TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIO 2018

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2018-2020 TALOUSARVIO 2018 7.11.2017 SSKKY Hallitus xxx 29.11.2017 SSKKY Valtuusto xx

2 (42) Sisällysluettelo 1. Kuntayhtymän yleiset tavoitteet... 4 2. Kuntayhtymän strategia vuoteen 2019 strategiaosa... 5 2.1 Kuntayhtymän visio ja missio... 5 2.2 Strategian mukaiset mittarit ja tavoitteet... 7 2.3 Strategian painopistealueet ja niihin liittyvät tavoitteet... 7 2.4 Operatiiviset tavoitteet... 8 3. Arvot... 10 4. Talousarvion rakenne... 11 4.1 Strategiaosa... 11 4.2 Käyttötalousosa... 11 4.3 Tuloslaskelmaosa... 11 4.4 Investointiosa... 12 4.5 Rahoitusosa... 12 5. Koulutuskuntayhtymän konserni... 13 5.1 Konsernirakenne... 13 5.2 Konsernille asetettavat tavoitteet... 13 6. Kuntayhtymän talous ja riskien hallinta... 14 6.1 Rahoitusjärjestelmä... 14 6.2 Toiminta- ja taloussuunnitelman laadinnan periaatteet... 16 6.2.1 Yleiset periaatteet... 16 6.2.2 Rahoitus... 17 6.3 Rahoitusnäkymät taloussuunnitelmakaudelle... 18 6.4 Riskit ja niiden hallinta... 18 7. Salon seudun koulutus oy... 20 8. Käyttötalous... 21 8.1 Salon seudun ammattiopisto... 21 8.2 Koulutuksen järjestämispalvelut... 24 9. Tuloslaskelmaosa... 27 10. Investointiosa... 29 10.1 Investoinnit kiinteä omaisuus... 30 10.2 Investoinnit irtain omaisuus... 30 10.3 Sitovuus... 31 11. Rahoitusosa... 31 11.1 Vieras pääoma... 32 11.2 Sitovuus ja seuranta... 33 12. Yhteenveto keskeisistä tulo- ja menoeristä, sitovista eristä sekä seuranta... 34 13. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma... 36

3 (42) 13.1 Johdanto... 36 13.2 Henkilöstön määrä ja rakenne... 36 13.3 Periaatteet erilaisten työsuhdemuotojen käytöstä... 38 13.4 Työkyky ja työmarkkinakelpoisuus... 39 13.5 Ammatillinen osaaminen... 40 13.5.1 Arvio osaamistarpeista... 40 13.5.2 Ammatillisen osaamisen kehittäminen... 41 13.6 Suunnitelmien toteutumisen seuranta... 42

4 (42) 1. Kuntayhtymän yleiset tavoitteet 2018 on Salon seudun koulutuskuntayhtymän kuudeskymmenes toimintavuosi. Sitä vietetään erityisesti ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanon merkeissä, mutta myös asiaan kuuluvasti merkkivuotta juhlistaen. Ammatillisen koulutuksen historian suurimmat muutokset toteutuvat talousarviovuoden 2018 alussa. Silloin tulevat voimaan uusi laki ammatillisesta koulutuksesta, laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta sekä iso joukko ammatillista koulutusta koskevia ja sen toimintaa ohjaavia asetuksia. Niiden seurauksena nuorten ja aikuisten ammatillinen koulutus yhdistyvät myös lainsäädännöllisesti, erilaisten ammatillisten tutkintojen määrä vähenee huomattavasti ja rahoitusjärjestelmä muuttuu. Tämän lisäksi ammatillisen koulutuksen rahoitukseen tehdyt leikkaukset toteutuvat täysimääräisinä koulutuksen järjestäjien toiminnassa. Salon seutukunnan työllisyystilanne jatkuu haasteellisena, vaikka työllisyystilanne onkin hieman parantunut vuoden takaisesta. Tarve niin ammatilliselle perus- kuin lisäkoulutuksellekin on suuri. Elinkeinorakenteen ja yhteiskunnan muutosten johdosta koulutuspaikkoja uudelleensuunnataan sellaisille koulutusaloille, ja koulutusten sisältöä kehitetään niin, että valmistuvien opiskelijoiden työllistymismahdollisuudet ovat mahdollisimman korkeat. Tosin koulutusmäärät tulevat väistämättä pienenemään, kun ammatillisen koulutuksen valtionosuusrahoituksen lisäksi osaamisohjelmien valtionavustukset ja alueelle suunnatun työvoimakoulutuksen rahoitus laskevat. Erityinen opetukseen liittyvä haaste on ammatillisille koulutukselle keskeisen työpaikoilla tapahtuvan oppimisen lisääntyminen. Elinkeinoelämän ja julkishallinnon vaikeasta tloudellinen tilanne vaikeuttaa paikkojen löytämistä. Kuntayhtymä on onnistunut käynnissä olevien muutosten ennakoinnissa erinomaisesti. Muutoksia tukevia toimenpiteitä on tehty jo vuodesta 2009, jolloin käynnistettiin määrätietoinen toimitilojen kehittämisohjelma. Se saavuttaa päämääränsä talousarviovuoden kuluessa, jolloin toiminta on pystytty keskittämään Taitajankadulle, Hyvoninkadulle ja Peppursuon harjoitusalueelle. Viimeisenä toimenpiteenä tapahtuu Mariankadun kiinteistöstä ja viimeisestä opetuskäytössä olevasta vuokratilastaluopuminen. Mariankatu 20 pyritään myymään vuoden loppuun mennessä. Myös muu kustannusrakenne on sopeutettu reformin vaatimusten ja pienenevän tulopohjan mukaisesti. Valitettavasti se on johtanut henkilökunnan määrän merkittävään pienemiseen. Lisävähennyksille ei tosin näyttäisi olevan tarvetta. Rakenteellisten muutosten lisäksi opetuksen toteuttamisen kehittämiseen on panostettu. Opetustarjottimet, uudet opetusmenetelmät, digitaalisen oppimisen lisäys ja simulaattorit ovat esimerkkejä käynnissä olevasta muutoksesta. Tämä kehitys- ja muutostyö jatkuu myös vuonna 2018. Syksyllä 2015 hyväksyttyä strategiaa toteutetaan suunnitelmien mukaisesti ottaen huomioon toimintaympäristön erittäin nopeat muutokset ja niiden vaikutukset niin

5 (42) kuntayhtymän tavoitteisiin kuin toimintamahdollisuuksiinkin. Strategian rungon muodostavat kolme painopistealuetta: pedagogiset ratkaisut, ammattiylpeys sekä palveluiden toteuttaminen. Pääpaino on edelleen opetuksen ja oppimisympäristöjen sekä laadun kehittämisessä. On kuitenkin selvää, että nopeasti muuttuva toimintaympäristö edellyttää toiminnan jatkuvaa kehittämistä ennakointitiedon perusteella. Niinpä kuntayhtymän strategian uudistaminen käynnistyykin heti keväällä. Kuntayhtymän suurimmat riskit liittyvät edelleenkin tulevaisuuden epävarmuustekijöihin, joista merkittävimpiä ovat rahoituksen ja opiskelijamäärän kehitys. Erityisesti epävarmuus rahoituksen jatkuvuuden ja ennustettavuuden kasvaa, kun kustannusperusteisuudesta luovutaan ja siirrytään talousarvioperusteiseen ja suhteelliseen kokonaisrahoitusmalliin. Epävarmuuden ja niitä seuraavien epäjatkuvuustekijöiden hallitsemiseksi seurataan muutosten valmistelua tarkoin ja myötävaikutetaan mahdollisuuksien mukaan muutoksen suuntaan. Lisäksi operatiivisia riskejä hallitaan kuntayhtymän riskisuunnitelman mukaisesti. Myös kuntalain uudistuneiden vaatimusten edellyttämiä toimenpiteitä toteutetaan vaaditusti. Esimerkkinä tästä on osallistuminen yhdessä omistajakuntien Paimio ja Salo kanssa Kuntaliiton hallinnoimaan OMA-projektiin. Sen tavoitteena on selkeyttää ammatillisen koulutuksen kuntayhtymien omistajaohjausta. Yhteistyöhön myös muiden sidosryhmien kanssa kiinnitetään erityistä huomiota. 2. Kuntayhtymän strategia vuoteen 2019 strategiaosa Strategia määrittelee suunnittelukauden keskeisimmät kehittämistoimenpiteet. Koska kuntayhtymän toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti, vahvistetaan yksityiskohtaiset toimenpiteiden toteutussuunnitelmat ja tavoitteet erikseen kunakin talousarviovuonna toiminta- ja taloussuunnitelman strategiaosassa. Samassa yhteydessä kuntayhtymän hallitus ja valtuusto seuraavat strategisten tavoitteiden toteutumista ja käsittelevät mahdolliset strategian täydennykset ja muutokset. Toimintaympäristön muutosten johdosta strategia kaipaa pikaista uudistamista. Tämä työ alkaa heti keväällä 2018. 2.1 Kuntayhtymän visio ja missio Salon seudun koulutuskuntayhtymän missio eli perustehtävä on: Osaamista työelämän tarpeisiin Missio kuvastaa toteutettavan koulutuksen työelämävastaavuutta ottaen huomioon elinkeino- ja työelämään vaikuttavat toimintaympäristön muutokset. Kuntayhtymän visio

6 (42) Kuntayhtymän missiota toteutetaan siten, että toiminnan tuloksellisuus ja vaikuttavuus kasvavat määritellyn vision, eli strategisen tahtotilan, mukaisesti. Visio kuvastaa kuntayhtymän keskeisiä tavoitteita, joiden on tarkoitus toteutua vuoteen 2020 mennessä. Kaksiosainen visio on määritelty seuraavasti: 1. Olemme Suomen paras ammatillisen koulutuksen järjestäjä 2. Olemme Varsinais-Suomen paras työpaikka Suomen paras ammatillisen koulutuksen järjestäjä tarkoittaa: Valmistuneilla opiskelijoilla on työelämän vaatima osaamistaso. Henkilökunta on huippuosaajia: asenne työntekoon on innostunut; oman osaamisen ja työn kehittämiseen panostetaan; opettajien osaaminen vastaa työelämän tarpeita. Opetuksen sisältö vastaa työelämän tarpeita. Opetusvälineet ovat ajanmukaiset vastaavat työelämässä käytössä olevia välineitä. Olemme kaikki sitoutuneita omaan työhömme. Jokainen meistä kantaa vastuun siitä, että olemme ammatillisesti ajan tasalla. SSKKY olemme me kaikki yhdessä. Löydämme uusia innovatiivisia tapoja yhdistellä eri alojen tutkinnonosia, millä vastataan työelämän monipuolisiin ja muuttuviin tarpeisiin. Olemme askeleen edellä muita, eli pystymme visioimaan koulutusaloilla tulevaisuuden työelämän tarpeita. Työelämäyhteistyötä kehitetään aktiivisesti jaostojen työskentelyn, työssäoppimisen resursoinnin sekä opettajien työelämäjaksojen ja työelämän oppilaitosjaksojen kautta. Paras työpaikka: On tasapuolinen, oikeudenmukainen, kaikkien työtä arvostava, avoin ja joustava. Luottaa työntekijöihin ja jakaa heille vastuuta, tehtävänkuvat ovat selkeitä, työkuorma on tasapuolinen, noudattaa yhteisiä sääntöjä ja ohjeita noudattava ja jakaa tietoa. On me-henkinen, on hienoa olla meillä töissä, työilmapiiriltään hyvä, kannustava, työntekijöistä ja heidän hyvinvoinnistaan huolehtiva. On viihtyisä, työympäristöltään ergonominen ja oppimisympäristöiltään joustava. Jakaa kiitoksia, antaa ja vastaanottaa palautetta, on ilmapiiriltään positiivinen. Antaa mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhön, kuuntelee näkemyksiä ja mielipiteitä. Luo mahdollisuuksia kehittämistyöhön, ammattitaidon kehittämiseen ja ylläpitämiseen sekä tarjoaa henkilöstön työelämäjaksoja.

7 (42) Kohdentaa resurssit oikein, varmistaa työn jatkuvuuden, antaa varmuutta tulevasta, mahdollistaa henkilöstön liikkuvuuden ja liikuteltavuuden kuntayhtymän sisällä. Luo järjestelmiä, jotka tukevat perustehtävää. Ennakoi alueen koulutustarvetta. 2.2 Strategian mukaiset mittarit ja tavoitteet Kuntayhtymän strategian toteutumista seurataan kolmen keskeisen mittarin kautta. Mittarien tavoitearvot asetetaan vuosittain talousarvion sekä talous- ja toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä. Mittarien tavoitearvot on esitetty kuntayhtymän tuloskortissa. Mittareista on poistettu OPH:n toteuttama tuloksellisuusmittaus, koska sitä ei toteuteta enää vuonna 2018. Mittari Seloste Tavoite 2018 Käyttöaste Opiskelijavuositavoite yli 2050 Toimintakate % Kuntayhtymän toimintakateprosentti vähintään 6,0% Työtyytyväisyys Henkilökunnalle tehtävä kysely yli 3,5 Taulukko 1: Strategiset mittarit 2.3 Strategian painopistealueet ja niihin liittyvät tavoitteet Strategian painopistealueet ovat pedagogiset ratkaisut, ammattiylpeys sekä palveluiden toteuttaminen. Kaikille kolmelle alueelle on suunniteltu toimenpiteitä, joille on asetettu tavoitteet sekä mittarit, joilla tavoitteiden toteutumista seurataan. Kuntayhtymätason tavoitteet on edelleen jaettu toteutettaviksi kokonaisuuksiksi niin ammattiopistossa kuin koulutuksen järjestämispalveluissakin. Nämä jaetaan edelleen tulosyksikkötason tavoitteiksi, joista ne muokataan kullekin asiaan vaikuttavalle työntekijälle henkilökohtaisiksi tehtäviksi.

8 (42) Taulukko 2: Strategiset tavoitteet 2.4 Operatiiviset tavoitteet Kuntayhtymän päivittäisen toiminnan ensisijainen tavoite on varmistaa opiskelijoiden osaaminen ja mahdollistaa heidän sijoittumisensa joustavasti työmarkkinoille. Se edellyttää, että toiminta vastaa niitä vaatimuksia, joita opetus- ja kulttuuriministeriö on ammatilliselle koulutukselle asettanut samoin kuin muiden koulutusasiakkaiden ja rahoittajien odotuksia. Erityisesti kiinnitetään huomiota opintojen edistymiseen ja loppuunsaattamiseen sekä keskeyttämisasteen pienentämiseen.

9 (42) Odotusten ja vaatimusten toteutumista seurataan kuntayhtymän tuloskorttiin kootun mittariston perusteella, jotka on määritelty strategisten painopistealueiden mukaan: SSKKY tuloskortti 2018-2020 STRATEGINEN PAINOPISTE INDIKAATTORI Tutkintojen suorittaminen 2018 2019 2020 MITTARI Tavoite Tavoite Tavoite Suoritettujen tutkintojen määrä (vähintään) 870 870 870 Tutkintojen määrä / ko. vuonna opiskelun lopettaneet (vähintään) 70 % 70 % 70 % Tutkinnon osien suorittaminen Valtionosuusrahoitteinen koulutus suoritetut tutkinnon osat (vähintään kpl) 8000 8200 8200 Pedagogiset ratkaisut Eroaminen Opiskelijapalaute Koulutuksen ennen tutkinnon suorittamista lopettaneiden osuus kaikista opiskelijoista (ei työhön tai muuhun koulutukseen tms. siirtyneitä tai väliaikaisia keskeytyksiä - enintään) Tulossa valtakunnallinen mittari 9 % 8 % 8 % Otetaan käyttöön myöhemmin Otetaan käyttöön myöhemmin Otetaan käyttöön myöhemmin Työelämäpalaute Opiskelijoiden työllistyminen Jatko-opintoihin hakeneet Tulossa valtakunnallinen mittari Tulossa valtakunnallinen mittari Koulutuksen päättymisen jälkeen korkeaasteelle hakeneet opiskelijat (vähintään) Otetaan käyttöön myöhemmin Otetaan käyttöön myöhemmin Otetaan käyttöön myöhemmin Otetaan käyttöön myöhemmin Otetaan käyttöön myöhemmin Otetaan käyttöön myöhemmin 15 % 15 % 15 % Tilojen käyttöaste Teorialuokat + harjoitustilat koulupäivinä klo 8-15 (vähintään) 75 % 75 % 75 % Palveluiden tuottaminen Tilakustannukset Hanketoiminta Nettokustannukset sisältäen laitos- ja kiinteistöhuolto, lämpö, sähkö, korjaus, poistot ja rahoituskulut (enintään /m 2 /kk) Hankkeiden omarahoitusosuus hankkeiden kustannuksista (enintään) 8,80 9,60 9,60 21 % 21 % 21 % Ammattiylpeys Opetustoiminnan kustannukset Hakeutuminen koulutukseen Henkilöstön tyytyväisyys Toimintakate (vähintään) 31,0 % 30,9 % 30,7 % KJP:n osuus kuntayhtymän toimintakuluista (enintään) 28,6 % 28,0 % 27,5 % Aloittavien opiskelijoiden määrä (vähintään) 800 800 800 Opiskelijavuodet (vähintään) 2050 2050 2050 Opiskelijavirtauma (indikaattori) Henkilöstökysely. Asteikko 1..5. (vähintään) 3,5 3,5 3,5 Henkilöstön kehittäminen Oman osaamisen kehittämiseen osallistuneiden osuus kaikista työntekijöistä 100 % 100 % 100 % Taulukko 3: Kuntayhtymän tuloskortti

10 (42) 3. Arvot Kuntayhtymän arvot ovat periaatteita, jotka ohjaavat niin luottamushenkilöiden kuin työntekijöidenkin valintoja, päätöksentekoa ja päivittäisten tehtävien hoitamista. Arvojen tehtävä on helpottaa koko organisaation yhteistoimintaa ja auttaa ymmärtämään, millaisia asioita pidetään tärkeänä ja mihin kuntayhtymän johtaminen ja siihen liittyvä päätöksenteko perustuu. Salon seudun koulutuskuntayhtymän arvot ovat: UUSIUTUMISKYKY Koulutuskuntayhtymälle uusiutumiskyky tarkoittaa jatkuvaa toiminnan parantamista. Toimintaympäristön muutosten analysoinnin ja asiakasodotusten selvittämisen avulla tulosalueet pystyvät suuntaamaan toimintansa oikein ja osaavat panostaa oikeanlaiseen henkilöstön osaamiseen ja kehittämiseen. Parantamisen tuloksena tulosalueiden toiminta ja henkilöstön kehittäminen saavuttavat koulutuskuntayhtymän strategiset tavoitteet. TULOKSELLISUUS Tuloksellisuus on koulutuskuntayhtymän vaikutusalueen elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn lisäämistä. Koulutuskuntayhtymä toimii taloudellisesti aiheuttamatta kustannuksia jäsenkunnilleen. Tuloksellinen toiminta mahdollistaa asiakkaiden omien tavoitteiden saavuttamisen ja henkilöstön jatkuvan kehittämisen. YKSILÖLLISYYS Koulutuskuntayhtymä arvostaa asiakkaitaan yksilöinä ja edistää sekä opiskelijoiden että yhteistyöorganisaatioiden kilpailukykyä asiantuntemuksensa avulla. Yhteistoiminnallinen työyhteisö antaa henkilöstölle mahdollisuudet oman osaamisen hyödyntämiseen. Erilaisuus hyväksytään ja se hyödynnetään. VASTUULLISUUS Koulutuskuntayhtymä toimii asiakkaiden odotusten mukaisesti ja pitää heille antamansa lupaukset. Asiakkaan tehtävä on omalla toiminnallaan edesauttaa tavoitteiden saavuttamista. Työnantaja luo mahdollisuudet henkilöstön ammattitaidon ja työkyvyn ylläpitämiseksi ja huolehtii kilpailukykyisestä palkkauksesta. Vastuullinen toiminta edellyttää avoimuutta, arvostusta ja yhteistoiminnallisuutta työyhteisöltä sekä aktiivista yhteistyötä ympäröivän yhteiskunnan kanssa.

11 (42) 4. Talousarvion rakenne Koulutuskuntayhtymän talousarvio koostuu strategia-, käyttötalous-, tuloslaskelma- sekä investointi- ja rahoitusosasta. 4.1 Strategiaosa Strategiaosassa määritellään suunnittelukauden keskeisimmät kehittämistoimenpiteet. Kuntayhtymän strategian toteutumista seurataan kolmen keskeisen mittarin kautta. Mittarien tavoitearvot asetetaan vuosittain talousarvion sekä talous- ja toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä. Lisäksi tässä osiossa esitetään operatiiviset tavoitteet, joita seurataan kuntayhtymän tuloskorttiin kootun mittariston perusteella. Kuntayhtymän valtuusto ja hallitus seuraavat strategisten tavoitteiden toteutumista, ja käsittelevät toimintaympäristöstä mahdollisesti aiheutuvat strategian täydennykset ja muutokset. 4.2 Käyttötalousosa Käyttötalousosan avulla ohjataan koulutuskuntayhtymän toimintaa. Käyttötalousosassa on tulosalueittain merkitty kunkin tulosalueen tilivelvollinen viranhaltija. Valtuusto asettaa käyttötalousosassa tulosalueiden nettomuotoiset tulostavoitteet. 4.3 Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosassa osoitetaan koulutuskuntayhtymän tasolla, kuinka tilikauden tulorahoitus riittää kattamaan toiminta- ja rahoitusmenot sekä suunnitelman mukaiset poistot. Suunnitelmapoistot on tehty valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Tuloslaskelmaosa sisältää koulutuskuntayhtymän sisäiset tulot ja menot. Tuloslaskelmaosan välituloksina esitetään toimintakate ja vuosikate. Tulosbudjetin lisäksi esitetään taloudellisen tuloksen muodostamiseen liittyvät tavoitteet ja niiden toteutumista mittaavien tunnuslukujen tavoitearvot. Nämä tunnusluvut ovat toimintakateprosentti, vuosikatteen osuus poistoista sekä kertynyt yli-/alijäämä. Tuloslaskelmaosassa budjetoidaan myös ne tilinpäätöserät, joiden toteutuminen on arvioitavissa talousarviota laadittaessa. Koulutuskuntayhtymässä tällaisia eriä ovat investointivarauksen purkaminen ja siihen liittyvä poistoeron muodostaminen koskien talousarviovuonna toteuttavaa kiinteistöinvestointihanketta sekä aiemmin toteutuneisiin investointeihin liittyvä poistoeron purkaminen. Nämä erät eivät ole määrärahoja.

12 (42) 4.4 Investointiosa Investointiosan avulla ohjataan kuntayhtymän investointeja. Investointiosa sisältää suunnittelukauden vuosille jaksotetut investointisuunnitelmat ja määrärahatarpeet kuntayhtymän tasolla kiinteän ja irtaimen omaisuuden osalta. Investointien hankintamenot on budjetoitu arvonlisäverottomin hinnoin. Kiinteän omaisuuden hankekohtaisissa tavoitteissa on selvitetty, onko kyseessä uudis-, laajennus- vai korvausinvestoinnista. Hallitus päättää irtaimen omaisuuden investointimäärärahojen kohdentamisesta yksittäisille hankkeille, ja niiden jaksottamisesta talousarviovuonna. Rakennusten osalta investointiosassa esitetään investoinnin kohdistuessa kahdelle tai useammalle suunnitteluvuodelle investointihankkeen kokonaiskustannusarvio ja sen jaksotus suunnitteluvuosille. Hallituksella on toimivaltuus tarkistaa investointikohteen hankintamenon jaksottamista suunnitelmakaudella kokonaiskustannusarvion rajoissa. Investointihankintojen lisäksi tässä osiossa esitetään merkittävät talousarviovuoden aikana myytävät kiinteän ja irtaimen omaisuuden erät. 4.5 Rahoitusosa Rahoitusosassa esitetään toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirrat vähennyslaskukaavan muodossa. Välisummana esitetään Toiminnan ja investointien rahavirta. Välisumman ollessa positiivinen investoinnit on pystytty rahoittamaan kokonaisuudessaan tulorahoituksella, investointien rahoitusosuuksilla ja/tai omaisuuden myynnillä. Jos välisumma on negatiivinen, välisumma osoittaa sen määrän, joka on rahoitettava kassavaroilla tai pääomarahoituksella. Toiminnan ja investointien rahavirran sekä rahoituksen rahavirran yhteen laskettu määrä osoittaa budjetoitujen rahavirtojen kokonaisvaikutuksen kuntayhtymän maksuvalmiuteen. Tilinpäätöksen rahoituslaskelmaan verrattuna talousarvion rahoitusosa on suppeampi, koska siinä ei esitetä muut maksuvalmiuden muutokset erää, jota ei voida käytännössä budjetoida etukäteen sen luonteen vuoksi esimerkiksi vaihto-omaisuuden ja saamisten muutokset sekä korottomien velkojen muutokset. Rahoitusosan yhteydessä esitetään myös toiminnan rahoitusta koskevat tavoitteet ja niiden toteutumista mittaavien tunnuslukujen tavoitearvot. Nämä tunnusluvut ovat lainanhoitokate ja kassan riittävyys.

13 (42) 5. Koulutuskuntayhtymän konserni 5.1 Konsernirakenne Koulutuskuntayhtymän konserniin kuuluvat Salon seudun koulutuskuntayhtymä emoyhteisönä ja sen 100 % omistama Salon seudun koulutus oy. Koulutuskuntayhtymä vastaa lakisääteisen toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestämisestä opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän koulutuksen järjestämisluvan mukaisesti, omistajaohjauksesta, hallinto- ja tukipalveluista sekä tilapalveluista. Koulutus oy:n tehtävänä on tuottaa ei lakisääteistä koulutusta, jossa toimitaan kilpailuilla markkinoilla. Koulutuskuntayhtymän konsernin yhteisinä tukipalveluina toteutetaan talous-, hallinto- ja tietohallintopalvelut, henkilöstöhallinto sekä sisäinen tarkastus. 5.2 Konsernille asetettavat tavoitteet Koko konsernille asetettavat taloudelliset tavoitteet on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4: Kuntayhtymäkonsernille asetettavat tavoitteet

14 (42) 6. Kuntayhtymän talous ja riskien hallinta Kuntayhtymän organisaatiorakenne on esitetty alla olevassa kuviossa 1. Kuvio 1: Salon seudun kulutuskuntayhtymän organisaatio 6.1 Rahoitusjärjestelmä Vuoden 2018 alussa voimaan astuvan ammatillisen koulutuksen uuden rahoituslain myötä rahoituksen perusteet tulevat muuttumaan olennaisesti nykyisistä valtionosuusrahoituksen (yksikköhintarahoitus) perusteista. Ammatillisen koulutuksen rahoituksen perusteena otettaville suoritteille ei enää aseteta etukäteen kiinteää hintaa, vaan koulutuksen järjestäjälle myönnettävä rahoitus vastaa koulutuksen järjestäjän suoritteiden suhteellista osuutta kaikkien koulutuksen järjestäjien suoritteista. Lisäksi ammatilliseen koulutukseen kohdennettava määräraha muuttuu valtion talousarvioperusteiseksi, ja rahoituksen määräytymisestä toteutuneiden kustannusten perusteella luovutaan kaikilta osin. Rahoituksessa otetaan käyttöön yliopistoissa ja ammikorkeakouluissa käytössä olevaa mallia vastaava menettely. Rahoituksen uudistamisella lisätään vaikuttavuuden ja tehokkuuden painoarvoa. Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistetaan yhdeksi kokonaisuudeksi yhdistämällä nykyiset ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä oppisopimuskoulutuksen rahoitusjärjestelmät. Rahoitukseen sisällytetään myös tutkintotavoitteisen työvoimakoulutuksen rahoitus sekä osa tutkintoon johtamattomasta työvoimakoulutuksen rahoituksesta. Rahoitus muodostuu neljästä peruselementistä, jotka ovat laskennallisesti määräytyvä perus-, suoritus-, vaikuttavuusrahoitus sekä erikseen opetus- ja kulttuuriministeriöstä haettava strategiarahoitus.

15 (42) Perusrahoitus perustuu koulutuksen järjestäjille myönnettäviin tavoitteellisiin opiskelijavuosiin ja järjestäjäkohtaiseen koulutusprofiiliin (painotetut opiskelijavuodet). Opiskelijavuosi on suorite, joka muodostuu 365 päivästä, joiden aikana opiskelija otetaan huomioon rahoituksen perusteena. Pääsäännön mukaan opiskelija otetaan huomioon opiskeluoikeuden alkamispäivästä lukien siihen päivään asti, kun opiskelijan opiskeluoikeus päättyy. Rahoituksen lainsäädännössä säädetään kuitenkin poikkeuksista, jolloin opiskelijaa ei oteta huomioon esimerkiksi opiskelijavuoteen kuuluviksi päiviksi ei lueta koulutuksen järjestäjän päättämää yhtäjaksoisesti vähintään neljää viikkoa kestävää lomajaksoa siltä osin kuin tämä ylittää neljä viikkoa. Koulutuksen järjestäjän tavoitteellinen opiskelijavuosi on vähintään ammatillisen tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluvassa ilmoitetun mukainen. Kuntayhtymän em. luvan mukainen opiskelijavuosimäärä on 1889. Tähän lukuun ei sisälly työvoimakoulutukseen kohdennettavat opiskelijavuodet, jotka OKM ilmoittaa kullekin varainhoitovuodelle erikseen tavoitteellisten opiskelijavuosipäätöksen yhteydessä. Suoritusrahoitus määräytyy suoritettujen tutkintojen ja tutkintojen osien perusteella. Vaikuttavuusrahoitus perustuu tutkinnon suorittaneiden työllistymiseen tai korkeakouluopintoihin tähtääviin jatko-opintoihin siirtymiseen sekä opiskelija- ja työelämäpalautteeseen. Rahoitukseen vaikuttavat tutkintojen sijoittuminen kustannusryhmiin, joita ovat viisi tutkintoon johtavan koulutuksen kustannusryhmää sekä Valma, Telma ja opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot ja muu ammatillinen koulutus -ryhmät. Lisäksi järjestäjän saamaan rahoitukseen vaikuttavat mm. järjestetyn koulutuksen tutkintotyyppi, erityisen tuen järjestäminen ja majoituksen järjestäminen. Alla olevassa kuviossa 2 on esitetty uusi ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä (lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö) Kuvio 2: Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä

16 (42) Rahoitusjärjestelmän käyttöönottoon liittyy viiden vuoden siirtymäsäännös eli ensimmäisen kerran rahoitus määrytyy yllä olevassa kuvassa esitetyllä tavalla varainhoitovuoden 2022 rahoitusta määriteltäessä. Taulukossa 5 on esitetty rahoituksen määräytymisen tietopohja siirtymäaikana (lähde: Opetushallitus). RAHOITUS (varainhoitovuosi) PERUS- RAHOITUS %OSUUS TIEDOT VUODELTA SUORITUS- RAHOITUS %OSUUS TIEDOT VUODELTA VAIKUTTAVUUSRAHOITUS %OSUUS (suluissa työllistyminen ja jatko-opintojen tarkasteltavat vuodet) MUUT HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT 2018 95 % 2016 5 % 2016 0 % 2019 95 % 2017 5 % 2017 0 % 2020 70 % 2018 20 % 2018 10 % (2016 tutkinnon suorittaneet / 2017 lopun tilanne 7,5 % + Tutkinnon osat suoritusrahoituksessa, työll.+jatkoopisk. + Erityisen tuen lisät 2,5 % suoriterahoituksessa, opiskelijapalaute + Vaikuttavuusrahoitus (=opiskelijapalaute) 2021 60 % 2019 30 % 2019 10 % (2017 tutkinnon suorittaneet / 2018 lopun tilanne 7,5,% / 2,5 % 2022 50 % 2020 35 % 2020 15 % (2018 tutkinnon suorittaneet / 2019 lopun tilanne 10 % / 2,5 % / 2,5 % + Tutkinnon osia suorittaneiden työllistyminen vaikuttavuusrahoituksessa +Työelämäpalaute vaikuttavuusrahoituksessa Taulukko 5: Rahoituksen tietopohja siirtymäaikana Rahoitus on yleiskatteellista eli rahoitus myönnetään ja maksetaan koulutuksen järjestäjälle, joka päättää rahoituksen käytöstä sen käyttötarkoituksen mukaisesti. 6.2 Toiminta- ja taloussuunnitelman laadinnan periaatteet 6.2.1 Yleiset periaatteet Valtuuston on kuntalain 110.1 :n mukaan hyväksyttävä kuntayhtymälle seuraavaksi vuodeksi talousarvio sekä otettava huomioon kuntayhtymän ja sen muodostaman konsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on myös hyväksyttävä taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarvio on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Kuntalain 110.3 :ssä säädetään, että taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan/kuntayhtymän taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan/kuntayhtymän tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Kuntalaki ei edellytä muodollista tulojen ja menojen tasapainottamista eli pyrkimystä nollatulokseen. Kuntayhtymässä ammatillisen koulutuksen reformin mukainen merkittävä rahoituksen lasku aiheuttaa suunnitelmakaudella 2018 2019 alijäämiä, jotka katetaan taseeseen kertyneellä edellisten tilikausien ylijäämillä.

17 (42) Kuntayhtymän talousarvion laadinnassa on noudatettu Valtiovarainministeriön Kuntatieto-ohjelmaan kuuluvaa JHS 199 Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio ja - suunnitelma -suositusta, joka on hyväksytty 26.10.2016. Suositus on voimassa toistaiseksi. Talousarvioesitykset on koottu tulosalueittain arvioimalla tulokehitys ja toiminnasta aiheutuvat kustannukset sekä asettamalla toimintakatetavoitteet. Suunnittelukauden 2018-2020 sekä toiminnallisten että taloudellisten tavoitteiden asettamiseen on vaikuttanut kuntayhtymän stragiasta tulevien toimenpiteiden lisäksi keskeisesti valtion hallitusohjelman mukaisen ammatillisen koulutuksen reformin toiminnalliset ja taloudelliset toimenpiteet. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään sekä kuntayhtymän että sen konsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. 6.2.2 Rahoitus Perussopimuksen mukaisesti kuntayhtymän talousarvio on laadittu siten, että kuntayhtymä kattaa itse toimintansa aiheuttamat menot. Menot katetaan pääosin valtiolta saatavalta ammatillisen koulutuksen rahoituksella. Kuntayhtymän muita tuloja ovat mm. asiakastyö- ja vuokratulot sekä palveluiden myynti tytäryhtiölle. Investointimenot katetaan tulorahoituksella, kassavaroilla sekä tarvittaessa lainarahoituksella. Toimintakatetavoitteisiin on vaikuttanut kuntayhtymän nykyinen rahoitusasema ja arvio suunnittelukauden 2018-2020 investointimenoista sekä toimintaympäristöstä tulevat haasteet. Inflaation vaikutusta ei ole otettu huomioon, koska inflaatio on pysytellyt yhden prosentin tietämillä viime vuosina eikä sen odoteta olennaisesti muuttuvan. Henkilöstökuluihin on varattu 1,5 prosentin korotus palkkoihin. Suunnitelman mukaiset poistot on otettu huomioon valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Tarkasteltavana olevalla toiminta- ja taloussuunnitelmakaudella ammatillisen koulutuksen rahoituksessa vuosina 2018 ja 2019 perusrahoituksen osuus on 95 prosenttia ja suoritusrahoituksen osuus 5 prosenttia. Vaikuttavuusrahoitusta ei oteta lainkaan huomioon. Vuosien 2018 ja 2019 suoritusrahoitus määräytyy pelkästään suoritettujen tutkintojen ei tutkinnon osien - perusteella. Suoritusrahoitusta määriteltäessä painotusperusteena ei oteta myöskään huomioon erityisen tuen tai vaativan erityisten järjestämistä, koska tällaista tietoa ei ole vielä käytettävissä. Suunnitelmavuotena 2020 perusrahoituksen osuus on 70 prosenttia, suoritusrahoituksen osuus 20 prosenttia ja vaikuttavuusrahoituksen osuus 10 prosenttia. Vaikuttavuusrahoituksesta 7,5 prosenttia myönnetään koko tutkinnon suorittaneiden työllistymisen ja jatko-opintoihin siirtymisen perusteella, ja 2,5 prosenttia opiskelijapalautteen perusteella. otetaan huomioon opiskelijapalaute. Tutkinnon osia suorittaneiden työllistyminen tai jatko-opintoihin siirtyminen sekä työelämäpalaute otetaan käyttöön ensimmäisen kerran 2022 rahoituksessa. Rahoituksen perusteena käytettävät suoritetiedot pohjautuvat varainhoitovuotta kaksi vuotta aiemman vuoden tasoon eli vuoden 2018 rahoitukseen vaikuttaa 2016 suoritetiedot.

18 (42) Kuntayhtymän talousarviossa vuodelle 2018 valtionosuustulot on arvioitu pysyvän OKM:n myöntämän vuoden 2017 rahoituksen tasolla. Valtionavusten, joita myönnetään nuorten aikuisten osaamisohjelmaan vielä vuonna 2018, on arvioitu laskevan. Hankerahoituksen on arvioitu pysyvän vuoden 2017 tasolla. Uuden rahoituslainsäädännön myötä koulutuskuntayhtymässä resurssijohtamisen rooli korostuu aiempaa voimakkaammin. Kustannuspaikkojen tulosjohtaminen kohdentuu erityisesti saavutettaviin rahoituksen perusteena olevien suoritteiden saavuttamiseen: opiskelijavuodet, tutkinnot, tutkinnon osat, työllistyminen, jatkoopintoihin sijoittuminen sekä työelämä- ja opiskelijapalautteet. Tiedot vuoden 2018 suoritepäätöksistä on OKM:n mukaan tarkoitus antaa joulukuun ensimmäisellä viikolla (vko 49). Olennaisista muutoksista tullaan tarvittaessa esittämään valtuustolle talousarviomuutosehdotus. Hallintosäännön 24 :n mukaan muutos on olennainen, jos valtuustotasolla sitoviksi määritellyt tavoitteet muuttuvat yli viisi prosenttia (5%). 6.3 Rahoitusnäkymät taloussuunnitelmakaudelle Tulevaisuudessa koulutuksenjärjestäjän rahoitusta on aiempaa haasteellisempaa ennustaa, koska rahoitus perustuu valtion vuosittaisessa talouarviossa päätettyyn tasoon ja koska kaikkien koulutuksenjärjestäjien tuloksellisuus vaikuttaa suoritteiden tuottamaan tuloon. Lisäksi OKM:n 6.10.2017 muistiossa Ehdotus opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseksi ammatillisen koulutuksen rahoituksen laskentaperusteista todetaan, että kustannusryhmien kertoimia tulisi tarkistaa varainhoitovuodelle 2020, jolloin vaikuttavuusrahoitus otetaan käyttöön. Uudessa asetuksessa kustannusryhmien kertoimien määrittelyssä vuosille 2018 2019 on otettu huomioon, että vaikuttavuusrahoituksen osuus on nolla. Suunnitelmavuosina 2019-2020 rahoituksen arvioidaan pysyvän vuoden 2018 tasolla. 6.4 Riskit ja niiden hallinta Kuntayhtymän suurimmat riskit liittyvät tulevaisuuden epävarmuuteen. Rahoitusta ja toimintaa ohjaava lainsäädäntö on uudistettu, eikä etenkään muuttuvan rahoitusjärjestelmän yksityiskohtaisista vaikutuksista päivittäiseen toimintaan ole vielä tietoa. Tätä näkökulmaa ei ole tarkasteltu kuntayhtymän riskisuunnitelmassa, vaan asiaa hallitaan erillisin toimenpitein. Niin strategisten kuin operatiivistenkin riskien hallinta toteutetaan kuntayhtymän hallituksen määrittelemien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden sekä ohjeen mukaisesti. Operatiivisten riskien hallitsemiseksi on laadittu riskikartoitus, riskianalyysi ja riskisuunnitelma, jonka keskeinen sisältö on esitetty alla olevassa taulukossa. Riskit on järjestetty suuruusjärjestykseen, joka on saatu kertomalla riskin vakavuus sen toteutumisen todennäköisyydellä ja todennäköisyydellä, jolla riski toteutumisen uhka havaitaan ennen sen toteutumista. Asteikko on 1:stä 160:een. Erityiseen tarkkailuun on otettu ne riskit, joiden RPN on yli 64 tai joiden toteutuminen aiheuttaa henkilövahinkoja.

19 (42) Riskin kohde Riskin ilmenemismuoto Riskin toteutumisen seuraukset Vakavuus Henkilöriski Riskin syy / Riskin toteutumisen mekanismi Toteutuminen Riskin toteutumisen estävät tai riskin toteutumisen havaitsemista auttavat nykyisin käytössä olevat menetelmät Havaitseminen R P N Toimenpiteet Vastuuhenkilö Henkilö Henkilövahingot / tapaturmat Taloudelliset menetykset 4 x Vahingot, onnettomuudet 4 Perehdytys, ohjeet, turvakävelyt, työ ja sähköturvallisuuskartoitukset 6 96 Koneiden turvallisuusohjeet QR koodien taakse. Oppilashallinto järjestelmään tieto siitä, mihin koneisiin oppilaat ovat saaneet perehdytyksen. Jokaiselle koneelle nimetään vastuuhenkilö, joka vastaa perhedytyksestä koneen käyttön ja koneen kunnossapidosta. AMO: Pedagoginen johtaja KJP: kiinteistöpäällikkö Opetus Väkivallan uhka Lisää henkilöstön henkistä kuormittumista, työrauhan häiriintyminen 4 x Satunnainen 2 Turvallisuussuunnitelman noudattaminen, opintojen ohjaussuunnitelman toteuttaminen, järjestyssääntöjen noudattamisen valvominen 10 80 Koulutusta ihmisten kohtaamiseen, pedagogisen osaamisen lisäkoulutus, turvallisuuteen liittyvä koulutus, Henkilöstöpäällikkö perehdytys ja tiedon ylläpito. Varmistetaan, että menettelytapaohjeet ovat ajantasalla. Opetus Liikenne Opiskelijoiden ja opetushenkilökunnan turvallisuuden vaarantuminen 4 x Piittaamattomuus, sääntöjen noudattamatta jättäminen, 3 Liikenteenohjaus, nopeusrajoitukset, merkityt pysäköintialueet 6 72 Oman kaluston liikenneturvallisuudesta huolehtiminen. Ajokieltomerkit ajoharjoittelualueelle ja alueen rajaus ketjuilla. Autojen vastuuhenkilöt (nimetyt henkilöt). Pihaalueiden osalta kiinteistöpäällikkö. Henkilö Inhimilliset virheet Taloudelliset menetykset, henkilövahingot 4 x Välinpitämättömyys 3 Prosessikuvaukset 6 72 Ei ole menettelytapoja riskin pienetämiseksi. Prosessikuvausten yksinkertaistaminen ja selkeyttäminen. Laatukoordinaattori prosessikuvausten osalta Tilat Tilojen kosteuteen ja sisäilman laatuun liittyvät ongelmat Terveyshaitat 4 x Kiinteistön kuluminen 3 Saneeraus, uudisrakentaminen 4 48 Kuntotarkastussuunnitelman mukaiset tarkistukset vuosittain. Tarvittaessa korjauksia. Kiinteistöpäällikkö Tilat Tulipalot yms. Henkilövahingot, ympäristövahingot, toiminnan keskeytyminen, kustannukset 4 x 2 Pelastussuunnitelmat, turvakävelyt, hälytysjärjestelmät 6 48 Poistumisharjoitusten lisääminen Kiinteistöpäällikkö Omaisuus ja keskeytys Laiterikot Toiminnan keskeytyminen 4 x Huolimaton käsittely, puuttelliset huollot 2 Säännölliset huollot, käyttöohjeet, käytön opastus Oppimisympäristöjen vastuuhenkilöiden nimeäminen (1 päävastuullinen ja hänelle varahenkilö), laitteiden AMO: Rehtori, KJP: 6 48 huoltotoimenpiteet tehty ja kirjattu, Kiinteistöpäällikkö käytön opastukset tehty ja kirjattu. Laitteiden huolto ohjelmat päivitettävä. Omaisuus ja keskeytys Tulipalo Toiminnan keskeytyminen 4 x Sähkölaiteviat, varomaton tulenkäsittely, varomaton tulenarkojen materiaalien käsittely 2 Turvallisuuskoulutus, palovaroitin ja sammutusjärjestelmä (Hyvon) 6 48 Turvallisuussuunnitelman noudattaminen, tulityökorttikoulutuksen tarpeen selvittäminen ja koulutuksen Turvallisuuspäällikkö toteuttaminen, säännölliset pelastautumisharjoitukset käytössä Henkilö Työmatkat Tapaturmien vaarat 1 x Liikenneonnettomuudet 2 10 20 Ennakoivan ajon koulutusta. Tekniikan alojen koulutusalajohtaja Strateginen Omistajien tahtotilan muutokset Päätösvallan muutokset, kuntayhtymän purkaminen 4 OKM päätökset, kuntarakenteen muutokset 4 Koulutuksenjärjestäjien yhteistyö, lobbaus 6 96 Jatkuva tilannearviointi, koulutuksenjärjestäjien yhteistyö, lobbaus Kuntayhtymän johtaja, hallituksen jäsenet Talous Rahoitusjärjestelmän muutokset Tulojen väheneminen, käytettävissä olevien tulojen ennakoinnin vaikeutuminen 3 Aloituspaikkojen väheneminen, yksikköhintojen lasku, inflaatio 3 Seuranta, toiminnan tehostaminen 8 72 Vaihtoehtoisten suunnitelmien/skenaarioiden laatiminen, lobbaus, jatkuvaa toimintaa, mm Johtoryhmä strategian päivitys. Joustavat rakenteet opetukseen. Opetus Opiskelijareklamaatiot, keskeyttämiset, Opiskelijoiden opetushenkilöstön uudet monimuotoiste ongelmat, 4 osaamistarpeet, opettajien sosiaaliset taidot järjestyshäiriöt, moniammatillisen ohjauksen Vaikeat perhetilanteet, lamatyöttömyys, kulttuurierot, arvomaailman muutokset, lyhytjännitteisyys 3 Opiskelijahuolto, opsikelijavalinnat, pedagoginen koulutus, verkostoyhteistyö, hyvien käytäntöjen levittäminen 6 72 Opiskeluhuoltoon hyvinvointisuunnitelma. Opiskeluhuoltoryhmä Omaisuus ja keskeytys Vuotovahingot Toiminnan keskeytyminen 4 Puutteellinen valvonta >Työvirheet, kuluminen, huolimattomuus 2 Säännölliset kuntokartoitukset kiinteistölle, valvonta 8 64 Vuosikorjaussuunnitelma laadittu ja suunnitelman mukaiset korjaukset toteutettu Kiinteistöpäällikkö Henkilö Ongelmat johtamisessa Toiminnanohjauksen toimimattomuus 4 Ei dokumentoitua toiminnanohjausta > epäselvät roolit ja vastuut > toiminta ei ole tarkoituksenmukaista 4 Henkilöstökysely, asiakaspalautteet, opiskelijapalautteet, sisäiset 'auditoinnit' ja vertaisarvioinnit 4 64 Laatu ja ympäristökäsikirjan dokumentointi, toimintamallien ja prosessien käytön varmistaminen (arvioinnit/auditoinnit) Kuntayhtymän johtaja Taulukko 6: Kuntayhtymän riskisuunnitelman mukaiset keskeisimmät riskit ja niiden hallintakeinot

20 (42) 7. Salon seudun koulutus oy TA2018 TA2017 TP2016 LIIKEVAIHTO 1 195 1 723 375 Materiaalit ja palvelut Materiaalit -24-230 0 Ulkopuoliset palvelut -512-209 -242 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -313-695 0 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -26-5 -5 Liiketoiminnan muut kulut -254-379 -93 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 67 205 35 Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 VOITTO (TAPPIO) ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 67 205 35 VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 67 205 35 Välittömät verot -13-41 -7 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 53 164 28 Taulukko 7: Salon seudun koulutus oy:n tuloslaskelma (1000 ) Strategia Salon seudun koulutus oy toteuttaa konsernin talous- ja toimintasuunnitelmassa asetettuja strategisia, toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita. Toiminta-ajatus Yhtiön perustamisen taustalla on kuntalain 126 mukainen yhtiöittämisvelvoite. Osakeyhtiö tuottaa ei lakisääteisestä koulutusta kuten lupakortti- yms. koulutukset, jotka eivät ole tutkintoon johtavaa koulutusta. Osakeyhtiö myy myös toisille oppisopimuskeskuksille myytävää tietopuolista koulutusta. Toiminnan kuvaus Valtuuston päätöksen (27.11.2014, 23) mukaisesti Salon seudun koulutus oy:n toiminta on organisoitu osaksi kuntayhtymän ammattiopiston tulosaluetta. Koulutusten toteuttaminen ja tukipalvelut ostetaan koulutuskuntayhtymältä. Tukipalveluita ovat opintotoimisto-, opetuksen hallinto-, talous- ja henkilöstöhallinto- sekä tietotekniikka- ja arkistointipalvelut. Kuntayhtymä vuokraa myös osakeyhtiön tarvitsemat tilat laitoshuoltopalveluineen. Toiminnan painopistealueet 2018 Salon seudun koulutus Oy jatkaa toimintaa samoilla periaatteilla kuin vuonna 2017. Koulutuksen toteuttamisen lisäksi vuoden 2018 aikana selvitetään muita liiketoimintamahdollisuuksia.

21 (42) Toimintaympäristön keskeiset muutokset ja vaikutukset taloussuunnitelmakaudella Maahanmuuttajien kotouttamiskoulutuksen toteutuminen vuonna 2018 on talousarviota laadittaessa avoin. Sen osuus talousarvion mukaisesta liikevaihdosta on yli 20 %. Mikäli sopimusta ei synny, jää liikevaihto alle arvioidun. 8. Käyttötalous 8.1 Salon seudun ammattiopisto Vastuuhenkilö: Salon seudun ammattiopiston rehtori Kuvio 3: Salon seudun ammattiopiston organisaatio

22 (42) Takuulla parhaita tekijöitä Olemme asiakasta varten, vastuullinen, merkittävä uudistaja. Tulevana toimintavuotena keskitytään ammatillisen koulutuksen reformin vaatimusten toimeenpanoon. Vaikka muutoksiin onkin valmistauduttu jo usean vuoden ajan, on opetuksen suunnittelussa, rakenteissa ja toteuttamistavoissa vielä runsaasti tehtävää. Koulutuksen toteuttamisen osalta jatketaan rakenteellisten muutosten tekemistä siten, että ne mahdollistavat sekä nuorille että aikuisille opiskelijoille yksilöllisen etenemisen niin aikataulun kuin osaamisen hankkimisen osalta. Osaamisen arviointi perustuu työpaikoilla, todellisissa työtilanteissa tehtäviinnäyttöihin, mikä muuttaa erityisesti nuorten opiskelijoiden osaamisen arviointia. Aikaisempaa enemmän korostetaan jo hankitun osaamisen tunnistamista. Kaikille opiskelijoille laaditaan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS). Tämä edellyttää toimintatapaa, jolla varmistetaan, että jokaiselle opiskelijalle on heti opintojen alussa laadittu oma suunnitelma. Henkilökohtaistamisen onnistuminen vaatii vastuukouluttajan roolin vahvistumista, tutkinnon perusteiden vahvaa hallintaa sekä selkeää koulutuksen toteutuksen rakennetta, josta opiskelijalle voidaan poimia tarvittavat opintokokonaisuudet ja suunnitella tarkoituksenmukainen toteutusmenetelmä. Opiskelijoiden opintojen etenemisessä on suuria eroja, tämän vuoksi on kehitettävä uudenlaisia menetelmiä, jotka mahdollistavat nopean etenemisen ja toisaalta tukea tarvitsevat opiskelijat saavat riittävän tuen opinnoissa etenemiseksi. Ohjaus- ja opetusmenetelmien kehittäminen on entistä tärkeämpää; toteutustavat suunnitellaan yksilöille ei ryhmille. Samalla on kyettävä ottamaan huomioon erilaisten oppijoiden toisistaan poikkeavat, myös erityiset, tuen tarpeet. Koulutuksen toteuttamiselle on asetettu haasteeksi vastata nopeasti työelämän osaamistarpeisiin. Ammatillisessa koulutuksessa tehdään entistäkin tiiviimpää yhteistyötä työelämän kanssa niin koulutuksen toteuttamisen suunnittelussa kuin opiskelijoiden tutkinnon ohjaamisessa ja arvioinnissa. Opiskelija voi jatkossa hankkia entistä enemmän osaamista työpaikalla. Jotta opiskelijalla, työpaikan ohjaajalla ja opettajalla on yhteinen näkemys siitä, mitkä työtehtävät kartuttavat tutkinnon edellyttämää osaamista, tulee nämä käytännön taidot tehdä näkyväksi ohjausmenetelmäksi. Lisäksi on löydettävä keinot opettajan ja työpaikkaohjaajan säännölliseen yhteydenpitoon ja opiskelijan ohjauksen toteuttamiseen. Ammatillisen koulutuksen ohella tapahtuu myös työvoimakoulutuksessa muutoksia. Osa koulutuksesta siirtyy opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen. Miten uuden järjestelmän toiminta käynnistyy on vielä avoin.

23 (42) Työelämän koulutustarpeiden muutokset ovat nopeita ja tulevaisuuden työntekijöiden odotetaan olevan moniosaajia. Henkilökohtaiset osaamisen kehittämissuunitelmat vastaavat hyvin tähän tarpeeseen, mutta on oletettavaa, että lisä-, täydennys- ja jatkokoulutustarpeet lisääntyvät tulevaisuudessa. Ammatillisen koulutuksen järjestämisluvat muuttuvat vuoden 2018 alussa tutkintokohtaisiksi ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluviksi. Niissä kunkin koulutuksen järjestäjän tehtävä on entistä tarkemmin rajattu, mikä ei välttämättä täysin tue työelämästä tulevia nopeaa toteutusta edellyttäviä tarpeita. Vaikka jatkuvan haun ulottaminen myös nuoriin opiskelijoihin lisää joustavuutta aivan samalla tavoin kuin henkilökohtaiset osaamisen kehittämissuunnitelmatkin, eivät ne täysin korjaa järjestämislupien uuudistuksen tuomaa jäykkyyttä. TP2016 TA2017 TAM TA2017 TAE 2018 TA-% SV 2019 SV 2020 MUUTOSTEN JÄLKEEN Toimintatuotot 25 910 21 729-315 21 414 20 903 98 % 20 903 20 903 Toimintakulut -16 632-14 881 125-14 757-14 392 98 % -14 441-14 491 Henkilöstökulut -13 024-11 263 137-11 126-10 670 96 % -10 670-10 670 Palvelujen ostot -1 454-1 634 130-1 504-1 509 100 % -1 509-1 509 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 408-1 240 0-1 240-1 131 91 % -1 131-1 131 Avustukset -169-183 43-140 -190 136 % -190-190 Muut toimintakulut -578-563 -185-748 -892 119 % -942-991 Toimintakate (SITOVA) 9 278 6 847-190 6 657 6 511 98 % 6 462 6 412 Rahoitustuotot ja -kulut 0 0-5 -5 0 *** 0 0 Vuosikate 9 278 6 847-196 6 652 6 511 98 % 6 462 6 412 Poistot ja arvonalentumiset -557-453 202-251 -106 42 % -63-39 Tilikauden tulos 8 721 6 394 6 6 400 6 405 6 399 6 373 Laskennalliset erät -7 114-7 125 847-6 278-6 767-6 505-6 372 Tilikauden voitto/tappio 1 607-731 853 123-362 -107 1 TAVOITTEET JA TUNNUSLUVUT TOIMINTAKATE% (SITOVA) 36 % 32 % 31 % 31 % 31 % 31 % Taulukko 8: Salon seudun ammattiopiston tuloarviot ja määrärahat (1000 )

24 (42) 8.2 Koulutuksen järjestämispalvelut Vastuuhenkilö:Talousjohtaja Kuvio 4: Koulutuksen järjestämispalveluiden organisaatio Kuntayhtymän strategiassa asetetut tavoitteet ja tehtävät ohjaavat koulutuksen järjestämispalveluiden toimintaa suunnittelukaudella. Koulutuksen järjestämispalvelut muodostuvat henkilöstö- ja taloushallinnon, tilapalveluiden sekä tietohallinnon tulosyksiköistä. Tilapalvelut-tulosyksikkö muodostuu kiinteistö-, laitos- ja ruokahuollosta. Tulosaluetasolla koulutuksen järjestämispalveluiden tavoitteena on laadukkaiden palveluiden tuottaminen opetukselle mahdollisimman kustannustehokkaasti. Strategisten toimenpiteiden lisäksi keskeisiä toimenpiteitä talousarviovuonna ovat: Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmien kilpailuttaminen ja käyttöönotto. Tavoitteena on, että uusiin järjestelmiin siirrytään viimeistään kesällä 2019. Tietosuoja-asetuksen siirtymäsäännöksen loppuessa toukokuun lopussa 2018 kuntayhtymän tietotekniikan tietosuoja on vaaditulla tasolla. Tähän liittyen tarvittavat tietosuojaprosessit kuvataan sekä varmistetaan, että lokiautomatikka on vaaditulla tasolla. Tavoitteena on myös laatia tietotilinpäätös vuodelta 2018. Tietotekniikassa yhtenä toimenpiteenä on AD-ympäristön päivitys uudempaan. Kiinteistöhuollossa keskeinen tavoite on tarjota opetukselle aito oppimisympäristö rakennusaikataulun sallimissa puitteissa.

25 (42) Laitoshuollossa jatkuu toiminnan mukauttaminen tilastrategian mukaisiin uusiin neliömääriin sekä työnkierron vakiinnuttaminen osaksi toimintaa. Ruokahuollossa tavoitteena on yhteistyön muuttaminen suunnitelmalliseksi tekemiseksi majoitus- ja ravitsemiskoulutusalan kanssa ottaen huomioon koulutusalan pedagogiset tavoitteet. Tähän liittyy myös räätälöidyn työpaikkaohjaajakoulutus yhteistyössä opetusalan kanssa. Hankinnoissa keskeisenä tavoitteena on päivitetyn hankintaohjeen jalkauttaminen sekä uuden sähköisen kilpailutusjärjestelmän käyttöönotto. Koulutuksen järjestämispalveluiden tulosyksiköt tarjoavat aikaisempien vuosien mukaisesti työssäoppimispaikkoja koulutuskuntayhtymän opiskelijoille vähintään 21 paikkaa. Kokonaisuutena talousarviovuonna 2018 koulutuksen järjestämispalveluiden toimintatuotot alenevat viidenneksellä. Tähän vaikuttaa kuntayhtymän tytäryhtiön tilatarpeen lasku. Konsernissa tilapalvelut tuotetaan keskitetysti. Toimintakulut nousevat kuusi prosenttia. Nousu johtuu pääosin Taitajankatu 6 kiinteistön saneeraussekä kuntayhtymän tietojärjestelmien hankintoihin liittyvistä leasingkustannuksista. Tilastrategian mukaisesti suunnitelmakaudella suurimmat peruskorjaus- ja korjausrakentamisen kustannukset kohdistuvat Taitajankatu 6:teen. Saneerauskustannusten takia koulutuksen järjestämispalveluiden osuus koko kuntayhtymän toimintamenoista kasvaa. Henkilöstösuunnitelmassa vuodelle 2018 koulutuksen järjestämispalveluiden henkilötyövuosiksi on arvioitu yhteensä 44,75. Koulutuksen järjestämispalveluiden tuloslaskelma on esitetty taulukossa 9. Haasteena taloussuunnitelmavuosina tulee olemaan toiminnan sopeuttaminen säästötavoitteisiin. TP2016 TA2017 TAM TA2017 MUUTOSTEN JÄLKEEN TAE 2018 TA-% SV 2019 SV 2020 Toimintatuotot 589 774 0 774 623 81 % 610 499 Toimintakulut -5 499-5 570 129-5 441-5 765 106 % -5 510-5 363 Henkilöstökulut -2 215-2 080 0-2 080-2 060 99 % -2 013-2 002 Palvelujen ostot -1 265-1 469 140-1 329-1 505 113 % -1 327-1 333 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 335-1 287 0-1 287-1 361 106 % -1 327-1 272 Avustukset -4 0 0 0 0 *** 0 0 Muut toimintakulut -680-735 -11-746 -838 112 % -843-757 Toimintakate (SITOVA) -4 910-4 796 129-4 667-5 142 110 % -4 900-4 865 Rahoitustuotot ja -kulut -206-190 20-170 -173 *** -165-157 Vuosikate -5 116-4 986 149-4 837-5 315 110 % -5 065-5 022 Poistot ja arvonalentumiset -2 122-2 645 5-2 640-1 985 75 % -2 027-1 926 Tilikauden tulos -7 238-7 631 154-7 477-7 300-7 091-6 948 Varausten ja rahastojen muutos -977 507 891 1 398 533 586 576 Tilikauden voitto/tappio -8 214-7 125 1 046-6 079-6 767-6 505-6 372 TAVOITTEET JA TUNNUSLUVUT KJP:N KULUJEN OSUUS SSKKY:N KULUISTA (SITOVA) 25 % 27 % 27 % 29 % 28 % 27 % Taulukko 9: Koulutuksen järjestämispalveluiden tuloarviot ja määrärahat (1000 )

26 (42) Koulutuksen järjestämispalveluiden kustannuksista kiinteistö- ja laitoshuollon nettokustannukset jaetaan aiheuttamisperiaatteen mukaan ammattiopiston kustannuspaikoille. Muut kustannukset vyörytetään ammattiopiston hallinnon kustannuspaikalle. Kiinteistö- ja laitoshuollon kustannukset ovat noin kaksi kolmannesta koulutuksen järjestämispalveluiden kokonaiskustannuksista. Alla olevassa kuviossa 5 on esitetty koulutuksen järjestämispalveluiden nettokustannusten jakautuminen eri tukipalveluiden kesken. Kuvio 5: Koulutuksen järjestämispalveluiden nettokustannusten jakautuminen eri tukipalveluiden kesken

27 (42) 9. Tuloslaskelmaosa TP2016 TA2017 (sis. JRE I 2018 TA-% SV 2019 SV 2020 TAM) Toimintatuotot 26 499 22 188 21 526 97 % 21 513 21 402 Myyntituotot 25 165 20 458 20 109 98 % 20 109 20 109 Maksutuotot 0 0 0 *** 0 0 Tuet ja avustukset 1 078 1 100 709 65 % 709 709 Muut toimintatuotot 257 630 707 112 % 694 583 Toimintakulut -22 131-20 198-20 157 100 % -19 951-19 854 Henkilöstökulut -15 238-13 205-12 730 96 % -12 682-12 672 Palvelujen ostot -2 719-2 833-3 015 106 % -2 836-2 842 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 743-2 526-2 492 99 % -2 457-2 403 Avustukset -173-140 -190 136 % -190-190 Muut toimintakulut -1 258-1 494-1 731 116 % -1 785-1 748 Toimintakate 4 368 1 990 1 369 69 % 1 562 1 548 Rahoitustuotot ja -kulut (SITOVA) -206-175 -173 99 % -165-157 Korkotuotot 0 0 0 *** 0 0 Muut rahoitustuotot 1 0 0 *** 0 0 Korkokulut -205-170 -173 102 % -165-157 Muut rahoitustuotot -1-6 0 0 % 0 0 Vuosikate 4 163 1 815 1 196 66 % 1 397 1 391 Poistot ja arvonalentumiset -2 679-2 891-2 091 72 % -2 090-1 966 Tilikauden tulos 1 484-1 077-895 83 % -693-575 Varausten ja rahastojen muutos -977 1 398 533 38 % 586 576 Poistoeron muutos 507 507-1 842 586 576 Varausten muutos -1 484 891 2 375 0 0 Tilikauden yli-/alijäämä 507 321-362 -107 1 TAVOITTEET JA TUNNUSLUVUT TOIMINTAKATE% (SITOVA) 16 % 9 % 6 % 7 % 7 % VUOSIKATTEEN OSUUS POISTOISTA 155 % 63 % 57 % 67 % 71 % KERTYNYT YLIJÄÄMÄ 9 263 9 584 9 223 9 116 9 117 Taulukko 10: Salon seudun koulutuskuntayhtymän tuloslaskelma (1000 ) Kuntayhtymän vuoden 2018 talousarviossa toimintatuotot vähenevät edellisen vuoden talousarvioon verrattuna kolme prosenttia (0,662 milj. euroa) ja toimintakulut ovat suunnilleen talousarviovuoden 2017 tasolla. Toimintatuotoissa valtionavustusten nuorten aikuisten osaamisohjelmaan sekä työvoimakoulutuksen volyymin arvioidaan laskevan edellisen vuoden talousarvioon verrattuna. Toimintamenoihin vaikuttaa kuntayhtymän siirtyminen vuoden 2017 aikana koneiden ja laitteiden sekä henkilöautojen hankintojen rahoittamisessa leasingrahoitukseen. ITlaitteiden hankinnat ovat olleet jo aikaisemmin leasingrahoitusjärjestelyssä. Leasingvuokrat näkyvät tuloslaskelmassa ennen toimintakatetta muissa toimintakuluissa. Siirtyminen leasingrahoitukseen vaikuttaa poistojen pienentymiseen. Talousarviossa 2018 koneiden ja laitteiden, it-laitteiden ja henkilöautojen leasingvuokrien määrä on yhteensä 0,923 milj. euroa. Henkilöstökulujen pieneneminen koko kuntayhtymän tasolla on neljä prosenttia (0,476 milj. euroa) vuoden 2017 talousarvioon nähden. Toimintatuotto- ja toimintakulurakenne on esitetty alla olevissa kuviossa 6 ja 7.

28 (42) Kuvio 6: Kuntayhtymän toimintatuottorakenne talousarviossa 2018 Kuvio 7: Kuntayhtymän toimintakulurakenne talousarviossa 2018 Kuntayhtymän talousarvion 2018 toimintakatteeksi tulee 1,369 milj. euroa. Toimintakate pienenee edellisen vuoden talousarvioon verrattuna kolmanneksen 0,620 milj. euroa. Kuntayhtymän toimintakateprosentiksi muodostuu kuusiprosenttia, kun vuoden 2017 talousarviossa talousarviomuutosten jälkeen se on yhdeksän prosenttia. Kun toimintakatteeseen lisätään rahoitustuottojen ja -kulujen netto, saadaan vuosikatteeksi 1,196 milj. euroa. Vuosikate pienenee vuoden 2017 talousarvioon verrattuna 0,618 milj. euroa (34 %). Vuosikate ei riitä kattamaan suunnitelman mukaisia poistoja, jotka ovat 2,091 milj. euroa. Talousarviovuoden 2018 tilikauden tulos ennen tilinpäätöseriä jää tappiolliseksi 0,895 milj. euroa. Kun otetaan huomioon investointivarauksen purkaminen ja poistoerot, tilikauden tulos

29 (42) muodostuu alijäämäiseksi 0,362 milj. euroa. Poistoerot ovat syntyneet aikaisempien tilikausien investointivarauksista, jotka on käytetty kuntayhtymän kiinteistöjen rakennushankkeisiin. Tilikauden alijäämä katetaan taseeseen kertyneillä edellisten vuosien ylijäämillä. Talousarviovuonna 2018 taseen kertyneen ylijäämä on 9,223 milj. euroa. Tunnusluku vuosikatteen osuus poistoista osoittaa, että kuntayhtymän tulorahoitus on 43 prosenttia alijäämäinen. Suunnitelmavuosina 2019 ja 2020 toimintatuottojen arvioidaan pysyvän vuoden 2018 tasolla. Toimintakulujen arvioidaan laskevan tänä ajanjaksona noin kaksi prosenttia verrattuna talousarviovuoteen 2017. Vuosikate ei tule riittämään suunnitelmapoistojen kattamiseen suunnitelmavuosinakaan. Tilikauden tulos ennen tilinpäätöseriä (varausten muutos ja poistoeron muutos) ennakoidaan olevan tappiollinen molempina vuosina. Kun otetaan huomioon tilinpäätöserät, suunnitelmavuosina tilikauden tulos olisi vielä vuonna 2019 alijäämäinen, mutta vuonna 2020 tilikausi olisi +/- 0. Tuloslaskelmaosassa sitova taso valtuustoon nähden on rahoituskulujen netto. Tunnusluvuista sitova on kuntayhtymän toimintakateprosentti. 10. Investointiosa Investointiosa käsittää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle ja suunnitelmavuosille. Jos investointihanke toteutetaan useampana vuotena, se jaetaan eri vuosille. Investoinneiksi kirjataan yksittäiset, yli 10.000 euron hankinnat. Investointi voi olla yksittäinen kone tai laite, kiinteistö, kiinteistönsaneeraus sekä ensikertaisen kalustamisen ollessa kyseessä selkeä oppimisympäristön kalustekokonaisuus. Investoinnin tulee synnyttää lisäarvoa myös hankintavuottaan seuraavina vuosina. Aikaisempiin vuosiin nähden merkittävä muutos näkyy irtaimen omaisuuden investoinneissa. Suurin osa näistä hankinnoista toteutetaan rahoitusleasingjärjestelyn kautta, joten investointimääräraha kattaa ainoastaan pienen osan kuntayhtymän käyttöön tulevasta kone- ja laitekannasta. Aikaisemmista talousarvioista poiketen nämä kustannukset näkyvät tuloslaskelman muut toimintakulut rivillä. Talousarviovuonna 2018 investoinnit ovat yhteensä 0,75 milj. euroa. Kaikki suunnitellut investoinnit toteutetaan tulorahoituksella ja kassavaroilla. INVESTOINNIT TA2017 sis. muutokset TAE 2018 SV 2019 SV 2020 Irtain omaisuus 50 55 15 0 Kiinteä omaisuus 3 509 693 293 1 093 INVESTOINTIMÄÄRÄRAHA YHTEENSÄ 3 559 748 308 1 093 Taulukko 11: Investointimäärärahat yhteensä (1000 )

30 (42) 10.1 Investoinnit kiinteä omaisuus Kuntayhtymän pitkän tähtäimen tilasuunnitelman laatiminen on aloitettu vuonna 2009. Sen mukaisesti toimintaa on keskitetty Taitajankadulle ja Hyvoninkadulle. Viimeiset jäljellä olevat hankkeet ovat Mariankadun kiinteistön myyminen sekä puu-, rakennus- ja varastoalan koulutuksen tarvitsemien tilojen rakentaminen Taitajankatu 8:aan. Mariankadun myyntitulosta ei ole mahdollista tehdä arviota. Kiinteistössä on aikaisemmin toiminut auto- ja konekorjaamo, minkä johdosta alueella on tehty maaperätutkimus. Sen tuloksena on havaittu pieniä määriä epäpuhtauksia, josta aiheutuu rajallinen määrä maanvaihtoa. Suunnitelman tavoitteena on ollut muodostaa koulutusalakohtaisia osaamiskeskuksia joiden avulla luodaan mahdollisuuksia entistä paremmin ja tehokkaammin hyödyntää nuorten ja aikuisten koulutuksen synergioita. Samalla oppimisympäristöjä kehitetään siten, että ne entistä paremmin vastaavat tämän päivän työympäristöjä ja mahdollistavat joustavasti erilaisten opetusmenetelmien ja opetuksen toteutustapojen käytön. Myös taloudellisten resurssien pienenemiseen on varauduttu siten, että tilojen kokonaismäärä vähenee noin 15% vuoden 2018 loppuun mennessä. Opetuksen keskittyessä pienemmälle alueelle, voidaan myös opetusta tukevat toiminnot toteuttaa aiempaa tehokkaammin. Tilasuunnitelman toteuduttua siirrytään kiinteistöjen osalta olemassa olevan rakennuskannan ylläpitoon. Tavoitteena on jatkuvilla peruskorjausinvestoinneilla huolehtia rakennusten hyvässä käyttökunnossa säilymisestä. Suunnittelukaudella 2018-2020 kiinteistöhankkeiden kokonaiskustannusarvion arvioidaan olevan yhteensä n. 2,1 milj. euroa. Merkittävin saneerauskohde on Taitajankatu 6. Kiinteä omaisuus TA2017 TAE 2018 SV 2019 SV 2020 sis. muutokset Uudisrakennus, Taitajankatu 8 2 400 400 Logistiikka/varasto-, rakennus- ja puuala 2 400 400 Taitajankatu 6 445 293 293 1 093 Hiusalan uusien tilojen muutostyöt 380 Ilmanvaihtokoneiden uusiminen 65 Peruskorjaus, käyttövesiputkien uusiminen 293 293 293 Peruskorjaus, katto 800 Osakkeet ja osuudet (Apportti tytäryhtiölle) 664 KIINTEÄ YHTEENSÄ, investointimenot 3 509 693 293 1 093 Taulukko 12: Kiinteän omaisuuden investointisuunnitelma (1000 ) 10.2 Investoinnit irtain omaisuus Irtaimen omaisuuden investoinnit koostuvat sellaisista hankinnoista, joiden arvo ylittää invetoinnin rajan, mutta joita ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista hankkia voimassa olevien rahoitus- tai huoltoleasingsopimuksia käyttäen. Investointimäärärahat käyvät ilmi taulukosta 7.

31 (42) 10.3 Sitovuus Investointiosassa valtuustoon nähden sitovaa ovat kiinteän omaisuuden hankekohtaiset määrärahat ja irtaimen omaisuuden kokonaismäärärahat. Kiinteän omaisuuden investointihankkeen kohdistuessa kahdelle tai useammalle suunnitteluvuodelle hallituksella on toimivaltuutus tarkistaa hankintamenon jaksottamista suunnittelukaudella kokonaiskustannusarvion rajoissa. Kokonaiskustannusarvion ylityksen uhatessa asia tuodaan valtuustoon talousarviomuutosesityksenä. Irtaimen omaisuuden osalta hallitus päättää talousarvion käyttösuunnitelmaan liittyen tarkemmasta investointien kohdentamisesta ja hankintojen jaksottamisesta talousarviovuonna. 11. Rahoitusosa TP2016 TA2017 TAM TA MUUTOSTEN JÄLKEEN TAE 2018 SV 2019 SV 2020 Toiminnan rahavirta Vuosikate 4 163 1 860-47 1 815 1 196 1 397 1 391 Investointien rahavirta Investointimenot -314-2 450-1 109-3 559-748 -308-1 093 Investointitulot 1 066 1 066 Toiminnan ja investointien rahavirta 3 849-590 -678 448 1 089 298 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys (SITOVA) 0 0 0 0 0 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -429-337 -337-350 -350-350 Muut maksuvalmiuden muutokset Oman pääoman muutos (SITOVA) -3 0 0 0 0 0 Rahoituksen rahavirta -432-337 -337-350 -350-350 Rahavarojen muutos 3 417-927 -1 015 98 739-52 TAVOITTEET JA TUNNUSLUVUT Lainanhoitokate, VÄH. >2 (SITOVA VALTUUSTOON NÄHDEN) Kassan riittävyys VÄH. >30 PVÄ (HALLITUKSEEN NÄHDEN SITOVA) LAINAHOITOKATE 6,2 3,2 3,2 2,6 3,0 3,1 KASSAN RIITTÄVYYS 106 88 104 97 113 108 Kassavarat 31.12 6 601 5 674 5 586 5 684 6 423 6 370 Kassavarat 1.1 3 185 6 601 6 601 5 586 5 684 6 423 Taulukko 13: Salon seudun koulutuskuntayhtymän rahoitusosa (1000 ) Suunnitelmakaudella 2018-2019 toiminnan ja investointien rahavirran sekä rahoituksen rahavirran netto on positiivinen eli vuosikate riittää yksistään kattamaan suunnitellut investoinnit ja vieraan pääoman lyhennykset. Suunnitelmavuonna 2020 rahavirtojen neton arvioidaan olevan negatiivinen. Tarvittava rahoitus katetaan kassavaroilla. Suunnitelmakautena 2018-2020 ei ole tämän hetkisen tiedon valossa tarvetta lainarahoitukseen. Alla olevassa taulukossa 14 on esitetty investointien omarahoitusosuuden kehittyminen viiden vuoden tarkastelujaksolla.

32 (42) TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toiminnan ja investointien vuotuinen rahavirta 3 849-678 448 1 089 298 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 3 170 3 619 4 707 5 005 Taulukko 14: Toiminnan ja investointien omarahoitusosuuden kehitys tarkasteluajanjaksolla 2016 2020 Koska kertymä on positiivinen suunnitelukauden lopussa 2020, investoinnit pystytään rahoittamaan kokonaisuudessaan omarahoituksella. Koulutuskuntayhtymän talouden pitäminen vakaalla pohjalla edellyttää tiukkaa taloudenpitoa tulosalueilla ja toiminnan sopeuttamista muuttuviin toimintaympäristön tekijöihin. Kuntayhtymätasolla pitkän aikavälin tavoitteena on saada vuosikate kattamaan vähintään suunnitelman mukaiset poistot. 11.1 Vieras pääoma Valtuuston hyväksymän rahoituksen perusteiden (valt 22.5.2012 10) mukaisesti pitkäaikaista vierasta pääomaa ei käytetä käyttötalouden menojen kattamiseen, vaan ainoastaan toiminnallisesti ja taloudellisesti mielekkäiden investointien rahoittamiseen. Velkaantumisen on oltava kuntayhtymän taloudellisten toimintamahdollisuuksien rajoissa. Vieraan pääoman lyhennysohjelma pyritään pääsääntöisesti laatimaan sellaiseksi, että se vastaa käyttöomaisuuden kulumista eli suunnitelman mukaisia poistoja. Mahdollisuuksien mukaan maksuvalmiuden salliessa koulutuskuntayhtymä pyrkii lyhentämään vierasta pääomaa etupainoitteisesti. Kuviossa 8 on esitetty kuntayhtymän lainapääoman kehitys ajanjaksolla 2011 2020. Kuvio 8: Lainapääoman kehittyminen 2011-2020 Kuntayhtymä hajauttaa rahoitusperusteiden mukaisesti lainapositionsa korkoriskiä eri korkoperusteisiin.

33 (42) Lyhytaikaisen maksuvalmiuden turvaamiseksi täysimääräisesti kuntayhtymä voi ylläpitää 500 000-1 000 000 euron kuntatodistuslimiittejä tai muita ei-sitovia limiittejä. 11.2 Sitovuus ja seuranta Rahoitusosassa valtuustoon nähden sitovaa ovat pitkäaikaisten lainojen lisäys ja oman pääoman muutokset sekä tunnusluvuista lainanhoitokate (vähintään). Hallitukseen nähden sitova on kassan riittävyys (vähintään). Tunnusluvuista lainanhoitokatteen ja maksuvalmiuden odotetaan pysyvän koko suunnittelukaudella hyvällä tasolla. Lainanhoitokyky on hyvä tunnusluvun ollessa yli kahden. Maksuvalmiutta kuvaavan tunnusluvun kassan riittävyyden lopullista toteutumista suunnitelmavuosina on haasteellista ennustaa, koska siihen vaikuttaa mm. muiden maksuvalmiuden muutokset erä sekä talousarviovuoden 2017 rahoituslaskelman toteutuminen tilinpäätöksessä. Muiden maksuvalmiuden muutokset -erää ei oteta huomioon talousarvion rahoitusosassa, koska mainittuun erään sisältyviä vaihto-omaisuuden ja saamisten muutoksia sekä korottomien velkojen muutoksia ei käytännössä voida ennustaa etukäteen. Valtuuston hyväksymien rahoituksen perusteiden 3 :n mukaisesti kuntayhtymävaltuustolle raportoidaan vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä vieraan pääomanmäärästä ja erääntymisaikataulusta, rahoituksen oleellisimmista riskeistä ja mahdollisten koronvaihtosopimusten markkina-arvoista taseen liitetiedoissa. Kuntayhtymän hallitus hyväksyy erikseen tarvittaessa kerran vuodessa lainojen nostosuunnitelman. Kuntayhtymän hallitukselle raportoidaan kolmannesvuosittain vieraan pääoman määrästä ja rahoitusriskien tunnusluvuista normaalin yhtymän toiminnan ja talouden raportoinnin yhteydessä.

34 (42) 12. Yhteenveto keskeisistä tulo- ja menoeristä, sitovista eristä sekä seuranta Alla olevasta taulukosta 15 käyvät ilmi kuntayhtymän keskeiset tulo- ja menoerät. 1 000 TP 2016 TA217 (sis. Talousarviomuut okset ) TAE 2018 TS2019 TS 2020 Toimintatuotot 26 499 22 188 21 526 21 513 21 402 Toimintamenot -22 131-20 198-20 157-19 951-19 854 SIITÄ Henkilöstökulut -15 238-13 205-12 730-12 682-12 672 Palvelujen ostot -2 719-2 833-3 015-2 836-2 842 Toimintakate 4 368 1 990 1 369 1 562 1 548 Vuosikate 4 163 1 815 1 196 1 397 1 391 Poistot ja arvonalentumiset -2 679-2 891-2 091-2 090-1 966 Investointimenot yhteensä (BRUTTO) -314-3 559-748 -308-1 093 Investointihyödykkeiden luovutustulot (BRUTTO) 0 1 066 0 0 0 Toiminnan ja investointien rahamäärä 3 849-678 448 1 089 298 Lainakanta 10 217 8 083 7 733 7 383 7 033 Henkilöstön määrä 265 250 240 240 240 Taulukko 15: Yhteenveto keskeisistä tulo- ja menoeristä Strategiaosassa valtuustotasolla sitovia ovat strategian mukaisille mittareille asetetut kuntayhtymätason tavoitteet sekä tuloskorttiin kirjatut strategisten painopisteiden mukaisille mittareille asetetut tavoitteet. Käyttötalousosassa valtuustotasolla sitovia ovat ammattiopiston sekä koulutuksen järjestämispalveluiden tilikauden toimintakatteet. Tuloslaskelmaosassa sitova taso valtuustoon nähden on rahoitustuottojen ja -kulujen netto. Tunnusluvuista sitova on kuntayhtymän toimintakateprosentti. Investointiosassa sitovia eriä ovat kiinteän omaisuuden investointihankkeille hyväksytyt määrärahat ja irtaimelle omaisuudelle hyväksytty kokonaismääräraha. Rahoitusosassa valtuustoon nähden sitovia eriä ovat lainakannan ja oman pääoman muutokset sekä tunnusluvuista lainanhoitokate (vähintään). Hallitukseen nähden sitova erä on kassan riittävyys (vähintään). Valtuustolle raportoidaan toiminnan ja talouden toteutuminen tilinpäätöksen yhteydessä. Talousarvion ja tuloskorttien tavoitteiden toteutuminen raportoidaan hallitukselle kaksi kertaa vuodessa tammi-huhtikuun ja tammi-elokuun tilanteen mukaisina. Tarvittaessa hallitukseen viedään loppuvuoden ennuste. Taulukossa 16 on esitetty yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden sitovista eristä.

35 (42) SITOVUUS MÄÄRÄ- RAHAT TULO- ARVIOT KÄYTTÖTALOUSOSA Nettoyksiköt Koulutuksen järjestämispalvelut N 5 142 Ammattiopisto N 6 511 TULOSLASKELMAOSA Rahoitustuotot ja -kulut, netto N 173 INVESTOINTIOSA Kiinteä omaisuus 693 Taitajankatu 8, uudisrakennus B 400 Taitajankatu 6 /Käyttövesiputkien uusiminen (peruskorjaus) B 293 Irtain omaisuus B 55 Koulutuksen järjestämispalvelut 0 Ammattiopisto 55 RAHOITUSOSA Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys B 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys B 350 Oman pääoman muutokset B 0 YHTEENSÄ 6 413 6 511 Vaikutus maksuvalmiuteen 98 TALOUSARVION LOPPUSUMMA 6 511 6 511 Taulukko 16: Talousarvion määrärahojen ja tuloarvioiden sitovien erien yhteenveto (1000 )

36 (42) 13. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 13.1 Johdanto Ammatillisen koulutuksen reformin uudistukset tulevat voimaan vuoden 2018 alusta. Reformissa uudistetaan koko ammatillinen koulutus. Nykyiset lait yhdistetään uudeksi sekä nuoria että aikuisia koskevaksi lainsäädännöksi. Lisäksi uudistetaan koulutuksen rahoitus, ohjaus, tutkintorakenne, koulutuksen toteuttamismuotoja sekä järjestäjärakennetta. Henkilöstön vahva ammattitaito ja sen oma-aloitteinen ylläpito on asiantuntijaorganisaation kivijalka. Näiden lisäksi kunkin työntekijän terve nöyryys, positiivisuus ja työkyvystä huolehtiminen vahvistavat työyksikön hyvinvointia. Kuntalain vaatimuksesta kaikki ei-tutkintoon johtava työvoimakoulutus on siirretty Salon Seudun Koulutus Oy:n järjestettäväksi. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma vuodelle 2018 on konsernitasoinen. Ammatillisen koulutuksen taloudellisten haasteiden ratkaisemisessa henkilöstösuunnittelu on entisestään korostunut. Koulutuskuntayhtymässä toiminto- ja alakohtaista henkilöstösuunnittelua tehdään talousarvion laatimisen yhteydessä sekä strategiasta johdetussa toiminnansuunnittelussa. Hyvällä henkilöstöjohtamisella varmistetaan henkilöstön osaaminen ja työkyky, joiden vaikutus näkyy myös henkilöstökuluissa. Kuntayhtymän strategian mukaan henkilöstöjohtamisessa keskeisimpiä arvoja ovat työhyvinvointi, työkyvyn ylläpito sekä jatkuva osaamisen kehittäminen. Koulutuskuntayhtymän strategia korostaa toiminnan jatkuvaa kehittämistä, rohkeutta uudistaa ja uudistua sekä sitä, että kaikki ovat ylpeitä omasta osaa-misestaan. Sisäisen yrittäjyyden ja yrittävän toimintakulttuurin vahvistamisessa lähtökohtana on, että jokainen osallistuu ja ottaa vastuun toiminnan ja oman työn jatkuvasta kehittämisestä. Voin oppia jotain jokaisena työpäivänä. Jos onnistun, voin oppia siitäkin. Jos epäonnistun, voin oppia siitäkin. Jos joku muu epäonnistuu, voin oppia siitäkin. Jos joku muu onnistuu, voin iloita ja oppia siitäkin. 13.2 Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstömäärä Salon seudun koulutuskuntayhtymässä 09/2017 oli 248 (31.12.2016 hlöstömäärä 265), joista ammattiopistossa työskenteleviä on 203 ja koulutuksen järjestämispalveluissa 45. Henkilöstön määrän lasku on seurausta erityisesti määräaikaisten palvelussuhteiden päättymisestä sekä tilanteista, joissa eläkkeelle jääneen henkilön tilalle ei ole palkattu uutta työntekijää. Määräaikaisia koko henkilöstöstä on 28 eli 11,3 %.

37 (42) Henkilöstömäärä vakituiset määräaikaiset määräaikaisista sijaisia KJP 45 41 4 2 AMO 203 179 24 8 YHT. 248 220 28 10 Taulukko 17: Henkilöstömäärä 09/2017 Henkilötyövuosien määrän kehittyminen vuosina 2011-2018 on kuvattu alla olevassa kuviossa 9. Kuvio 9: Henkilötyövuodet 2011-2018 Määräaikaisen henkilöstön määrän ei arvioida lisääntyvän, vaikka määräaikaiset palvelussuhteet ovatkin tyypillisiä opetusalalla perustelluissa ja lainmukaisissa tilanteissa. Talouden tasapainottamistarpeet määrittelevät reunaehdot henkilöstösuunnittelulle. Eläköitymisen myötä vapautuvien tehtävien täyttäminen yksi-yhteen periaatteella ei ole kaikissa tilanteissa tarkoituksenmukaisinta. Kaikkiin tehtäviin ei automaattisesti rekrytoida uutta työntekijää, vaan osa eläköitymisistä korvataan töiden uudelleen organisoinnin ja tehtävämuutosten kautta.

38 (42) Kuvio 10: Henkilökunnan ikäjakauma 1.1.2017 eläkeuudistuksen myötä eläkkeen alaikäraja nousee vuodesta 2018 alkaen 63 vuodesta asteittain 65 ikävuoteen. Kullekin tulee oma tavoite-eläkeikä, joka kompensoi elinaikakertoimen vaikutusta. Tulosaluekohtaisia henkilöstösuunnitelmia tarkennetaan vuosittain osana toiminnan suunnittelua. Henkilöstösuunnitelmissa tulosalueet tuovat esiin rekrytointitarpeitaan, ennakoivat poistuvia tehtäviä ja muita mahdollisia muutoksia tulosalueen toimintaan strategia huomioiden. 13.3 Periaatteet erilaisten työsuhdemuotojen käytöstä Henkilöstö palkataan kuntayhtymän palvelukseen pääsääntöisesti vakituisiin palvelussuhteisiin. Kuntayhtymän johtaja päättää toistaiseksi voimassa olevien työsopimussuhteisten tehtävien perustamisesta talousarvion sallimissa puitteissa hallituksen määrittelemien periaatteiden mukaisesti. Vastuullinen henkilöstöjohtaminen lähtee strategisesta henkilöstösuunnittelusta, jossa tarkastellaan kriittisesti jokaisen rekrytoinnin tarpeellisuus. Rekrytointi perustuu henkilöstösuunnitteluun, jossa tarkastellaan toiminnoissa ja tehtävissä tarvittava resurssi, osaaminen ja rekrytoinnin kustannukset. Määräaikaisen henkilöstön palkkaamisessa tulee huomioida: - Määräaikaisella palvelussuhteella tulee olla työsopimuslain 1 luvun 3 :n tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 2 luvun 3 :n mukaiset perusteet. - Määräaikaisuuden peruste tulee ilmetä webtallennuksessa tehtävästä virkamääräyksestä tai työsopimuksesta.