KESKEISET TOIMENPITEET JA KEHITTÄMISKOHTEET Elinkeinoelämän vahvistamisen kohdalla

1 TOIMIALOJEN SELVITYKSET TARKASTUSLAUTAKUNNAN VUODEN 2016 ARVIOINTIKER- TOMUKSEN JOHDOSTA Arviointikertomuksen maininta Selvitys KESKEISET TOIMENPITEET JA KEHITTÄMISKOHTEET Elinkeinoelämän vahvistamisen kohdalla ei käy selvästi esille, miten elinkeino-ohjelmassa linjattu yhden luukun periaate tai siirtyminen laajasta hanketoiminnasta perustoimintaan ja tehtävien vahvistamiseen on toteutunut. Konsernihallinnon toimialatiimi 13.10.2017 Yhden luukun periaate Sastamalan kaupungin palveluiden kehittämisessä pyritään Yhden luukun periaatteeseen. Tavoitteena on, että asiakasta ei juoksuteta henkilöltä toiselle kaupungin organisaatiossa vaan kaupungin henkilöstö tekee tiivistä yhteistyötä organisaatiorajat ylittäen ja asiakkaiden palvelupyynnöt ohjataan henkilöstön toimesta oikealle henkilölle. Yhden luukun periaate korostuu esimerkiksi kaupungin tontti-, rakennuslupa- ja elinkeinopalveluissa. Maankäytön vastuualue vastaa kaupungin tonttimyynnistä ja rakennusluvista, kun taas elinkeinopalvelut toimintayksikössä markkinoidaan kaupungin yritysalueita ja annetaan yritysten neuvontapalveluja. Asiakkaiden yhteydenotot tulevat molempien organisaatioiden henkilöille, ja kun Yhden luukun periaate toteutuu, asiakas kokee saavansa helppoa ja nopeaa palvelua riippumatta siitä, mihin hän on ottanut ensin yhteyttä. Sekä maankäyttö että elinkeinopalvelut ovat nykyään osa konsernihallintoa, mikä edesauttaa päivittäistä yhteistyötä. Yhden luukun periaatteen jalkauttaminen kaupungin organisaatioon vaatii kuitenkin edelleen kehitystoimenpiteitä. Meneillään olevassa Muutoskitkasta elinvoimaan hankkeessa kehitetään kaupungin elinvoimapalveluita. Tähän liittyen maankäyttö- ja elinkeinopalvelut -organisaatioiden rajapintojen tunnistamiseksi ja yhdessä tuotettavien palveluiden kehittämiseksi on järjestetty mm. yhteinen työpaja 12.10.2017. Maankäytön yhteisen palvelupisteen suunnittelu on meneillään. Siirtyminen laajasta hanketoiminnasta perustoimintaan ja tehtävien vahvistamiseen Kaupungin elinkeinopalveluiden perustoimintaa on mm. yrittäjien neuvonta- ja kehittämispalvelut sekä sijoittumispalvelut sisältäen tonttien ja toimitilojen markkinoinnin. Perustoimintaa tehdään yhdessä muiden palvelutuottajien kanssa kuten ELY, TE-keskus ja Team Finland. Osa toiminnasta kohdistuu yksittäisiin yrityksiin tai yrittäjiin, ja osa toiminnasta on verkostoitumistilaisuuksien, koulutusten ja infotilaisuuksien järjestämistä paikallisista yrityksistä koostuville kohderyhmille. Perustoiminnan rahoitus ja resursointi tulevat

2 kaupungin talousarviosta toiminnan jatkuvuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi. Hanketoiminta täydentää kaupungin perustoimintaa, ja se voi liittyä uusien toimintamallien kehittämiseen, alueelliseen kehittämiseen tai tietyn yritysryhmän/kohderyhmän kehittämistarpeisiin. Hankerahoituksessa hyödynnetään tarkoituksen mukaisuus huomioiden julkisia rahoituselementtejä (Euroopan maaseudun kehittämisen maaseuturahasto, Euroopan Sosiaalirahasto, Pirkanmaan liitto). Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä elinvoiman vahvistamiseen tähtäävien toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointia osana valtuustokauden 2017-2020 strategian laadintaa. Hyvinvointimittarit Hyvinvointikertomuksen indikaattoreiden hyödyntämistä vaikeuttaa se, että kaikista valituista indikaattoreista ei ole saatavissa tietoja julkisista tilastoista. Lautakunta ehdottaa, että jatkossa käytetään soveltuvia julkisista lähteistä löytyviä indikaattoreita. Osin hyvinvointi-indikaattorit tuntuvat kuvaavan paremmin kunnan elinvoimaa tai peräti vetovoimaa (esim. muuttoliike ja työpaikkaomavaraisuus) kuin hyvinvointia. Lautakunta toivoo mittareihin liittyvää uudelleen arviointia, mahdollisesti elinvoimamittareiden erillistä nimeämistä tai jonkinlaista selvitystä siitä, miten eri mittareiden ajatellaan kuvaavan hyvinvointia. Tarkastuslautakunta toivoo selvitystä kuljetuskokonaisuuteen liittyvien asioiden edistymisestä. Konsernihallinnon toimialatiimi: Kaupungin uuden strategian laatiminen on käynnissä ja strategialuonnos on ollut lokakuun lopulla nähtävillä ja kuntalaisten kommentoitavana. Elinvoiman vahvistamiseen liittyvät asiat ovat keskeisesti mukana uudessa strategiassa. Strategisten mittarien avulla pyritään lisäämään myös vaikuttavuuden arviointia. Uuteen strategiaan perustuen laaditaan myös erillinen elinvoimaohjelma, joka korvaa nykyiset elinkeino-ohjelman, maaseutuohjelman ja työllisyysohjelman. Konsernihallinnon toimialatiimi: Hyvinvointikertomus on tehty ja myös jatkossa tehdään valtakunnallisella sähköisellä hyvinvointikertomusohjelmalla, jossa pääosin käytetään valtakunnallisia indikaattoreita, mutta tarvittaessa voidaan lisätä myös omia kunta- ja aihekohtaisia indikaattoreita. Edellisen valtuustokauden hyvinvointikertomuksen indikaattorit olivat pitkälti samoja kuin Pirkanmaan alueellisessa hyvinvointikertomuksessa. Nykyiselle valtuustokaudelle tehdään hyvinvointisuunnitelma strategian perustalta, määritellään hyvinvointityön painipistealueet, tavoitteet, toimenpiteet ja tavoitteiden saavuttamista mittaavat indikaattorit. Tässä pyritään ottamaan huomioon valtuustokauden aikana tapahtuva kunnan roolin muutos ja tuleva yhteistyö yhdyspinnoilla maakunta-sote muutoksen johdosta syntyvien organisaatioiden kanssa. Lisäksi indikaattorien valinnassa otetaan huomioon kriteerit, joiden perusteella seurataan ja myönnetään valtionosuutta hyvinvointityöstä ja siinä onnistumisesta. Sivistyslautakunta 19.9.2017 ja Konsernihallinnon toimialatiimi 13.10.2017 Logistiikkapalveluita on hoidettu koulukuljetusten osalta sivistystoimessa, konsernihallinto on alkuvuonna hoitanut paikallisliikenne- ja muut joukkoliikenneasiat ja Sotesi sosiaalihuolto- ja vammaispalvelulain mukaisen kuljetukset. Logistiikkapalveluiden koordinointi ja kilpailuttaminen on keskitetty Sotesin kuljetuksia lukuun ottamatta sivistystoimeen syksyllä 2017. Paikallis-, palvelu- ja muun joukkoliikenteen ostolaskujen käsittely, tilastointi ja tilitykset hoidetaan edelleen konsernihallinnossa.

3 Muutosta tukemaan tehdään nykytilan kartoitus, joka sisältää myös liikennöitsijöiden haastatteluista sekä asukkaille suunnatun kyselyn tuloksista saadut liikennöintitarpeet. Lisäksi huomioidaan aikaisemmin saadut asiakaspalautteet. Logistiikkatyöryhmä on aloittanut toimintansa syyskuussa. Työryhmän jäsenet ovat kaupungin eri toimialoilta. Työryhmä kokoontuu jatkossa säännöllisesti tehtävänään kuljetusten kehittäminen ja seuraavan kilpailutuksen valmistelu. KONSERNIHALLINTO Pitempiaikaisen markkinointiohjelman laatimisen ja hyväksymisen toteutuminen ei selviä toteutumatiedoista. Maankäyttö Henkilöstövajaukseen liittyvä riski toteutui vuonna 2016. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä riittävistä maankäytön suunnittelun resursseista huolehtimisesta, jotta kaavoitus etenee suunnitellusti ja erilaisia tontteja on tarjolla. Rakennusvalvonnan tavoitteet ovat toteutuneet hyvin, eikä arviointikertomus ei sisällä tältä osin selvitystehtäviä. Konsernihallinnon toimialatiimi: Sastamalan kaupungille on laadittu markkinoinnin vuosikello vuoteen 2019 asti. Vuosikello on hyväksytty SASYP Oy:n hallituksessa. Pidempiaikaista tarkkaa ohjelmaa ei tehty markkinointia koskevien organisatoristen uudelleenjärjestelyjen vuoksi. Ympäristölautakunta 17.10.2017 Maankäyttö on täysin samaa mieltä tarkastuslautakunnan kanssa riittävistä maankäytön suunnittelun resursseista. Maankäyttö on täysin samaa mieltä tarkastuslautakunnan kanssa. KASVU JA KULTTUURI nyk. Sivistystoimi Varhaiskasvatus: Varhaiskasvatukselle asetetut mittarit ovat teknisesti ottaen ongelmallisia; tavoitetason toteutumista vaikea arvioida. Miten perhepalveluverkoston toimenpiteiden kohteena olevien perheiden lukumäärään 770 on päädytty? Sivistyslautakunta 19.9.2017 Mittareita on selkeytetty talousarviota 2018 valmistelun yhteydessä. Perhepalveluverkosto on kaikkien lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten ja kolmannen sektorin muodostama verkosto. Toimenpiteiden kohteena ovat kaikki sastamalalaiset perheet. Tunnusluku oli osoitettu varhaiskasvatukselle, jonka vuoksi asiakkaiden määräksi on arvioitu kaikki varhaiskasvatuksen palveluissa olevat perheet. Perhepalveluverkoston toiminnan raportointia tulisi tarkastella yli toimialojen. Perhepalveluverkoston vaikuttavuudesta erillinen selvitys liitteenä.

4 Perusopetus: Perusopetuksen tavoite oppilaiden hyvinvointi ja kouluviihtyvyys paranee toteutui alakoulun osalta, mutta yläkoulun osalta ei. Tarkastuslautakunta tiedustelee, millaisiin uusiin toimiin tämä havainto on johtanut yläkoululaisten kouluviihtyvyyden parantamisessa. Perusopetuksen määrärahojen ylittymistä on perusteltu mm. henkilöstökulujen ylittymisellä. Tarkastuslautaa kiinnostaa tietää tarkemmin määrärahojen ylittymiseen liittyvät henkilöstökulut. Perusopetuksen tilinpäätösselvityksessä on todettu, että v.2017 kuljetusmäärärahojen riittävyys varmistetaan tarvittaessa sisäisin siirroin. Tämä on tulkittavissa, että koulutukseen varattuja määrärahoja siirretään tarvittaessa kuljetuksiin. Tarkastuslautakunta ei pidä tällaista ajattelua perusopetuksen päätehtävää kunnioittavana eikä myöskään näe, että se motivoisi parhaaseen mahdolliseen kuljetusten suunnitteluun. Lukiokulutus: Lukiokoulutuksen tavoite Sastamalalaisista lukio-opintonsa aloittavista opiskelijoista 100% valitsee Vammalan lukion (pl. erikoislukioihin hakeutuneet) ei toteutunut. Tarkastulautakunta pyytää selvitystä, mihin toimenpiteisiin on ryhdytty tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Lukiokoulutus Tietohallintokustannukset ovat kasvaneet huomattavasti edellisestä tilinpäätöksestä. Lautakunta on kiinnostunut, mistä tämä muutos johtuu. Elämänlaatu: Tarkastuslautakunta kiinnitti huomiota elämänlaadun talousarvion alittumiseen sekä osaprosessin tuottavuustoimenpiteenä toteutettuhin nuorisotalojen kesäsulkuihin ja yhden nuorisotyöntekijän paikan täyttämättä jättämiseen heinäkuun ajaksi. Tarkastuslautakunta tiedustelee tulvatko nuorten tarpeet täytetyiksi kesän aikana ja onko tälle palvelujen supistamiselle taloudellisia perusteluita. Tänä lukuvuonna kaikki koulut ovat mukana Liikkuva koulu-hankkeessa, jonka tavoitteena on koulupäivän liikunnallistaminen eri tavoin. Uusi opetussuunnitelma tuo mukanaan myös erilaisia opetusmenetelmiä, monialaisia oppimiskokonaisuuksia sekä laaja-alaisen osaamisen huomioimista osana. Lisäksi oppilaskuntien toiminta on kouluissa aktiivista ja ohjattua. Tänä lukuvuonna keskeiseksi teemaksi on nostettu hyvinvointi ja terveelliset elämäntavat. Henkilöstökulujen osalta palkkojen ja palkkioiden toteuma oli 100,9 %. Ylitys johtui sijais- ja määräaikaisen henkilöstön palkkakuluista. Talousarviota laatiessa ei pystytä varautumaan kattavasti vakinaisen henkilöstön ennalta-arvaamattomiin poissaoloihin eikä toiminnan kannalta tarvittavan määräaikaisen henkilöstön muuttuvaan tarpeeseen, esim. avustajiin. Määrärahojen siirtoa koulutuksesta kuljetuksiin ei vaikuttanut suoraan opetukseen, vaan kohdistui hankintoihin varattuihin määrärahoihin. Kuljetustarpeet muuttuvat toimintakauden aikana vaikuttaen kustannuksiin. Vammalan lukion kurssitarjonta on kattava ja sitä täydentää verkko-opetustarjonta. Lentopallo- ja urheilulinjat houkuttelevat vuosittain opiskelijoita myös muilta paikkakunnilta. Lukiokoulutus on lisännyt markkinointiaan mm. järjestämällä Sastamalan kaikkien peruskoulujen kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisien tutustumisvierailut lukiolla, joissa mm. edellä mainittuja asioita tuodaan nuorille esille. Tietohallintokulujen voimakas kasvu johtui laitelistausten puutteista perusopetuksen ja lukion välillä. Laitelistaukset on päivitetty ja kulut on kohdistettu oikein v. 2017. Aikaisempina vuosina nuorisotiloilla oli kesäaukioloaikoja, mutta kävijämäärät jäivät vähäisiksi. Vuodelle 2018 on alustavia suunnitelmia nuorille suunnatusta toiminnasta, esimerkiksi nuorten työleirien keston pituuden lisäämistä viikosta kahteen. Myös erityisnuorisotyön hankkeeseen liittyen on ideoitu PopUp -nuorisotilatoimintaa kohdistettuna nuorten loma-aikoihin.

5 TILAKESKUS YHDYSKUNTA JA YMPÄRISTÖ Nyk Tekninen toimi Tilakeskus Valtuustotasolla määritellyt sitovat tavoitteet koskevat käyttöasteen parantamista sekä vuokra-asuntojen käyttöastetta. Nämä tavoitteet saavutettiin, joskin tilojen käyttöasteen kohdalla taulukon ja selvitystekstin välillä on jonkinasteista ristiriitaa, jota lautakunta toivoo selvitettävän. Tarkastuslautakunta toivoo, että jatkossa tilakeskuksen valtuustotasolla määritellyt tavoitteet sisältävät myös kunnossapitoon ja rakennusten kuntoon liittyviä tavoitteita. Yhdyskuntatekniikka: Lautakunta pitää kuitenkin jossain määrin ongelmallisena sitä, että toteutumassa luetellaan toteutetut kohteet arvioimatta, miten hyvin nämä työt toteuttivat laadittua työohjelmaa ja siihen sisältynyttä vaihteluvaraa. Esimerkiksi katuvalojen led-lamppu-urakan etenemisen ilmaiseminen vaihdettujen valojen määränä ei kerro työn etenemisnopeudesta, jos ei tiedä vaihdettavien valojen kokonaismäärää. Lautakunta toivoo, että prosessi raportoisi tavoitteiden saavuttamisesta tavalla, joka mahdollistaa tavoitteen toteutumisen arvioinnin. Elävä maaseutu Prosessin toimintatuotot olivat noin 271 000 e pienemmät ja toimintakulut noin 336 000 e pienemmät kuin talousarviossa. Prosessi alitti budjettinsa n. 65 000 e. Yksityistieasioiden uudelleenjärjestely tuotti 63 000 euron säästön verrattuna vuoteen 2015. Tarkastusautakuntaa kiinnostaa, mistä tulojen ja menojen muutokset johtuvat. Niitä ei ole selitetty millään tavalla tilinpäätöksessä. Moni muu prosessi on vienyt tämän suuruiset talousarviomuutokset valtuustoon jo toimintavuoden aikana. Tekninen lautakunta 24.10.2017 Tilakeskuksen sitovana toiminnallisena tavoitteena oli vähentää tyhjiä tiloja 10 % vuodesta 2015. Vuoden 2016 talousarviotavoite tyhjien tilojen määräksi (6 400 m2) laadittiin osavuosikatsauksen 08/2015 perusteella (tyhjien tilojen määrä tuolloin 7 100 m2), sillä talousarviota laatiessa tyhjien tilojen määrä tilinpäätösvaiheessa ei ole vielä tiedossa. Tilakeskus saavutti talousarviotavoitteensa 6 400, mutta tilinpäätökseen 2015 verrattaessa tyhjien tilojen määrä väheni vain 1,5 %. Tilakeskus pyrkii ottamaan tarkastuslautakunnan toiveen valtuustotason tavoitteista huomioon talousarvion 2018 laadinnassa. Yhdyskuntatekniikan tavoitteet investointiohjelman toteuttamisessa ja katuvalaistusverkon parantamisessa toteutuivat. Vuonna 2016 korvattiin 347 kpl elohopeavalaisimia led-valaistuksella, mikä on n. 7,5 % elohopeavalaistuksen kokonaislukumäärästä n. 4600 kpl:sta. Katuvalaistusenergiaa kului vuonna 2016 n. 49 MWh edellisvuotta vähemmän. Yhdyskuntatekniikka pyrkii jatkossa kehittämään tavoitteiden seurantaa tarkastuslautakunnan esittämällä tavalla. Maatalouslomituspuolella henkilöstömenot eivät toteutuneet suunnitelman mukaan. Kuukausipalkkaiset lomittajat: Lomittajien määrä väheni ja osa hakeutui esim. koulutukseen ja ovat nyt palkattomilla koulutusvapaalla, osa jäi pitkän sairausloman jälkeen kuntoutustuelle, osa sai osaeläkkeen ja palkkaus pieneni 50 %, osa irtisanoutui ja muutama irtisanominen tehtiin. Näiden kaikkien vaikutuksesta henkilöstömenot jäivät suunnitellusta n. 300 000 euroa pienemmäksi. Tämä tarkoittaa, että henkilöstömenot pienenivät noin kymmenen lomittajan palkan verran (keskiansio n. 30.000 sos.kuluineen). Uusia kuukausipalkkaisia lomittajia ei palkattu, koska viljelijöiden määrä väheni ja sijaisapuihin tuli uudistuksia vuoden 2016 alusta, joten sijaisapupäivien määrä myös väheni. Tulopuolella tietysti Melalta saatu ennakko tätä vastaavasti pieneni 300 000 euron verran

6 Hulevesien hallinta/mrl 103 Riskeissä ei mainita hulevesiin liittyviä riskejä. Kuitenkin vuodesta 2014 alkaen hulevesien hallintaan liittyvät säädökset ovat olleet osa maankäyttö- ja rakennuslakia. Lautakuntaa kiinnostaa, miten MRL:n 103 mukaisia kunnan velvoitteita pyritään Sastamalassa edistämään, miten hulevesiriskejä on arvioitu ja miten hulevesien vähentymistä on pystytty seuraamaan. Lautakunta näkee tämän koko prosessin tehtäväksi. Tekninen lautakunta 24.10.2017 Tarkastuslautakunnan huomio hulevesiin liittyvistä riskeistä ja siitä miten MRL:n mukaisia kunnan velvoitteita pyritään Sastamalassa edistämään tekninen toimi toteaa, että hulevesien hallinnan suunnittelu tulisi ottaa huomioon kaavoituksessa. Ympäristölautakunta 17.10.2017: Hulevedet huomioidaan nykyisin hyvinkin tarkasti kaavoituksessa ja useimmiten kaavoituksien selvityksiin kuuluu suunnittelualueen hulevesien selvitys. Hulevesien hallinnasta pyritään tekemään riittävät kaavamääräykset. Valitettavasti kuitenkin vanhoilla kaava-alueilla ei kaikilta osin ole hulevesien hallintaa kaavoituksen yhteydessä tutkittu. Muilta osin maankäyttö- ja rakennuslain 103 :n mukaiset hulevesiä koskevat asiat kuuluvat hallintosäännön mukaan teknisen toimen ja teknisen lautakunnan päätäntävaltaan. SASTAMALAN VESI LIIKELAITOS Verkostorakentamisesta tehtyjen havaintojen perusteella lautakunta pyytää kiinnittämään huomiota verkostorakentamisen ja kunnostamisen suunnitelmallisuuteen ja projektijohtamisosaamisen varmistamiseen. Sastamalan Vesi liikelaitoksen johtokunta 10.10.2017 Johtokunta toteaa lausuntonaan, että verkostosaneerauksen pohjana on saneeraussuunnitelma, jota noudatetaan soveltaen. Saneerausohjelma on tarkoitus päivittää viiden vuoden ajanjaksossa. Saneeraustarpeita nousee esiin joskus hyvinkin nopealla aikataululla ja niihin pitää reagoida. Esimerkiksi Roismalan alueen saneeraus nousi esiin Citymarketin rakentamisen myötä ja sen vuoksi saneeraus keskitettiin Roismalan alueelle.

7 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Sosiaali- ja terveyslautakunta 11.10.2017 Sotehallinto: Kustannustehokkuutta koskeva tilinpäätösvaiheen vertailutieto puuttui. Tarkastuslautakunta pyytää ajantasaista vertailua arviointikertomuksen käsittelyn yhteydessä. Kustannustehokkuutta koskeva kuntien välinen vertailu valmistuu kuntien tilinpäätöksiä myöhemmin ja ei ole siten ollut käytettävissä tilinpäätös vaiheen raportoinnissa. Tämän vertailun perusteella Sastamala on sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta edelleen yksi kustannustehokkaimmista kunnista keskisuurten kuntien joukossa väestön ikärakenne ja sairastavuus huomioiden. Perhe-ja sosiaalipalvelut: Miten vaikeasti vammaisten asiakkaiden määrän kasvuun on varauduttu? Vammaispalvelut on varautunut määrän kasvuun siirtämällä palvelujen kehittämisen painopistettä kevyempiin palveluihin, jolloin palvelujen porrastuksen avulla asiakkaat saavat paremmin heidän tarpeitansa vastaavia palveluja ja resurssi riittää aikaisempaa suuremmalle joukolle asiakkaita. Esimerkiksi asumisessa on kehitetty tukiasumista jolloin ympärivuorokautinen asumispalvelu voidaan kohdentaa eniten palvelua tarvitseville. Käyttöön on otettu lisäksi palveluseteli, mikä mahdollistaa asiakkaan valinnan vapauden lisäksi resurssin joustavan hankinnan tarpeen mukaan.

8 Kotihoitopalvelut: Miten huonon sijaistilanteen ja asiakkaiden huonokuntoisuuden haasteisiin on varaudutaan jatkossa? Perusterveydenhuolto: Miten kiireelliseen hoitoon pääsyn sujuvoittamiseksi tehdyt toimenpiteet ovat vaikuttaneet hoitoon pääsyyn? Edellisen kesän vuodeosastoihin liittyvät kokemukset tulee ottaa huomioon osastojen tulevia kesäsulkuja suunniteltaessa. Ympäristöterveydenhuolto: Ympäristölupien kirjattu toteuma myönnettiin seitsemän ympäristölupaa" ei vastaa tavoitteeseen "luvan hakijan neuvonta sekä lupien ja ilmoitusten ripeä käsittely". Raportoinnin oltava täsmällisempää. Erikoissairaanhoito: Miten erikoissairaanhoidon kustannusseurantaa ja mahdollisuuksia reagoida kustannuskehitykseen vuoden aikana tehostetaan? Kotihoitopalvelut on siirtynyt käyttämään Seuturekryä sijaisten hankinnassa. Sosiaali- ja terveysautakunta on määritellyt 1.2.2017 käyttöön otetut kriteerit kotihoidon asiakkuuksiin. Kriteerien asettamisen tavoitteena on entistä tarkemmin ohjata asiakastyöhön kohdentuvaa resurssia Työnjaon kehittämisellä sekä konsulttilääkärin käytöllä on pystytty vastaamaan lisääntyneeseen palvelutarpeeseen. Vuodesta 2015 lähtien perusterveydenhuollon kiirevastaanotolla on kerätty asiakaspalautetta. Yli 10 000 asiakaspalautteen perusteella 80-85% asiakkaista on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä palveluun. Kesäajan terveyskeskussairaalan osastosulut eivät ole tarkoituksenmukaisia hoidon porrastuksen ja työnjaon kannalta. Kiirevastaanoton ja ajanvarausvastaanoton hoitoketjun toiminnan kannalta jatkuva osastotoiminta ympäri vuoden on välttämätöntä. Vuonna 2017 kesäajan erikoissairaanhoidon kustannukset ovat pysyneet maltillisella tasolla vrt aikaisempii vuosiin, mutta perusterveydenhuollon kustannuksissa näkyy toiminnan ympärivuotisuus. Ympäristönsuojelun valvontasuunnitelma on lain mukaan oltava käytössä 1.9.2017 lähtien. Näin ollen jatkossa raportoidaan valvontasuunnitelman mukaisten riskin arviointiin perustuvien tarkastusten toteutumisprosentti. Kustannusseurantaa tehdään säännöllisesti pääneuvottelijakokouksissa, kuukausiraportoinnein sekä tarvittaessa järjestettävin neuvotteluin. Toimintoja erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon on siirretty kustannustehokkaasti, tarkoituksenmukaisella työnjaolla mm. lähikardiologi- ja uniapneapalveluissa.

9 PERHEPALVELUVERKOSTOSTA TILINPÄÄTÖKSEEN 2016 Perhepalveluverkosto on kaikkien lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten ja kolmannen sektorin muodostama verkosto. Se on Sastamalan kaupungin alueella toimivien organisaatioiden muodostama rakenne, jonka yhteinen päämäärä on lasten, nuorten ja perheiden elämänhallinnan vahvistaminen. Perhepalveluverkoston asiakkaina ovat kaikki lasten, nuorten ja perheiden palvelujen asiakkaat. Kysymykseen erityisiä toimenpiteitä (tukeminen, puuttuminen, ennaltaehkäisy) kohdistuneista perheistä on mahdotonta vastata, sillä kaikki ns. peruspalvelut kuten varhaiskasvatus ja nuorisopalvelut ovat ennaltaehkäisevää ja näin ollen kaikkien palveluiden perheet ovat ns. erityisten toimenpiteiden kohteena. Toisaalta taas haastavaksi perheiden tilastoinnin tekee se, että moni perhe on monen eri palvelun kohteena, joten perheitä ei voida laskea ja tilastoida tietyn palvelun käyttäjäksi. Yksittäisten palvelujen kohteena olevien perheiden määrää sen sijaan voidaan laskea, tilastoida ja vuositasolla vertailla, esim. perheohjauksen perheet, lastensuojelun asiakasperheet, erityisen tuen oppilaat koulussa yms. Mutta nämä määrät eivät kerro verkostomaisen toimintatavan vaikuttavuudesta tai hyödystä suhteessa perheen tilanteeseen tässä hetkessä. Esim. voidaan ajatella, että mitä enemmän perheitä meillä on perheohjauksen asiakkaina, sitä paremmin ennaltaehkäisy toimii ja pitkällä tähtäimellä kustannusvaikuttavuutta syntyy varmasti. Perhepalveluverkosto on vuosina 2014-2017 verkoston yhteisenä työnä ja toimintana kehittänyt alla lueteltuja käytäntöjä ja toimintamalleja tukemaan lapsiperheitä sekä tehostamaan verkoston yhteistä työtä ja tavoitteellista toimintaa. Kaikki alla lueteltuina olevat käytännöt ja toimintamallit edistävät koko perhepalveluverkoston tehokasta ja joustavaa yhteistyötä. Vakiintuneet verkoston kehittämät käytännöt (suluissa vuosi, jolloin kyseinen käytäntö on kehitetty) - Agenttiryhmä (2016): =miniverkosto, edustajat kaikista lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimivista tahoista, myös kolmannen sektorin edustus agenttiryhmän tarkoituksena on tuoda perhepalveluverkoston toimintaan näkökulmia ja osaamista kentältä. Agentti toimii linkkinä perhepalveluverkoston ohjausryhmän ja oman työyksikkönsä välillä sekä tekee yhteistyötä uusien verkoston toimintamallien toteuttamiseksi ja kehittämiseksi sekä ohjausryhmän että muiden agenttien kanssa. Agenttiryhmä on mukana verkoston yhteisten tapaamisten ja koulutusten suunnittelussa. - Verkostoiltapäivät (2014) =kaikkien lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimivien yhteinen tapaaminen. Iltapäivien sisällöt ja aiheet suunnitellaan verkoston toiveiden mukaisesti. Iltapäivät pitävät sisällään mm. luentoja, ryhmätöitä, paneelikeskusteluja, toiminnallista verkostoitumista ja tutustumista. - Ohjausryhmä (2014) =poikkihallinnollinen ohjausryhmä kokoontuu viikoittain säännöllisesti, valmistelee, johtaa ja koordinoi koko verkoston yhteisiä asioita (prosessikuvaus)

10 - Tiedotteet ja kyselyt verkostolle (2014): säännöllinen tiedottaminen verkoston tapahtumista, uusista palveluista, koulutuksista yms. + säännölliset kyselyt verkostolle kehittämisnäkökulma huomioiden - Yhtenäistetyt nettisivut (2015): Sastamalan kaupungin, Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä kolmannen sektorin palveluille tehtiin yhdet yhtenäiset nettisivut lasten nuorten ja perheiden palveluille yhdessä kokemusasiantuntijoiden kanssa: www.perhepalvelut.sastamala.fi, Kehitettyjä toimintamalleja - Vaikuttavan verkostopalaverin kehittäminen verkostokyselyn avulla (kooste sovituista asioista lomake & ratkaisukeskeisen palaverin lomake ammattilaisverkoston käyttöön) - Päihdemalli Roti (ehkäisevä ja vaikuttava päihdemalli) - Kolmen koon toimintamalli (kopinotto, konsultaatio, kokonaisvastuu + prosessikuvaus) - Rinnallakulkija (tukihenkilö lapsiperheen vanhemmalle) malli (koulutus ja jatkuva toiminta) yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa - Nepsy-työn kehittäminen (luennot, välinelainaamo, vertaistukiryhmä, konsultaatiokahvilat, konsultaatiokäynnit, ryhmävalmennus) - Nuorten mielenterveys-tukitapaamiset ammattilaisille - Yläkoulun tukiluokka - Koululaisten kesätoiminnan pilotointi - Sosiaali- ja terveysalojen järjestöjen järjestämä kesäleiri - Sote-järjestöjen kokoontumiset Esimerkkinä uuden toimintamallin kustannussäästö: tukiluokan perustaminen Tukiluokan tavoitteena on järjestää opetus erittäin haastaville perusopetuksen oppilaalle Sastamalassa maksimissaan 5 oppilaan ryhmässä. Ryhmässä toimii kolme aikuista: erityisluokanopettaja, mielenterveyshoitaja sekä koulunkäyntiavustaja. Henkilöstökulut vuodessa ovat noin 120 000 euroa. Yhden sairaalakoulusijoituksen kustannus vuositasolla ilman kuljetuksia on noin 150 000 euroa (sisältää opetuksen ja hoidon osastolla). Tukiluokan viiden oppilaan vuosikustannus sairaalakoulussa on siten 650 000 euroa.