarjonta ja kysyntä yhtä suuriksi 80 10 w 80 10w 10w + 10w 80 20w 80 w 4 20 Tasaainoalkalla w 4 työllisyys on l 10 (4) 40 ii) Kun valtio maksaa 1 euron tukiaista tuntialkkaan jokaista työllistettyä kohti, sitten työn kysyntäkäyrä on l 80 10( w 1). Tasaaino löytyy nyt tuntialkalla 10w 80 10( w 1) 10w 80 10w + 10 10w + 10w 90 20w 90 w 90 20 4,5 Tasaainoalkalla w 4,5 työllisyys on l 10 (4,5) 45.
79 työllisyys l 10w l 80 10( w 1) 45 l 80 10w 4.5 w iii) Minimialkalla w 5 työn tarjonta ylittää työn kysynnän l l 10(5) 50 80 10(5) 30 työllisyys l 10w l 80 10w 50 30 5 w Yhysvaltalaiset taloustieteilijät ovat käymässä vilkasta keskustelua siitä, itäisikö nostaa minimituntialkkaa. Esimerkki keskustelusta löytyy Greg Mankiw s blogista sivulta
80 htt://gregmankiw.blogsot.com/2006/10/neumark on minimum wage.html sekä EconLog blogista sivulta htt://econlog.econlib.org/archives/2007/01/economists_for.html Luku 16 Varian sivu 292 293 16.2 Tasaainon muutos: esimerkkinä verotus Jos markkinahyöykettä verotetaan, on tärkeä erottaa kysyntä ja tarjontahinta ~ osoittautuu, että nämä hinnat eroavat juuri veron verran Hyöykeverotus voi olla yksikköverotusta tai a valoren verotusta Yksikkövero kuluttajalle tuottajalle t + t A valorem vero 1 τ ) kuluttajalle ( ) s tuottajalle ( 1 τ ) s nähään, että yhtälöt ienttisiä, joten voimme jo ennakoia, että tasaaino tulee olemaan sama Lasketaan markkinatasaaino yksikköveron taauksessa: a b c + + t a b( + t) c + a b bt c + a bt c b ( b + ) a bt c a bt c b + + Muistaen a bt c a bt + t + t b + a bt c + bt + t a c + t b + b + c + t( b + ) b +
81 Huomaamme, että sekä kuluttajat että tuottajat maksavat osan verosta. Koska bt Hinta, jonka tuottaja saa, vähenee veron myötä b + t Hinta, jonka kuluttaja maksaa, kasvaa veron myötä. b + b on kysyntäkäyrän kulmakerroin on tarjontakäyrän kulmakerroin, näemme että veron vaikutus kuluttajan maksamaan ja tuottajan saamaan hintaan riiuu niien suuruuesta. Ratkaisemalla veron asettamisen jälkeisen tasaainon, voimme vastata kolmeen kysymykseen. i) miten ja q muuttuvat veron asettamisen johosta ii) kuka toellisuuessa maksaa veron kohtaanto iii) onko verotuksella hyvinvointitaioita i) Uusi tasaaino: {, q} Varian (2006, kuva 16.3)
82 ii) Kuka maksaa veron (kohtaanto) Erikoistaaukset Varian (2006, kuva 16.5) Jos tarjonta on täysin joustava, Jos tarjonta on täysin joustamaton, kuluttaja maksaa veron. tuottaja maksaa veron. Yleistaaus verorasitus jakaantuu molemmille Mitä joustavami tarjontakäyrä, sitä enemmän tuottaja maksaa. Varian (2006, kuva 16.6)
83 iii) Veron hyvinvointivaikutus kuluttajan ylijäämä laskee A+B tuottajan ylijäämä laskee C+ verottaja saa A+C Varian (2006, kuva 16.7) Hyvinvointivaikutus: ( A + C) [( A + B) + ( C + ) ] ( B + ) anomme, että B + VERON HYVINVOINTITAPPIO tai tehokkuustaio (eaweight loss of the tax).